Senast publicerat 02-07-2025 19:15

Punkt i protokollet PR 36/2023 rd Plenum Tisdag 3.10.2023 kl. 14.00—15.09

6. Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lagar om ändring av bokföringslagen och revisionslagen samt till vissa lagar som har samband med dem

Regeringens propositionRP 20/2023 rd
Remissdebatt
Förste vice talman Paula Risikko
:

Ärende 6 på dagordningen presenteras för remissdebatt. Talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till ekonomiutskottet. 

För remissdebatten reserveras i detta skede högst 30 minuter. Om vi inte inom denna tid hinner gå igenom hela talarlistan avbryts behandlingen av ärendet och fortsätter efter de övriga ärendena på dagordningen. — Minister Satonen presenterar, varsågod. 

Debatt
14.42 
Työministeri Arto Satonen 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kirjanpitolakia ja tilintarkastuslakia sekä osakeyhtiölakia ja osuuskuntalakia samoin kuin kaikkiaan kymmentä muuta liitännäislakia rahoitus‑ ja vakuutustoimialalla. Ehdotetuilla laeilla pannaan täytäntöön yritysten kestävyysraportointia koskeva Euroopan unionin direktiivi, joka on keskeinen osa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa. Tämä on unionin uusi kasvustrategia, johon komissio sitoutui tiedonannossaan 11. päivä joulukuuta 2019. Niin ympäristöä, ihmisoikeuksia kuin muita sosiaalisia seikkoja koskevat tiedot vaikutuksista julkistettaisiin vuosittain yrityksen toimintakertomukseen sisällytettävässä kestävyysraportissa. Tietosisältöä koskevat vaatimukset määrittelee komissio omalla asetuksellaan yhdenmukaisiksi kaikille EU-valtioille. Kestävyyteen liittyvät yhdenmukaiset mittarit ja menetelmät tukevat yrityksiä sen varmistamisessa, että niiden liiketoimintamallit ovat kestäviä. Odotamme, että uudet säännökset lisäävät myös kansalaisten luottamusta yrityksiin ja markkinatalouden hyvinvointia kestävästi kerryttävään toimintaan. Hintana tästä kehityksestä ovat yrityksille koituvat lisäkustannukset, jotka voivat olla kohtuullisen huomattavia. Rasite koskee niin raportointivelvollisia suuryrityksiä ja pörssiyhtiöitä kuin niiden arvoketjuun kuuluvia alihankkijoitakin. Tätä lieventää osaltaan arvoketjun informaatiota koskeva kolmen vuoden siirtymäaika. Vaikka direktiivi koskee pörssiyhtiöitä ja suuria osakeyhtiöitä, ehdotetaan sen velvoitteiden ulottamista Suomessa myös vastaavanlaisiin osuuskuntiin. Näin saataisiin julkistettava informaatio pysymään yhdenmukaisena harjoitetun liiketoiminnan oikeudellisesta muodosta riippumatta, mitä voi pitää myös liiketaloudellisesti tasa-arvoisena. 

Uuteen direktiiviin kuuluu myös digitaalisuusvaatimus, eli toimintakertomukseen sisällytettävä kestävyysraportti tulee antaa digitaalisesti. Hallitus esittää, että digitaalisuusvaatimus ulotettaisiin kansallisesti koskemaan myös tilinpäätöstä, jotta näiden asiakirjojen yhtenäinen käsittely ja hyödyntäminen tulisi jatkossa mahdolliseksi. 

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan tämän vuoden viimeisenä päivänä. Säännöksiä kestävyysraportoinnista sovellettaisiin direktiivissä edellytetyllä tavalla siten, että velvoitteet koskisivat ensiksi suurten pörssiyhtiöiden tietoja tilivuodelta 2024, jotka tulisivat julkistettaviksi keväällä 2025. — Kiitos. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Peltonen. 

