Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen tehtävänä on valvoa Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa ottaen muun ohella huomioon laitoksen palvelujen laatu ja saatavuus. Säännöksen mukaan valtuutettujen tehtävänä on myös antaa vuosittain toiminnastaan kertomus eduskunnalle. 

Kansaneläkelaitoksella on moninainen ja tärkeä tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa huolehtiessaan kansalaisten sosiaaliturvasta sekä erilaisista sosiaalipalveluista vauvasta muoriin tai vaariin heidän erilaisissa elämäntilanteissaan. Kela pyrkii mahdollistamaan hyvinvoinnin sekä tukemaan ihmisiä erilaisilla etuuksilla ja palveluilla. Viime vuonna neljälle viidestä suomalaisesta maksettiin jotain etuutta, mikä kattoi 81 prosenttia väestöstä. Etuuksia maksettiin keskimäärin noin 2 730 euroa henkeä kohti. Eli voidaan todeta, että Kelalla on merkittävä rooli tässä yhteiskunnassa huolehtiessaan kansalaisten palveluista ja hyvinvoinnista. 

Esitänkin lämpimän kiitoksen Kelan valtuutetuille tiedoksiannosta, joka on kattava kuvaus vuoden moninaisesta ja aktiivisesta toiminnasta. Kiitos samalla Kelan henkilöstölle, johdolle ja hallitukselle työstänne Kelan palveluiden toimivuuden eteen. 

Kela vaikuttaa ja vakuuttaa. Kela on pystynyt hyvinkin nopeissa ja haasteellisissa tilanteissa suoriutumaan sen lukuisista tehtävistä: sekä omien kansalaisten palveluista että myös muiden tarvitsijoiden auttamisesta. Kiireellisistä tilanteista viimeisimpinä esimerkkeinä ovat vaikka Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan vaikutukset Ukrainan kansalaisten saaman suojan suhteen, sähkön energiakriisi tai pitkittynyt koronapandemia, jotka koettelivat suomalaisia kotitalouksia. Kelan valmiudet ovat poikkeukselliset, mikä kertoo siitä, että asioita johdetaan oikein monella tasolla ja henkilöstö on motivoitunutta. 

Arvoisa puhemies! Kela elää ajassa ja kehittää koko ajan toimintaansa. Se on uudistanut palveluja sekä panostanut asiakaslähtöisyyteen, digitalisaatioon sekä automatisaatioon ja henkilöstön hyvinvointiin. Tästä Kela on saanut myös ulkopuolista tunnustusta. Kelan talous on myös pysynyt hyvin hallinnassa, vaikka monet suuret uudistukset ovat vaikuttaneet arkeen. Esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen toi mittavat lisäkustannukset Kelan hoidettavaksi koulumatkatukijärjestelmään liittyen. Onkin syytä huomioida jatkossa, että Kelan taloudelliset edellytykset huomioidaan ja vaikutusarvioinnit tehdään mahdollisimman tarkasti ennen muutoksia toimintaedellytysten ja valmiuden ylläpitämiseksi. Siksi nostan esille Kelan valtuutetuille ja edustajille Kelan valtuutettujen tämän kauden puheenjohtajana muutaman seikan, joihin toivon kiinnitettävän huomiota, että voimme turvata Kelan toiminnan sekä kansalaisten palveluiden saatavuuden myös jatkossa. 

Arvoisa puhemies! Turvallisuus on lähtökohta, joka on huomioitava niin tietoturvan kuin myös turvallisten työolosuhteiden kohdalla työtä tekevän henkilöstön osalta. Meidän on huolehdittava siitä, että tietomme ovat turvassa ja tietoturva ja tähän liittyvät järjestelmät kunnossa. Samalla kun pyrimme hyödyntämään tiedon liikkumista ja helpottamaan sen käyttöä julkishallinnossa, on tiedostettava, että tästä tiedosta ovat kiinnostuneet myös monet muut tahot. Tietoturvaan ja järjestelmiin on panostettava vahvasti. Tiedon liikkuvuus vaatii sitä, että digi- ja uudet teknologiat saadaan täysmääräisesti käyttöön ja näiden lainsäädännöllisiä esteitä puretaan ja että asiakastiedot liikkuvat sähköisesti ja turvallisesti viranomaisten kesken niin, ettei tietosuoja estä viranomaistahojen toimintaa. 

