Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta on periaatteessa vain tekninen pieni muutos. Alimman tukiluokan mukaisia avustuksia myönnettäessä avustusprosentti nostetaan 10 prosentista 15 prosenttiin, ja näitä rahoja on myönnettävissä sekä uudisrakentamiseen että peruskorjaukseen.  

Tämä kyseinen hallituksen esitys sisältyy pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan. Valiokunta käsitteli tätä asiaa kokouksessaan huolellisesti kuullen neljää asiantuntijaa, ja viidenneltä saatiin vielä kirjallinen lausunto. Valiokunta oli päätöksessään yksimielinen. 

Valiokunta pitää ehdotettua avustusmäärän korotusta 10 prosentista 15 prosenttiin perusteltuna. Opiskelija-asunnot ovat tyypillisesti kooltaan pieniä, joten niiden rakentamiskustannukset ovat asuntojen kokoon suhteutettuna keskimääräistä korkeammat. Lisäksi asukkaiden vaihtuvuus on tavallisiin vuokra-asuntoihin verrattuna merkittävästi suurempi johtaen korkeampiin hallinto- ja ylläpitokustannuksiin.  

Valiokunta toteaa, että investointiavustus on todettu tehokkaaksi tueksi, joka edistää kohtuuhintaisten, laadukkaiden asuntojen tuotantoa opiskelijoille ja muille erityisryhmille. Opiskelija-asuntojen ohella myös nuorisoasunnoille on todettu olevan kasvavaa tarvetta. Tuki opiskelija- ja nuorisoasuntojen tuotantoon helpottaa osaltaan kasvukeskusten vuokra-asuntokysyntää ja vaikuttaa siten asukkaiden kannalta myönteisesti vuokramarkkinoiden hintakehitykseen.  

Valiokunta pitää hyvänä sitä, että investointiavustusta voi saada uudisrakentamisen ohella myös asuntojen perusparantamiseen. Perusparannushankkeilla voidaan samalla edistää esimerkiksi tyhjänä olevien toimistorakennusten muuttamista asuinkäyttöön ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. 

Valiokunta korostaa tarvetta kiinnittää jatkossa erityistä huomiota myös investointiavustusten hyödyntämiseen siten, että samalla edistetään puurakentamisen ja muutoin rakentamiseen liittyvien ilmastotavoitteiden saavuttamista.  

Valiokunta oli mietinnössään yksimielinen.  

Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten edustaja Hoskonen edellä kertoi, niin tämän lakiesityksen tarkoitus on erinomainen: korottaa rakentamisavustusta niin, että Suomessa rakennettaisiin enemmän kohtuuhintaisia opiskelija‑ ja nuorisoasuntoja. On erittäin kannatettavaa, että hallitus on monin tavoin päättänyt tukea nuorten ja opiskelijoiden tilannetta myös tällä tavalla, helpottamalla heidän asumistaan. Tämä lakiesitys koskee paitsi asumista myös meille keskustalaisille erityisen tärkeitä koulutusta ja työllisyyttä. Opiskelijoiden asumismenojen pieneneminen tarkoittaa sitä, että heidän toimeentulonsa paranee. Tämä osaltaan auttaa keskittymään opintoihin, saamaan tutkinnon suoritetuksi ja pääsemään sujuvasti työelämään.  

Arvoisa puhemies! Me keskustassa olemme esittäneet, että opiskelija-asuntoja tulisi lisätä niin, että joka toinen opiskelija asuisi opiskelija-asunnossa vuoteen 2030 mennessä. Tämä lakiesitys tukee myös tätä tavoitetta. Lakiesityksen on arvioitu jokin verran vähentävän valtion asumistukimenoja, koska investointiavustuksella rakennettujen asuntojen vuokran määrää säädellään laissa. Vuokrakatto helpottaa nuorten ja opiskelijoiden toimeentuloa. Puhuttaessa asumistuesta kokonaisuutena asumisen kustannusten jatkuva nousu on kasvattanut maassamme asumistuen menoja merkittävästi. Asumistukijärjestelmä kaipaakin uudistamista. Ei voi olla niin, että asumistuki toimii jonkinlaisena vuokrankorotusautomaattina ja yhteiskunnan rahojen siirtona varakkaille sijoittajille — ei, vaan keskiössä tulee olla ihminen ja hänen tarpeensa. On tärkeää, että asumistuki katsotaan nyt seikkaperäisesti ja laajasti tämän hallituksen käynnistäessä sosiaaliturvan uudistuksen. Tästä sovittiinkin hallitusohjelmassa.  