14.46 
Eemeli Peltonen sd :

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen esitystä kirjanpitolain ja tilintarkastuslain muuttamisesta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi useita lakeja, kuten kirjanpitolakia, tilintarkastuslakia, osakeyhtiölakia ja myös osuuskuntalakia. Ehdotetuilla muutoksilla pannaan kansallisesti täytäntöön yritysten kestävyysraportointia koskevaa Euroopan unionin direktiiviä. Kyse on erittäin tärkeästä Euroopan unionin direktiivistä. 

Hallituksen esityksen taustalla oleva kestävyysraportointidirektiivi on osa Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelmaa, johon komissio on sitoutunut jo vuonna 2019. Tämän tärkeän ohjelman avulla unionista on tarkoitus tehdä aiempaa resurssitehokkaampi ja kilpailukykyisempi talous samalla päästöjä merkittävästi vähentäen. 

Vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on myös suojella, hoitaa ja lisätä luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä. Ohjelmalla vahvistetaan sosiaalista markkinataloutta ja varmistetaan, että EU edistää vakautta, työpaikkojen syntymistä, kasvua ja kestäviä investointeja. 

Arvoisa puhemies! Vaikka kestävyysraportointia koskeva direktiivi koskee pörssiyhtiöitä ja suuria osakeyhtiöitä, ehdotetaan sen velvoitteiden ulottamista kansallisesti myös vastaavanlaisiin osuuskuntiin. Näin pystytettäisiin sidosryhmille julkistettava informaatio yhdenmukaisena harjoitetun liiketoiminnan oikeudellisesta muodosta riippumatta. 

Velvoitteiden ulottaminen osuuskuntiin kansallisessa toimeenpanossa on tärkeä ja erittäin kannatettava toimenpide. Julkisten tiedonantovelvoitteiden sääntely on Suomessa perinteisesti toteutettu neutraliteettiperiaatteen mukaisesti eli riippumatta asianomaisen raportointivelvollisen liiketoiminnassaan käyttämästä juridisesta muodosta. Siten liiketoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien välillä ei Suomessa esimerkiksi talousraportoinnin suhteen ole eroavuuksia. 

Suomen tavoitteena pitääkin olla, että jo EU:ssa osuuskuntatoiminta muutoinkin nähtäisiin ja huomioitaisiin paremmin jo siinä vaiheessa, kun direktiivejä ja asetuksia valmistellaan. Tämän eteen on tehtävä töitä, koska osuuskuntatoiminta on erittäin tärkeä yrittäjyyden muoto niin meillä Suomessa kuin toki muuallakin unionin alueella. Suomessa meillä on merkittävää osuuskuntatoimintaa niin pankkisektorilla, elintarviketeollisuudessa kuin päivittäistavarakaupassakin. Osuuskuntien toiminnalla on suuri vaikutus toteutettaessa niin EU:n kuin kansallisellakin tasolla asetettuja tavoitteita kestävämmän tulevaisuuden rakentamisesta. Siksi on tärkeää, että osuuskuntatoimintaa ei unohdeta Euroopan unionissa. 

Arvoisa puhemies! Suuret osuuskunnat sekä yritykset ovat laajasti raportoineet kestävyydestään jo aiemmin. Kestävyysdirektiivillä asetetaan jatkossa yrityksille seikkaperäiset tiedonantovaatimukset toiminnan vaikutuksista kestävyysasioihin samoin kuin niiden vaikutuksesta yritykseen. Nämä tiedot esitetään toimintakertomuksessa omana osionaan eli kestävyysraporttina. Toimintakertomus kestävyysraportteineen liitetään yrityksen taloudellista tulosta ja asemaa koskevaan tilinpäätökseen, jolloin nämä asiakirjat muodostavat yhtenäisen tietopaketin niin sijoittajille kuin muille sidosryhmille yhteiskunnassamme. 

Pidän erittäin tärkeänä ja kannatettavana, että olemme ottamassa merkittäviä askelia kohti yhä kestävämpää yritystoimintaa kaikenlaiset yritysmuodot huomioiden. Samalla kuljemme kohti kestävämpää tulevaisuutta koko Suomelle ja Euroopan unionille. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Ohisalo. 

