Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021: 

”Eduskunnalle. Olemme tilintarkastaneet eduskunnan tilisäännön 19 §:n 1 momentin määräämällä tavalla eduskunnan kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.—31.12.2021. Hallintojohtajan allekirjoittama tilinpäätös, joka on laadittu talousarvioasetuksen 8 luvun säännöksiä ja eduskunnan tiliohjesääntöä noudattaen, sisältää tilinpäätöslaskelmat ja liitteet. 

Hallintojohtajan vastuu: Hallintojohtaja vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallintojohtajan on huolehdittava siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. 

Tilintarkastajan velvollisuudet: Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, onko hallintojohtaja syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus eduskuntaa kohtaan, taikka rikkonut valtiokonttorin määräyksiä, talousarvioasetusta tai eduskunnan tilisääntöä. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty kansliatoimikunnan ja eduskunnan kanslian toiminnan lainmukaisuutta. 

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on eduskunnassa merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon eduskunnan sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. 

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. 

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta: Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat eduskunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.” 

Helsingissä, 19. huhtikuuta 2022: Veijo Niemi, tilintarkastajien puheenjohtaja; Merja Mäkisalo-Ropponen, varapuheenjohtaja; Wille Rydman, jäsen; ja ammattitilintarkastaja, KHT, JHT Ari Lehto BDO Oy:stä. 

Ja nyt seuraavaksi varapuheenjohtaja lukee VTV:n ja UPI:n tilintarkastuskertomukset jättäen kuitenkin Tilintarkastajan velvollisuudet -osion pois, koska se on sama näissä kaikissa kolmessa. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Sovimme siis tilintarkastajien puheenjohtaja, edustaja Niemen kanssa, että hän todella esittelee tämän eduskunnan tilintarkastuskertomuksen ja minä varapuheenjohtajana Valtiontalouden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen instituutin tilintarkastuskertomukset. 

Aloitetaan siis Valtiontalouden tarkastusviraston tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta olevasta kertomuksesta. Olemme tilintarkastaneet eduskunnan tilisäännön 19 §:n 1 momentin määräämällä tavalla Valtiontalouden tarkastusviraston kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.—31.12.2021. Pääjohtajan ja hallintojohtajan allekirjoittama tilinpäätös, joka on laadittu talousarvioasetuksen 8 luvun säännöksiä ja Valtiontalouden tarkastusviraston taloussääntöä noudattaen, sisältää talousarvion toteutumalaskelman, tuotto- ja kululaskelman, taseen ja tilinpäätöksen liitetiedot. 

Pääjohtajan ja hallintojohtajan vastuu: Pääjohtaja ja hallintojohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot viraston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Pääjohtajan ja hallintojohtajan on huolehdittava siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. 

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta: Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat viraston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia. 

Ja jos puhemies sallii, niin saman tien sitten käyn tämän Ulkopoliittisen instituutin tilintarkastuskertomuksen läpi, ja samalla voin sitten perua nuo muut puheenvuoroni, jotka on sinne pyydetty. 

Tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021: Olemme tilintarkastaneet eduskunnan tilisäännön 19 §:n 1 momentin määräämällä tavalla Ulkopoliittisen instituutin kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.—31.12.2021. Johtajan ja hallintojohtajan allekirjoittama tilinpäätös, joka on laadittu talousarvioasetuksen 8 luvun säännöksiä ja Ulkopoliittisen instituutin taloussääntöä noudattaen, sisältää talousarvion toteutumalaskelman, tuotto- ja kululaskelman, taseen ja tilinpäätöksen liitetiedot. 

Johtaja ja hallintojohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot viraston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta koskevien säännösten mukaisesti. Johtajan ja hallintojohtajan on huolehdittava siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. 

Ja sitten lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta: Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat viraston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot Ulkopoliittisen instituutin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia. 