Arvoisa puhemies! Tänään on osoitettu mieltä ilmaston puolesta. Asiat eivät muutu muutoin kuin toimimalla. Siksi keskusta on esittänyt, että lisäämme roimasti puurakentamista maassamme. Saimmekin hallitusohjelmaan sovittua, että puurakentaminen tuplataan. Mietinnössään ympäristövaliokunta toteaa aivan oikein, että jatkossa on tarve kiinnittää erityistä huomiota investointiavustusten hyödyntämiseen myös siten, että samalla edistetään puurakentamista. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys lähtee siitä, että tässä halutaan lisätä nimenomaan opiskelija- ja nuorisoasuntojen tuotantoa. Se on erittäin hyvä, koska monilla paikkakunnilla opiskelija-asunnoista on suurta pulaa. Huomionarvoista on, että opiskelija-asunnot ovat monta kertaa nimenomaan pienikokoisia ja niiden rakennuskustannukset ovat korkeita ja myöskin niiden hallintokustannukset ovat korkeita, koska siellä vuokralaiset vaihtuvat usein. Siksi tämä hallituksen esitys, että avustusmäärää 10 prosentista 15 prosenttiin nostetaan, on hyvä asia. Uskon, että tämä saa aikaan sen, että useilla paikkakunnilla opiskelija-asuntojen tuotanto lisääntyy. 

Hyvä on myöskin se, että ympäristövaliokunta kiinnittää omassa mietinnössään huomiota siihen, että samalla edistetään puurakentamista ja myöskin muutoin rakentamiseen liittyvien ilmastotavoitteiden saavuttamista.  

Itse pidän tätä hallituksen esitystä, vaikka tämä on hyvin pienimuotoinen, myöskin merkittävänä edistysaskeleena siihen, että nimenomaan opiskelijoista, nuorista ihmisistä, ja heidän asumisestaan pidetään huolta.  

Arvoisa rouva puhemies! Kuuntelin tässä päähallituspuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajaa, mutta nyt tähän itse asiaan. — Erityisryhmien asunto-olojen parantaminen on tärkeä toimenpide. Tässä investointiavustuksen korottamisesta on kyse, ja pidän sitä erittäin myönteisenä. Aiempina kausinahan on tehty muun muassa sitä, että asuntojen minimikokorajoitteita on muutettu ja annettu paremmat mahdollisuudet tehdä joustavammin nuorten toivomia ja nuorten tarvitsemia asuntoja ja toisaalta sen hintaisia asuntoja, että niissä pystyvät nuoret opiskelijoina asumaan. Myös esteettömyysvaateita on uudistettu ja todettu, että välttämättä kaikkien tuohon ikäryhmään, eli pääasiassa nuorille opiskelijoille, kohdennettujen asuntojen ei tarvitse olla esteettömiä vaan riittää, että jokaisesta löytyy esteettömiä vaihtoehtoja, ja tietysti julkiset tilat, raput ja muut, ovat esteettömiä, luonnollisesti. 

Mutta, arvoisa puhemies, tarve sille, että me tulemme tarvitsemaan jatkossa opiskelija-asuntoja lisää ja varmasti myös tällaista edullisempaa soluasumista ja muuta, tulee kasvamaan sen myötä, että meillä kaupungistuminen on kiihtyvä ilmiö. Se ei ole enää mielipide vaan se on tosiasia, että meillä maaseutu on yhä enempi harvaanasuttua ja julkinen liikenne ei toimi, ja nyt vielä valitettavasti esimerkiksi monien nuorten opiskelijoiden odottama kevytautolainsäädäntö on lykkääntymässä hamaan tulevaisuuteen vähintäänkin vuodella, ehkä kokonaan — mitä aika sitten tuo tullessaan. Moni nuori muuten odotti sitä, että olisi päässyt opiskelupaikkaan ilman muuttoa kulkemaan jo 15—16‑vuotiaana ennen oikean ajokortin saantia, mutta nyt kun hallitus on tehnyt tässä oman ratkaisunsa, niin on tärkeää, että näitä asumismahdollisuuksia sitten lisätään siellä seutukeskuksissa ja seutukaupungeissa ja oppilaitosten läheisyydessä, että opiskelu koko maassa on tulevaisuudessakin mahdollista.  

