Arvoisa rouva puhemies! Jotta Suomi kukoistaa muutosten tuulessa, tarvitsemme rohkeaa, eduskunnan alaisena toimivaa tulevaisuustalo Sitraa, jonka tehtävänä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea. Suuret kiitokset selkeästä ja ajatuksia herättävästä vuosikertomuksesta, jonka nimi on osuva: ”Sanoista tulevaisuustekoihin”.  

Itse tutustuin Sitraan Suomen 100-vuotisjuhlavuoden Ratkaisu 100 ‑haastekilpailun yhteydessä. Osallistuin Haaste.io-tiimin kanssa kilpailun finaaliin, jonka aikana saimme erittäin tasokasta koulutusta ja valmennusta viheliäisten ongelmien ratkomiseen. Hyvin erilaiset tiimit törmäytettiin toisiinsa, saatettiin oppimaan toisiltaan. Vuorovaikutuksessa syntyi aivan uutta. Haastekilpailuja kannattaisi koulutusmielessä järjestää jatkossakin, kunhan idean kanssa aivan alusta lähteville toteutetaan omat sarjat. 

Tulevaisuuteen tähtäävä koulutus on yksi Sitran tärkeimmistä tehtävistä, sillä Suomen menestyminen perustuu huippuosaamiseen ja jokaisen suomalaisen elinikäiseen oppimiseen. Tarvitaan myös luottamusta ja kansainvälisyyttä. Sitra on muutoksentekijä, jolla on valta ja vastuu tarttua tulevaisuuden monimutkaisiin haasteisiin. Sen tehtävä on haistella maailmaa muovaavia megatrendejä, kartoittaa Suomen tulevaisuuden suuntia, toimia mahdollisuuksien maahantuojana ja konseptoida uusia mahdollisuuksia ja sysätä uudistuksia vauhtiin. 

Minua vakuuttaa erityisesti se, että Sitra yhdistää ajattelun ja tekemisen. Se toimii ajatus- ja toteutuspajana, jonka tekeminen pohjaa tutkittuun tietoon ja näkemykseen. Näin se rakentaa vahvaa perustaa muutoksille. Sitra kouluttaa, rahoittaa, tuo yhteen, kutsuu koolle laajoja verkostoja ja viestii niistä. Kaiken toiminnan ytimessä on yhdessä tekeminen. 

Arvoisa puhemies! Sitran esiin nostamat teemat vaihtelevat, ja niiden tuleekin vaihdella trendien mukaan. Teen tästä ansiokkaasta toimintakertomuksesta kaksi nostoa: toinen on toimintatapa, ja toinen laajempi, perustavaa laatua oleva periaate. 

Sitra on kehittänyt dialogiin perustuvan Erätauko-menetelmän, joka on toimintamalli rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun käymiseen. Sitähän meilläkin on tarkoitus täällä istuntosalissa sivistyneesti harjoittaa. Erätauko on mahdollisuus pysähtyä ja harkita asioita rauhassa. Roolit, tittelit ja oppiarvot heitetään syrjään ja puhutaan tasavertaisesti. Kuka tahansa voi tuoda eri lähtökohdista tulevia ihmisiä kokoon ja keskustelemaan. Mukaan halutaan saada myös sellaisia, joita ei yleensä tavoiteta. Tällainen dialogi vahvistaa demokratiaa ja luo luottamusta. Sitä yhteiskuntamme kaipaa kovasti, juuri nyt. 

Toisena asiana nostan esille elinikäisen oppimisen, joka on meille kansalaisoikeus ja myöskin -velvollisuus. Pidetään itsemme ajan tasalla. Ihminen oppii koko elämän ajan, emme tule koskaan valmiiksi. Kyky oppia uutta on elämää ylläpitävä voima. Sen ansiosta voimme onnistua, kehittyä ja iloita saavutuksistamme. Se auttaa vaikka läpi harmaan kiven. Elämänmittaisen oppimisen merkitys korostuu, kun digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat elämäämme, työelämää ja yhteisöjä ennennäkemätöntä vauhtia. Suomen hyvinvointi ja kilpailukyky rakentuvat osaamiselle. Emme saa päästää sitä ruostumaan. Osaamisen uudistaminen on tulevina vuosina yksi yhteiskuntamme keskeinen tehtävä. Uuden oppimisen haaste koskee myös työikäistä väestöä koulutustaustasta riippumatta. Sen takia on tärkeää, että hallitusohjelman mukaisesti jatkuvan oppimisen parlamentaarinen työryhmä aloittaa työnsä mahdollisimman pian. Odotan innolla tätä työskentelyä. 

