Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä keskustelupuheenvuoroista. Ensinnäkin täytyy sanoa, että totta, tätä lain korjaussarjaa ei ole tehty kuntajohtajia varten, vaan suomalaisia varten: suomalaisia rakentajia, suomalaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat oman elämänsä yhden tärkeimmän päätöksen esimerkiksi oman talon rakentamisen tai oman asunnon hankinnan tueksi, välillisesti sen, että niitä myös syntyy kohtuullisessa ajassa. Ja aika on myös rahaa tässä suhteessa. Tämän takia yhdyn kyllä niihin, jotka täällä ovat esimerkeinkin kuvanneet, miksi tämä käsittelyaikatakuu esimerkiksi rakentamisluvassa on tärkeä sekä omakotitalorakentajille että myös itse asiassa investointien toteutumiselle.
Ja jos kysytään, mistä ympäristötavoitteet ovat kiinni, niin kyllä ne ovat luvituksen hitaudesta kiinni enemmän kuin mistään niistä asioista, joista tätä korjaussarjaa kritisoitiin. Jos pystymme vähänkään luvitusta nopeuttamaan sijoittamisluvan avulla, joka tässä tulee uutena puhtaan siirtymän investoinneille, ja rakentamisluvan nopeammalla käsittelyllä, niin pääsemme eteenpäin ympäristötavoitteissa.
Kiertotaloudesta sen verran, että ei hätää, tämä materiaaliselvityshän ei ole tästä itse välineenä kokonaan poistunut, vaan tässä on otettu käyttöön nyt tämä rakennustuoteluettelo, koska tätä käytiin läpi aika tarkkaan myöskin Green Building Councilin ja muiden alalla eteenpäin katsovien yhteistyöfoorumien kanssa ja tultiin siihen tulokseen, että rakennustuoteluettelo, joka helpommin syntyy niiden tietojen pohjalta, jotka muutenkin rakennushankkeessa on koneistetussa muodossa saatavissa, tuo lähes kaikissa tapauksissa sen saman tiedon tässä vaiheessa, mitä kiertotalouden rakentamiseen tarvittaisiin, kuin tämä viime hallituskaudella hyväksytyssä esityksessä ollut niin sanottu materiaaliselvitys. Kysymys on vähän eri muodosta, simppelimmästä tietorakenteesta, mutta on aivan oikein, että rakennetaan tietokantaa sille, että purkuvaiheessa ja korjausvaiheessa voidaan ikään kuin deskityönä suunnitella, mitä osia käytetään uudelleen. Se on ihan yhteinen tavoite, eikä siitä suinkaan tässä luovuta.
Ilmastoselvityksen osalta: Täällä useat edustajat ymmärrettävästikin kysyivät, että miksi tässä ollaan pientalorakentajien ja korjausrakentamisen osalta päätetty, että ei tule velvoitetta laatia jokaisessa hankkeessa ilmastoselvitystä ja täyttää raja-arvoja. Miten sen kuvailisin? Meillä on aika paljon sellaisia selvitysstandardeja, joista on tullut myöskin hyvin negatiivisia sanoja suomalaisten suihin, varsinkin silloin, jos ne on viety tavalla, jossa sitten kuitenkaan esimerkiksi se sähköinen sovellus, jolla se täytetään, tai ne tiedot, joita sinne syötetään, ei ole tuntunut todelliselta vaan teennäiseltä. Uskon, että tästä ilmastoselvityksestä on saatavissa järkevä, hyvä alaa kirittävä versio, mutta se ei yleensä ensimmäisellä askeleella onnistu aivan maaliin. Sen takia on parempi, että nyt ammattimaisten kerrostalorakentajien, rivitalorakentajien kanssa tätä lähdetään toteuttamaan, ja hyvin voidaan myöhemmin, vuosien päästä katsoa, että jos aidosti pystytään tekemään kätevästi ja lisäarvoa tuottavasti, niin sitten tätä laajennetaan myös korjausrakentamisen puolelle. Mutta sen on parempi mennä näin päin kuin niin, että jää pitkäksi aikaa mieleen, että tämä oli se turha, vääriä tietoja tuottava, tai jotain muuta, liian hankala, kankea selvitys. Semmoista me ei suomalaisille tarvita. Se ei olisi oikeasuhtaista tähän itse kysymykseen liittyen.
Siinä, että tehdään velvoite siihen käyttöönottovaiheeseen, on se idea, että silloin ei tarvitse kahteen kertaan raportoida, koska joka tapauksessa tässä käyttöönottovaiheessa täytyisi uudelleen päivittää rakennusaikana muuttuneet tiedot ilmastoselvityksen raja-arvoista. Se, että kertaalleen raportoidaan, helpottaa rakennusluvan käsittelyä, ja ei sitä rakennusta sitten voida ottaa käyttöön, jos niihin sitoviin raja-arvoihin, jotka asetuksella tullaan antamaan, eivät nämä kerrostalo- tai rivitalohankkeet pääse.
Se vaikutushan tulee oikeasti olemaan se, että kun nähdään raja-arvot laskevana käyränä seuraavan viiden vuoden päähän, niin isot rakennuttajat, YIT:t, Skanskat, vastaavat, rupeavat suunnittelemaan, miten ne pääsevät viiden vuoden päästä siihen maaliin muuttamalla työmaakäytäntöjä, rakennusmateriaaleja ja niin edelleen. Ei se siinä vaiheessa tapahdu, että ruvetaan yksittäisen rakennushankkeen kohdalla laskemaan niin merkittävästi, vaan tässä suunnitteluvaiheessa, ja silloin on ikään kuin samantekevää, onko se itse raportointi käyttöönotto- vai rakennuslupavaiheessa. Mutta se on sujuvampaa näin.
Valitusoikeuksista totean, että tässä mennään aika keskitietä. Me emme suinkaan pura suomalaisen oikeusvaltion muutoksenhakumahdollisuuksia, mutta meillä on varmasti kaikilla ympärillämme ihmisiä, tahoja, yrityksiä, investoijia, erityisesti niitä uutta luovia tahoja, jotka ovat kärsineet siitä, että käytetään väärin valitusoikeuksia tai luodaan tilanteita, jossa meillä on kansallisomaisuutta tyhjän panttina tilanteessa, jossa ei pystytä sitä käyttämään. Eli tässä hieman sitä sujuvoitetaan.
Kokonaisuutena tämän hankkeen tarkoitus on korjata sujuvampaan suuntaan. Tätä on myöskin muokattu erityisesti tämän puhtaan siirtymän sijoittamisluvan osalta lausuntokierroksen jälkeen, sen perustellunkin oikeudellisen lausuntopalautteen perusteella, jolloin sinänsä lausuntokierroksen palaute ei enää kaikilta osin ole voimassa. Mutta on tietysti hyvä, että valiokunta vielä tarkastelee niin, että tästä tulee mahdollisimman oikeudellisesti tarkkaan mietitty kokonaisuus. Mutta nämä tarkoitukset on tässä kyllä kaikilta osin tarkkaan pohdittu myös alan kanssa, ja tarpeen, jotta Suomessa pystytään edistämään sujuvaa rakentamista ja samalla itse asiassa maailman ensimmäisten joukossa ottamaan käyttöön sitova ilmastoselvitys raja-arvoineen meidän kerrostalo- ja rivitalorakentamista koskien.