Arvoisa herra puhemies! Harmi, että edustaja Junnila ei ole paikalla, sillä juuri hänen puheenvuoronsa jälkeen ajattelin, että otanpa puheenvuoron ja kerron siitä, mitä kautta tuo luonnonsuojelulain muutos tuli. Nimittäin tiedän itse sen kirjoittajana, että se ei lähtenyt opposition kynästä vaan se lähti allekirjoittaneen kynästä.
Luonnonsuojelu on tärkeä asia, mutta meillä oli uhkana tulla viime kaudella tässä talossa läpi luonnonsuojelulaki, joka olisi mahdollistanut niin sanotun harmaan suojelun. Siinä olisi tehty luonnonsuojelua ilman rajauspäätösmenettelyä; ilman sitä, että suojelusta maksetaan asialliset korvaukset maanomistajalle; ilman sitä, että maanomistaja voisi valittaa suojelupäätöksestä.
Koska itse katsoin, että oli kuitenkin tärkeää viedä läpi tämä luonnonsuojelulaki, jossa oli paljon hyviä asioita, niin teimme vähän poikkeuksellisenkin toimen täällä eduskunnassa ja lakia muutettiin hyvin isosti tässä talossa. Ja toivon, että tulevaisuudessa, kun luonnonsuojelulakia tai muita tällaisia vastaavia maankäyttöön kohdistuvia lainsäädäntöjä tehdään, ymmärretään se, että Suomessa maaomaisuudella on omaisuudensuoja. Maanomistajaa on aina kuultava, maanomistajan omaisuuden yli ei voi kävellä.
Kyse on aivan samasta asiasta kuin jos vaikkapa joku omistaa kerrostalokolmion. Ei siellä laiteta yhtä kolmasosaa luonnonsuojeluun tai oteta pois käytöstä ja sanota, että koska tämä on vain osa sinun omaisuudestasi, niin emme maksa korvauksia siitä. On viisasta se, että luonnonsuojeluun sitoutetaan kaikki ihmiset, myös ne alueella olevat ihmiset. Ja toivon, että silloin ei tule sellaista vastakkainasettelua, jota luonnonsuojelussa helposti tapahtuu.
Meni lähes 20 vuotta, että Naturasta päästiin alueilla, maakunnissa yli. Se on vieläkin vähän kuin kirosana siellä minun tienoillani. Ja vaikka itse rakastan luontoa, rakastan luonnossa liikkumista, meillä on kotipitäjässä kansallispuisto, olen vaikuttanut paljon siihen, että saisimme tällaisia alueita lisää, niin toivon, että se ei koskaan tapahdu kenenkään yksityisen omaisuuden kustannuksella. Ei voi olla niin, että toisten housuilla istutaan tuleen, vaan jos ja kun luonnonsuojelu on meille kaikille tärkeä asia, niin sitä tehdään yhteisillä varoilla.
Ja varoitan myöskin siitä asiasta, että emme lietso täällä talossa ihmisiä luulemaan, että Suomessa tilanne on erityisen huono. British Museum teki riippumattoman tutkimuksen viime talvena monimuotoisuuden tilasta Euroopassa, ja Suomi sai siinä 96 pistettä 100 pisteestä ja tuli tässä tutkimuksessa Euroopan toiseksi parhaaksi maaksi. Itse asiassa siellä otettiin paljon esimerkinomaisena sitä, miten Suomessa on toimittu. Meillä on pitkälti pärjätty sillä, että vapaaehtoisilla toimilla — Metso-ohjelmalla, Helmi-ohjelmalla, tämäntyyppisillä — saadaan alueita suojeluun, ja sitten toki valtionmaita kartoittamalla, onko sieltä löydettävissä lisää.
Todellakin toivon, että luonnonsuojelusta ei maalata sellaisia uhkakuvia, jotka vääristävät ihmisten mieliä niin, että esimerkiksi meidän metsien käyttö jotenkin vaarantuisi. Tosiasiahan on se, että metsäkatoa syntyy silloin, jos metsällä ei ole arvoa esimerkiksi puunkäytössä tai jossakin muussa, jolloin se väistyy todella helposti muun maankäytön tieltä. Tämä on myös tutkittua tietoa.
Vielä ihan tähän loppuun, että Euroopan tiukasti suojelluista alueista, metsistä, Suomessa on yli puolet, niin että kyllä me oman leiviskämme olemme hoitaneet.
Puhemies Petteri Orpo
:Edustaja Meri poissa. — Edustaja Viitala.