Kelan työntekijöiden uhkailu tai pyrkimys vaikuttaa heidän päätöksiinsä tätä kautta on huolestuttavasti yleistynyt. Kenenkään ei pidä joutua tällaisen pelottelun kohteeksi työssään. Meidän täytyy edistää jo hallitusohjelman mukaisesti sitä, että edistämme hyvää ja turvallista työilmapiiriä julkisessa hallinnossa, mikä luo houkuttelevuutta sekä veto- ja pitovoimaa. 

Lisäksi hallitusohjelmassa on useita uudistuksia ja kehittämiskohteita. Yksi näistä on perusturvan uudistus, jossa tavoitteena on aikaansaada yksi yleinen tuki, yleistuki, joka sisältää perusosan elämiseen, asumistuen osan asumiseen sekä harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi. Yhteen perusturvaetuuteen tultaisiin siirtymään vaiheittain, ja siinä Kela ratkaisee asiakkaalle kuuluvat etuudet ja esittää sopivan etuusehdotuksen. 

Myös toimeentulotuen rooli muuttuu ja vahvistuu rahaetuutena. Hallitus on toteuttamassa toimeentulotuen kokonaisuudistuksen. 

Myös kuntoutusohjelmaa uudistetaan. Kela jatkaa yhteistyötä hyvinvointialueitten, kuntien ja paikallisten toimijoiden kanssa, että asiakas tulee saamaan mahdollisuuksien mukaan palveluja läheltä lähipalveluina. 

Työelämässä jaksamiseen on kiinnitetty hallitusohjelmassa huomiota, ja työterveyspalveluja vahvistetaan. Ennaltaehkäisy on kuitenkin uupumuksen, työpahoinvoinnin, mielenterveyden ja psykososiaalisten asioiden kohdalla kannatettavaa: se säästää yhteiskunnallisia varoja myös Kelassa myöhemmin. 

Kelalla on sitova rooli eri toimijoiden ja alueiden kanssa, mikä kannattaa huomioida päätöksenteossa, ja sen tietoa tulisi hyödyntää esimerkiksi kuntien ja työllisyyspalveluiden osalta. 

Arvoisa puhemies! Tiedolla johtamisen nostankin viimeiseksi. Kelassa on laaja tietovaranto, jota voisimme hyödyntää vieläkin enemmän muun muassa tilastojen pohjalta monen toiminnan kehittämiseksi. Yksi näistä on huoltovarmuuskysymys, jossa Kelalla olisi merkittävä mahdollisuus toimia kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen tukena. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Kun käsittelyssä on Kelan valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 22, on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteen asiakohtaan. Viime vuonna valtuutetut ovat useamman kerran käsitelleet Kelan korvaamia taksimatkoja ja näiden ongelmia. Kertomuksessa mainitaan, että vuodesta 18 tämä on ollut kestoaiheena valtavan palautteen myötä. Tämä ei ole sattumaa, ja eräs surullisen kuuluisa taksiuudistus tapahtui juuri vuonna 18. Asiaan on toki tullut pienoisia parannuksia, mutta tehtävää on vielä. Suurimmat ongelmat taksien saatavuudessa ovat Uudellamaalla ja Lapissa. Ei ole millään tavalla kestävää, että keskustojen ulkopuolella asuva mökkimummo ei saa kaikkina vuorokaudenaikoina taksia sitä tarvitessaan. Ambulanssien ja ensihoitajien tehtävä ei ole toimia taksina, mutta he ovat joltain osin tähän rooliin joutuneet huonon taksisaatavuuden vuoksi. Tähän ongelmaan ollaan nyt hallituksen toimesta tarttumassa, ja erittäin hyvä niin. 

Kela-taksien ulkopuolella se vasta härdelli onkin. Pääkaupunkiseudulla ei uskalla taksiin mennä, kun ei tiedä, onko kuskina Ari vai huijari. Lisäksi järjestäytynyt rikollisuus on jo saanut jalansijaa taksiliiketoiminnassa, koska valvonta on heikkoa. 

Puhemies! Loppuun on vielä sanottava Kelan henkilöstöstä: On äärimmäisen hienoa, että työtyytyväisyyden tulokset ovat olleet hyvät. Yhdyn valiokunnan näkemykseen siitä, että työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämistä on tärkeää seurata. Myös kasvaviin uhkatilanteisiin tulee kiinnittää huomiota ja puuttua tiukasti.  

En pitkitä keskustelua pidempään, että myös edustaja Heinonen pääsee ääneen. 

