Arvoisa puhemies! Eläinten hyvinvoinnin teemalla jatkamme tätä iltaa edelleenkin. Tärkeä aihe. — Edelleenkin on tilanne se, että esimerkiksi osa tuotantoeläimistä joutuu elämään sellaisissa olosuhteissa, jotka eivät mahdollista niitten lajityypillistä käyttäytymistä, kuten vapaata liikkumista, sosiaalisuutta ja poikasten hoitamismahdollisuutta. Olen tehnyt lakialoitteen siitä, että eläinten hyvinvoinnista annettua lakia muutettaisiin siten, että nautojen olosuhteisiin saataisiin oleellinen parannus.
Tällä hetkellä meillä on edelleen parsinavettoja, joissa lehmät pidetään kiinni paikoillaan kuukausia, ja se on todellakin vanhentunut ja eläinten hyvinvointia laiminlyövä käytäntö. Parsinavetta on navetan muoto, jossa naudat pidetään paikoillaan kytkemällä ne kaulastaan kiinni kiinteään rakenteeseen eli parteen. Niissä eläimet eivät voi vapaasti liikkua tai edes kääntyä ympäri, mikä aiheuttaa lehmille sekä fyysisiä että psykologisia kärsimyksiä. Eläinten pitäminen tällaisissa olosuhteissa ei ole eettistä. Parsinavetassa olevat eläimet pääsevät ulkoilemaan vain harvoin tai pahimmillaan eivät juuri lainkaan. Tämä on täysin vastoin nautojen lajityypillistä käytöstä, sillä naudat ovat laiduneläimiä, joiden laidunnusmahdollisuus on keskeinen osa niitten hyvinvointia.
Arvoisa puhemies! Kuten täällä on tänään keskusteluissa tullut ilmi, viime kaudella pitkän pitkän valmistelun jälkeen saatiin voimaan eläinten hyvinvointilaki. Sen lain ominaispiirre on se, että siinä toki saatiin paljon parannuksiakin eläinten hyvinvointiin, mutta jostain syystä moni niistä parannuksista keskittyi lemmikkieläinten olosuhteiden parantamiseen ja tuotantoeläinten osalta lakiin jäi edelleen ongelmallisia kohtia.
On selvää, että tämä käytäntö, jossa nautoja pidetään parressa kiinni, on vahvassa ristiriidassa eläinten hyvinvointilain keskeisen tavoitteen kanssa, joka velvoittaa siihen, että eläimiä kohdellaan hyvin ja niitä kunnioittaen ja eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä niiden hyvinvointia saa tarpeettomasti vaarantaa. Nämä asiat luetellaan lain 6 §:ssä. Yleisten periaatteiden mukaisesti esimerkiksi liikkumisen rajoittamisen täytyy olla tarpeellista ja perusteltavissa. Valitettavasti liikkumisen rajoittaminen on yksi lain suurimpia ongelmia, mikä tulee tähän nautojen hyvinvointiin, sillä toisaalla eläinten hyvinvoinnista annetussa laissa, 37 §:ssä, säädetään eläinten pysyvien pitopaikkojen vaatimuksista: pykälän 2 momentissa todetaan yleisenä periaatteena, että eläintä ei saa pitää jatkuvasti paikalleen kytkettynä eikä sen liikkumista saa jatkuvasti rajoittaa eläimen kääntymisen estävillä rakenteilla. Kuitenkaan tätä periaatetta ei nautojen osalta pitopaikkojen suhteen täysin noudateta, sillä tässä laissa on säädetty poikkeuksia naudan pitopaikkaa koskien. Maidontuotannossa käytettävät parsinavetat on vapautettu tästä 37 §:n 2 momentissa säädetystä kiellosta. Tälle poikkeukselle, siis tälle vapautukselle pitää nautoja sellaisissa olosuhteissa, jotka muiden eläinten osalta koetaan ongelmallisiksi, ei ole perusteita. Siksi esitän, että lakia muutettaisiin siten, että myös kaikki maidontuotantotilojen parsinavetat kiellettäisiin siirtymäajalla.
Arvoisa puhemies! Parsinavetat eivät siis todellakaan vastaa nykyajan käsityksiä eläinten oikeuksista ja eläinten tarpeista ja eläinten pitopaikkojen olosuhteista, jotka tukevat eläinten hyvinvointia. Parsinavetoista tulee siirtyä kokonaisuudessaan pihattonavetoihin. Pihatoissa lehmät voivat liikkua vapaammin ja toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä.
Useinkaan ei koeta, että eläinten oikeudet ovat politiikan kovinta ydintä — ja siitä ehkä kertoo sekin, että kun täällä käsitellään näitä tärkeitä eläinten hyvinvointiin liittyviä asiakokonaisuuksia tänään, salissa on tälläkin hetkellä valitettavan vähän kansanedustajia paikalla. Kuitenkin se, miten kohtelemme eläimiä, kertoo paljon myös meistä ihmisinä. Tutkimusten mukaan kaikilla nisäkkäillä on ihmisten tapaan tietoisuus. Monilla eläimillä on käsitys sekä itsestään että omasta toiminnastaan suhteessa muihin. Nisäkkäät tuntevat perustunteita, kuten iloa, surua, pelkoa, kiintymystä ja leikkisyyttä. Tämän tiedon valossa meidän tulisi tunnistaa, että parsinavetat eivät ole tätä päivää ja meidän on siirryttävä kestävämpiin ja eettisempiin tapoihin.
Toinen varapuhemies Tarja Filatov
:Edustaja Elo.