Puhemies! Tosiaan tässä aikaisemmin jo pystyi keskustelemaan tästä keskustakin vaihtoehtobudjetista, mutta olin tähänkin kohtaan puheenvuoron varannut, koska halusin vielä tästä työllisyyspolitiikasta muutaman sanan sanoa. 

Edustaja Mikkonen tuossa äskettäin hyvin toi jo esille sen, että tämä työttömyysturvan suojaosan poisto on kyllä hallitukselta todella lyhytnäköistä politiikkaa ja sitä on kyllä syytä ihmetellä. Tämä suojaosahan otettiin käyttöön kokoomuksen hallitusvuorolla, taisi olla vuosi 2014, ja silloin kokoomus sitä perusteli sillä, että se nimenomaan kannustaa työn vastaanottamiseen. [Lauri Lylyn välihuuto] — Kyllä. — Ja tällainen työn vastaanottamiseen kannustaminenhan on erittäin tärkeää nimenomaan tässä ajassa, kun tiedämme, että työelämä on yhä haastavampaa ja myöskin sillä tavalla rikkonaisempaa, että sitä elantoa joutuu yhä useampi eri lähteistä haalimaan ja saattaa tulla lyhyitä työttömyysjaksojakin ja niin edelleen. Se työelämä on sirpaleista. Tämä työttömyysturvan suojaosa on asiantuntijoidenkin mukaan monessa mielessä hyvin toiminut ja kannustanut työn vastaanottamiseen, ja sitä kautta moni on saattanut sitten saada kokoaikaisen työnkin. 

Muistan hyvin, kun koronaepidemian aikaa suojaosaa korotettiin 500 euroon. Olin silloin sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, jossa tämä asia käsiteltiin, ja jäi aivan mieleen, miten laajaa kannatusta tämä suojaosan korotus nautti juuri sen kannalta, että työn vastaanottamisen tulee olla kannattavaa. Moni silloin mietti sitä, olisiko hyvä pysyvästi korottaa tuohon 500 euroon. Mutta nyt hallitus toimii päinvastoin, kun aikoo tosiaan poistaa kokonaan tämän työttömyysturvan suojaosan. 

Keskusta esittää työhön kannustamiseksi ja ihmisten auttamiseksi ja mahdollisuuksien parantamiseksi sitä, että hallitus peruu tämän suojaosan poiston, säilyttää sen. Tämä olisi hyvä asia keskustan näkemyksen mukaan koko suomalaiselle yhteiskunnalle. 

Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti keskustan vaihtoehtobudjetista sen verran, että todellakin ihmettelen jo aikaisemmin, edellisissä puheenvuoroissa, esille nostettua hallituksen linjausta ja samoin ministeri Mykkäsen linjausta, että turpeen käyttö lopetetaan tässä maassa tällä vuosikymmenellä. Se on, arvoisat perussuomalaiset, vastoin teidän omaa hallitusohjelmaanne. On se aika kummallinen tilanne, kun ministeri puhuu eri asiaa kuin se hallitusohjelma, jossa hänen nimensäkin on, ja se hallitus, jonka ministerin tehtävää hän itse hoitaa. Tällaista olen vaatimattoman eduskuntaurani aikana kovin harvoin tavannut, mutta näköjään kaikkea näkee, kun vanhaksi elää. 

Mutta siitä kotimaisesta energiasta ja näistä luontoarvoista vielä sen verran, että on aivan täysin käsittämätön myytti, mitä varsinkin vihreät ja vasemmistoliitto edustavat tässä salissa. He puhuvat luontokadosta, ja he puhuvat ilmastonmuutoksen syistä niin, että metsien hakkuu on aiheuttanut sen. Aivan väärää politiikkaa. Yksikään väite ei pidä paikkaansa, ja sitten kun julkisuuteen esitetään joku tutkimus, minkäännäköistä vertausarviota näistä tutkimuksista ei ole koskaan tehty. Aina löytyy tiedemies tästä maasta, joka väittää vaikka, että metsien pitää olla vanhoja. 

Lyhyesti: Tänäpänä tuolta kotimaakunnastani soitti metsänomistaja. Kun hänen metsäänsä iski viime kesänä kirjanpainaja, kaikki vanhat metsät kuolivat välittömästi, eivätkä he kerenneet tehdä mitään, eikä niistä saanut enää edes sahapuuta, vaan ne piti ajaa hakkeeksi kaikki, isot alueet. Siis vanhat metsät kuolleet, kun oli kirjanpainaja, ja teidän mielestänne vanhoja metsiä pitäisi olla lisää. Millä te pidätte ne hengissä? Se ei ole mahdollista. [Krista Mikkonen: Ihan itsestään pysyy!] — Ei pysy hengissä, arvoisa edustaja. Teidän kannattaisi lukea ne biologian läksyt hieman tarkemmin. Tai nyt alkaa olla myöhäistä, kun kerran ei ole luettu.  

Mutta juttu on niin, että jos metsiä ei hoideta, niin nämä kirjanpainajat ja sienitaudit tappavat ne metsät, niin kuin ne Saksassa ovat tehneet. Saksassa vanhojen metsien kuolinsyynä on ollut kaksi asiaa: hoitamattomuus ja yli-ikäisyys. Näköjään vihreät eivät ole lukeneet sitäkään, mitä Saksassa on käynyt. Noin sata miljoonaa mottia viime kesänä kuoli Saksassa puita pystyyn tämän takia.  

