Arvoisa puhemies! Koetin näitä kysymyksiä vähän ryhmitellä. Täällä tuli moneen teemaan. — Aloitetaan hyvinvointialueista: Täällä käytettiin monessa puheenvuorossa sanoitusta, että leikataan palveluista. Ajattelen, että tässä kuitenkin on hyvä ymmärtää, että hyvinvointialueille ensinnäkin annetaan ensi vuonna rahoitusta valtion budjetissa 24,7 miljardia, mikä on yli neljäsosa valtion budjetista. Hyvinvointialueitten rahoitus tulee joka vuosi kasvamaan, eli sinne tullaan antamaan lisää rahaa vuosittain, ja tätä laskennallista rahoitusta vielä korjataan vuosittain palvelutarpeen kasvun, kustannustason nousun ja tehtävämuutosten myötä. Eli tässä on näitä mekanismeja, millä turvataan rahoitusta siellä. Mutta kysymys on siitä, että hillitään nyt sitä kasvua. Se kasvukerroin on liian kova, ja siihen haetaan keinoja, että se kasvu ei tapahtuisi näin voimakkaana. Siihen siis ratkaisuja haetaan. Eli kyse ei ole leikkauksista vaan kustannusten kasvun hillinnästä, joka on ollut tämmöinen ikiaikainenkin sote-uudistuksen tavoite myöskin, että me saadaan rahat riittämään tulevaisuuteen.
No, sitten indeksikorotuksista kysyttiin: Niistä ihan tiiviisti voi sanoa, että ne on laskettu tämän hyvinvointialueitten rahoituslain 8 §:n mukaisesti siinä säädetyllä tavalla. Että se noudattaa ihan sitä laissa säädettyä laskentatapaa.
Sitten täällä kysyttiin näistä palveluista: Itse asiassa palvelureformiin voisi sanoa, että monellakin tapaa tehdään nimenomaan tätä painopisteen siirtämistä sinne ennalta ehkäisyyn ja perustasolle. Se on yksi osa tätä isosti, ja ylipäätään palveluitten uudistaminen. Sitten tähän kytkeytyvät myöskin vähähyötyiset hoidot ja niitten pohdinta, että haettaisiin myöskin näitä mahdollisimman vaikuttavia toimintamuotoja. Eli tässä on paljon tätä. Näihin ratkaisujen haku on tietysti STM:n puolella ennen kaikkea, mutta erittäin tärkeätä on nyt katsoa ihmisten palveluitten uudistamista, jotta ne toimivat mahdollisimman hyvin ja meidän yhteiset veroeurot käytetään oikein.
No, täällä oli kysymys demokratiasta, ja sanottiin, että oli tarkoitus lisätä kansanvaltaa: Muistan, että silloin kun täällä käsiteltiin tätä lakia, me nähtiin myöskin se riski, että kun tämä irrotetaan kuntapohjasta, niin itse asiassa tämä päätöksenteko karkaa kauemmas, ja se tässä tietysti varmasti tällä hetkellä osittain näkyy. Mutta meidän valtion ohjauksen vahvistamisen tavoite on se, että meidän tahto on, että hyvinvointialueet onnistuvat työssään, ja me halutaan tuoda valtion ohjauksen välineitä sinne hyvinvointialueitten tueksi ja avuksi.
