Arvoisa rouva puhemies! Kirkko on merkittävä vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa, vaikka kirkon jäsenmäärä on ollutkin pitkään laskeva. Moni ihminen tässäkin ajassa etsii elämäänsä tarkoitusta ja pysyvyyttä, joita kirkosta sitten etsitään. On mielenkiintoista, että viime vuonna kirkkoon liittyneiden määrä kasvoi ja että kun kaikkiaan kirkon jäseneksi liittyi viime vuonna 21 000 henkilöä, niin heistä lähes neljännes oli iältään 30—39-vuotiaita. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat kiinnostuneita kirkosta. Kaikkiaan vuoden lopussa kirkkoon kuuluvien osuus oli 64,5 prosenttia väestöstämme.
Kirkkolailla on oma erityinen säätämisjärjestyksensä, ja eduskunnan toimivaltaan kuuluun mahdollisen lainsäädäntöteknisen virheen oikaiseminen, kuten nyt olemme tässä tekemässä. Tässä esityksessä, kuten hallintovaliokunnan puheenjohtaja äsken kertoi — kiitos hänelle esittelystä — selkeytetään seurakuntayhtymän hallintoa koskevaa sääntelyä. Lakiin muun muassa kirjataan yhteisen kirkkovaltuuston mahdollisuus siirtää päätösvaltaa hallintosäännössä myös seurakuntayhtymän viranhaltijalle. Lisäksi muutetaan diakoniatyön henkilötietojen käsittelyä, jotta se vastaa tämän vuoden alusta voimaan tullutta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annettua lakia.
Arvoisa rouva puhemies! Diakoniatyössä kohdataan ja autetaan lukuisia suomalaisia, jotka ovat jostain syystä jääneet avun ja tuen ulkopuolelle, ja diakoniatyössä myös käsitellään erilaisia henkilötietoja. Kuten kirkon työssä yleensäkin, diakoniatyössä luottamuksellisuus on äärimmäisen tärkeää. Siksi on välttämätöntä, että diakoniatyön henkilötietojen käsittelyä pidetään ajan tasalla ja tehdään tämä tekninen muutos.
Tässä ajassa julkisuudessakin on ollut esillä, että diakoniatyössä on paljon paineita ja tulijoita avun ja tuen piiriin on. Ihmiset etsivät apua esimerkiksi taloushuoliin, erilaisiin perheiden haasteisiin ja mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja mitä erilaisimpiin ihmisten kohtaamiin vaikeuksiin, ja siinä diakoniatyö usein kohtaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole apua enää mistään muualta saaneet. Diakoniatyö osaltaan voi lievittää näitä ongelmia, ja se on tärkeää, ja on hyvä, että sen luottamuksellisuus taataan tarkalla ja täsmällisellä lainsäädännöllä.
Tällainen kristillinen ihmiskäsitys, johon diakoniatyö perustuu — se, että jokainen ihminen on tärkeä ja arvokas ja että ketään ei jätetä yksin — sopii hyvin myös yhteiskunnallisen lainsäädännön pohjaksi. Näinhän on meillä Suomessa pitkään ollutkin, ja toivotaan, että on jatkossakin.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Edustaja Peltonen.