14.50 
Maria Ohisalo vihr :

Arvoisa puhemies! Yritykset ovat merkittävässä asemassa ilmastokriisin ja luontokadon torjunnassa mutta myös ihmisoikeuksien edistämisessä, ja niiden toiminnan sääntely on siksi tärkeä osa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden vastuullisuustyötä. Kestävyysraportointidirektiivi, jota tässä pannaan kansallisesti täytäntöön, on tärkeä osa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa. Kestävyysraportoinnin on todettu vahvistavan pääomavirtojen suuntautumista yrityksille, jotka huomioivat vastuullisuusnäkökohdat toiminnassaan, ja auttavan yrityksiä käsittelemään toimintansa vastuullisuuskysymyksiä ja hallitsevan niihin liittyviä riskejä. Onkin tärkeää, että yritysten vastuullisuudesta saadaan keskenään vertailtavissa olevaa ja tarpeeksi kattavaa tietoa, jotta yritystoiminnan vaikutuksia ympäristöön tai esimerkiksi ihmisoikeuksien toteutumiseen voidaan arvioida luotettavasti. Tästä hyötyvät niin poliittiset päätöksentekijät, sijoittajat kuin yritykset itse. 

Kun yritysten yhteiskuntavastuusta säädetään koko Euroopan tasolla tarpeeksi kunnianhimoisesti, mikään yritys ei voi saada lyhyellä tähtäimellä epäreilua kilpailuetua kiertämällä yhteisiä sääntöjä tai yhteisesti sovittuja periaatteita. Siksi yritysten vastuullisuutta kannattaa säädellä yhteiseurooppalaisesti sen sijaan, että kukin maa vain tekisi yksin omia ratkaisujaan. Monet kotimaiset yritykset ovat myös itse vaatineet tarkempaa sääntelyä ja korkeampia standardeja yritysvastuuseen, sillä Suomessa ollaan jo melko korkealla lähtötasolla. Kunnianhimoinen sääntely on siksi erityisesti suomalaisten edelläkävijäyritysten etu. Jotta suomalaiset yritykset kuitenkin pysyvät tulevaisuudessakin vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijöinä, valtion tulee luoda tälle kunnolliset olosuhteet esimerkiksi vauhdittamalla vihreää siirtymää aktiivisesti ja kestävästi. 

Arvoisa puhemies! Kestävyysraportointia koskeva direktiivi ja sen kansallinen täytäntöönpano ovat askeleita oikeaan suuntaan kohti eurooppalaisten ja Euroopassa toimivien yritysten laajaa yhteiskuntavastuuta. On erityisen hyvä, että direktiivi edellyttää kestävyysraportin julkistamista digitaalisessa muodossa, jotta raportoitu informaatio olisi hyödynnettävissä mahdollisimman vaivattomasti. Tämä auttaa myös kansalaisyhteiskunnan toimijoita seuraamaan vastuullisuuden toteutumista. 

Arvoisa puhemies! Toivottavasti hallitus ottaa kestävyysraportointia koskevan direktiivin viestin tosissaan myös muussa toiminnassaan. Yritykset ovat valmiita toimimaan ympäristökriisien pysäyttämiseksi ja ovat monilta osin siinä jo edelläkävijöitä. Valtion tulee taata niille tähän hyvät mahdollisuudet. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Joona. 

14.52 
Joona Räsänen sd :

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä todella vastuullinen yritystoiminta ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen lyövät kättä päälle. Siinäkin mielessä tämä esityskokonaisuus on erittäin kannatettava ja jatkaa sitä pitkää linjaa, joka meillä on ollut niin Suomessa kuin Euroopassakin, missä nimenomaan ajatellaan, että jos ikinä haluamme saavuttaa ne moninaiset tavoitteet, joita kestävän kehityksen edistämiseksi olemme asettaneet, niin ilman yrityksiä tässä emme onnistu. Senpä takia on järkevää aina hyödyntää myös se potentiaali, joka yrityksissä fiksujen valintojen eteen on ja joka nyt tällä paremmalla dokumentoinnilla tuodaan myös yhä paremmin julki, elikkä minkälaisia toimenpiteitä yksittäiset yritykset näissä kestävyysasioissa tekevät. Voipi olla, että sieltä niitä lukemalla joku toinenkin toimija saattaa saada hyviä vinkkejä, jotka kannattaa implementoida sitten omaan organisaatioon. Tältäkin osin tämä esityskokonaisuus on erittäin hyvä. 

