Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksiin HE 41 ja 86/2023 vp sisältyvän ehdotuksen valtion talousarvioksi vuodelle 2024 mietinnön mukaisena. Eduskunta hyväksyi talousarvioaloitteen TAA 29/2023 vp. Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen talousarvioaloitteiden TAA 1—28 ja 30—378/2023 vp hylkäämisestä. Eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen talousarvion soveltamisesta.  

1. Joona Räsänen (sd) Eemeli Peltosen (sd) kannattamana: ”Eduskunta toteaa, että hallituksen politiikka aiheuttaa ihmisille kohtuuttomia tilanteita, lisää eriarvoisuutta yhteiskunnassa ja jättää vastaamatta Suomen talouden keskeisimpiin haasteisiin. Hallitus leikkaa pienituloisimmilta, lapsilta ja nuorilta. Se ei meille käy. Näin ollen eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut eikä nauti eduskunnan luottamusta.” (Vastalause 1) 

2. Hannu Hoskonen (kesk) Hanna Räsäsen (kesk) kannattamana: ”Eduskunta toteaa, että hallituksen esittämä talousarvioesitys vuodelle 2024 kasvattaa valtion velanottoa vuoteen 2023 verrattuna. Alijäämä uhkaa kasvaa entisestään sitä seuraavana vuonna, vaikka ennen eduskuntavaaleja nykyiset hallituspuolueet sanoivat, että on aika lopettaa velaksi eläminen. Suomi on rikkomassa jopa EU:n perussopimuksen mukaista kolmen prosentin alijäämäsääntöä ensi vuonna ja myös lähivuosina. Velkasuhteen ennustetaan kasvavan koko vaalikauden ajan. Hallitus on epäonnistumassa kasvunäköalan luomisessa ja on lisäksi tyytynyt seuraamaan sivusta talouden ajautumista yhä pahenevaan taantumaan. Hallituksen työllisyystoimet eivät yksinään riitä kestävän kasvun aikaansaamiseksi, kun hallitus samalla laiminlyö Suomen kestävyyden kannalta keskeisen väestöpolitiikan merkityksen kohdistamalla leikkauksia lapsiperheille ja suhtautumalla nuivasti työperäiseen maahanmuuttoon. Samanaikaisesti kun hallitus kohdistaa leikkauksia lapsiperheille ja kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluihin lähipalvelut vaarantaen, jakaa hallitus hyväosaisille kohdennettuja verohuojennuksia. Tämä osoittaa vakavaa oikeudentajun puutetta. Lisäksi hallitus jakaa Suomea kahtia ja toimii kylmästi itäistä Suomea kohtaan. Säästää pitää, mutta veroja ei ole pakko keventää eikä varsinkaan lisäten velanottoa, kuten vuonna 2024 on käymässä. Eduskunta toteaa, että Suomessa kasvussa ovat työttömyys, konkurssit ja julkinen velka, jonka seurauksena hallituksen talouspolitiikalta on putoamassa pohja pois, eikä hallitus siksi nauti eduskunnan luottamusta.” (Vastalause 2) 

3. Saara Hyrkkö (vihr) Maria Ohisalon (vihr) kannattamana: ”Eduskunta toteaa, että hallituksen talouspolitiikka kasaa Suomen ja suomalaisten harteille kohtuuttomia ja tarpeettomia riskejä. Hallituksen valinnat jarruttavat Suomen kehitystä, kasvattavat eriarvoisuutta ja osoittavat piittaamattomuutta ilmastokriisin ja luontokadon torjuntaa kohtaan. Hallituksen epäuskottava ja riittämätön ilmasto- ja luontopolitiikka kasvattaa päästöjä, heikentää luonnonsuojelun edellytyksiä ja luo epävarmuutta Suomeen investointiympäristönä. Samalla aiheutuu merkittäviä taloudellisia riskejä, joilta hallitus sulkee silmänsä. Talouden tasapainotuksen taakka kasautuu epäoikeudenmukaisesti erityisesti lasten, nuorten ja valmiiksi vaikeassa asemassa olevien harteille. Hallitus ottaa tietoisen riskin kasvattaessaan lapsiperheköyhyyttä, jolla tiedetään olevan kauaskantoisia vaikutuksia lasten tulevaisuuteen. Hallitus ei onnistu vahvistamaan taloutta ja taittamaan valtion velkaantumista. Asiantuntijoiden suositusten vastaisesti hallitus harjoittaa höveliä tulopolitiikkaa eikä esitä riittäviä tai uskottavia ratkaisuja työvoimapulaan. Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut talouden uudistamisessa ja vahvistamisessa, ympäristökriisien ratkomisessa sekä kansakunnan kriisinkestävyyden turvaamisessa eikä nauti eduskunnan luottamusta.” (Vastalause 3) 

4. Jussi Saramo (vas) Hanna Sarkkisen (vas) kannattamana: ”Hallitus romuttaa suomalaista hyvinvointivaltiota ja heikentää suomalaisten hyvinvointia ja kansallista yhtenäisyyttä rajuilla ja epäreiluilla leikkauksilla. Samalla hallitus vaarantaa julkistalouden kestävyyden ja lisää velkaantumista rikkaita suosivalla veropolitiikallaan. Hallituksen politiikan seurauksena eriarvoisuus kasvaa, köyhyys lisääntyy, ilmastotavoitteet karkaavat, Suomen luonto köyhtyy, sote-palvelut kriisiytyvät ja Suomen kansainvälinen vaikuttavuus heikkenee. Hallitus pyrkii eduskunnassa peittelemään politiikkansa kielteisiä vaikutuksia ja hankaloittamaan tietoperusteista päätöksentekoa. Eduskunta katsoo, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.” (Vastalause 4) 

Selonteko hyväksyttiin. 

Äänestysjärjestys hyväksyttiin. 

Eduskunta päätti, että valtioneuvosto nauttii eduskunnan luottamusta. Asian käsittely päättyi.