Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvosto antaa vuosittain eduskunnalle kertomuksen hallituksen toiminnasta ja valtiontalouden hoidosta, kuten perustuslaissa on säädetty. Vuosikertomus on valmisteltu yhteistyössä kaikkien ministeriöiden kesken valtioneuvoston kanslian johdolla.
Suomen julkisen talouden tilanne on vaikea. Vuonna 23 jatkuneella Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan ja hintojen voimakkaalla nousulla oli merkittävä vaikutus talouteen. Sodan välilliset negatiiviset taloudelliset vaikutukset vahvistuivat kertomusvuonna. Erityisesti kireämmän rahapolitiikan vaikutuksena yksityinen kysyntä heikkeni. Vienti kärsi vientikysynnän laskusta. Bruttokansantuote supistui yhden prosentin vuonna 23. Työllisyyden kasvu sen sijaan jatkui koko vuoden, vaikka se hidastuikin loppuvuonna.
Suomen julkisen talouden menot ja tulot ovat olleet rakenteellisessa epätasapainossa jo pitkään. Julkista taloutta ovat heikentäneet väestön ikärakenteen muutoksesta johtuva ikäsidonnaisten menojen kasvu ja 2010-luvun alkupuolella koettu hidas talouskasvu. 20-luvun kriisit ovat myös heikentäneet julkista taloutta velkaantumisen kasvun vuoksi.
Julkisen talouden rahoitusasema heikkeni jälleen vuonna 23. Julkisen talouden alijäämä oli 2,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valtion budjettitalouden velka oli vuoden 23 päättyessä nimellisarvoltaan 153,2 miljardia euroa, mikä oli 12,6 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Velan korkomenot olivat yhteensä 2,3 miljardia euroa.
Hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut julkisen talouden velkasuhteen vakauttamiseen ja kääntämiseen ylivaalikautisessa tarkastelussa pysyvästi alenevalle uralle. Pitkän aikavälin tavoitteena on pohjoismainen talouskasvu ja velan suhde bruttokansantuotteeseen sekä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen.
Julkisen talouden menoja sopeutetaan, ja osana sopeutustoimia hallitus on linjannut rakennepoliittisista toimista julkisen talouden vahvistamiseksi.
Hallitusohjelma sisältää myös neljän miljardin euron kertaluontoisten investointien kokonaisuuden.
Veropolitiikalla hallitus tavoittelee kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistamista. Tämän kevään kehysriihessä hallitus päätti vielä lisätoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta kolmella miljardilla eurolla. Näin pyritään estämään talouden ajautuminen hallitsemattomaan luisuun ja Suomen joutuminen EU:n alijäämämenettelyyn. Ilman lisätoimia julkisen talouden velka lähestyisi 90:tä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen jo vuonna 28.
Arvoisa puhemies! Hallitus käynnisti hallitusohjelman ”Vahva ja välittävä Suomi” toimeenpanon kesäkuussa 23. Hallitustyö lähti lainsäädännön valmistelun osalta hyvin liikkeelle. Kaikkiaan uusi eduskunta sai käsiteltäväkseen 109 hallituksen esitystä. Syksyllä eduskunnalle annettiin useita valtiontalouden välttämättömään sopeuttamiseen liittyviä esityksiä. Lisäksi tehtiin lukuisia verotukseen liittyviä muutoksia.
Huhtikuussa 23 toteutunut jäsenyys Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natossa on edellyttänyt merkittävää panosta säädösvalmisteluun. Säädösvalmistelu on jatkunut kuluvana vuonna. Tarkoituksena on saattaa voimaan Yhdysvaltojen kanssa solmittu puolustusyhteistyösopimus DCA. Käsittely eduskunnassa on tarkoitus saada valmiiksi ennen alkavaa kesätaukoa.
Unohtaa ei myöskään pidä hallitusohjelman yleistä tavoitetta liian sääntelyn purkamisesta ja hallinnollisen taakan keventämisestä. Tämä on entistäkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon talouden reunaehdot.
Tämän hallituksen ohjelman pohjana on usko työhön ja yrittäjyyteen. Teemme tarpeellisia ja liian kauan odottaneita uudistuksia työmarkkinoihin, parannamme työvoimapalveluita ja vahvistamme yrittäjyyden edellytyksiä.
Vuonna 23 jatkoimme työvoima- ja elinkeinopalvelut 2024 ‑uudistuksen toimeenpanoa.