Arvoisa puhemies! Kuten valiokunnan mietinnössä sanotaan, itsenäinen asema edellyttää Sitralta vastuullisuutta ja avointa suhdetta yhteiskuntaan. Tarvitaan toiminnan läpinäkyvyyttä ja arviointia. Tarvitaan toimivaa keskusteluyhteyttä eduskunnan ja Sitran välillä. Tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken. 

Vuonna 2018 eduskunta täsmensi Sitran roolia julkisena toimijana. Se oli tarpeen. Sitran kannattaa olla riittävässä määrin jatkossakin oman tien kulkija, joka ottaa myös riskejä. Sitran tulee saada säilyttää itsenäinen, kokeileva ja tulevaisuuteen katsova toimintatapansa. Näin se tuo Suomeen ja päätöksentekoon kokeilevaa kulttuuria ja yrittävää asennetta. 

Arvoisa herra puhemies! Sitra on tuonut paljon lisäarvoa suomalaisen yhteiskunnan tapaan keskustella, uudistaa ja myös lisätä kokeilukulttuuria. Sitran varallisuuspääoma on antanut hyvän mahdollisuuden sille katsoa rohkeasti monenlaisia uusia lähestymiskulmia suomalaisen talouden kannalta. 

Olin mukana tässä parlamentaarisessa työryhmässä, jonka tehtävä oli arvioida Sitran tehtävää, hallintoa ja rahoitusta. Tuossa työryhmässä kävimme hyvin perusteellisesti Sitran tehtävää läpi. Tämän arviointityöryhmän pohjalta meillä sitten kohta on edessämme jälleen Sitraa uudistavat lakihankkeet, jotka tulevat yhä enemmän parantamaan Sitran toimintakykyä. Yksi keskeinen asia tässä Sitran tulevaisuustoiminnassa on se, että sen parlamentaarista otetta myös lisätään. Tämän työryhmän yksi keskeisiä asioita oli se, että se totesi sen, että on hyvä, että Sitran hallintoneuvostossa on kaikkien puolueiden edustus eikä vain joidenkin suurien ryhmien edustus. Minusta tämä on oikea tapa silloin, kun käsitellään sellaista yhteisöä, joka on täysin eduskunnan määräysvallan alla ja joka käyttää julkisia varoja, joita sille on runsaasti siunaantunut. Odotan tätä lakiesitystä ja toivon, että se esitys huomioi kaiken sen, mitä tämä parlamentaarinen työryhmä mietinnössään tänä keväänä jätti tiedoksi ja toiveiksi. 

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota samaan asiaan, mihin edustaja Laukkanen tuossa edellä, elikkä siihen, että Itsenäisyyden juhlavuoden rahasto on koko eduskunnan rahasto ja, voisi sanoa, koko kansan rahasto, ja siinä mielessä se, että parlamentaariset hallintomallit toteutuvat, on äärimmäisen tärkeää. Ja tietenkin jos ajatellaan Sitran tehtävää olla uudenlaisten ideoitten, avauksien, koulutuksen, verkostoitumisen mahdollistajana, niin siinäkin mielessä on aika hankalaa ajatella, että hallintomalli voisi olla jollakin tavalla kallistunut.  

No, ehkä näistä Sitran viimeaikaisista tutkimuksista erityisesti nämä ilmastoon liittyvät avaukset ovat olleet julkisenkin keskustelun aiheina. Tietysti on hyvä, että räväytetään ja saadaan keskustelua aikaiseksi, mutta täytyy sanoa, että tuossa keväällä, kun Sitra tuli ulos — en tiedä, oliko osittain median värittämääkin — sillä viestillä, että suomalaisten pitäisi lopettaa yksityisautoilu ja lopettaa lihansyönti ja maidonjuonti, niin on aivan selvää, että tämäntyyppiset avaukset entisestään kärjistävät sitä keskustelua, mitä Suomessa aiheen ympäriltä käydään. Siinä mielessä aina toivoo, että kun tehdään tämmöisiä keskustelunavauksia, niin myöskin muistetaan, mihin ilmastoon niitä tuodaan. Ja sitten toisaalta myöskin se, että jos on tarkoitus edistää nimenomaan ilmastonmuutoksen ehkäisyä, niin silloin ehkä myöskin sillä, miten viesti puetaan, on merkitystä. 