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on nyt siis hallituksen esitys koskien alimman tukiluokan mukaisten avustusten enimmäismäärän nostoa 10 prosentista 15 prosenttiin liittyen opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentamiseen, hankintaan ja myös perusparantamiseen. Investointiavustus on tehokkaaksi todettu tukimuoto, joka edistää kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa paitsi opiskelijoille myös erityisryhmille. Esityksessä plussaa on, paitsi se, että avustusta voi saada myös asuntojen perusparantamiseen, että muutoksen astuessa voimaan 1.11. se koskee myös parhaillaan vireillä olevia hankkeita.  

Kohtuuhintaista asuntotuotantoa on syytä lisätä jatkossakin varsinkin kasvukeskuksissa, siitä me olemme varmasti kaikki tässä salissa samaa mieltä. Opiskelijoiden edullisempi vuokra-asuntotuotanto mahdollistaa ja tukee opintojen suorittamista tavoiteajassa ja mahdollistaa myös vapaarahoitteisia asuntoja enemmän muun muassa työtä tekevälle väestölle. Kaiken kaikkiaan erittäin kannatettava esitys, toki jonkun verran marginaalinen, mutta kannatettava ja yksimielisesti hyvässä yhteistyössä ympäristövaliokunnassa käsitelty.  

Edustaja Heinoselle haluaisin todeta, kun hän tavallaan puuttui nyt aiheeseen tässä loppupuheenvuorossaan, joka ei suoranaisesti tähän hallituksen esitykseen 16 sinänsä liity, että kevytautolainsäädäntöä käsitellään salissa ensi viikolla, ja uskallan sanoa koko hallituksen puolesta, että tämä vuoden siirtymäaika, jatkoaika niin, että saadaan tästä lainsäädännöstä sellainen, että pääsemme sen kanssa eteenpäin, on koko hallituksen tavoitetila. Elikkä mahdollisimman nopeasti yhteistyössä eteenpäin haetaan sitä, että asia etenee.  

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys on hyvä, ja on erittäin tärkeää, että kohtuuhintaista asuntotuotantoa edesautetaan ja edistetään Suomessa, erityisesti nuorten ja myös erityisryhmien kohdalla, joista täällä on puhuttu, koskien erityistä tukea tarvitsevia nuoria ja muun muassa vammaisia opiskelijoita. On erittäin tärkeää, että asuminen on esteetöntä ja annetaan mahdollisuus asua omassa kodissa ja huomioidaan se, että opiskelija toivoo omaa rauhaa ja toivoo pääsevänsä myös sinne omaan asuntoon harjoittelemaan ja kokeilemaan omaa yksin elämistä ja sillä tavalla itsenäistymistä. Elikkä erittäin tärkeä asia.  

Pidän myös hyvänä sitä, että on nostettu esiin tämä toimistorakennusten muuttaminen asumiskäyttöön. Meillä on paljon tyhjiä tiloja Suomessa, ja olisi tärkeää, että niistä voitaisiin tehdä asuntoja, koska asuntopula on kuitenkin kova.  

Vielä nostaisin ikäihmisten tilanteen, vaikka ei ikäihmisiä tämä esitys nyt koskekaan. On tärkeää, että pidämme edelleen yllä sitä keskustelua, että kun ikäihminen viettää vuosia siellä kodissa, niin asuminen olisi esteetöntä ja perusparannushankkeisiin kohdistettaisiin resursseja ja jokainen pystyisi sitten siellä kodissaan viettämään elämäänsä turvallisesti. Siitähän tässä on kysymys. Hallitukselle kiitoksia, hyvä lakihanke. [Mika Kari: Otetaan vastaan!] 

Arvoisa rouva puhemies! Mukavaa, että valiokunta näin ripeästi käsitteli tämän tärkeän esityksen. Voi olla, että lakiteknisesti tämä on teknisluonteinen, niin kuin täällä todettiin, mutta asiallisesti tämä on kyllä iso ja merkittävä parannus, joita muuten asumispuolella hallitusohjelmassa on useampia. Siksi on tärkeää, että tämä askel nyt on otettu ja tämä on tärkeä, kuten täällä on hyvin todettu, nimenomaan opiskelijoiden ja nuorten kohtuuhintaisemman asumisen edistämiseksi. Minusta oli hyvä myös, että valiokunta oli tähän kirjannut puurakentamisen. Sehän on myös hallitusohjelman yhteisesti sovittu painopiste meillä. 