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Kelan valtuutettujen toimintakertomuksessa, joka meille tuossa esiteltiin, kiinnitetään huomiota palveluiden saatavuuteen. Kertomusvuonna 2022 edellinen hallitus, vasemmistohallitus, leikkasi Kela-korvaukset liki olemattomiin. On käynyt selväksi, että tämä päätös oli väärä ennen muuta tilanteessa, jossa meillä oli pitkät jonot terveyskeskuksiin, oli koronan aiheuttamaa hoitovelkaa, ja hyvinvointialueiden haasteellinen alkukin ajoittui tähän hetkeen.  

Meidän mielestä suunnan pitää olla siis päinvastainen kuin edellisen, Sanna Marinin hallituksen tekemä leikkauspolitiikka. Koronan tuoman hoitovelan purkuun ja julkisen terveydenhuollon kuormituksen keventämiseksi meidän mielestämme Kela-korvauksia on mieluumminkin nostettava ja on otettava laajasti tulevaisuudessa palveluseteli käyttöön niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon ajoissa.  

Kela-korvaus mahdollisti ennen tätä Sanna Marinin hallituksen tekemää leikkausta vuosittain noin neljännekselle koko väestöstä noin 3,4 miljoonaa käyntiä lääkärin vastaanotolle, eli neljännekselle väestöstä 3,4 miljoonaa käyntiä lääkärin vastaanotolle. Kela-korvauksen leikkaaminen johti julkisten palveluiden kuormittumiseen entisestään. Tästä olemme tällä viikolla myös täällä eduskunnassa keskustelleet. Yhä useampi siirtyi yksityisestä palvelusta julkisen palvelun jonoon, jonot kasvoivat ja palveluun pääsy tuli entistä vaikeammaksi.  

Moni käyttää yksityistä terveydenhuoltoa yksinkertaisesti siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin ole päässyt. Lisäksi merkittävää osaa Kelan korvaamista lääkäripalveluista ei ole edes saatavilla kuntien terveyskeskuksissa. Tällaisia ovat esimerkiksi gynekologipalvelut, lastenlääkäripalvelut, silmälääkäripalvelut ja monet muut. Myös koko suun terveydenhuoltomme on rakennettu siten, että tästä merkittävä määrä aikuisväestön osalta hoidetaan yksityisten palveluiden kautta. Marinin vihervasemmistohallituksen päätös leikata yksityisen palvelun Kela-korvauksia tämän kertomusvuoden aikana oli harkitsematon, ja se vaikeutti ihmisten hoitoonpääsyä ja lisäsi eriarvoisuutta maassamme.  

Nyt Petteri Orpon hallitus päätti budjettiriihessä Kela-korvausten nostamisesta hallitusohjelman mukaisesti. Kokonaisuudessaan Kela-korvauksia nostetaan 500 miljoonalla, josta valtion rahoitusosuus on 335 miljoonaa. Korvausten nostamisella pyrimme siis purkamaan perusterveydenhuollon hoitojonoja. Hallitusohjelman mukaisesti Kela-korvausten korottamista tehdään nimenomaan sen takia, että laajasti pystyisimme helpottamaan tätä vaikeaa tilannetta meidän perusterveydenhuollossa.  

Arvoisa puhemies! Todella meillä on käsittelyssä nyt tämä Kelan valtuutettujen toimintakertomus ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö.  

Ajattelin muutamaan asiaan keskittyä, mutta jos ensiksi käydään käsiksi näihin palveluihin, joita edustaja Heinonen omassa puheenvuorossaan käsitteli, nimenomaan tähän Kela-korvauksen kokonaisuuteen. Ehkä tämmöisiä arkeologisia kaivauksia on hyvä kuitenkin tehdä siltä osin, että kun syytellään aina eri tahoja näistä Kela-korvauksen leikkaamisista, niin muistaakseni kokoomuskin useamman kerran on hallituksessa ollut, kun Kela-korvauksia on leikattu, niin että siltä osin varmasti voi myös osittain peiliin katsoa. Mutta mitä tulee niihin tavoitteisiin, joissa tämä hallitus Kela-korvauksia lisää, niin kehotan hallituspuolueen edustajia lukemaan tarkasti sen Lääkäriliiton ulostulon tästä aiheesta, jossa siis Lääkäriliitto vastustaa näitä Kela-korvauksen nostamisia, koska ne edelleen pirstaloivat tätä järjestelmää ja itse asiassa vaikeuttavat hyvinvointialueiden tilannetta. Järkevämpi osoite näillekin rahoille olisi siellä hyvinvointialueilla. Ymmärrän, että näissä asioissa hallituspuolueet eivät juurikaan oppositiopuolueen edustajia usko, mutta jos nyt uskoisitte tässä asiassa Lääkäriliittoa, se kun ei taida olla kuitenkaan maailman vasemmistolaisin järjestö. 