Arvoisa puhemies! Laajemminkin, kun ajattelemme tätä isoa kokonaisuutta, kestävän kehityksen tiekarttaa ja yritysten vastuullisia toimenpiteitä, on varmasti niin, että tässä työssä koskaan emme tule aivan valmiiksi, vaan tämähän on jatkuvaa toiminnan kehittämistä, uusien toimintamallien omaksumista, digitalisaation hyödyntämistä, ja on varsin hyvä, että tässäkin esityksessä on paljon puututtu siihen, millä tavalla se raportoitu tieto, jota yritykset raportoivat, on myös hyödynnettävissä mahdollisimman kattavasti. On totta kai niin, että kun tietoa pitää enemmän dokumentoida, tietoa pitää enemmän kerätä ja toimenpiteistä pitää myös enemmän kertoa, tämä myös lisää hallinnollista taakkaa, mikä aina on se kolikon toinen puoli. Valitettava tosiasia on, että näinhän tässä todella käy. Mutta olen antanut ainakin itseni ymmärtää ja kun myös lausuntopalautetta käy läpi, että oikeastaan aika moni yritys kuitenkin lähtee siitä, että nämä ovat sellaisia asioita, jotka me haluamme kertoa, ja siltä osin se hallinnollinen taakka, joka tästä tulee, kyllä kestetään. 

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä täytyy ministeriä kiittää tämän asian esittelystä ja toivoa, että tämä viedään mahdollisimman nopeasti eteenpäin, jotta todella tämä tulee voimaan jo ensi vuoden alusta tai näiden siirtymäaikojen jälkeen ja pääsemme nauttimaan siitä, kun saamme enemmänkin lukea, minkälaisia hienoja toimenpiteitä eri yritykset tekevät sen varmistamiseksi, että joskus saavutamme myös ne kestävän kehityksen tavoitteet, jotka olemme itsellemme asettaneet. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Hamari. 

14.55 
Lotta Hamari sd :

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. 

Kestävyysraportointi edistää ympäristön, ihmisten ja hyvän hallinnon huomioimista yritystoiminnassa. Sen avulla saadaan vertailukelpoista, avointa ja luotettavaa tietoa muun muassa yritystoiminnan eettisyydestä. Käytännössä niin sijoittaja, työntekijä kuin yhteistyökumppanikin pystyvät arvioimaan yrityksen toimintaa kestävyysnäkökulmasta. Uudella direktiivillä pyritään ohjaamaan pääomaa kestäviin sijoituskohteisiin. Tämä on hyvä tavoite. Yritystoiminnan eettisyys on edellytys myös kestävälle eettiselle kuluttamiselle. Alkuvaiheessa kestävyysraportointi koskee suoraan vain suurempia yrityksiä. Sen vaikutusten arvioidaan kuitenkin valuvan myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tähän muodostuu vuorostaan pk-yrityksille taloudellinen kannustin kestävään yritystoimintaan. 

Osa pitää tärkeänä, että raportointivaatimus laajennettaisiin tulevaisuudessa koskemaan myös pieniä yrityksiä. Nykymuodossaan lakiesitys muodostaa pienille yrityksille kuitenkin kohtuuttoman hallinnollisen taakan. Tätä toivottavasti voitaneen helpottaa digitaalista raportointijärjestelmää kehittämällä. Veikkaan, että vastuullisuusstrategeille on tulevaisuudessa joka tapauksessa töitä. Toivottavasti tätä yritysvastuullisuuden osaamista myös kehitetään. 