Näissä molemmissa tilintarkastuskertomuksissa ovat sitten allekirjoittajina Veijo Niemi, tilintarkastajien puheenjohtaja, Merja Mäkisalo-Ropponen, varapuheenjohtaja, jäsen Wille Rydman ja ammattitilintarkastaja Ari Lehto. — Kiitos. 

Kunnioitettu herra puhemies! Tilintarkastus on parhaimmillaan tylsää ja tasaista hommaa. Kaikki on niin kuin pitää, eikä yllätyksiä tule. Aina näin ei kuitenkaan ole. 

Mediassa on lyhyen ajan sisään pyöritelty veronmaksajien piikkiin kustannettuja pääministerin aamupaloja, pääjohtajan kampaamokäyntejä ja kansanedustajien taksimatkoja. Moni voi ajatella, että kyse on summista, jotka eivät paljon valtion kassassa paina. Eurojen sijaan kyse on periaatteista. Jos ne ovat retuperällä, ei tarvitse ihmetellä, miksi päättäjiin niin vähän luotetaan. Jos on ollut valmis käyttämään yhteisiä rahoja johonkin, pitäisi olla valmis myös näyttämään, mihin ja miksi. Kun kaikki kuitit lyödään pöytään ja avoimuutta lisätään, voivat kansalaiset sitten arvioida päättäjien periaatteita seuraavissa vaaleissa. 

Yhteisistä rahoista on huolehdittava paremmin kuin omista rahoista. Jos muiden rahoista huolehtii huonosti, luottamus menee, eikä yhteistä kassaa enää haluta kasvattaa. Se kannattaa aivan kaikkien muistaa. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti tähän Valtiontalouden tarkastusviraston asiaan, mikä nyt nousi julkisuuteen, kun teetin erityistilintarkastuksen VTV:n osalta. Sen verran voin edustaja Tynkkysen puheeseen liittyen kertoa, että myös varmistamme edelleen oikeellisuuden, elikkä tämän vuoden lopussa varmistamme vielä tämän erityistilintarkastuksen jälkitarkastuksella, että kaikki asiat ovat hoidossa. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Haluan tässäkin yhteydessä kiinnittää vielä huomiota tähän Valtiontalouden tarkastusviraston asiaan, jossa pääjohtaja ja hallintojohtaja olivat syytteessä ja ovat jo eräissä oikeusasteissa tulleet tuomituksikin virkarikoksista, hallintojohtaja muistaakseni vain yhdestä virkarikoksesta. 

Tässä prosessissa oli sellainen vaihe, että pääjohtaja ja hallintojohtaja — toivottavasti titteli on oikein — joutuivat puolustelemaan sitä, miksi siellä eräälle virkamiehelle oli maksettu palkkaa, vaikka hänellä ei ollut työvelvollisuutta. Totta kai ymmärrän, kun ihmistä epäillään jostakin tällaisesta laiminlyönnistä tai rikkeestä ja kun oikeusasiamies pyytää selvitystä, niin totta kai ymmärrän sitä, että vyörytetään kaikki mahdolliset argumentit peliin. Mutta en lakkaa hämmästelemästä yhtä argumenttia, millä nämä siinä vaiheessa epäillyt johtavat virkamiehet Valtiontalouden tarkastusvirastossa puolustivat sitä, että virasto maksoi palkkaa henkilölle, jolla ei ollut työvelvoitetta: yksi peruste oli se, että eduskunnan virkamieslainsäädännössä ei kuulemma sanota, että työvelvollisuuksiin kuuluu työnteko, eli palkanmaksun edellytyksenä ei ole työnteko. No, tämä argumentti ei menestynyt oikeusasiamiehen arviossa, ja sikäli kuin olen prosesseja seurannut, niin ei ole kyllä menestynyt myöskään tuomioistuinlaitoksessa. 