Toinen merkittävä kokonaisuus hallituksen ohjelmassa on osaaminen. Hallitus on sitoutunut suomalaisten osaamistason nostoon. Osoitimme viime vuonna vuosille 24—27 yhteensä 42,1 miljoonaa euroa lisärahoitusta korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen koulutusmäärien lisäämiseen. Lisäksi korkeakoulujen aloituspaikkamäärien lisäämiseksi viime vuoden budjettiriihessä myönnettiin 11,7 miljoonaa euroa kuluvalle vuodelle.
Päätimme yhteensä miljardin euron panostuksesta tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotoimintaan vaalikauden aikana. Vuoden 24 talousarviossa linjattiin t&k-rahoituksen määrän kasvusta noin 280 miljoonaa euroa vuodelle vuoden 23 tasoon nähden. Lisäksi tki-toiminnan koordinaation parantamiseksi ja lisärahoituksen tarkoituksenmukaisen kohdentamisen varmistamiseksi tutkimus- ja innovaationeuvostoa, TIN, koskeva valtioneuvoston asetus uudistettiin ja uusi neuvosto asetettiin viime vuonna.
Suomi jatkoi EU:n vaikuttamistyönsä vahvistamista laatimalla hallitusohjelman mukaisesti valtioneuvoston periaatepäätöksen, jolla vahvistettiin EU-ennakkovaikuttamisen systemaattinen toimintamalli.
Suomen avaintavoitteet tulevan komission ohjelmaan vaikuttamiseksi valmisteltiin sidosryhmiä kuullen ministeriöiden välisessä yhteistyössä.
Eduskunnalle annettiin viime vuoden elokuussa valtioneuvoston yhdenvertaisuustiedonanto. Tiedonanto sisältää lukuisia toimia yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja rasismin torjumiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Luonnos valtioneuvoston toimenpideohjelmaksi yhdenvertaisuuden edistämiseksi on parasta aikaa lausuntokierroksella.
Arvoisa puhemies! Vuosikertomuksessa on aiempia vuosia perusteellisempi kuvaus lainvalmistelusta. Valtioneuvostossa on tunnistettu lainvalmisteluprosessiin liittyviä kehittämiskohteita. Arvokasta palautetta ja havaintoja olemme saaneet myös eduskunnasta. Kehittämistyötä on jatkettu monin tavoin.
Arvoisa puhemies! Hallitus aloitti työnsä erittäin vaikeista lähtökohdista. Julkinen talous oli retuperällä, sota ja ilmastonmuutos ravistelivat ympäröivää maailmaa, ja itänaapurimme lisäsi jännitettä itärajallamme. Epätoivoon ei kuitenkaan ole syytä vaipua. Meissä suomalaisissa elää usko, että kun ryhtyy toimeen, asiat kyllä menevät parempaan suuntaan.
Jokaisen hallituksen on omalla vahtivuorollaan otettava vastuu siitä, että huominen on parempi kuin nykyhetki. Tähän me olemme hallituksessa sitoutuneet. Meidän tehtävämme on turvata hyvinvointiyhteiskunnan tärkeät palvelut: terveydenhuolto, vanhuspalvelut, koulut ja päiväkodit. Se vaatii kestävän julkisen talouden, jota me nyt laitamme kuntoon. Työ on lähtenyt käyntiin.
Sopeutuksen rinnalla me huolehdimme myös kasvusta. Panostamme tutkimukseen ja innovaatioihin, vauhditamme investointeja, puhdasta siirtymää ja puramme normeja. Samalla suojaamme tärkeimpiä asioita, osaamista, erityisesti varhaisia vuosia, sekä panostamme isänmaan turvallisuuteen ja suomalaisten turvallisuuteen. Me huolehdimme suomalaisten hyvinvoinnista panostamalla liikkumiseen sekä toteuttamalla pitkään tarvitun terapiatakuun.
Viestini tälle salille sekä kaikille suomalaisille on: Me pärjäämme kyllä. Vaikeista ajoista on aina selvitty, ja niin me selviämme nytkin. Meillä on tässä maassa paljon hyvää, ja siellä, missä on korjattavaa, me tartumme toimeen.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä todeta arvostukseni hyvästä yhteistyöstä eduskunnan kanssa vuoden 2023 aikana. Jatketaan samalla linjalla. — Kiitos. [Jukka Kopra: Vakaata ja jämerää toimintaa ministeri Orpon viitoittamalla tiellä!]
Puhemies Jussi Halla-aho
:Debatointihaluiset edustajat voivat pyytää minuutin mittaista puheenvuoroa nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. — Edustaja Tuppurainen, olkaa hyvä.