Viimeksi julkaistu 6.6.2021 12.16

Pöytäkirjan asiakohta PTK 16/2020 vp Täysistunto Tiistai 3.3.2020 klo 13.59—15.28

6. Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen, Norjan ja Ruotsin  hallitusten  välisestä huoltovarmuudesta Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan  yhteistyösopimukseen  liitetyn  sopimuksen  hyväksymiseksi  ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi Tanskan, Suomen, Norjan  ja  Ruotsin  välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitysHE 92/2019 vp
Valiokunnan mietintöPuVM 1/2020 vp
Ensimmäinen käsittely
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 1/2020 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. 

 

Keskustelu
14.55 
Pauli Kiuru kok :

Arvoisa herra puhemies! Todellakin hallituksen esitys koskee puolustusmateriaalialaa koskevaa yhteistyösopimusta ja maantieteellisesti Pohjoismaita. 

Tämä on ongelmaton asia, ja valiokunta oli yksimielinen. Itselle tämä asia on sillä lailla läheinen ja tärkeä, että puolustusselonteko tehtiin viime vaalikaudella ja olin siinä työssä varajäsenenä mukana. Puolustusselonteossa todettiin nimenomaan, että materiaaliyhteistyö Pohjoismaiden kesken on tärkeää ja sitä pitää syventää. Toinen yhteistyötaho on Euroopan unioni ja kolmas on sitten Nato. 

Myös valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostossa, jossa olin jäsenenä viime vaalikauden, kiinnitimme tähän asiaan huomiota, nimenomaan siitäkin näkökulmasta, että hankintoja voitaisiin tehdä yhdessä Pohjoismaiden kesken. 

Sopimuksella edistetään puolustusalan huoltovarmuutta. Se sopii erinomaisesti pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön ja sen edistämiseen, ja se lisää puolustusmateriaalialan yhteistyömahdollisuuksia. 

Se, mihin kannattaa vielä kiinnittää huomiota — sitä ei tässä mietinnössä taida olla, mutta ainakin hallinto- ja turvallisuusjaostossa kiinnitettiin huomiota siihen — on se, että isommat yhdessä tehdyt hankinnat esimerkiksi ammusten osalta tarjoavat mahdollisuuden kustannussäästöihin, eli samalla rahalla saadaan enemmän tavaraa tai sitten sama määrä tavaraa saadaan pienemmällä rahasummalla. [Keskeltä: Hyvä!] 

14.57 
Sari Essayah kd :

Arvoisa puhemies! Olen mukana tuossa ulko- ja turvallisuus- sekä puolustuspoliittisten selontekojen seurantaryhmässä, ja todellakin tämä pohjoismainen yhteistyö siellä myöskin nousee esille, erityisesti, jos ajatellaan näitä materiaalihankintoja, yhteistyötä siellä, siinä varmasti on kehittämistä. 

Huoltovarmuuden kannalta tämä asia on tärkeä, ja niin kuin tuossa edellä edustaja Kiuru totesi, yhteishankintoja voidaan varmasti tietyissä materiaalihankinnoissa tehdä. Meillä on kuitenkin menneisyydessä esimerkki siitä, että tällainen yhteishankinta-aikomus voi mennä hyvinkin monimutkaiseksi. Muistelen näitä helikopterihankintoja, joissa loppujen lopuksi oli paljon erilaisia näkemyksiä siitä, mitä mikin maa halusi ja minkätyyppisiä koptereita haluttiin ja mitä sinne itse kukin olisi sitten halunnut sisällyttää. Eli sitten loppujen lopuksi hyvinkin tällaisten spesifisten maakohtaisten toiveitten eteenpäinvieminen yhteishankinnoilla saattaa osoittautua kyllä koko lailla mahdottomaksi, ja kenties sentyyppisissä hankinnoissa ei sitten enää niitä kustannushyötyjä saavuteta. Mutta on varmasti paljon semmoista niin sanottua bulkkitavaraa, jota pystytään kyllä tekemään edullisemmin, kun tällaisiin yhteishankintoihin hyvissä ajoin ja yhteisesti varaudutaan. 

Yleiskeskustelu päättyi. 

Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 92/2019 vp sisältyvien 1. ja 2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.