Haluan nyt kuitenkin lausua hämmästykseni sen johdosta, että Valtiontalouden tarkastusviraston johdossa — siis viraston, jonka tehtävänä on valvoa ja tarkastaa, että veronmaksajien rahoja käytetään tarkoituksenmukaisella ja ennen kaikkea laillisella tavalla — että sen johdossa voi tulla päähän sellainen väite esitettäväksi. Vaikka ymmärrän, että tällaisessa puolustautumistarkoituksessa esitetään aika monenlaisia väitteitä, mutta että voi tulla päähän esittää sellainen väite, että eduskunnan virkamieslaissa ei ole säädetty palkanmaksun ehdoksi työntekovelvollisuutta. No, siellä eduskunnan virkamieslaissa ei varmasti näin säädetä, koska kenellekään muulle toivottavasti ei ole tullut sitä säädettäessä mieleen, että siitä pitäisi erikseen laissa säätää. Mutta kun tällaista nyt esitetään, niin toivon, että jatkossa, kun näitä eri asioita tarkastellaan ja vähän niin kuin uudistetaankin, nyt sitten pyritään varautumaan kaikenlaisiin mitä kummallisimpiin väitteisiin, joista tämä on hyvä esimerkki. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczin puheenvuoro oli erittäin hyvä. Olen ihan samaa mieltä hänen kanssaan. Tässä vaiheessa haluan vain todeta sen, että olemme seuranneet tätä Valtiontalouden tarkastusviraston tilannetta sekä tilintarkastajissa että myöskin tarkastusvirastossa näiden ikävien tapahtumien jälkeen, ja kyllä tässä tilanteessa, nyt ja tällä hetkellä, voidaan selkeästi sanoa, että tarkastusvirastossa on kyllä nyt ohjeita selkeytetty, toimintaa muutenkin tarkasteltu monella tavalla ja korjaavia toimia on tehty, niihin on puututtu hyvin systemaattisesti. Minulla on kyllä nyt luotto, ja uskoisin, että myöskin tilintarkastajien puheenjohtajalla on luotto siihen, että me olemme nyt hyvällä tiellä ja ollaan nyt uudistamassa ja muuttamassa niitä huonoja tapoja ja huonoja käytäntöjä, joita siellä aikaisemmin oli. Nythän nämä tilintarkastuskertomukset lähtevät sitten tarkastusvaliokunnan käsittelyyn, ja siellä jatkamme tätä keskustelua vielä näistä asioista. — Kiitos. 

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Voisi ajatella, että on kovin ikävää ja kriittistä, että tällaisia tapauksia paljastuu Suomessa ja erityisesti sen viraston osalta, joka tarkastelee juuri rahankäyttöä ja toimintaa. Mutta toisaalta ehkä nyt tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä sanoa, että ehkä se kertoo jotain suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, läpinäkyvästä valtiosta, että meillä kuitenkin tällaisetkin paljastuvat. Monessa muussa maassa valitettavasti tilanne on se, että näitä tapauksia ei valitettavasti saada julkisuuteen. Niitä ei pengota. Pelätään, meneekö maine. Me Suomessa uskalletaan käsitellä näitä, kuten edustaja Mäkisalo-Ropponen, varapuheenjohtaja, edustaja Veijo Niemi ja me tarkastusvaliokunnassa olemme hyvin tarkasti penkoneet hyvin pieniäkin asioita. Siis oli kyse Yli-Viikarin lentopisteistä tai muista vastaavista, tämä on meille periaatteellinen asia, että pienissäkään määrin rahaa ei käytetä väärin. Ja eduskunnan tarkastusvaliokunnassa meillä oli laajat kuulemiset näistä asioista, pengottiin aivan huolella. Tämä on juuri sitä työtä. Vaikka kyse voi olla lopulta pienistäkin rahoista, niin me varmistetaan ne periaatteet, että tulevaisuudessa rahaa ei isommassa mittakaavassa voida käyttää väärin. — Kiitoksia hyvästä keskustelusta. 

Arvoisa herra puhemies! Todellakin tarkastusvaliokunta käsitteli asian perusteellisesti, mutta tässä yhteydessä täytyy myös nostaa median rooli esille. Ilman länsimaiseen yhteiskuntaan kuuluvaa toimivaa mediaa, tutkivaa journalismia, emme välttämättä olisi huomanneet täällä asiaa ja puuttuneet siihen sillä vakavuudella kuin siihen piti puuttua. Toimitusten toimintaedellytyksistä ja vapaudesta pitää pitää huoli. 