Kaiken kaikkiaanhan moni näistä parannuksista, mitä hallitusohjelmassa on, perustuu itse asiassa jo viime kauden tarkastusvaliokunnan mietintöön. Ne linjaukset, mitkä silloin eduskunta yksimielisesti hyväksyi, on otettu hallitusohjelmaan sellaisenaan, ja kaiken kaikkiaan se linja, mikä siinä on, mahdollistaa sen, että me voimme enemmän rakentaa kohtuuhintaista asumistuotantoa. Siellä oli tärkeä linjanveto siitä, että Valtion asuntorahasto, VAR-rahasto, säilyy edelleen itsenäisenä rahastona, ja se on juuri se rahasto, minkä kautta näitä kohtuuhintaisia koteja ihmisille rakennetaan. Se on tärkeää.  

Tässä hallitusohjelmassa myös muuta kautta mahdollistuu esimerkiksi juuri opiskelijoille ja muillekin ihmisille kohtuuhintainen asuminen. Siellä on esimerkiksi kirjauksia siitä, että käynnistysavustukset ulotetaan pääkaupunkiseudun MAL-kuntien lisäksi myös muille MAL-alueille, mikä tarkoittaa esimerkiksi Tamperetta, Turkua, Oulua, joihin saadaan sitten lisää näitä kohtuuhintaisia asuntoja.  

Myöskin ikäihmiset mainittiin täällä. Pidän myös itse näitä erityisryhmien avustuksia kaiken kaikkiaan hyvin tärkeinä, ja tässäkin hallitusohjelmassa on erittäin viisaita kirjauksia siitä, että halutaan edistää myös muun muassa ikäihmisten yhteisöllisiä asumismuotoja. Eli kaiken kaikkiaan näiltä osin kyllä ilolla tervehdin hallitusohjelmaa, ja toivon ja kiirehdinkin, että hallitus — mahdollisimman nopeasti toivottavasti — toisi näitä tarvittavia muutoksia tänne eduskuntaan, koska kyllä ympäristövaliokunnan ripeä ote tässä todisti, että me haluamme täällä hyvin voimakkaasti, yksituumaisesti ja nopeasti kaiken kaikkiaan pistää näitä hyviä uudistuksia eteenpäin.  

Arvoisa rouva puhemies! Opiskelija-asunnoista kuten myös muista kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on pulaa. Aivan erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvavilla kaupunkiseuduilla asumisen kalleus sekä asuntojen riittämättömyys hankaloittavat ihmisten elämää. Monilla asuminen vie tuloista aivan liian suuren osan.  

Hallitusohjelmassa linjasimme, että asumisen hintaa halutaan alentaa. Olenkin jo kovasti odottanut, koska uusi, vuonna 2020 alkava Helsingin seudun MAL-sopimus saadaan valtion puolelta valmiiksi. Edellinen MAL-sopimus päättyy tämän vuoden lopussa. Kuntien puolelta suunnitelma tuli valmiiksi jo keväällä ennen hallitusneuvotteluja.  

Tämä hallituksen esitys on nyt ensimmäinen konkreettinen askel hallitusohjelman hyvistä asuntopoliittisista kirjauksista. Lakiesitys parantaa erityisesti nuorten ja opiskelijoiden asemaa asuntomarkkinoilla, mikä on todella tärkeää. Tällä hetkellä suurin osa itsenäisesti asuvista 18—29‑vuotiaista nuorista asuu vuokralla, ja pääkaupunkiseudulla osuus on jopa neljä viidesosaa.  

Valiokunta on pitänyt ehdotettua avustusmäärän korotusta 10 prosentista 15 prosenttiin perusteltuna. Olen tästä samaa mieltä. Opiskelija-asunnot ovat tyypillisesti kooltaan pieniä, joten niiden rakentamiskustannukset ovat kokoon suhteutettuna keskimääräistä korkeammat, ja siksi tuki on erityisen tärkeä.  

Valiokunta on pitänyt hyvänä myös sitä, että investointiavustusta voi saada uudisrakentamisen ohella myös asuntojen perusparantamiseen, myös tämä on hyvä hanke. Perusparannushankkeilla voidaan samalla edistää tyhjänä olevien rakennusten, kuten toimistorakennusten, muuttamista asuinkäyttöön, ja se on hyvin järkevää myös kiertotalouden kannalta.  

Esitykseen annetuissa lausunnoissa muun muassa Kuntaliitto nosti esiin mahdollisuuden hyödyntää tätä alinta investointiavustusten tukiluokkaa myös ikääntyneiden asuntotarjonnan, kuten senioritalojen, lisäämiseen. Niillekin on tarvetta, sillä eläkeläisissä on opiskelijoiden tavoin erittäin pienituloista väkeä.  