Sitten rahoitukseen, ja itse asiassa oli vielä kysymys alijäämän kattamisvelvoitteesta. Ajattelen, että tämmöinen muutoksen tilanne ylipäätään, kun tulee polkuriippuvuuteen katkos, on sellainen hetki, jossa on iso mahdollisuus myöskin hakea uusia tilanteita. Usein tämmöinen muutoshetki on tärkeätä hyödyntää, ja siinä hetkessä ollaan tällä hetkellä hyvinvointialueilla. Nyt on ihan liian aikaista vielä arvioida tätä. Nyt hyvinvointialueet ovat toimineet yhdeksän kuukautta, ja siellä todella haetaan näitä keinoja eri tavoin. Siinä toivottavasti hyvinvointialueet myöskin käyvät ja koetetaan kannustaa heitä käymään vuoropuhelua keskenään ja jakamaan hyviä käytäntöjä. Mutta se, että alijäämät jätettäisiin tässä kohtaa kattamatta... Kannattaa ymmärtää, että ne alijäämät on kuitenkin katettava myöhemmin sitten, että se kasaa sitä ongelmaa sinne myöhempään vaiheeseen, ja se ei ole viisasta. [Krista Kiurun välihuuto]
No, sitten menen eteenpäin tässä, ja oli kysymys näistä investointihaasteista: Lainanottovaltuusmenettely on itse asiassa parhaillaan menossa. Siellä hyvinvointialueilla arvioidaan lainanottovaltuuksia ihan parhaillaan, ja lähitulevaisuudessa tullaan tuomaan sitten valtioneuvoston käsittelyyn myöskin nämä lainanottovaltuudet. Sitä kautta arvioidaan myöskin hyvin tarkkaan näitä investointeja.
Sitten täällä oli kysymys koulutetusta henkilöstöstä ja heidän mahdollisuudestaan keskittyä työhön: Siinä esimerkiksi työnjakoa viedään eteenpäin, ja ylipäätään osaavan työvoiman saatavuutta ja henkilöstöpulan ratkaisuja edistetään hyvän työn ohjelmalla ja monilla keinoilla. Tähän liittyen itse asiassa voisi tuoda myöskin vuokratyövoiman kysymyksen, joka on iso haaste tällä hetkellä, ja se on minusta hyvä erottaa tästä muusta toimijoitten hyödyntämisestä. Me tarvitaan niin julkisia, yksityisiä kuin kolmannen sektorinkin toimijoita, kaikkien osaamista tarvitaan, mutta se osa, mikä nyt on tällä hetkellä tullut ongelmaksi hinnoiltaan, on tämä vuokratyövoima, ja siihen haetaan tällä hetkellä ministeriöitten ja hyvinvointialueitten kanssa yhteistyössä ratkaisuja.
Vielä oli kysymys tässä, miten varmistetaan, että palvelut ovat saatavilla: Koetetaan hakea näitä uusia, parhaita organisointitapoja. Eivät nämä palvelut ihan parhaimmalla mahdollisella tavalla tähänkään asti ole toimineet, ja nyt on se hetki hakea parhaat tavat, ja digitalisaatio voi mahdollistaa myöskin monipaikkaisuutta. Että se voi toimia myöskin niinpäin.
Kuntien osalta näkymä oli haastava jo 2019, puhuttiin haastavasta tilanteesta, ja tässä oli muutama hyvä vuosi, joita tasoittivat koronatuet ja muut. Valtion toimien yhteisvaikutus on hiukan kuntataloutta vahvistava. Siellä on muun muassa kiinteistöveroratkaisut, jotka vahvistavat, ja perusopetusta vahvistetaan. Ylipäätään koulutus meillä on ollut tässä suojelussa. Niillä on isompia merkityksiä kuin on tämä yhden prosentin indeksin vaikutus.
Kasvukaupungeista kysyttiin, investointikyvystä ja samalla kuntien selviämisestä: Me tehdään VOS-uudistus, jotta kunnat selviävät peruspalveluistaan uudessa roolissaan, ja samaan aikaan myöskin arvioidaan kuntien verotuloja, että siitä jäisi mahdollisimman paljon kunnille, jotta he pystyvät investoimaan.
Sitten hyvinvoinnin edistämisessä tehdään yhteistyötä, ohjataan kuntia ja hyvinvointialueita, ja HYTE-kerrointa sekä kuntien rahoitukseen että hyvinvointialueitten rahoitukseen viedään eteenpäin.
