Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Eläinlääkintähuoltolain yksi perimmäinen tarkoitus on, että meillä on Suomessa riittävä määrä kunnaneläinlääkäreitä, jotka hoitavat virkatehtäviä, joihin sisältyy muun muassa eläinlääkintähuolto ja monia muita tärkeitä tehtäviä, elintarvikejärjestelmään liittyviä tarkastuksia ynnä muita.
Eläinlääkäritiheyden suhteen eläinlääkintähuoltolaki lähtee siitä, että se tarvittava määrä kunnaneläinlääkäreitä, jotka suostuvat päivystämään, on eläinsuojelun kannalta ollut jo vuosikymmeniä aivan oleellinen eli fundamentaalinen tekijä. Meillä täytyy olla seutukunnalla riittävä määrä nimenomaan virkaeläinlääkäreitä, jotka viran vastineeksi ja tämän hallituksen esityksen näkökulmasta ovat pakotettuja päivystämään viikonloppuna 63 tuntia, monta kertaa putkeen, ja arkiyönä eli 24/7 tietyillä seutukunnilla.
Se, miksi nämä eläinlääkärit suostuvat tekemään näin raskasta työtä, on se mitalin toinen puoli, eli velvollisuuksien ja oikeuksien pitää olla tasapainossa. Ymmärrän kyllä kilpailuneutraliteettivaatimuksen ja yksityisten yritysten reklamaatiot tästä tilanteesta, mutta toisaalta täytyy se tuoda esille, että nämä yksityiset eivät yleensä päivystä nimenomaan suureläinpäivystyksiä. Itse olen 30 vuotta tehnyt näitä päivystyksiä ja ollut nimenomaan tämmöinen kunnaneläinlääkäri, ja tiedän aika tarkkaan, mitkä olivat sen työn plussat ja mitkä olivat miinukset. Tänä päivänä kun hyötyeläimet monilla seutukunnilla vähenevät, eläinlääkäreillä pitää olla näitä lemmikkieläimiä, niin että he jostakin saavat oman toimeentulonsa, ja sen vastapainoksi sitten he tekevät niitä harvoja hyötyeläinmatkoja, jotka ovat taas maanviljelijöille ja eläinsuojelun kannalta äärimmäisen tärkeitä, kun päivystys pelaa.
Nyt tämä uusi eläinlääkintähuoltolaki ja eräät muut lakimuutokset aiheuttavat sen, että me entisestään vähennämme kunnaneläinlääkärin virkojen houkuttelevuutta sen keskellä, kun meillä on jo suuri ongelma, kuten täällä valiokunnan puheenjohtaja sinänsä ansiokkaassa puheessaan totesi. Mielestäni koko tämä lakiesitys on ristiriidassa itsensä kanssa: Se määrää päivystämään mutta heikentää sitten halukkuutta, että nuoret menevät kunnaneläinlääkärin virkoihin. Ainut tie, jotta me turvataan koko eläinlääkintähuolto ja päivystys ja eläinsuojelu, on se, että meillä on tietyillä alueilla semmoisia klinikoita, joilla työskentelee tietty määrä eläinlääkäreitä, jotka saavat sitten ammatillista apua ja tukea toisistaan, ja heillä on olemassa ammatillisen kehittymisen tie.
Nyt tämä 9 §, joka tässä mielestäni on kaikkein suurin ongelma, lähtee siitä, että kunnaneläinlääkäri, jonka peruspalkka on erittäin pieni ja joka saa toimeentulonsa asiakkailta, joiden hinta on ikään kuin katolla määrätty, ei saa esimerkiksi steriloida naaraskoiraa — naaraskissan voi steriloida mutta ei naaraskoiraa — tai ei saa tehdä koiran keisarileikkausta ilman että kunta sitten laskuttaa asiakasta vielä erikseen, jos on olemassa tulkinta, että sillä alueella — en tiedä, onko se seutukunta, maakunta vai mikä — on yksityinen yritys, joka tekee samaa työtä, eli ruvetaan rajoittamaan sitä työtä, joka on ollut peruste sille, että he ovat yleensä suostuneet päivystämään. Se johtaa kyllä niin suureen epävarmuuteen ja oikeusepävarmuuteen, että uskon, että tässä maassa tullaan tämän eläinlääkintähuoltolain muutoksen takia näkemään vielä oikeudenkäyntejä.
Mitä itse pidän kaikkein pahimpana, on se, että kun tämä kunnaneläinlääkärijärjestelmä, jonka vähän kuvasin plussineen ja miinuksineen, on kuitenkin ollut edellytys sille, että asiakkaat ovat saaneet joka seutukunnalla myös yöllä kohtuuhintaisia palveluja, ja kun me tiedämme, kuinka tärkeitä eläimet ovat ihmisten hyvinvoinnille ja että meillä on paljon ikäihmisiä, joille eläimet ovat ikään kuin se elämän koossa pitävä voima ja kaikki kaikessa, niin näille ihmisille yhtäkkiä aiheutuu semmoinen tilanne, että koira on esimerkiksi vietävä yöllä jonnekin 120 kilometrin päähän ja se maksaa monta tuhatta. Eiväthän nämä ihmiset millään pysty selviytymään näistä laskuista. Sen takia koen, että on virheellisesti rakennettu tämän 9 §:n varaan koko tämä eläinlääkintähuoltolakiesitys, mitä hallitus nyt vie läpi.
Ehkä liian paljon taas kumarretaan EU:ta ja kilpailuneutraliteettia, kun pitäisi nimenomaan nähdä tämä kokonaisuus, miten tämä on rakennettu. Tätä hyvää järjestelmää, joka on kymmeniä vuosia ollut, pikkusen kehittämällä pystyttäisiin säilyttämään tämä kattava verkosto kunnaneläinlääkäreitä, joilla on virkastatus ja jotka päivystävät. Itse en kyllä enää tee näitä eläinlääkärin hommia, mutta jotenkin suren, että me romutetaan tämä tai ainakin suuri riski tulee, että kunnaneläinlääkärin työn houkuttavuus pienenee. Minullakin on kollegoita, jotka ovat jo sanoneet, että jos he eivät enää pysty leikkaamaan narttukoiria ja tekemään keisarileikkauksia ja vaativampia operaatioita ultraäänellä ja röntgenillä ja tekemään sitä omaa työtään, niin he lopettavat koko homman ja tekevät sitten, mitä tekevät.
Arvoisa puhemies! Koen, että nyt tämä esitys on sen laatuinen ongelma, että tulen tekemään toisessa käsittelyssä esityksen, jolla tämä laki kokonaan kumotaan ja hylätään. Ilmeisesti muista oppositiopuolueista tulen siihen esitykseen saamaan kannatusta, ja äänestämme vastaan. Meidän perustelu on, että tämä laki kokonaisuudessaan — myös eläinlääkärin palkkajärjestelmät ja asiakkaiden näkökulma ja eläinsuojelu — pitäisi uudelleen valmistella silloin, kun arvioidaan ympäristöterveydenhuollon mahdollista liittymistä hyvinvointialueisiin kenties 2026. Eli näkisin, että tämä on kokonaisuus, ja toimiva kokonaisuus, ja kun yksi osa ja palikka otetaan siitä pois, niin on jonkunmoinen riski, että alkaa sortua koko järjestelmä. Mielestäni se on kyllä ikävä asia, jos kymmeniä vuosia toiminut järjestelmä romutetaan yhdellä lailla.
Puhemies Matti Vanhanen
:Edustaja Simula.