Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Keskuspankin ensisijaisena tehtävänä on ylläpitää hintatason vakautta ja tietenkin rahoitusvakautta. Nykymääritelmän mukaan tämä tarkoittaa sitä, että inflaatiovauhti on keskipitkällä aikavälillä keskimäärin kahden prosentin tasolla, nykyisen strategian mukaan symmetrinen. No, viime vuonna eli tänä kertomusvuonna tästä tavoitteesta oltiin kaukana. Kertomusvuoden alussa, tammikuussa vuosi sitten, tai puolitoista vuotta sitten, lähes kaksi vuotta sitten, euroalueen inflaatiovauhti oli 8,6 prosenttia ja Suomessakin inflaatiovauhti oli lähellä euroalueen lukemia. 

Keskuspankit vaikuttavat inflaatiovauhtiin lähinnä korkopäätöksillä, nostamalla ohjauskorkoaan. Pankki vaikuttaa kaikkien pankkien välisten markkinoiden korkoihin ja lopulta muun muassa suomalaistenkin asuntolainojen viitekorkoihin. Suomessa vaikutus asuntomarkkinoihin on ollut nopea, niin kuin olemme nähneet, koska valtaosa meidän lainoista on sidottu suhteellisen lyhyisiin viitekorkoihin. Kertomusvuoden aikana EKP nosti korkoja yhteensä kuusi kertaa, minkä seurauksena keskeisin ohjauskorko eli pankeille maksettava talletuskorko nousi vuoden alun kahdesta prosentista vuoden loppuun neljään prosenttiin. 

Toinen keskuspankin käyttämä työkalu liittyy sen taseeseen. Koronaepidemian aikana EKP ja eurojärjestelmän keskuspankit ovat ylläpitäneet rahoituksen saatavuutta nostamalla markkinoilta valtioiden ja myöhemmin myös yritysten velkakirjoja. Vuoden 23 aikana EKP ja eurojärjestelmän keskuspankit alkoivat pienentää tasettaan supistaen sitä vuoden aikana noin 1 000 miljardilla eurolla noin 7 000 miljardiin euroon. Taseen supistumisesta huolimatta kriisivuosina luotu likviditeetti näkyy edelleen eurojärjestelmän keskuspankkien taseissa. Esimerkiksi Suomen Pankin taseessa oli vuoden 23 lopussa edelleen noin 90 miljardin euron verran rahapoliittisista syistä hankittuja velkakirjoja. 

Koronnostolla oli myös merkitystä. Vuoden 23 loppuun mennessä inflaatio oli hidastunut 2,9 prosenttiin, ja se on jatkunut kertomusvuoden jälkeen tämän vuoden puolella mahdollistaen korkotason varovaisen kääntymisen laskuun. Osittain inflaation hidastuminen toki johtuu muun muassa energianhintojen kääntymisestä laskuun, mutta hidastuminen on ollut merkittävää myös energian ja elintarvikkeiden hinnanvaihtelusta puhdistetussa pohjainflaatiossa, joka on ehkä se tärkein mittari. Tämä pohjainflaatio laski vajaasta kuudesta prosentista noin kolmeen prosenttiin viime vuoden alusta viime vuoden loppuun. Rahamarkkinoilla on myös uskottu keskuspankin kykyyn ja haluun noudattaa inflaatiotavoitteen vaatimaa rahapolitiikkaa. Markkinoiden inflaatio-odotukset ovat pysyneet lähellä EKP:n pitkän aikavälin inflaatiotavoitetta. 