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän kertomukseen ja siinä esiin nousseisiin asioihin ja tähän mietintöön, niin kiinnitän vaan huomiota siihen, että tässä kertomuksessa tuotiin hyvin esille, että todella toimintavuonna 22 Kelan Sosiaaliturvan yleisrahastosta maksettujen etuisuuksien määrä on siis pienentynyt. Tämä tietenkin viittaa siihen, että esimerkiksi peruspäivärahoja tai muuta työttömyyteen liittyvää tukea on tarvinnut maksaa vähemmän johtuen hyvästä työllisyystilanteesta. Tässä todella täytyy kiittää edellistä hallitusta, jonka politiikan ansiosta ja myös muun maailmantalouden kehityksen ansiosta meillä on ollut erittäin hyvä työllisyyskehitys, mikä on näkynyt myös etuisuuksien maksatuksen pienentymisenä. Ehkä yhä useampi henkilö on saanut töitä, eikä ole tarvinnut nostaa etuisuuksia. 

No nyt, arvoisa puhemies, kun katsotaan, miten tämä tulevaisuudessa muuttuu, niin nykyinen hallitushan on valinnut aika lailla toisen linjan näiden etuisuuksien suhteen. Ensinnäkin näitä etuisuuksia halutaan leikata, ja niin kuin hallituksen oma vaikutusarviointi sanoi, nämä sosiaaliturvaleikkaukset todella iskevät moneen pienituloiseen erittäin pahasti ja varsinkin siellä nuoremmissa ikäluokissa. Sitten kuitenkin kääntöpuolella, mitä tulee näihin etuisuuksiin, hallituksen omassakin talousarvioesityksessä toimeentulotukimenot kasvavat yli 100 miljoonaa euroa, mikä on kyllä erittäin merkittävä kasvu. Ja kun paljon olemme olleet tässäkin salissa huolissamme nyt näistä kannustinloukuista, niin itse asiassa näiltä osinhan kannustinloukkuja pahennetaan, koska toimeentulotuki on se kaikista passivoivin tukimuoto. Tässä suhteessa kyllä toivoisin, että hallitus tarkistaisi linjaansa, koska on täysin järjetöntä tehdä sellaista politiikkaa, missä toimeentulotukimenoja nostetaan yli 100 miljoonalla eurolla muiden leikkauspäätösten johdosta. 

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä todetaan, että Kansaneläkelaitoksen hoitaman sosiaaliturvan etuusmenot olivat vuonna 2022 yhteensä 16,3 miljardia euroa, mikä on 0,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kansaneläkelaitokseen kertomusvuonna saapuneista noin 16 miljoonasta hakemuksesta 79,2 prosenttia tehtiin verkossa, 19 prosenttia paperilla ja 1,2 prosenttia suullisesti. Asiakastyytyväisyys on pysynyt pääosin hyvällä tasolla. 

Kansaneläkelaitoksen henkilöstön määrä vuoden 2022 lopussa oli 8 586, mikä on 289 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökyselyssä kuormitustekijöiksi koettiin muun muassa liian isot työmäärät ja omaksuttavan tiedon suuri määrä. Lisäksi uhka- ja väkivaltatilanteet ovat kasvaneet merkittävästi perustoimeentulotuen siirryttyä Kansaneläkelaitoksen myönnettäväksi, ja kertomusvuonna uhka- ja väkivaltailmoitusten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstön kokemien uhkatilanteiden torjuntaan on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota ja puuttua niihin aktiivisin toimin. 

Merkittävä osa Kelan asiakkaista on ikäihmisiä. Kaikille digitaalinen asiointi ei ole mahdollista, saati helppoa. Myös tätä asiakasryhmää on huomioitava henkilökohtaisella palvelulla. Arvoisa puhemies, tähän tärkeään asiaan on kiinnitettävä huomiota tulevinakin vuosina. Yhdenvertaisuus on turvattava palvelujen saannissa tästäkin näkökulmasta. 