Tällä hetkellä on aika nurinkurinen tilanne. Luemme jatkuvasti sijoitusasuntojen korkeista vuokrista ja siitä, kuinka sijoittajat valtaavat vuokra-asuntomarkkinoita varsinkin pääkaupunkiseudulla. Tästä syystä käytämme asumistukeen rahaa moninkertaisesti enemmän kuin olisi järkevää. Kohtuuhintaisten asuntojen tuotanto on se paikka, mihin sitä rahaa kannattaisi ennemmin laittaa. Laittamalla tämän saman rahan edullisten asuntojen tuotantoon voisimme osoittaa, että haluamme oikeasti kohtuuhintaista asumista emmekä tukea sijoitusasuntojen omistajia.  

Arvoisa rouva puhemies! Omasta ja kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puolesta haluan antaa tässä kiitoksen Antti Rinteen hallitukselle tämän esityksen tuomisesta ja samoin sitten valiokunnalle puheenjohtaja, edustaja Hoskosen johdolla, että asia on käsitelty ripeästi.  

Helsinki, Turku, Jyväskylä, Seinäjoki ovat esimerkkejä niistä paikkakunnista, joista tuli jo keskikesällä viestejä siitä, että opiskelija-asunnoista on huutava pula. Heinäkuussa oli tiedossa, että enää muutamia soluasuntoja on tarjolla. Sitten tietysti opiskelijat joutuvat etsimään majapaikkaa myös muualta kuin varsinaisista opiskelija-asunnoista.  

Investointiavustus, jota tässä nyt korotetaan opiskelija-asuntojen osalta, on todellakin osoittautunut tehokkaaksi tueksi, joka edistää kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa erityisryhmille — ja tässä nyt erityisesti opiskelijoille. 

Olin myös itse eduskunnan tarkastusvaliokunnan jäsenenä viime kaudella, ja silloin todellakin tehtiin tuo asuntopolitiikan mietintö. Haluan antaa hallitukselle kiitoksen vielä siitäkin, että ne esitykset, joita valiokunnassa teimme, ovat todellakin hallitusohjelmassa ainakin kirjattuina. Hienoa, että tässä nyt tämmöisellä pienellä askeleella päästään tällä kaudella aloittamaan.  

Vielä haluan todeta, että on myönteistä, että valiokunta otti puurakentamisen tässä yhteydessä esiin. [Mika Kari: Tärkeä aihe!] 

Arvoisa rouva puhemies! Edustajat Aittakumpu ja Lohikoski kiinnittävät huomiota nykyisen asumistukijärjestelmän ongelmallisuuteen. Tästä minäkin ajattelin muutaman sanan sanoa.  

Luonnollisesti kaikki ymmärrämme, että asuntojen kysyntä ja tarjonta vaikuttavat hyvin paljon vuokratasoon, mutta olisi silmiensä sulkemista tosiasioilta väittää — kuten edustaja Viitanen muistaakseni viime kaudella väitti — ettei asumistuella olisi mitään merkitystä vuokratason kannalta. Me maksamme veronmaksajien rahoista yli 2 000 miljoonaa euroa vuodessa asumistukea, minkä lisäksi vielä toimeentulotuesta korvataan pienituloisimpien asumismenoja. Jokainen voi kuvitella sellaista teoreettista ajatusta, että asumistukea ei makseta ollenkaan. Ettekö usko, myös edustaja Viitanen, että tämä vaikuttaisi vuokrien tasoon? Totta kai se vaikuttaisi. 

Meillä on erittäin kannattavia asuntosijoitusyhtiöitä, esimerkiksi Kojamo — jokainen voi pörssistä seurata, miten hyvää bisnestä Kojamo on — ja Sato. Me olemme viime aikoina lukeneet lehdistä, miten ulkomaiset asunto- tai kiinteistösijoitusyhtiöt ostavat Suomesta vuokra-asuntoja isoja nippuja. Miksi ostavat? No siksi, että se on hyvää bisnestä. Ja siten kuin täällä aikaisemmin todettiin, veronmaksajat tukevat tätä hyvää bisnestä maksamalla yli 2 miljardia euroa asumistukea vuodessa. Tämä asumistuki tietysti menee pienituloisten ihmisten hyväksi, mutta käytännössä he ovat lähinnä läpikulkueränä ja asumistuki menee lihottamaan näiden asuntosijoittajien lompakkoja. Osa asumistuestahan ja myös muista Kelan asumismenojen korvauksista maksetaan suoraan asuntosijoittajille tai asuntojen omistajille.  