Arvoisa puhemies! Sanotaan, että rahan painaminen ja viinankeitto ovat bisneksistä jo perinteisesti varmimpia ja tuottoisimpia. Eipä ihme, että kruunu on historiallisesti aina halunnut pitää kummankin aktiviteetin tiukasti kontrollissa. [Hannu Hoskonen: Ruotsilla menee hyvin!] Valitettavasti rahan painamisen kannattavuuden suhteen tämä vanha totuus nyt kyllä horjuu pahasti. Nimittäin nollakorkojen aikaan Euroopan keskuspankki ja osana eurojärjestelmää myös Suomen Pankki siis pyrkivät elvyttämään taloutta tekemällä tällaista määrällistä keventämistä. Eli korkojen lasku ei ollut enää mahdollista, mutta ostamalla valtionvelkakirjoja ja yritysten lainatodistuksia markkinoilta keskuspankit pyrkivät parantamaan rahoituksen saatavuutta ja kasvattamaan markkinoiden likviditeettiä. Käytännössä nämä arvopaperit ostettiin hyvin alhaisella tai jopa negatiivisella korolla. Sijoitukset ovat pitkäaikaisia, ja suuri osa arvopapereista on edelleen siellä keskuspankin, myös Suomen Pankin, taseessa, ja näiden sijoitusten tuotto on hyvin alhainen. No, markkinoiden likviditeetin kasvattaminen johti samalla siihen, että liikepankeilla oli keskuspankin tilillä suuria saatavia. Negatiivisten korkojen aikaan liikepankit saivat näistä talletuksista tietysti negatiivista korkoa eli käytännössä maksoivat näistä talletuksista keskuspankeille. Nyt kun tilanne on normalisoitunut ja korkotaso on muuttunut positiiviseksi, niin keskuspankit ovat alkaneet maksaa näistä talletuksista positiivista korkoa. Eli kun keskuspankki maksaa liikepankkien keskuspankkiin tekemille talletuksille korkoa, samalla kun näiden rahapoliittisista syistä tehtyjen sijoitusten tuotto on edelleen sillä tasolla, millä ne ostettiin, eli lähellä nollaa, niin se vain käytännössä tarkoittaa sitä, että keskuspankki tekee tappiota, eikä ihan pientä tappiota. Koska tase on suuri, tappiot ovat sen mukaisia. Kertomusvuonna 23 Suomen Pankin toiminnallinen tulos oli siis 1,1 miljardia euroa tappiollinen. Vastaavan suuruusluokan tappioita tekivät viime vuonna kaikki muutkin rahapolitiikan keventämiseksi suuria velkakirjaostoja tehneet keskuspankit.  

Suomen Pankki on aikaisempina vuosina onneksi rahastoinut osan tuloksestaan riskipuskureiksi. Viime vuoden toiminnalliset tappiot katetaan näitä varauksia purkamalla siten, että tilinpäätöksessä näytettävä tulos on nolla euroa. Pankin tasekin pienenee vähitellen, kun rahapoliittisista syistä ostetut kiinteäkorkoiset velkakirjat pikkuhiljaa erääntyvät — taitaa keskimaturiteetti olla siellä seitsemän vuoden hujakoilla. Ja mikäli korkotaso pysyy korkealla, keskuspankissa oleville talletuksille maksettavat korot kuitenkin ylittävät sijoitusten tuoton vielä useiden vuosien ajan. Tätä on pankkivaltuustossa arvioitu, ja johtokunta on tätä arvioinut, ja nykyisten laskelmien mukaan Suomen Pankin varaukset näyttäisivät riittävän tämänhetkisen arvion mukaan kattamaan myös tulevat tappiot, eikä tarvetta keskuspankin pääomittamiselle Suomessa ole tällä hetkellä näköpiirissä. Toisaalta todennäköisesti lähivuosina ei myöskään pystytä aikaisempien vuosien tapaan tilittämään osaa tuloksesta valtiolle.  

Vaikka keskuspankin tappiot ovat suuria, on hyvä muistaa, että keskuspankin ensisijaisena tehtävänä ei ole tuottaa voittoa — vaikka keskuspankin valtiolle tilittämän voiton toki aina mielellämme olemme täällä eduskunnassa ottaneet vastaan — vaan huolehtia hintatason vakaudesta. Keskuspankki tekee korkotasoon vaikuttavaa rahapolitiikkaa pitääkseen inflaation tavoitteen mukaisella tasolla ja huolehtiakseen rahoitusolojen vakaudesta, riippumatta siitä, miten nämä päätökset vaikuttavat keskuspankin omaan taloudelliseen tulokseen. Rahapoliittisten toimenpiteiden onnistuminen on sitten tulevan tutkimuksen tehtävä, mutta ainakin tällä haavaa viimeisimpien tietojen mukaan näyttää siltä, että keskuspankki on saavuttamassa inflaation vauhtia koskevan tavoitteensa. 

Tämänvuotinen pankkivaltuuston kertomus sisältää myös tavallistakin kattavamman paketin informaatiota rahapolitiikan käytännön toteutuksesta ja rahapolitiikan vaikutuksista. Kertomuksen liitteenä onkin pankin asiantuntijoitten kirjoittamia erityisteema-artikkeleita rahapoliittisen osto-ohjelman päättymisestä, rahapolitiikan vaikutuksesta muun muassa talouskasvuun ja inflaatioon sekä Suomessa että euroalueella sekä erillinen artikkeli kiinteistömarkkinoiden tilanteesta, jota pankkivaltuusto on seurannut tarkkaan. Näiden lisäksi kertomuksen liitteenä on artikkeli digitaalisen euron kehityksestä.  