Te tämmöistä utopiaa täällä levitätte ja pelottelette ihmiset, että metsät kuolevat pystyyn, ellei niitä vanhoja metsiä ole. Vanhoja metsiäkin pitää olla, mutta suomalainen metsäjärjestelmä yksityismetsien kautta pysyy elävänä ja terveenä, kun sitä uudistetaan. Muuta keinoa meillä ei ole.  

Tämän takia se turvekin tarvitaan, ettei niitä arvokkaita puita polteta. Yksikään Suomen eduskunnan jäsen ei varmasti kannata sitä, että meidän metsäteollisuutta tästä ajetaan alas. Mutta kohta rytisee, koska nyt ne luvut, mitä tilastossa tälläkin hetkellä on, tarkoittavat sitä, että aivan valtavat määrät runkopuuta poltetaan, ja kukaan ei tunnu välittävän mitään. Puhutaan vain joistakin ihmeellisistä asioista, jotka eivät pidä ollenkaan paikkansa. 

Lopuksi, arvoisa puhemies, totean yhden asian vielä. Parhaillaan Dubaissa, Arabiemiraateissa on alkamassa uusi ilmastokokous, ja kun näillä väärillä luvuilla, päästöluvuilla, liian pienillä hiilinieluilla Suomen päästölukuja lasketaan, niin menemme yhä syvemmälle talouden suohon, kun joudumme maksamaan valtavia maksuja sen takia, että sinne on annettu väärät luvut. Toivon, että jonain päivänä löytyy tästä maasta se rohkea ministeri, joka tähän puuttuu, ja aletaan puhua oikeita asioita. Ihmisten pettäminen ja heidän valtavan verorasituksensa lisääminen väärillä luvuilla on ehdottomasti tuomittava teko. 

Kunnioitettu herra puhemies! Kun puhutaan tästä keskustan vaihtoehtobudjetista, niin merkittävin asia liittyen hallituksen linjaan, liittyen siihen, mikä ihmisiä tuolla kylillä ja kaduilla puhuttaa, liittyy tähän valtion velkaantumiseen. Ihmiset hämmästelevät, kuinka on mahdollista, että tämä kokoomuksen ja perussuomalaisten tandem, tämä porukka — niihin puheisiin liittyen, mitä ennen vaaleja luvattiin — ottaa velkaa ensi vuonna jopa 11,5 miljardia euroa eli huomattavasti enemmän kuin nykyinen hallitus tänä vuonna — ja korot selittävät siitä noususta vain noin puolet — ja koko neljän vuoden aikana jopa 50 miljardia. Keskustan mielestä tällä linjalla ei missään tapauksessa voi jatkaa. Meidän vaihtoehtobudjettimme on laadittu niin, että tulevana vuonna, 2024, velkaa otetaan noin 400 miljoonaa vähemmän eli reilu miljoona päivässä vähemmän kuin tällä hallituksen linjalla. [Pekka Aittakumpu: Hyvä puheenvuoro!] 

Kiitos puhemies! Ei minullakaan tarvetta sen enempää ole tässä nyt enää, vaihtoehtobudjetistakin jo puhuttiin. Mutta ehkä nyt on hyvä pöytäkirjaankin korjata muutamia asioita, kun tässä tulivat esille luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja vanhat metsät. 

Me tiedämme, että luonnon monimuotoisuus heikkenee koko aika myös meillä Suomessa. Uhanalaisten lajien häviämisnopeus on globaalisti satatuhatkertainen kuin mitä se on normaalisti. Meilläkin Suomessa puolet luontotyypeistä on uhanalaisia. Uhanalaisia lajeja on joka yhdeksäs laji siitäkin huolimatta, että meillä myös tiettyjen uhanalaisten lajien, jotka ovat olleet täällä esiintymisalueensa reunamailla, elinolot taas ovat parantuneet ilmastonmuutoksen ja ilmaston lämpenemisen myötä. 

Vanhat metsät ovat tietysti ekosysteemi, joka kyllä ihan itse pärjää ilman, että ihmisen tarvitsee siihen puuttua. Mutta toisaalta me tiedämme, että esimerkiksi vanhoissa metsissä ja lahopuissa elää myös erilaisten metsätuholaisten petoja. Siinä mielessä, kun me säilytämme niitä vanhoja puita ja meillä on siellä ennen kaikkea lahopuujatkumoa, eri-ikäisiä lahopuita, erikokoisia, niin sillä me turvaamme sitä monimuotoisuutta ja myös metsä itse pitää huolta itsestään sillä tavalla, että siellä on myös erilaisten metsätuholaisten petoeläimiä, ja tietysti sillä, mitä monilajisempia metsiä meillä on, että meillä on siellä erityisesti lehtipuita, sekametsiä. Haapa on tietysti yksi äärimmäisen tärkeä laji monimuotoisuuden näkökulmasta. 

Minä itse ajattelen, että meidän täytyisi metsäteollisuuden osalta entistä enemmän pyrkiä siihen, että saamme jalostusastetta nostettua niin, että me pystymme pienemmällä hakkuumäärällä saamaan enemmän vientituloja ja enemmän saamaan rahaa kansantalouteen. Monella tapaa myös se, että pystyisimme tekemään puusta pitkäikäisempiä tuotteita, olisi tietysti hiilivaraston säilymisen kannalta äärimmäisen tärkeää. Kyllä metsäteollisuus on aina ollut meille vahva talouden tuottaja, hyvinvoinnin tuottaja, ja varmasti se on sitä jatkossakin. Mutta se, että me entistä kestävämmin sitä teemme, ja ennen kaikkea se, että pystymme jalostusastetta nostamaan, on varmasti avain myös metsätalousteollisuuden uudistumiseen ja kestävyyden parantamiseen.