Arvoisa puhemies! Tämä on valiokunnan yksimielinen mietintö, minkä takia voi olla ymmärrettävää, ettei valiokunnan jäseniä ole tänään keskustelemassa tästä asiasta täällä salissa. Mielestäni tämä on periaatteellisesti tärkeä, koulutuksellista tasa-arvoa edistävä esitys, ja siksi halusin tulla muutaman sanan tai lauseen tästä esityksestä tänne eteen kertomaan.
Tässä lakiesityksessä on kysymys niin sanotun tasa-arvorahan vakiinnuttamisesta eli varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin myönnettävästä valtionavustuksesta. Taustalla on teoriatieto siitä, että oppilaiden sosiaaliseen taustaan liittyvät erot oppimistuloksissa ovat kasvaneet. Tiedämme myös, että vähän koulutettujen vanhempien lapset eivät hakeudu korkeakouluihin yhtä todennäköisesti kuin korkeasti koulutettujen vanhempien lapset. On tärkeää, että vanhempien omat valinnat eivät rajoita seuraavan sukupolven mahdollisuuksia etsiytyä omia kykyjään vastaaville opinteille. Koulutuksellinen eriarvoistuminen on Suomessa siis vahvistunut eikä koulutusjärjestelmä enää kykene nostamaan vaikeimmista sosioekonomisista taustoista tulevia nuoria tavoittelemaan parempaa tulevaisuutta, ja siksi tämä tasa-arvoraha on tärkeä. Ilman tasa-arvoista koulutusta ei ole tasa-arvoista yhteiskuntaa.
Puhemies! Myös kuntien lähtökohdat järjestää peruspalveluita ovat tällä hetkellä eriytyneet. Alueellinen ja alueiden sisäinen eriytyminen haastaa perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen järjestämisen. Perusopetuksen osalta erityisen huolestuttavana signaalina on ollut osaamiserojen kasvu sekä oppilaiden että koulujen välillä. Alueellisen sosioekonomisen ja etnisen segregaation vaikutuksesta koulutuksellinen huono-osaisuus alueellistuu, mikä heikentää maantieteellisesti ja sosiaalisesti syrjään jäävien peruskoulujen, tai näissä kouluissa opiskelevien oppilaiden, edellytyksiä saavuttaa hyviä oppimistuloksia. Varhaiskasvatuksessa alueellinen eriarvoistuminen näkyy erityisesti kelpoisen henkilöstön rekrytointivaikeuksina, mikä taas vaarantaa varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta.
Tämä lakiesitys vahvistaa varhaiskasvatuksen ja koulujen mahdollisuuksia tukea lasten ja oppilaiden oppimistuloksia, siirtymiä toiselle asteelle sekä vastaa maahanmuuttotaustaisten ja vammaisten oppilaiden erityistarpeisiin. Esitys vahvistaa myös koulujen ja varhaiskasvatuksen edellytyksiä tukea kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Lisäksi lakimuutos edistää lapsen oikeuksien ja myös YK:n vammaissopimuksen toteutumista Suomessa. Meidän on tärkeä muistaa, että Suomi on ratifioinut nämä sopimukset, ja tämähän tarkoittaa sitä, että niiden tulee ohjata myös lainsäädäntötyötä, ja näin ei kyllä aina tapahdu.
Yhteenvetona voidaan todeta, että lakiesitys on hyvä ja tarpeellinen ja se on myös vastaus sivistysvaliokunnan koulutuspoliittisen selonteon mietinnössä 19/2021 esitettyyn tarpeeseen ohjata koulutuksen perusrahoitusta tarveperusteisesti segregaation vähentämiseksi ja koulutuksellisen tasa-arvon lisäämiseksi kaikkialla Suomessa. Mielestäni tämä on periaatteellisesti tärkeä lakiesitys. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Kiitoksia. — Edustaja Juuso.