Suomen Pankin lisäksi pankkivaltuusto valvoo myös Suomen Pankin yhteydessä toimivaa Finanssivalvontaa, ja tätä tehtävää varten Finanssivalvonnan johtokunta on antanut kertomuksen toiminnastaan pankkivaltuustolle. Kertomuksessa korostuu vaisun suhdannekehityksen vaikutus finanssisektorin toimintaympäristöön ja riskeihin. Laskevien kiinteistöhintojen ja hidastuneen kaupankäynnin vuoksi erityisesti kiinteistömarkkinoiden riskit ovat kasautuneet. Toisaalta samaan aikaan finanssisektori on säilynyt vakavaraisena. Korkokatteen kasvu on kasvattanut pankkien voittoja — siis siellä ne voitot näkyvät, mitkä ovat näkyneet tappiona täällä keskuspankkien tuloksessa — ja järjestämättömät saamiset suhteessa luottokantaan ovat pysyneet pieninä.  

Kertomuksessa pankkivaltuusto kehotti edelleen Finanssivalvontaa kiinnittämään huomiota korkean korkotason ja heikon suhdannetilanteen vaikutuksiin asiakkaiden lainanhoitokykyyn. Tässä yhteydessä pankkivaltuusto huomautti kotitalouksien velkaantumisen kasvun, pikaluottojen aiheuttaman velkaantumisen ja taloyhtiölainojen merkityksen kasvun aikaansaavan riskejä.  

Tämän lisäksi pankkivaltuusto korosti muun muassa edelleen, useampien aiempien vuosien tapaan, rahanpesun estämisen valvonnan merkitystä sekä kehotti Finanssivalvontaa omalta osaltaan varmistamaan, että peruspankkipalvelut turvataan ja niiden kustannukset pidetään kohtuullisina myös niille asiakkaille, jotka eivät käytä digitaalisia palveluita. 

Ja, arvoisa puhemies, tuotakoon nyt vielä tietoon eduskunnalle se asia, joka liittyy viime aikoina julkisuudessa olleisiin Nordean verkkopankkeihin liittyviin ongelmiin ja joka kyllä sitten käsitellään varmasti seuraavan vuoden kertomuksessa, että seuraavassa Finanssivalvonnan asioita käsittelevässä pankkivaltuuston kokouksessa pankkivaltuusto saa katsauksen Finanssivalvonnan johdolta Nordean ongelmiin ja siihen, miten valvojan osalta niihin on puututtu. — Arvoisa puhemies! Tässä esittely.  

Arvoisa puhemies! Käsittelemme pankkivaltuuston kertomusta vuodelta 2023. Tässä käydään läpi Suomen Pankin ja sen myötä myöskin Euroopan keskuspankkijärjestelmän vuotta, joka oli varsinkin rahapolitiikan kannalta hyvin erikoinen, jopa historiallisen erikoinen. 

Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan kuusi kertaa ja yhteensä kahdella prosenttiyksiköllä jatkaen näin kesällä 22 alkanutta korkojenkiristyssykliä. Samalla tämän vuoden aikana inflaatio laski tammikuun 8,6 prosentista joulukuun 2,9 prosenttiin. Euroopan keskuspankilla ei todellakaan tässä tilanteessa mandaattinsa puitteissa ole ollut vaihtoehtoja, ja kriisin jälkeen onkin syytä käydä keskustelua, onko tämä EKP:n mandaatti oikea. Kriisiaikana tähän ei ole ollut valmiutta eikä varmasti syytäkään, mutta kun tutkimustietoa tämän kriisin hoidosta kertyy, on pohdittava myös, onko pelkkään hintavakauteen keskittyvä mandaatti riittävä vai tulisiko keskuspankin huomioida voimakkaammin kasvun ja työllisyyden kaltaisia suureita, kuten maailman muissa suurissa keskuspankeissa. 

