Arvoisa herra puhemies! Tänään meillä on todella ollut surunpäivä, kun edustaja Antti Rantakangas on poistunut keskuudestamme. Otan myös lämpimästi osaa hänen läheistensä suruun. Itse muistelen suurella kunnioituksella ja lämmöllä Anttia. Olin hänen kanssaan talousvaliokunnassa yhden kauden ja nyt valtiovarainvaliokunnassa viime kauden ja tämän kauden tähän asti. Teimme hyvää yhteistyötä, ja hän oli aina hyvin reilu ja ystävällinen herrasmies. Erityisesti minua kosketti tietysti se, kun hän viime keskiviikkona viimeisessä istunnossaan antoi minulle henkilökohtaisesti kauniin tunnustuksen. Se jäi erittäin koskettavana sydämeeni. Sen voi lukea sieltä hänen viimeisestä puheenvuorostaan — tai ei se ollut siinä istunnossa hänen viimeinen puheenvuoronsa, mutta se on kyllä pöytäkirjattu siihen päivään viimeisenä, se oli ehkä hänen kolmanneksi viimeinen puheenvuoronsa.
Edustaja Rantakangas oli myös vahvasti kunnallismies, muun muassa Kunnallisalan kehittämissäätiön puheenjohtaja pitkään. Nyt kun käsittelemme tätä talousarvion täydennystä, niin katsoin, että täällä on tämä momentti ”Kuntien tukeminen” auki, toki vain siltä osin, että siellä poistojen väliaikaisesta kaksinkertaisesta korottamisesta johtuvat kuntien verotulomenetykset korvataan. Ihan oikein, niin pitää tehdä ja hallitusryhmän mukaan tapahtuukin. On kuitenkin syytä todeta, että kuntatalous, josta täällä jonkin verran äskenkin puhuttiin, on todella äärimmäisen huolestuttavassa tilanteessa tässä maassa.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja, taloudesta vastaava Timo Reina kirjoitti vakavaa tekstiä blogissaan tässä aiemmin syksyllä. Hän totesi muun muassa, että kuntien verotuloprosentin korotuspaine vuoden 23 tasolla on keskimäärin 2,2 prosenttiyksikköä, alle 6 000 asukkaan kunnissa peräti 5,5 prosenttiyksikköä ja yli 3 prosenttiyksikköä se on kaikkiaan 187 kunnassa. Edelleen hän totesi, että kuntien lainakanta kasvaa, sen ennakoidaan kuntien ja kuntayhtymien osalta nousevan vuoteen 23 mennessä 9,6 miljardilla eurolla eli noin 44 prosentilla ja negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumääräksi arvioidaan tänä vuonna 123 ja 152 vuonna 23, kun niitä oli viime vuonna 43 ja sitä edellisenä vuonna vain neljä.
Nyt pieniä muutoksia on toki tulossa. Tiedämme, että valtionosuudet kyllä kasvavat ja veromenetysten korvaus tulee kunnille, niin kuin tämä nyt auki olevakin asia osoittaa, mutta tämä noin 1,1 miljardin valtionosuuden lisäys, jossa on mukana tämä verotulomenetysten kompensaatio, on kuitenkin edeltä sidottua rahaa, joten se ei todellisuudessa kuntien ahdinkoa juurikaan kevennä, vaan tästä huolimatta tilanne on niin kuin varatoimitusjohtaja Reina kirjoittaa.
Eli tilanne on huolestuttava. Siellä taustalla ovat lopulta kuntien palvelut ja niitä tarvitsevat ihmiset, vanhukset, lapset ja sairaat. Kunnilla ei ole kovin suuria mahdollisuuksia sopeuttamiseen. Varatoimitusjohtaja Reina toteaa, että veroja ja maksuja korotettaneen ennätyksellisesti, mikä taas on myrkkyä ostovoiman ja työllisyyden kehitykselle. Sitten hän toteaa, että investointeja karsitaan, lykätään ja priorisoidaan, mikä puolestaan lisää korjausvelkaa. Yt-neuvotteluja on käynnissä useissa kunnissa ja kuntayhtymissä, ja määrä kasvaa. Eli tilanne on huolestuttava, ja pienissä maaseutukunnissa se on kaikkein huolestuttavin, koska näkymä väestökehityksen, sekä ikäkehityksen että määrällisen kehityksen, osalta on vaikea.
Nämä tekijät edellyttävät sitä, että hallitus todella vakavasti paneutuu kuntatalouden kysymyksiin, ja olisin toivonut, että jo tässä tarkennuksessa olisi näihin reagoitu ja etsitty helpotusta enemmän kuin mitä nyt on löydetty.