Täällä kysyttiin myöskin sopimuksellisuudesta: Se on minusta hirveän tärkeä väline, että haetaan kumppanuutta valtion ja kuntien välillä. Tässä on hyvä nähdä se kokonaisuus. Meillä on tässä sopimusvälineinä edelleenkin MAL-sopimukset ja ekosysteemisopimukset. MAL-sopimuksissa ovat mukana myöskin nämä kolme, mitä täällä kysyttiin, Jyväskylä, Kuopio ja Lahti, ja samalla tavalla he ovat mukana myöskin ekosysteemisopimuksissa. Niissä on parikymmentä kaupunkia matkassa. Sitten ollaan tuomassa tähän rinnalle uusia välineitä, jotka lähtevät kuntien omasta aloitteesta: allianssi ja sitten teemasopimukset, joita on menossa myöskin liikkeelle. Näissä ollaan tavattu erityyppisiä kuntaryhmiä ja haetaan kuntien omasta aloitteesta käsin uudenlaisia ratkaisuja. Näissä uusissa sopimuksissa ei kulje rahaa mukana, että ne ovat enemmän tällaisia pyöreän pöydän menettelyjä nyt tällä hetkellä. Se on hyvä tunnistaa. Niistä on kasvanut vähän isompi kysymys kuin mitä on tarkoitus. Ja aluepoliittisesti sitten vielä idän ja pohjoisen ohjelmia viedään eteenpäin. Eli haetaan tällaista tasapainoista, että meillä on sekä vahvaa aluepolitiikkaa että vahvaa kaupunkipolitiikkaa. Me tarvitaan molempia tulevina vuosina.
Vielä negatiivisista VOS-kunnista: Sote-uudistuksen jälkeen meillä on tosiaan tämä tilanne, että osalla kunnista... Näillä on usein niin, että niillä on saattanut kustannuksia lähteä enemmän kuin tuloja ja se on johtanut tähän tilanteeseen. Siellä on myöskin toisia kuntia, jotka ovat vielä pahempia menettäjiä, niin että tämä ei ole ihan simppeli asia. Me ollaan tapaamassa näitä negatiivisten VOSien kuntia, ja tällä hetkellä on myöskin menossa harkinnanvaraisten valtionosuuksien haku, ja niiden, joilla on oikein vaikea taloustilanne, kannattaa hakea niitä, ja sitten pysyvää ratkaisua haetaan VOS-uudistuksessa.
Vielä tehtävien erilaistumisesta: Tosiaan ajattelen tätä vahvuuksien kautta, niin että tunnistetaan, että meillä kaupungit voivat olla tämmöisiä elinvoiman ja osaamisen moottoreita, seutukaupungeilla on tärkeä rooli esimerkiksi teollisuudessa, ja meillä on vaikka maaseutumaisia kuntia, joilla on huoltovarmuudessa ja omavaraisuudessa tärkeä rooli. Niin että tunnistetaan nämä kaikki erityyppiset.
Vielä, arvoisa puhemies, tähän ihan loppuun hallinnon kehittämisestä: täältä kysyttiin palvelupisteistä, ja ollaan näitä yhteispalvelupisteitä viemässä eteenpäin ja aluehallinnon uudistusta, niin että valtio on edelleen läsnä alueilla.
Sitten kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin sanoisin, että me ollaan juuri viime viikolla julkistettu avoimen hallinnon toimintaohjelma, ja viedään eteenpäin selkokieltä ja kansallisia dialogeja.
Vielä lopuksi digitalisaatiosta: Siinä tosiaan meillä on kunnianhimoiset tavoitteet ja ensi vuoden talousarvioon on muun muassa nostettu nyt esiin, että lähdetään digitalisaation ensisijaisuutta viemään eteenpäin. Kirjepostia lähdetään valmistelemaan niin, että se jatkossa kulkisi digitaalisesti niille, joille se on mahdollista, ja tällä on todella iso esimerkiksi tuottavuusvaikutus ja toivottavasti myöskin sujuvoittava vaikutus ihmisten elämässä. — Arvoisa puhemies, kiitoksia.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Sitten mennään puhujalistaan, ja siellä puhujalistassa ensimmäisenä oleva edustaja Vähämäki on poissa. — Edustaja Mäkynen.