Tuossa 30 askeleen ohjelmassa tässä Sitran avauksessa haluttiin osoittaa, millä tavalla Suomi pystyy entistä suurempiin päästövähennyksiin, ja ajateltiin, oliko peräti vuoteen 2030 mennessä, että noin 75 prosenttia pitäisi suomalaisten tehdä näitä päästövähennyksiä — olivathan ne monetkin näistä avauksista aika radikaaleja. Ja jos ajatellaan Suomen ilmastoa, niin kyllähän se, että siellä tosiaankin tästä yksityisautoilusta ajateltiin, että noin vain siirryttäisiin sähköpyöräilyyn tai pyöräilyyn ylipäätänsä, melkoinen utopia on ottaen huomioon olosuhteet eri puolilla Suomea ja se, ettei meillä esimerkiksi julkista liikennettä kovin paljon tuolla maaseudulla ole tarjolla. 

Ja myöskin sitten tässä tutkimuksessa tuli tällainen vastakkainasettelu, missä lähdettiin vahvasti maatalouselinkeinoa syyllistämään. Kuitenkin nyt sen jälkeen on tullut muita raportteja, joissa on kerrottu, että itse asiassa nämä maatalouden päästöt ovat huomattavasti vähäisemmät, mitä on kuviteltu, ja siinä mielessä tämä yhden elinkeinon tikunnokkaan nostaminen ei tässäkään palvellut sitä.  

Mutta kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että Sitra on tehnyt vuosikymmenten aikana erinomaisen hyvää työtä, ja täytyy toivoa, että nimenomaan se sellainen tutkimuksen riippumattomuus säilyy Sitrassa. Se on kaikkein parasta tulevaisuustyötä, mitä Suomessa voidaan tehdä. 

Arvoisa herra puhemies! Sitra on vahva tulevaisuudentekijä. Yli puolen vuosisadan toimintansa aikana Sitra on tehnyt erittäin ansiokasta tutkimustyötä riippumattomasti ja itsenäisesti, ja nyt kun lakeja ollaan Sitraa koskien uudistamassa, niin toivoisin, että tämä sama ote säilyy. Eduskunta on toki siinä valvovana elimenä, mutta se myös mahdollistaa sen, että eduskunta antaa vapaat kädet Sitralle toimia, koska Suomessa tarvitaan sellainen tutkimuslaitos, joka uskaltaa ottaa riskejä, tutkii sellaisia asioita, joihin muut eivät ehkä lähtisi ollenkaan mukaan, koska siihen sisältyy taloudellinen riski. Tämä on mielestäni se ensimmäinen edellytys, joka pitää säilyttää, riippumattomuus, itsenäisyys toimia tutkijana erilaisissa projekteissa, tutkia uusia asioita, sellaisiakin asioita, joita esimerkiksi niin sanotulla yritysrahalla ei lähdettäisi ollenkaan tutkimaan ja joihin julkisen rahan saantikin esimerkiksi joidenkin hankkeiden kautta voisi olla vaikeaa.  

Sitralla pitää säilyä itsenäinen toimintakyky, ja se varmistetaan vain sillä, että sillä on itsenäinen rahojen käyttö edelleenkin. Sitraan tehtiin aikanaan yli viisi vuosikymmentä sitten pääomittaminen, ja sen pitää säilyä edelleen itsenäisenä. Se pystyy omilla tuotoillaan hoitamaan tietenkin nämä normaalit toimintaan liittyvät palkka‑ ja muut kustannukset ja sitten rahoittamaan näitä mainittuja projekteja, erilaisia hankkeita ja tutkimuksia, joidenkin mielestä jopa vähän hurjiakin ideoita. Sellainen vapaus pitää tällaisella toimijalla olla, ja se oikein hyvin kuvaa sitä Sitran alkuperäistä toimintaideaa, jolla se lähti liikkeelle, että meillä on Suomessa toimija, joka pystyy ennakkoluulottomasti katsomaan kohti tulevaisuutta. Sitra on tulevaisuuden talo, ja sellaisena sen tulee ehdottomasti säilyäkin. 