Täällä edustaja Aittakumpu kertoi, että hallitus aikoo puuttua tähän asiaan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä. Sitä minäkin toivon, ja kun joka tapauksessa vuokralaiset tarvitsevat asuntoja ja asuntojen omistajat tarvitsevat vuokralaisia, niin olen täysin vakuuttunut, että pienemmälläkin asumistuen määrällä pystyttäisiin auttamaan pienituloisia ihmisiä heidän asumiskustannustensa voittamisessa.  

Puhuttiin myös ilmastosta, ja haluan lausua iloni siitä, että tuhannet nuoret tällä hetkellä Eduskuntatalon edessä vaativat hallitukselta ilmastotoimia. Niin mekin kokoomuksessa.  

Kiitos, arvoisa puhemies! Muun muassa tarkastusvaliokunnan mietinnössä, minkä edustaja Zyskowiczkin on ollut yksimielisesti hyväksymässä, pohditaan myös tätä asumistukikysymystä, ja siinä todetaan se fakta, että kuitenkin siitä, kuinka paljon asumistuet valuvat asumisen hintaan, on ristiriitaisia tutkimustuloksia. Mielestäni se on fakta, jonka voi sanoa ääneen, kun se näin on, ja tähän olen myös viime kaudella viitannut, ja muistelenpa, puhemies, että viittaus tapahtui siinä vaiheessa, kun jälleen kerran kokoomuksella oli halua jatkaa sitä leikkauspolitiikkaa, että asumistukeakin haluttiin leikata ja kaikkea mahdollista sosiaaliturvaa haluttiin leikata, enkä koskaan ole hyväksynyt sitä, että tällaisia perusteita käytetään siinä mielessä, että voidaan sitten saada siitä ikään kuin selkänoja leikata pienten ihmisten perusturvaa.  

On mielestäni tärkeää, että nyt hallitusohjelmassa lukee, niin kuin muuten lukee siinä tarkastusvaliokunnan mietinnössäkin, että nyt sitten katsotaan asumistuen uudistus ja katsotaan se nimenomaan samassa yhteydessä, kun koko sotu-uudistusta tehdään. Ei katsota sitä tässä asuntopoliittisessa kohdassa [Puhemies koputtaa] vaan siellä sotu-kohdassa.  

Arvoisa rouva puhemies! Kaksi asiaa.  

Ensinnä kiitoksia hyvästä palautteesta valiokunnan puolesta. Todellakin, mietintö käsiteltiin ripeästi. Emme missään nimessä halunneet olla jarruna vaan halusimme, että tällainen hyvä hanke lähtisi etenemään ja nuorille ja erityisryhmille saataisiin avustettuja asuntoja mahdollisimman nopeasti. 

Toinen asia on puurakentaminen. Valiokunta keskusteli siitä, ja on valiokunnassa käyty monessa muussakin yhteydessä keskusteluja puurakentamisen saamiseksi paljon, paljon parempaan vauhtiin kuin on tällä hetkellä Suomessa. Sehän on ihan alkutekijöissään vielä, olemme Ruotsia paljon jäljessä. Uskon ja toivon, että sitten kun valtion seuraava, ensi vuoden budjetti tulee lokakuun alussa tähän taloon, hallitusryhmissä — ja tietenkin oppositionkin tuki on suotavaa — puurakentamiseen saadaan todella hyvää vauhtia, jo nyt ensi vuoden budjetin aikana.  

Arvoisa rouva puhemies! Jos hallituksen esityksen mukaisesti asuntojen määrää lisätään, niin tulee myös huomioida, ettei tämä automaattisesti vähennä valtion asumistukimenoja ainakaan Helsingin osalta, mikäli vuokrien hintoja ei samalla alenneta.  

Helsingin opiskelija-asumissäätiön eli Hoasin yksiöiden keskihinta on 555 euroa, ja vaikka tämä on vähemmän kuin opiskelijalla, joka asuu markkinahintaisessa yksiössä, niin molemmat opiskelijat tässä tapauksessa saavat täysin saman maksimiasumistuen eli 412 euroa. Opiskelija-asuntojen vuokrien hintojen tulisi siis olla vielä selkeästi matalammat kuin markkinahintaisilla asunnoilla Helsingissä, jolloin valtion asumistukimenot vähenisivät. — Kiitos.