Ja mitä tulee sitten siihen viestiin, mikä VTV:n suuntaan tässä prosessissa tapahtui, niin se tärkeä viesti oli, että epäkohtiin puututaan. Ja kun uutta pääjohtaja rekrytoitiin, niin ei varmasti jäänyt kenellekään hakijalle epäselväksi, minkä tyyppistä, minkälaisella arvokompassilla olevaa pääjohtajaa ollaan hakemassa. Olen hyvin luottavainen siihen, että uusi pääjohtaja ymmärtää asemansa täsmälleen oikein sillä vakavuudella ja tarkkuudella, mitä pääjohtajan rooliin riippumattoman tarkastusviraston tehtävässä kuuluukin kuulua.  

Arvoisa herra puhemies! Huomasin, että tarkastusviraston uusi päällikkö on entinen valtiovarainministeriön budjettipäällikkö. Tämä kyllä antaa aihetta optimismiin sen suhteen, että hän suhtautuu valtion rahojen, veronmaksajien rahojen käyttöön asianmukaisella harkinnalla ja tarvittaessa pidättyvyydellä. Se kai on ollut valtiovarainministeriön ja sen budjettiosaston erityinen tehtävä kautta Suomen historian. 

Kuitenkin on pakko sanoa — menemättä nyt tässä keskustelussa liian pitkälle leveydessä tai syvyydessä, mitä tulee ajan kuluun — että kyllä nämä työsuhteiden etuihin liittyvät asiat ovat joskus hyvin kummallisella tolalla. Esimerkiksi tällä hetkellä, kun hyvinvointialueilla joudutaan palkkaharmonisaatio suorittamaan, tuomioistuin on päätynyt siihen, että harmonisaatio on suoritettava korkeimman palkan mukaan. Eli ei riitä se, niin kuin tuolla sairaanhoitopiireissä ja muualla on ajateltu aikaisemmin, että kunhan kaikkien palkka nostetaan vähintään mediaaniin siinä palkkaryhmässä, siinä työntekijäryhmässä, ja kun kenenkään palkka ei alene, niin se olisi semmoinen oikeudenmukainen harmonisaation taso. Tänä päivänä pidämme täysin luonnollisena sitä, että ei se riitä vaan kyllä ne kaikki pitää nostaa siihen korkeimpaan palkkatasoon. Tämä tietysti johtuu työtuomioistuimen ratkaisusta — muistaakseni se oli työtuomioistuin, joka on näin päättänyt — ja tätä me ilmeisesti tässäkin salissa pidämme totena yksimielisesti, että tämä on oikeus ja kohtuus. 

No, onko se oikeus ja kohtuus? Jos siellä hyvinvointialueella nyt on poikkeuksellisen hyviä, hyvin palkattuja, erityisiä osaamisia osaavia työntekijöitä siinä työntekijäryhmässä, niin onko se oikeus ja kohtuus, että kaikkien pitää nousta siihen korkeimpaan palkkaan? Vai olisiko se oikeus ja kohtuus, että kaikkien pitää nousta vähintään siihen keskimmäiseen palkkaan — kuitenkin siis niin, että kenenkään palkka ei alene, eli jos joku on ylitse sen mediaanipalkan, niin hän saa pitää tämän paremman palkan? 

En ole julkisessa keskustelussa huomannut kenenkään — no, ehkä työnantajapuolelta, mutta itse en ole huomannut kenenkään — kyseenalaistavan tätä ratkaisua. Päinvastoin sitä pidetään ilmeisesti erittäin hyvänä. No, totta kai se on hyvä näiden työntekijöiden kannalta, joiden palkka harmonisoidaan sinne ylimpään, enkä ollenkaan ole sitä mieltä, että hyvinvointialueiden työntekijät nauttivat tällä hetkellä liian suurta palkkaa. Päinvastoin katson, että heidän vaatimuksensa tälläkin hetkellä ovat hyvin perusteltuja. Mutta tämä idea, että oikeus ja kohtuus ei ole se, että nousee siihen keskimmäiseen, vaan pitää nousta sinne ylimpään, on mielestäni vähän outo ajatus. 