Arvoisa puhemies! Sitra on tosiaankin tulevaisuustalo, jonka tehtävänä on katsoa rohkeasti eteenpäin, uudistaa ajattelua ja kyseenalaistaa nykyisiä toimintamalleja samalla hakien uudenlaisia ratkaisuja aikamme ja etenkin tulevaisuuden haasteisiin. Näin Sitra on itse roolinsa määritellyt ja kertonut siitä.  

Voin yhtyä näihin puheenvuoroihin siitä, että Sitran itsenäinen ja riippumaton toimintamalli todellakin pitää taata. Sitra ei itse varsinaisesti tee laajaa tutkimustyötä vaan hyödyntää tutkimustyötä, jota tehdään yliopistoissa, ja silloin yhteistyö yliopistojen kanssa ja tiedon kriittinen arviointi on Sitran työn keskiössä.  

Täällä tuotiin esiin myös, että Sitran toimintaa pitää pystyä arvioimaan. Yliopistoissa ja tiedeyhteisössä tämä tapahtuu muun muassa vertaisarvioinnin kautta. Tuskin mitään parempaa mallia myöskään Sitran tutkimustiedon arviointiin on kuin se, joka yliopistoissa yleisesti on käytössä. Täytyy olla siinä mielessä tarkkana tosiaankin, ettei sitten tule sellaisia tilanteita, joissa toimittaisiin jollain muulla toimintamallilla kuin hyvään ja luotettavaan tietoon perehtyen myöskään jatkossa. 

On hienoa, että täällä tuotiin esiin jatkuva oppiminen ja koulutus, ja itse asiassa valtiovarainministeriökin toi sen tässä kyselytunnilla esiin. Tiedetään, että koulutus takaa jo nyt paremman työllisyyden, ja myös kaikki ihan viimeisimmät asiantuntijakuulemiset meille ovat kertoneet OECD:stä lähtien, että tulevaisuudessa suurin osa työpaikoista syntyy sellaisille aloille, joihin tarvitaan koulutusta. Tätä on äärimmäisen tärkeää myös miettiä, kun arvioimme, mihin valtion kannattaa investoida. 

On hienoa, että talousvaliokunnan lausunnossakin korostetaan tätä riippumatonta roolia. Varmasti myös Sitran hallintoneuvostossa ja tulevissa hallintoneuvostoissa, joissa tosiaankin on laajempi parlamentaarinen edustus, pohditaan kysymyksiä siitä, millä tavoin tämä riippumaton ja oikein laadukkaaseen tutkimustietoon nojautuva asema Sitrassa säilyy ja miten sitä voidaan edelleen kehittää. Täytyy olla myös kriittinen siihen, mikä se oman työn tulos on. Sitä kautta aina kehitytään. Ja täytyy todeta, että myöskään teknologiaoptimismi ei saa liikaa vallata mieltä, vaan täytyy myös aina punnita, mitkä ovat kunkin teknologian tai kunkin idean haittapuolet, mitkä ovat sen edut ja miten voisimme entisestään parantaa. — Kiitoksia. 

Arvoisa herra puhemies! Kun Sitra perustettiin 1967, niin se kytkettiin Suomen Pankkiin tietyllä tavalla. Sitä ei kuitenkaan muodostettu siis osakeyhtiöksi eikä yhdistykseksi eikä säätiöksi, vaan se jäi hieman epäselväksi asemaltaan juridisessa mielessä. Tämä asema tuli tässä muutama vuosi sitten testatuksi sillä tavalla, että joku toimittaja halusi Sitran jonkun hankkeen asiakirjat nähtäväkseen ja silloin jouduttiin Sitrassa ratkaisemaan, koskettaako julkisuuslainsäädäntö Sitraa vai ei. Se taisi olla siinä yksi moottori, joka sitten pyöräytti käyntiin sen Sitran hallinnon uudistamisen, ja siitä nyt lainsäädäntöä sitten ollaan saamassa aikaan. Tämä selkeyttää Sitran hallinnollista asemaa ja tietysti irrottaa sen myös Suomen Pankin kytkennästä niin, että Sitra saa oman hallintoneuvoston ja tätä kautta ehkä itsenäisyyden vielä selkeämmin. 

