Arvoisa puhemies! Todellakin minulla oli vielä kolmas lakiesitys, joka ei koske tuota ulkomaalaislakia niin kuin nuo edelliset, vaan tämä on esitys laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta.
Varmasti Suomen turvallisuustilanne on yksi eduskunnan tärkeistä keskustelunaiheista tänä syksynä, ja me sisäministeriössä teemme jatkuvasti työtä sen eteen, että suomalaisten arki sujuu turvallisesti ja turvallisuusviranomaisten toimintaedellytykset ovat ajan tasalla. Syksyn kuluessa tulemme esittämään eduskunnan käsiteltäväksi useita maamme turvallisuusviranomaisia koskettavia lakeja.
Tänään lähetekeskustelussa olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi poliisin hallinnosta annettua lakia. Hallitus esittää, että suojelupoliisin virka tai virkasuhde voitaisiin tietyissä rajatuissa tapauksissa täyttää haettavaksi julistamatta, jos tehtävän luonne sitä välttämättä edellyttää. Samoin keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin virka tai virkasuhde, jossa tehtäviin kuuluu tietolähdetoiminta, valeosto, peitetoiminta tai todistajansuojelutehtäviä, voitaisiin täyttää sitä haettavaksi julistamatta, jos tehtävän luonne sitä välttämättä edellyttää.
Suojelupoliisin ja poliisin toimenkuvaan kuuluu tehtäviä, joissa työntekijöiden henkilöllisyyden suojaaminen on välttämätöntä heidän oman turvallisuutensa sekä tehtävän onnistumisen kannalta. Näissä tehtävissä henkilöllisyyden suojaaminen on tarpeellista työtehtävien aikana, mutta asia on huomioitava myös rekrytointivaiheessa. Julkisessa hakumenettelyssä hakijoiden nimet ovat julkisia ja hakijoilla on mahdollisuus valittaa nimityspäätöksestä. Tämä mahdollistaa nimilistojen keräämisen hakijoista ja tehtäviin valituista. Myös tarkempien tietojen kerääminen henkilöistä on mahdollista nimitysprosessiin liittyvistä asiakirjoista, kuten muistioista ja ansioyhteenvedoista. Lakiesityksen tavoitteena on estää nykyisen sääntelyn mahdollistama tietojen kerääminen henkilöllisyyksistä ja sen mahdollistama haitallinen vaikuttamisyritys tai vaikuttaminen.
Arvoisa puhemies! Julkinen hakumenettely on tärkeä lähtökohta julkisia virkoja täytettäessä, ja hallituksen esityksen mukaan se on jatkossakin pääsääntö myös suojelupoliisin ja poliisin osalta. Ei-julkista hakumenettelyä harkittaessa on arvioitava menettelyn välttämättömyys, ja arvioinnissa on otettava huomioon henkilöstö- ja organisaatioturvallisuus, täytettävä tehtävä ja siihen liittyvät uhkat, keskusrikospoliisissa ja paikallispoliisissa tarve salaisen tiedonhankinnan suojaamiseen ja suojelupoliisissa siviilitiedustelun suojaaminen. Neljäntenä arviointiperusteena on muu erittäin tärkeä yleinen tai yksityinen etu.
Lakiesityksen valmistelussa on arvioitu, että suojelupoliisissa täytetään vuositasolla 30—40 sellaista virkaa tai virkasuhdetta, joiden yhteydessä voitaisiin harkita ei-julkista täyttömenettelyä. Suuri osa suojelupoliisin rekrytoinneista hoidetaan jatkossakin julkisella menettelyllä. Ei-julkinen menettely koskee niitä suojelupoliisin virkoja, joissa olisi erityinen tarve suojata tehtävää ja sen hoitajaa. Suojelupoliisin osalta on syytä huomata, että suojelupoliisin rekrytointien julkisuus muuttui aiempaa ongelmalliseksi sen jälkeen, kun tiedustelulainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2019 ja suojelupoliisista tuli myös tiedustelupalvelu. Sen myötä supolla on aiempaa suurempi tarve pitää tietyt tehtävät ja niiden tekijät poissa julkisuudesta.
Keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin osalta on arvioitu, että rekrytointeja olisi vuosittain muutamia. Kaiken kaikkiaan keskusrikospoliisilla ja paikallispoliisilla on noin 150—200 tehtävää, joissa ei-julkista rekrytointia voidaan jatkossa harkita.
Turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutokset ja vaikeutuminen edellyttävät kykyä havaita uhat. Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi, rikollisuus on kansainvälistynyt ja ammattimaistunut. Tietyissä tehtävissä on tarve suojata turvallisuusviranomaisten henkilöllisyyttä rekrytoinnista alkaen.
Hallituksen tavoitteena on tukea suojelupoliisin, keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin tehtävien tuloksellista hoitamista sekä ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohtia ja työnantajan työsuojeluvelvoitteet. Esitys toteuttaa hallitusohjelman strategista kokonaisuutta Turvallinen oikeusvaltio Suomi. Hallitusohjelman mukaan uuden tiedustelulainsäädännön tehokas ja asianmukainen soveltaminen ja turvallisuusviranomaisten toimintakyky varmistetaan.
Hallituksen esityksen mukaisissa rajatuissa työtehtävissä mahdollisuus ei-julkiseen rekrytointiin on tarpeellinen. Ei-julkinen hakumenettely on kuitenkin julkisen sektorin yleislinjasta poikkeava menettely, ja lakimuutoksen toimeenpanoa on syytä seurata. Omavalvonnan ohella sisäministeriö ja ylimmät laillisuusvalvojat valvovat lakimuutoksen vaikutuksia suojelupoliisin ja poliisin tuleviin rekrytointimenettelyihin.
Hallitus katsoo, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, mutta pitää suotavana, että esitys saatetaan perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Jari, olkaa hyvä.