Rahapolitiikan välittymistä koskien tässä kertomuksessa on oma erityisteema-artikkelinsa, ja se onkin erittäin paikallaan. Välittymisellä tarkoitetaan sitä, miten nopeasti ohjauskorkojen nousu vaikuttaa taloudelliseen toimeliaisuuteen ja sen kautta hintojen nousuun. Kansainvälisesti onkin käyty keskustelua siitä, miten paljon inflaation hidastuminen on johtunut tällä kerralla rahapolitiikasta ja korkojen noususta ja miten paljon energiakriisin ja toisaalta koronan jälkeisten tuotantokapeikkojen helpottamisesta. Tähän varmasti talousvaliokunnassa tulemme vielä syventymään. 

Toisena kiinnostavana erityisteemana kertomuksessa on Suomen kiinteistömarkkinoiden tilannetta koskeva katsaus. Suomen asuntomarkkinoiden pysähtyminen historiallisella tavalla näyttää kyllä erinomaisesti sen, miten korkopolitiikka välittyy hyvinkin voimakkaasti Suomen kaltaisissa maissa, mutta samaan aikaan se toisissa, enemmän kiinteisiin korkoihin perustuvissa talouksissa välittyy huomattavasti hitaammin ja heikommin. Tämä korostaa, että rahapolitiikan ja kansallisen finanssipolitiikan koordinaation on oltava toimivaa ja että se on kriiseissä myöskin välttämätöntä, mutta Suomessa tämä koordinaatio ei ole onnistunut, varsinkaan rakennusteollisuuden kriisiin reagoimisen osalta. Reaktion olisi siis tullut olla finanssipoliittisesti selvästi voimakkaampi. 

Tulemme talousvaliokunnassa käymään kertomuksen tarkkaan läpi ja jatkamme keskustelua siellä. Olemme perinteisesti järjestäneet julkisen kuulemisen pankkivaltuuston kertomukseen liittyen, ja näin varmasti toimimme tälläkin kertaa. 

Arvoisa puhemies! Vaikka nyt on käsittelyssä pankkivaltuuston kertomus edelliseltä vuodelta, niin ehkä on hyvä nostaa tässä esille asia, johon jo pankkivaltuuston puheenjohtajakin hyvin puheenvuoronsa lopussa viittasi elikkä nyt viime aikoina esiintyneisiin vakaviin häiriöihin verkkopankkien käytössä ja erityisesti Nordean osalta.  

Siitä täytyy antaa kiitosta, että pankkivaltuusto sekä valiokunta ovat ottaneet asiaan hyvin vahvasti kantaa ja vaatineet viranomaisilta ja myös itse pankilta selvityksiä siitä, mistä nämä viat ja toimimattomuus johtuvat. Kansalaisilla täytyy olla luottamus siihen, että pankkipalvelut toimivat erityisesti sähköisessä ympäristössä, varsinkin kun pankit ovat omalla toiminnallaan ohjanneet asiakkaitaan käyttämään entistä enemmän sähköisiä palveluita raha-asioidensa hoitamiseen ja laskujen maksamiseen ja niin edespäin. Näiden järjestelmien tulee olla mahdollisimman turvalliset ja luotettavat kaikissa olosuhteissa. Varsinkaan kun nykytilanteessa emme voi laskea pois hybridivaikuttamisen mahdollisuutta ja on todettu, että nämä ovat osaltaan palveluestohyökkäyksien aiheuttamia ongelmia, niin toivon todellakin, että tämä tilanne, mihin pankkivaltuusto on ottanut jo vahvasti kantaa, tullaan käymään hyvin tarkasti lävitse eri viranomaistahojen kanssa ja että myös sitten saadaan tässä talossa siihenkin asian vaatima selvitys ja kansalaisten luottamusta vahvistettua erityisesti pankkipalveluiden toimivuuteen.  

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tämä asia käsitellään salissa. Ikävä kyllä osanotto tähän tilaisuuteen on kovin vaimea, mutta ehkä se leviää tästä ajan myötä ja tietoisuuden parantuessa. 