Arvoisa rouva puhemies! Tällä hetkellä suurinta digitaalista valtaa eivät maailmassa omaa valtiot vaan yritykset. Digitaalisen vallan keskittyminen on iso uhka monessakin mielessä. Siksikin toimet vastuullisuuden ja avoimuuden edistämiseksi ovat kannatettavia. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Peltonen. 

14.57 
Eemeli Peltonen sd :

Arvoisa puhemies! Niin, tällä hallituksen esityksellähän tosiaankin kestävyysraportointi laajenee nykyisestä, kuten täällä on puheenvuoroissa todettu. Ministeri, mainitsitte sen, että tämä voi lisätä joidenkin yritysten kohdalla kustannuksia ja jonkinlaista hallinnollistakin taakkaa. Voisi kuvitella, että tämä olisi haaste ennen kaikkea pienemmille toimijoille ja niille, joilla ei ole vielä ollut vakiintunutta kestävyysraportointia prosesseineen ja käytänteineen käytössä. Kun ministeri on nyt täällä salissa asiaa esittelemässä, tohdinkin kysyä: miten voisimme tukea yrityksiä näiden lisääntyvien raportointivelvoitteiden kanssa, kun meillä kuitenkin varmasti on tavoitteena se, että näistä raporteista ja niiden toteuttamisesta siellä yrityksissä tulisi mahdollisimman sujuvaa, tarkoituksenmukaista ja myöskin mahdollisimman epäbyrokraattista? Missään nimessähän tällä raportoinnilla ei ole tarkoitus millään tavalla vaikeuttaa tai hankaloittaa arkea siellä yrityksissä. 

Täytyy todeta, että tässä edellinen puhuja nosti hyvin esiin tämän digitaalisen raportoinnin. Se kuulosti ainakin omaan korvaani erittäin hyvältä ajatukselta. Ehkä tämäntapaista konkretiaa tässä kysyisin ministeriltä. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Ja sitten vielä edustaja Räsänen, Joona. 

14.59 
Joona Räsänen sd :

Arvoisa puhemies! Tuossa ensimmäisessä puheenvuorossa jäi vielä sanomatta se osio, mikä enemmän liittyy ehkä tähän raportoinnin tulevaisuuteen ja kehittämistarpeisiin. Yksi osa-alue, jota varmasti tulevaisuudessa voitaisiin pohtia yritysten raportoinnin osalta — mihin myös sitten ehkä sitä sääntelyä viedään — enemmänkin liittyy siihen vuorovaikutukseen, jolla yritykset ovat vuorovaikutuksessa ympäröivään yhteiskuntaan. Tästähän me tulemme jo itse asiassa ensi vuoden aikana saamaan Suomessakin ensimmäisiä tietoja, kun tämä avoimuusrekisterilainsäädäntö, joka edellisellä eduskuntavaalikaudella hyväksyttiin, astuu voimaan ja sitä kautta tuo julki kaiken sen vuorovaikutuksen, jota niin yritykset kuin muut toimijat, jotka haluavat vaikuttaa esimerkiksi yhteiskuntaan, tulevat sitten raportoimaan. 

Olisi varmaan syytä pohtia, olisiko tulevaisuudessa esimerkiksi järkevää edellyttääkin, että varsinkin suurimpien toimijoiden osalta ja varsinkin monikansallisten toimijoiden osalta näissä erilaisissa raporteissa vaadittaisiin myös sitä, että tämä vuorovaikutuksen puoli tuotaisiin niissä julki. Ajattelisin jotenkin niin, että se saattaa ollakin joidenkin yritysten kilpailuetu, että he hyvin avoimesti kertovat myös, minkälaisessa vuorovaikutuksessa ovat vaikka lainsäätäjiin eri toimintamaissa ja niin edelleen, ja tätä kautta myös korostavat tätä omaa yhteiskuntavastuutaan. 

