Arvoisa puhemies! En pidä lainkaan uutena tai yllättävänä sitä, että oppositio vastustaa kansalaisuuslain kiristämistä, mutta joudun puuttumaan joihinkin niihin argumentteihin, joita täällä oppositiosta on esitetty.
Ensinnäkään kansalaisuuden saamisen ehtojen kiristäminen ei estä työperäistä maahanmuuttoa. Suomeen muutetaan oleskeluluvalla, oleskeluluvan perässä, ja jo nykyisenkin järjestelmän puitteissa maahanmuuttajan, Suomeen tulleen ulkomaalaisen, tulee viettää vuosia, useita vuosia, Suomessa, ennen kuin hän voi edes aloittaa kansalaisuusprosessin. Ihminen joutuu viettämään vuosia oleskeluluvalla Suomessa, jotta hän voi edes hakea Suomen kansalaisuutta, minkä jälkeen käynnistyy prosessi, jonka lopuksi ja päätteeksi hän voi saada Suomen kansalaisuuden tai se voi jäädä saamatta. Jo nykyiselläänkin järjestelmä toimii tällä tavalla. Se, mikä nyt on muutos, on se, että Suomessa pitää viettää pidempi aika ja toisaalta myös sen muihin kriteeristöihin on tulossa kiristyksiä.
On hyvä myös huomata, että tämä kansalaisuuden asumisajan kiristäminen on täysin linjassa yleispohjoismaisen linjan kanssa, eli meillä on Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissakin suunnitteilla kireämmät asumisajan ehdot. [Timo Harakka: Entä Saksassa?] Muissa Pohjoismaissa kiristetään maahanmuuttopolitiikan linjaa myös kansalaisuuslakia muuttamalla juuri siksi, että on huomattu, että siihen liittyy tiettyjä ongelmia, sitä, että kansalaisuuksia on jaettu liian löyhin perustein. Tämä on yleispohjoismainen linja, ja Suomi seuraa perässä. Me emme halua olla viimeinen Pohjoismaa, joka jättää kiristämättä omaa kansalaisuuslainsäädäntöään.
Toisaalta mitä tulee tähän turvallisuusnäkökulmaan, johon edustaja Harakka otti kantaa aiemmin, niin meidän turvallisuusviranomaisemme ovat lausuneet, että he näkevät tämän uudistamisen erityisesti asumisajan pidentämisen osalta perusteltuna, koska se mahdollistaa turvallisuusviranomaisille, muun muassa poliisille mutta myös Maahanmuuttovirastolle, pidemmän aikavälin, jolla seulotaan sitä, onko ihminen esimerkiksi toiminut nuhteettomasti Suomessa sinä aikana, kun hän on viettänyt täällä aikaa, jotta asumisajan edellytys täyttyy. Tämä antaa pidemmän seulonta-ajan turvallisuusviranomaisille, koska jos me [Eva Biaudet: Big brother!] myönnämme kansalaisuuden ihmiselle, sen poistaminen on hyvin vaikeaa, vaikka tämä ihminen syyllistyisi Suomessa vakaviin rikoksiin, ihmisten terveyttä ja henkeä loukkaaviin rikoksiin. Kun kansalaisuus kerran myönnetään, sitä on hyvin vaikea ottaa pois, vaikka perusteita sille noin moraalisesta näkökulmasta olisikin. Tällä kansalaisuuslain muutoksella Suomi pitää huolta siitä, että kansalaisuus ei ole vain jakotavaraa, Suomen kansalaisuutta ei pelkästään saada, vaan se täytyy hakijan, tulijan, myös ansaita.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Vastauspuheenvuoro, edustaja Harakka. — Edustaja, sen verran sanon vielä, että edustaja Biaudet tosiaan pyysi vastauspuheenvuoroa ja oli tarkoitus, että tässä kohtaa molemmat teistä saavat, mutta koska edustaja Biaudet’lla on siellä puheenvuoro varattuna, te voitte pitää siinä sen puheen. [Eva Biaudet: Ei ollut vaihtoehtoa!] — Ei ollutkaan, mutta olin ajatellut, että otetaan se myöhemmin. Mutta nyt teillä on kaikilla mahdollisuus täällä puhua niin paljon kuin haluatte. Meillä on kyllä aikaa. — Olkaa hyvä.