Arvoisa puhemies! Minulla on tässä ilo ja kunnia esitellä ulkoasiainvaliokunnan puolesta tämä mietintö, joka koskee Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomusta vuodelta 2022 eli viime vuodelta. Tuohan oli se vuosi, jolloin Suomi toimi Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana ja Pohjoismaiden neuvoston 74-vuotisjuhlatäysistunto pidettiin täällä eduskunnassa, kuten me hyvin muistamme. Tuolloin sattumalta oli myöskin juhlavuosi itse Pohjoismaiden neuvostolle, koska sen perustamisesta on 70 vuotta, ja sitten toisaalta itse asiassa myöskin tätä yhteistyötä säätelevästä Helsingin sopimuksesta on 60 vuotta, niin että oli monenlaista juhlaa, jota tässä vuoden mittaan saatiin Suomessa rekisteröidä ja todeta.
Pohjoismaiden neuvosto, kuten me kaikki vallan mainiosti tiedämme, on harvinaisia yhteistyöjärjestelmiä koko maailmassa, ja — usein käytetty termi — pohjoismainen hyvinvointimalli, josta me Suomessakin saamme iloita monella eri tavalla, on maailmanlaajuisesti katsottu yhdeksi niistä keskeisistä saavutuksista, jotka kuuluvat Pohjoismaiden neuvoston agendalle. On liikkumisvapaus, liikkumisvapauden alue ja edelleenkin auki olevat rajaesteiden poistamisasiat — Pohjoismaiden välillä on rajaesteitä, joita yritetään madaltaa edelleenkin — kertovat juuri siitä yhteistyöstä, joka on tiiviisti olemassa oleva Pohjoismaiden välillä. Näitä vastaavia järjestelyjähän on kadehdittu muualla maailmassa. Keski-Amerikassa, Keski-Aasiassa ja niin edelleen on pohdittu, voitaisiinko ottaa mallia täältä Pohjoismaista, miten tämä alueellinen yhteistyö voitaisiin rakentaa, ja siinä suhteessa Pohjoismaiden neuvosto on ollut vallan mainio esimerkki myöskin globaalin yhteistyön kannalta.
Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvostossahan oli viime vuonna hyvin keskeisellä sijalla, mikä meillä tässä valiokunnan mietinnössä tuodaan hyvin esille, tämän Helsingin sopimuksen päivittäminen. Siihen on monenlaisia paineita, ja ennen kaikkea se suuri paine tietysti tulee tästä muuttuneesta tilanteesta, maailmanpoliittisesta tilanteesta. Mehän olemme nyt kohdanneet aivan aidolla tavalla ihan uudesta kulmasta suorastaan eksistenssiongelmat, on sitten kysymys luonnosta, ympäristöongelmista ja niihin liittyvistä haasteista, mukaan lukien ilmastonmuutos, tai sitten tästä turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta tilanteesta Euroopassa, joka yhtä lailla on horjuttanut sitä vakaata turvallista eurooppalaista turvajärjestelmää, mikä meillä on pitkään toiminut. Me hyvin tiedämme sen, että naapurimaamme on syyllistynyt brutaaliin aggressioon Ukrainassa, ja se jos mikä oli keskeisellä sijalla Pohjoismaiden neuvoston keskusteluagendalla viime vuonna. Pohjoismaat ovat kaikki yhdessä jyrkästi tuominneet YK:n peruskirjan vastaiset sotatoimet, joihin Venäjä, naapurimaamme Venäjä, on ryhtynyt Ukrainassa, ja tässä suhteessa on oltu hyvinkin linjakkaita.
Samanaikaisesti Pohjoismaiden neuvosto on ollut hyvin aktiivinen, arvoisa puhemies, siinä, että on avattu yhteyksiä sekä Venäjän että myöskin Valko-Venäjän oppositioon. On tunnistettu sen merkitys, että samanaikaisesti kun tuetaan Ukrainaa puolustussodassaan, meillä on syytä myöskin katsoa skenaarioita eteenpäin, tulevaisuutta eteenpäin, ja tunnistaa, että itse asiassa tuo Ukrainan sotatilanne, tämä järkyttävän brutaali hyökkäyssota, kaiken kaikkiaan saadaan vasta siinä vaiheessa aidosti päätökseen, kun Venäjällä — myöskin Valko-Venäjällä toisena merkittävänä maana tuolla alueella — tapahtuu sellaiset muutokset, että nuo maat tulevat kansakunniksi kansakuntien joukkoon Euroopassa, pelaavat niillä samoilla pelisäännöillä kuin me Euroopan maat keskenämme pelaamme, ja siten, mitä myöskin YK:n peruskirja edellyttää jäsenvaltioiltaan, kuinka kansainvälistä rauhaa ylläpidetään.
Tässä suhteessa Pohjoismaiden neuvoston puitteissa myöskin järjestettiin huippukokous, joka nimenomaan oli Ukraina-teemaan, Ukrainan tukemiseen, suunnattu, mutta siinä oli hyvin keskeistä, että siinä oli mukana sekä Ukrainan edustajia että myöskin Venäjän ja Valko-Venäjän opposition edustajia. Pohjoismaat tässäkin suhteessa haluavat osoittaa sen, että ei haluta tukea ainoastaan Ukrainan kehitystä vaan myöskin tukea demokraattisia voimia näissä kahdessa muussa maassa.
Arvoisa puhemies! Haluan todeta, että tämä valiokunnan mietintö oli yksimielinen.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Ja edustaja Perholehto, olkaa hyvä.