Arvoisa puhemies! Vaikka tämä asiakokonaisuus ei nyt todella tähän muutokseen liity, niin kuten totesin tuossa ensimmäisessä puheenvuorossani, varmaan koskaan emme tule aivan täysin valmiiksi näissä asioissa, vaan tämähän on ainaista kehittämistä. Ja tulee jatkossakin eteen niitä kysymyksiä, millä tavalla lainsäädäntöä kehittämällä voidaan edelleen toimintaa muuttaa paremmaksi. Yksi osanen, jota siinä vaiheessa voitaisiin hyvin harkita, liittyy tähän avoimuuden puoleen, elikkä millä tavalla myös eri tahojen vaikuttamistoiminnan avoimuudesta raportoitaisiin jatkossa enemmälti. Se olisi velvoittavaa ainakin tietyn tyyppisille toimijoille, ja näkisin sen oikein hyvin perusteltuna. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Sitten vielä edustaja Ohisalo. 

15.01 
Maria Ohisalo vihr :

Arvoisa rouva puhemies! Hienoa, että ministeri vielä on täällä paikalla. Pohdin vielä tässä omassa puheenvuorossani, kuten sanoin, että on yleensä juuri niiden vastuullisten yritysten ja erityisesti monien suomalaisten vastuullisten yritysten etu, että tehdään myös enemmän sääntelyä. Tätä yritykset ovat myös itse peräänkuuluttaneet, että epäreilusta ja epäkestävästä toiminnasta ei saisi voittoa ja ne, jotka toimivat kestävästi, eivät myöskään sitten siinä kilpailussa häviäisi. Pohdin vielä, josko ministeri haluaisi hieman enemmän valottaa tätä hallituksen muuta yritysvastuullisuustyötä tämän tulevan nelivuotiskauden aikana liittyen tähänkin lakiin, direktiiviin. — Kiitos. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Sitten vielä ministeri. 

15.02 
Työministeri Arto Satonen :

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Ohisalon viimeiseen hyvään kysymykseen: Tämä vastuualue ymmärtääkseni on ennen kaikkea elinkeinoministeri Rydmanin alaa. Hän varmaan ottaa siihen kantaa tarkemmin, mutta isossa kuvassa olette tietysti täysin oikeassa siinä, että suomalaisten yritysten kilpailukykyetu varmasti Euroopan tasolla ja laajemminkin on se, että ollaan edelläkävijöitä näissä asioissa. 

Edustaja Peltonen kysyi näistä kustannuksista, ja se on ihan hyvä huomio. Täällä lakiesityksen sivuilla 20 ja 21 on hyvinkin tarkkaan arvioitu näitä kustannuksia perustuen EFRAG:n kansainväliseen arvioon. Siellä puhutaan siitä, että esimerkiksi suuren pörssiyhtiön kohdalla kustannus saattaisi olla 360 000 euroa. Sitten tässä vielä enemmän nousi esille ehkä se, mihin muistaakseni myös edustaja Hamari viittasi, että pk-yritykset tulevat sitä kautta osaksi tätä prosessia, kun he ovat isojen yritysten alihankkijoita. Vaikka heillä ei olekaan omaa raportointivelvollisuutta, niin he tulevat tähän ikään kuin sitä kautta. Tämä on ehkä vielä keskeisempi kustannus. Tästä on tehty kysely, joka on sadalle yritykselle kohdennettu, siis nimenomaan näille pk-yrityksille. Sieltä on saatu sellainen vastaus, että aloitusrasite vaatisi noin 40 tuntia työpanosta, aiheuttaisi noin 5 000 euron hankintakulut ja vuosittaiset kulut olisivat noin 2 000 euroa. Eli kulut ovat tietysti aina lisäkuluja, mutta on arvioitu, että tämä kokonaisuus on kuitenkin sellainen, että suhteessa tämän esityksen tavoitteisiin on perusteltua viedä tätä eteenpäin. — Kiitoksia. 

Riksdagen avslutade debatten. 

Riksdagen remitterade ärendet till ekonomiutskottet.