Arvoisa rouva puhemies! Kollegamme, edustaja Sakari Puisto on tänään poissa iloisen perhetapahtuman vuoksi. Lämpimät onnittelut sinne edustaja Puistolle perheineen perheenlisäyksestä. Tästä johtuvasta syystä tuon tähän lakiesitykseen Sakarin terveiset, jotka allekirjoitan täysin. Jos arvoisa puhemies suo kolme minuuttia tästä hetkestä, niin olen tyytyväinen.
Arvoisa puhemies! Tämä lakiteknisesti haastava kokonaisuus, jolla implementoidaan EU-direktiivin muutokset Suomen lainsäädäntöön, on onnistunut kohtuullisen hyvin. Pyytäisin kuitenkin kiinnittämään huomiota muutamiin käytännön seikkoihin, joilla on iso merkitys asumiskustannuksiin.
Ensiksi, ehdotettu energiatehokkuuslain 19 § kuuluu: ”Mittauksen järjestäjän on tarjottava kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen loppuasiakkaille kilpailukykyisesti hinnoiteltua etäluettavaa mittaria, joka mittaa tarkasti energiankulutuksen.” Kilpailukykyistä hinnoittelua ei ole laissa määritelty. Olisikin parempi lakitasolla käyttää ilmaisua ”edullisesti hinnoiteltu”, jotta voitaisiin varmistaa minimikustannukset loppuasiakkaille.
Toiseksi, asunto-osakeyhtiölain 4 § sekä huoneenvuokralain 27 a § toteavat: ”Osakkeenomistajalle ja vuokralaiselle on toimitettava kuukausittain tiedot veden kulutuksesta osakehuoneistossa.” Kuukausittainen mittareiden luvun järjestäminen ja tietojen toimitus osakkaille/vuokralaisille on tarpeettoman kunnianhimoinen tavoite, koska direktiivi ei tätä vaadi. Se aiheuttaa myös turhia ylimääräisiä kustannuksia, jotka asukas maksaa. Esimerkiksi puolivuosittain toimitettava tieto olisi riittävä taso.
Kolmanneksi, lakiesityksessä ei huomioida, että taloyhtiöissä niin vettä, lämpöä kuin sähköäkin kuluu myös yhteisissä tiloissa. On porraskäytäviä, varastotiloja, pesutupia ja yhteisiä saunatiloja, joiden vesi‑, sähkö‑ ja lämpökustannukset on edelleen jaettava kaikkien osakkaiden kesken entiseen tapaan. Näin ollen oman asunnon kulutusmittauksen absoluuttinen tarkkuus loppukäyttäjälle ei ole niin merkittävä tieto kuin voisi luulla, energiakustannukset kun muodostuvat myös tästä yhteisesti jaettavasta osuudesta. Siksi vaatimus kalliiden MID-mittareiden käytöstä loppukäyttäjien puolella ei ole perusteltu. Loppuasiakkaiden — siis taloyhtiöiden — sen sijaan tulee luonnollisesti tietää MID-tasoinen mittaustulos, koska energiayhtiöt laskuttavat taloyhtiöitä.
Arvoisa puhemies! On pidettävä mielessä, että asunto-osakeyhtiö ei laskuta osakkaitaan, se vain jyvittää sille syntyneitä kustannuksia osakkailleen jossain määrätyssä suhteessa. Siksi on harhaanjohtavaa puhua loppukäyttäjien laskutuksesta, joka siis edellyttäisi MID-mittareita, koska tällaista ei tapahdu Suomessa. Näin olisi vain siinä tapauksessa, jos vesilaitos ja energialaitos laskuttaisivat suoraan loppukäyttäjää. Koska laskutuksen kohteena on loppuasiakas, yksi MID-mittari riittää. Muut mittarit voivat olla halpoja perusmittareita.
Vaikka on odotettavissa, että asuntokohtainen kylmän ja lämpimän veden mittaus vähentää vedenkäyttöä asunnoissa, kun asukkaat voivat vaikuttaa omiin kustannuksiinsa, tulee vedenkäyttö yhteisissä tiloissa varmasti lisääntymään. Kärjistetty esimerkki: Nuuka nelikko eli nelihenkinen taloudellisesti ajatteleva perhe siirtyy käymään lämpimässä suihkussa taloyhtiön yhteisissä saunatiloissa, koska se ei maksa mitään toisin kuin suihkuttelu omassa asunnossa. Kustannussäästö perheelle on merkittävä, koska suihkussa käyminen on ylivoimaisesti suurin kulutustekijä, mitä tulee niin lämpimän kuin kylmänkin veden päivittäiseen käyttöön. Näin perhe siis siirtää asumiskustannuksiaan toisten maksettaviksi. [Puhemies koputtaa]
Nämä seikat olisi hyvä tarkastella valiokuntakäsittelyn yhteydessä. — Kiitos.