Arvoisa herra puhemies! VTV:n entisen pääjohtajan, Tytti Yli-Viikarin, kohdalla näistä lentopisteistä ja kampaamokäynneistä tuli iso juttu, kun hän jäi kiinni. Ja sen jälkeen alettiin huolellisesti pohtimaan ja ääneen lyömään lukkoon niitä periaatteita ja tarkentamaan, miten erilaisia etuja saa ja pystyy käyttämään. Monestihan tämä menee sillä tavalla, että etuja lähdetään karsimaan ja kyseenalaistamaan, kun tulee esille joku räväkkä tapaus, joka osoittaa sen, kuinka helposti erilaisia etuja voidaan käyttää hyväksi ja välttämättä ne eivät ole perusteltuja. No, meidän eduskunnan osalta hyvin harvassa on semmoinen tilanne, että voitaisiin käydä keskustelua meidän omista eduista, mutta tämä itse asiassa on periaatteellisella tasolla samaa asiaa. 

Olen pohtinut tuota, kun Iltalehti julkaisi kansanedustajien taksimatkoista tämän laajan luettelon, kuinka paljon rahaa oli käytetty, ja huomasin vaan sen, että siellä oli nyt jo aika pitkä lista niitä edustajia, joilla se taksin käyttö oli 0 euroa. Tämä ainakin henkilökohtaisesti minulle kertoo siitä viestistä, että se taksikortti lähtökohtaisena edustajan henkilökohtaisena etuna ei välttämättä tänä päivänä enää olisi perusteltu. Eli toisin sanoen pohtisin sitä, voitaisiinko siirtyä semmoiseen systeemiin, että siitä taksikortista perustellusta syystä esimerkiksi hallintojohtajan kanssa käydään läpi, luovutetaanko se edustajalle, jos hänellä on riittävät perusteet sitä käyttää, koska selvästi on niin, että kaikki sitä eivät tarvitse. Sen lisäksi huomataan, että vuodesta toiseen aivan järkyttäviä väärinkäytöksiä tämän taksikortin osalta tulee. Nyttenkin edustaja, joka oli tässä salissa vielä hetken aikaa sitten, en viitsi nimeä mainita, oli isossa pyörityksessä siitä, että vapaa-ajan matkoja oltiin mennen tullen — yhtenäkin päivänä kahdeksan taksimatkaa, vai oliko se kymmenen taksimatkaa — menty sillä kortilla. Kyllähän se kertoo siitä, että jos tällaista on, niin se on varmasti laajamittaisempaa. Eihän ole mitään mahdollisuuttakaan, että eduskunnan hallinto pystyisi jokaisen kansanedustajan taksimatkan perkaamaan läpi, mikä ajo nyt on tapahtunut ja onko tämä ollut henkilökohtaista vai työhön liittyvää ajoa. 

Eli itse asiassa tämä taksikorttikin voi olla semmoinen etu tulevaisuudessa, mistä me tullaan pohtimaan, miten on mahdollista, että kaikilla kansanedustajilla automaattisesti oli mahdollisuus tämmöiseen taksikorttiin, että sai suhata niin paljon menemään kuin vaan ikinä halusi. Minä toivon, että tästä voitaisiin tulevaisuudessa käydä enemmän keskustelua, että siitä voitaisiin luopua. Itse tein sen periaatepäätöksen, että en edes ottanut taksikorttia vastaan silloin, kun tulin tänne eduskuntaan. Noista kulukorvauksista, jotka on tarkoitettu kansanedustajan kuluihin, mitä menee, korvataan sitten ne taksimatkat, mitä itse tarvitsee mennä. — Kiitoksia.