Kelan valtuutettuna olen voinut todeta, että on todella tärkeää, että kansalaiset voivat olla yhteydessä myös suoraan valtuutettuun. Sieltä kentältä tulee tärkeää tietoa, jonka viemme sitten eteenpäin. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2022 ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö aiheesta. Siinä, missä maailman turvallisuustilanne on muuttunut, myös Kelan rooli on kasvanut turvallisuuden ylläpidossa. Tämä vallitseva turvallisuustilanne on lisännyt myös kyberhyökkäysten vaaraa, ja se edellyttää kaikilta viranomaisilta toimia ja laajaa yhteistyötä. Kelalla on merkittävä rooli yhteiskunnan kannalta keskeisissä it- ja tietohallintotehtävissä, ja on tärkeää, että asiasta huolehditaan ja myös Kelan valtuutetut seuraavat tiiviisti, miten tietovarannot ja tietopalvelut turvataan kaikissa tilanteissa. Tähän ottaa kantaa myös valiokunta mietinnössään. 

On tärkeää myös, että kun Kela kehittää toistuvasti ja vuodesta toiseen digitaalisia palveluja ja asiointipalvelua, OmaKelaa, erilaisia etäpalveluja ja myös tsättirobotteja, niin kaiken tämän tietotekniikan keskellä muistamme ikäihmiset ja heidät, jotka kaipaavat selkokieltä, jotka kaipaavat kohtaamista kasvotusten ja niitä lähipalveluja, niin että ne turvataan ja myös etäasiointi on mahdollista, sillä ihmistä on tässä autettava ja kuunneltava ja erityisesti ikäihmisiä. 

Arvoisa puhemies! Kelan työntekijöiden työhyvinvointi on hyvä, mietinnössä otetaan siihen kantaa. On tärkeää, että työntekijät kokevat työnsä merkitykselliseksi, he voivat myös vaikuttaa työhönsä, he ovat tyytyväisiä lähihenkilön johtamiseen. Ja iso osa henkilöstöstä myös kertoo, että he voivat sovittaa työn ja yksityiselämän eli kodin yhteen. Se on erittäin tärkeää ja vaikuttaa siihen jaksamiseen. Työhyvinvointi ja työturvallisuus ovat äärettömän tärkeitä asioita työelämässä. 

Kiitos valiokunnalle tästä hyvästä mietinnöstä. Tästä on hyvä jatkaa. 

Arvoisa herra puhemies! Minä osaltani haluaisin hieman jatkaa edustaja Räsäsen esittämää pohdintaa sosiaaliturvamenoista, koska mielestäni se on todella tärkeää. On hyvin merkittävää, että viime kaudella oli hyvä työllisyyskehitys ja sitä kautta sosiaaliturvamenotkin vähenivät. Ihmiset eivät joutuneet nostamaan näitä sosiaalietuuksia, koska heillä oli työtä, ja todellakin politiikka oli siinä suhteessa hyvin onnistunutta. 

Mielestäni, puhemies, on hyvin vakavaa se, että nyt näyttäisi käyvän täysin toisin päin, eli hallitus on omaksunut leikkauslinjan, hallitus itse sanoo, että työn linjan, mutta se taitaa olla enemmänkin toimeentulotukilinja. Nimittäin tässähän on käymässä niin, että jopa 100 miljoonalla arvioidaan toimeentulotukimenojen kasvavan ensi vuonna, ja se on kovin iso raha. Puhemies, tämä tietenkin johtuu siitä, että hallitus leikkaa pienituloisilta, hallitus leikkaa opiskelijoilta, hallitus leikkaa asumistukea, hallitus leikkaa työttömyysturvaa. Näiden leikkauksien seurauksena niin moni ihminen ajetaan sitten toimeentulotuen pariin. Erityisen paha mielestäni on se — olen sanonut sen ennenkin tässä salissa, että mielestäni se ei ole ollenkaan oikea arvovalinta — että tällä leikkauspolitiikalla muun muassa ajetaan lapsiperheitä köyhyyteen: 2 700 köyhää lasta tulee näiden leikkauksien seurauksena. Se on minusta todella, todella väärin. 

Summa summarum: toivoisin, että näissä asioissa hallitus voisi vielä tarkistaa linjaansa, koska eihän ole mitään järkeä myöskään siinä, että näillä leikkauksilla nostetaan toimeentulotukimenoja jopa 100 miljoonalla eurolla. 

Arvoisa herra puhemies! Haluan Kelan tilintarkastajana kiittää erityisen hyvästä esittelystä edustaja Niemistä valtuutettujen puheenjohtajana. Kertomus oli todella hyvä ja avartava.  

Omalta osaltani tilintarkastuksessa teen mahdollisimman hyvää työtä, että mahdollisimman oikeudenmukaisesti Kela jakaa nämä yli 16 miljardia euroa: monille eri aloille, monille eri ihmisille, mutta kuitenkin mahdollisimman oikeudenmukaisesti. — Kiitos.