Täällä talousvaliokunta on mietintönsä viimeisessä kappaleessa otsikolla ”Kokoavia huomioita” käynyt läpi näitä tilanteita ja korostaa Sitran itsenäistä asemaa, sen vastuullisuutta, avointa suhdetta yhteiskuntaan ja toiminnan läpinäkyvyyttä ja arviointia. Nämä ovat tärkeitä asioita, kun ajatellaan Sitran toisaalta tällaista julkista asemaa ja toisaalta sen käytössä olevien resurssien määrää ja sitten niitä asioita, joihin se niitä varoja ja henkisiä voimavarojaan käyttää. On tärkeää, että on toisaalta tällainen itsenäinen, riippumaton asema mutta myös avoimuus ja läpinäkyvyys kaikessa, niin varojen käytössä kuin tutkimuksessakin. Ja toisaalta tällaisen toiminnan osalta meidän on hyväksyttävä se, että niin kuin täällä mietinnössä todetaan, toimintaan sisältyy myös epäonnistumisen riski, ja sitä tietysti pitää välttää, ja siihen pitää aina puuttua, mutta toisaalta sellainen on tämäntyyppisen toiminnan yksi ominaispiirre. 

Toivottavasti Sitra tekee koko yhteiskuntaa hyödyttävää työtä jatkossakin, niin kuin tähänkin asti on pääosin tehnyt. 

Arvoisa puhemies! Tähän Sitran aihepiiriin ja siihen liittyvään keskusteluun on tullut viime aikoina perehdyttyä runsaastikin hallintoneuvoston jäsenen ominaisuudessa, joka ominaisuus itse asiassa kohdaltani päättyi edellisessä asiakohdassa, joten kommentoin tätä asiaa vapautuneesti ja valistuneesti ulkopuolisen konsultin näkökulmasta. 

Sellainen havainto tänä aikana tuli tehtyä, että Sitran imago ei ole tällä hetkellä kansalaisten keskuudessa, tuolla ihan kadulla puhuttaessa, mikään paras mahdollinen. Usein tulevat ihmiset sanomaan, että he eivät oikeastaan tiedä, mitä Sitra ylipäänsä tekee, mitä hyödyllistä se tuottaa suomalaisille, ja että se on vain entisten poliitikkojen loppusijoituspaikka ja suojatyö. Fokus on siis hukassa, ja se pitäisi löytää uudestaan. Tulevaisuuteen katsoen olisi erittäin tärkeää, että talossa itsessään tehtäisiin itsetutkiskelua siitä, mitä Sitran tulisi tehdä, mikä sen rooli on yhteiskunnassa ja mihin sen pitäisi keskittyä. Ei se, että voidaan lähteä asioihin, joihin kukaan muu ei lähde, koska se ei ole taloudellisesti kannattavaa, voi johtaa kuitenkaan siihen, että rahaa tuhlataan joutavaan. 

Nyt tälle työlle ja ajattelumallille tuli mielestäni kohtuullisen raskas takapakki, kun yliasiamieheksi valittiin entisen säilyttämiseen pyrkivä virkamiestyyppi. Kun vetoapua yliasiamiehen suunnalta ei tämän asian parantamiseen ilmeisestikään ole tulossa, niin se entisestäänkin vastuuttaa tätä uudentyyppistä hallintoneuvostoa, joka Sitralle tullaan valitsemaan. Näiden kansanedustajien täytyy ohjata Sitran työtä siihen suuntaan, että kansalaiset kokevat sen oikeasti olevan itselleen hyödyllinen taho yhteiskunnassa. 

Arvoisa puhemies! Arvostan erittäin paljon Sitran työtä erityisesti hiilineutraalin kiertotalouden edistämisessä. Sitrahan perustettiin silloin kun Suomi täytti 50 vuotta, minkä sen nimikin kertoo: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto. Nyt kun Suomi on jo täyttänyt yli 100 vuotta, on selvää, että ilmastonmuutosta hillitään ja teollisia yhteiskuntia kehitetään sellaisella tavalla, että me emme heitä materiaaleja haaskuun vaan kierrätämme kaiken sen aineen, joka alkuperäisessä käytössään tällaisessa putkiajattelussa olisi joutumassa jätteeksi. Tässä työssä Sitra on toiminut erittäin ansiokkaasti, neuvonut poliittisia päättäjiä, yrityksiä ja myös kansalaisia. 

