Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Aina välillä etenkin täällä salissa tuntuu siltä, että opiskeluajan pitäisi olla joku kärsimyksen tie, via dolorosa, että opiskelijat eivät saisi kantaa huolta mistään ja he eivät saisi valittaa mistään sen takia, että aiemmin on ollut vielä huonommin. Mutta näinhän se ei missään nimessä ole, ja minusta tämä edustaja Hyrkön tärkeä aloite itsessään nostaa esiin sen, että aivan samalla tavalla kuin kaikilla muillakin ryhmillä, olipa kyse sitten työttömistä, opiskelijoista, eläkeläisistä, yrittäjistä tai lapsista, myös opiskelijoilla sekä siellä toisella että korkea-asteella on todellakin oikeus tehdä omaa edunvalvontaansa sekä oikeus puhua omasta tilanteestaan ja siitä, millä tavalla he itse myös ajattelevat, että sitä voidaan parantaa. Nimenomaan opiskelijoilta on tullut palautetta siitä, että hyvinvoinnista ja jaksamisesta kannetaan huolta, ja tämä toimeentulokokonaisuus liittyy aivan olennaisesti siihen, millä tavalla ylipäätään opiskelijat voivat.
Vaikka opiskelijuus on toki väliaikainen ajanjakso, ajattelen niin, että mitä pienempiä ikäluokat ovat, sitä tärkeämpää on satsata niihin nuoriin, jotka siellä kasvavat, ja sen vuoksi jokainen toimi, mitä edistetään, mikä heikentää opiskelijoiden asemaa, on erityisen haitallinen toimi. Nimittäin pienestä porukasta on yhä tärkeämpää pitää kiinni, jotta meillä varmasti on tulevaisuudessa edes sen verran nuoria työntekijöitä, yrittäjiä ja muita tärkeitä yhteiskunnan toimijoita, joita nyt sitten tarvitaan.
Lopuksi sanon vielä sen, että opiskelijoilta leikkaaminen ja tämä opiskelijoiden velkaantumisen kiihdyttäminen paitsi vaikuttavat tähän toimeentuloon ja lisäävät haasteita siinä myös lisäävät epävarmuutta yleisesti omasta pärjäämisestä, yleisesti tulevaisuudesta.
Jos esimerkiksi viiden vuoden korkeakouluopintojen aikana joutuu nostamaan 30 000 euroa ja hieman ylikin lainaa, minkä osa siis joutuu tekemään, se vastaa ensiasunnon oston käsirahaa. Eli tällä on myös merkittäviä eriarvoistavia vaikutuksia, kun katsotaan, millä tavalla opiskelijat opinpolkunsa aikana ja sen jälkeen myöhemmin esimerkiksi työelämään mennessään pystyvät pärjäämään.
Toinen ongelma, mikä liittyy erityisesti tähän opintolainakokonaisuuteen, on se, että kaikki eivät todellakaan valmistu kovapalkkaisiin töihin. Pitkän korkeakouluputkenkin läpikäyneet ihmiset valmistuvat esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajiksi, valmistuvat sairaanhoitajiksi, ja ei siellä ole tulotaso sen kaltainen, että myöhemmin tätä velkataakkaa ei jotenkin tekisi kipeää maksaa pois.
Lopuksi, arvoisa puhemies, kiitän vielä edustaja Hyrkköä tästä tärkeästä aloitteesta ja siitä, että opiskelijoiden toimeentulo nostetaan esiin ja siitä keskustellaan ennen muuta myös positiivisessa mielessä eikä aina ainoastaan heikennysten kautta.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Koponen.