Tämä Sitran työ tukee myös sitä linjaa, minkä seitsemän nykyistä eduskuntapuoluetta eli nykyisen hallituksen viisi puoluetta ja nykyisistä oppositiopuolueista kokoomus ja kristillisdemokraatit hyväksyivät viime joulukuussa yhteisessä ilmastolinjauksessaan, jossa sitouduttiin muun muassa siihen, että Suomi saavuttaa 40-luvulla tilanteen, jossa kasvihuonekaasupäästömme ovat selvästi negatiiviset eli Suomi poistaa nielujen avulla ilmakehästä enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin tuotamme, ja että sähkön- ja lämmöntuotannon tulee olla lähes päästötöntä ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Näiden tavoitteiden pohjalta niitä hieman täsmentäen ja tiukentaen on myös hallitusohjelma rakennettu, ja Sitran työ on mielestäni erittäin tärkeä tuki meille poliittisille päättäjille tässä. 

Mitä tulee kansalaisille annettuihin vinkkeihin, niin sellaisiakin kansalaiset koko ajan kysyvät. Sinänsä minua harmittaa se, että niin moni tuntuu ajattelevan, että ilmastonmuutoksen hillitseminen olisi ensisijaisesti kansalaisten vapaaehtoisten valintojen vastuulla. Ei aikaisempiakaan isoja ympäristöuudistuksia, kuten vaikka tehtaiden jäteveden puhdistaminen tai otsonikerrosta tuhoavien freonien poistaminen käytöstä, tehty kansalaisten vapaaehtoisten valintojen voimin vaan säätämällä lakeja ja päästörajoja. Sitä tarvitaan myöskin ilmastotoimissa. 

Sitran seuraavalle johtajalle Jyrki Kataiselle toivon onnea ja menestystä työssään. Hän on EU-komissiossa ollut se komission varapuheenjohtaja, joka on vastannut juuri [Puhemies koputtaa] ilmastoneutraalin kiertotalouden asioista. Eli se puoli hänen työssään on kyllä antanut hyvin arvokasta kokemusta myös Sitraan. 

Arvoisa puhemies! Sitra on todella vakiinnuttanut omaa toimintaansa suomalaisessa yhteiskunnassa riippumattoman tutkimuksen tekemisessä ja tuottamisessa, ja tuosta riippumattomuudesta täytyy tietysti pitää jatkossakin huolta. 

Nyt ollaan kuitenkin tekemässä Sitralle omaa hallintoneuvostoa, joka on parlamentaarisella pohjalla rakennettu. Kun ministeri Lintilä on nyt paikalla, niin käytän tilaisuutta hyväkseni ja kysyn: kun nämä uudet säännökset, ohjeistukset, ovat tulossa, millä tavalla ne tulevat vaikuttamaan Sitran toimintaan? — Ministeri nostaa siellä kätensä pystyyn, että väärä ministeri, mutta jos tähän olisi jotakin tietoa, niin en olisi yhtään pahoillani. 

Arvoisa puhemies! Sitra on tehnyt paljon tärkeätä työtä, jonka vaikuttavuutta voidaan mitata. Mutta kuten täällä on aikaisemmin tuotu esiin, niin olen sitä mieltä ja samaa mieltä niiden puheenvuorojen kanssa, että pitää myös uskaltaa ottaa riskejä ja tehdä sellaisia kokeiluja, joista me emme oikeastaan tiedä, mitä niistä ajatella vielä. Nimittäin kaikki toki tiedämme, että kiertotalous on sellainen asia, joka tulee vakiintumaan tässä meidän yhteiskunnassamme ja taloudessamme ja sitä tulee edistää, mutta Sitran kaltaisen organisaation tehtävä on myös uudistaa esimerkiksi toimintatapoja ja ajatella myös niitä sellaisia ilmiöitä, joista me emme tiedä vielä oikeastaan juuri mitään, joten ehkä vieläkin kiinnostavampaa kuin kiertotalous on se, mitä seuraavaksi.