Se on tärkeää tietysti, että vakaus rahamarkkinoilla säilytetään — sehän on Euroopan keskuspankin päätehtävä. Mutta olen kyllä hieman ihmetellyt tätä touhua, kun Euroopan keskuspankista tulee kaikenlaisia määräyksiä tänne pankin jäsenmaihin. Otetaan nyt esimerkiksi Suomessa vaikka yhdistykset ja tämmöiset aatteelliset seurat taikka tällaiset, jotka toimivat kolmannella sektorilla: EKP:n määräysten takia on vedetty nämä normaalit tiliehdot sellaisiksi, että kohta nämä kyseiset yhteisöt loppuvat ihan siis kokonaan, kun eivät kerta kaikkiaan voi enää niillä määräyksillä toimia. Ja sitten jos meinaa toimia, niin pitäisi ottaa joku vastuullinen henkilö omalle tililleen, ja sitten taas sen kirjanpidon hoitaminen on vähän eri asia, kun ei se voi yksityistalouden hoitoa olla silloin, kun hoidetaan vaikka nyt jalkapallojoukkueen taikka vaikka metsästysseuran tilejä taikka vaikka poliittisen puolueen tai jonkun paikallisen poliittisen puolueen alajärjestön. Kun tätä olen monta kertaa nyt joutunut seuraamaan tuolla kotimaakunnassani, olen ihmetellyt, että mistä tämä johtuu, niin ilmeisesti veikkaukseni lienee aika lähelle oikea, että kun nämä isot pankit ovat hurlumheityyliin velkaa ottaneet ja sitten joudutaan näitä sääntöjä tiukentamaan, niin niitä tiukennetaan kaikille, myös niille, jotka ovat hommansa hoitaneet hyvin ja esimerkiksi tämmöistä kolmannen sektorin työtä tekevät. 

Kysynkin, kun pankkivaltuuston puheenjohtaja on paikalla: oletteko kiinnittäneet tähän huomiota, että on tällainen ilmiö, joka tappaa maaseutukunnista ympäri Suomea erilaisia harrastustoimintoja, kun tilien käyttö, mitä näillä seuroilla ja järjestöillä on, menee aivan ylivoimaisen vaikeaksi ja kalliiksi? 

Ja toinen asia on sitten tämä koronhallinta- ja korkopolitiikka. Kun Euroopan keskuspankki aikoinaan osti joukkovelkakirjalainoja markkinoilta pois ja tuki tätä hurlumheitä tavalla tai toisella ja sitten pankit dumppasivat rahaa yhä lisää, niin sitten Euroopan keskuspankki toisella puolella toimi ikään kuin tätä tukien. En tiedä, miksi näin toimittiin, mutta jos saisin tietää, mikä se oikea tilanne tuolla pankkimaailmassa tänä päivänä on... Kun aikanaan talousvaliokunnassa eräässä yhteydessä käytiin läpi näitä niin sanottuja riskitestejä, miten riskialtista pankkien toiminta on, niin jos oikein muistan, niin sinä aikana, kun olin talousvaliokunnan jäsen, kymmenen erilaista riskitestiä tehtiin näille pankeille, eikä siitä tullut sen selvempää — tiedettiin vain, että pankit ovat kurjassa kunnossa. Millaista on tällaisten suurten pankkien seuranta tänä päivänä? 

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia pankkivaltuuston puheenjohtajalle. Tosin pieni tarkennus siihen, kun hän mainitsi ”kultaa ja viinapannuja”: En kyllä siellä pankin kellarissa havainnut muuta kuin sen kultaharkon. En nähnyt sellaista viinapannua. Mutta aika hieno asia, nimittäin se yksi kultaharkko on tullut vuodessa noin puolitoista kertaa arvokkaammaksi. Elikkä Suomen Pankin kultavarantohan on lähellä kolmea miljardia tänä päivänä, eli se on melkoinen summa. 

Sitten varsinainen asia elikkä kertomusvuoden 2023 tilintarkastus. Tilintarkastajat puheenjohtaja, kansanedustaja Veijo Niemi, kansanedustaja Markku Eestilä, kansanedustaja Tuula Haatainen, KHT Juha Kerimaa ja KHT, JHT Tiina Lind suorittivat 6.—8.3.2024 Suomen Pankin kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä hallinnon tarkastuksen tilivuodelta 2023. KHT-yhteisö KPMG Oy Ab suoritti Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön artiklan 27 mukaisen pankin kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastuksen, josta laadittuun raporttiin tilintarkastajat perehtyivät. Ja voimme sanoa, että kaikki hyvin Suomen Pankissa. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Muutamia kysymyksiä varmaan jatketaan sitten talousvaliokunnan kuulemisissa. — Tosiaan mitä tulee tähän kysymykseen EKP:n mandaatista ja siitä, miten tämä rahapolitiikka on nyt tässä tilanteessa toiminut ja mikä osuus on nimenomaan ollut energianhintojen laskun tuotantoketjuihin välittymisellä ja mikä osuus sitten rahapolitiikalla, niin todella esimerkiksi Suomen osalta tässä erityiskertomuksessa todetaan, että Suomen Pankin arvion mukaan 21 alkanut rahapolitiikan kiristäminen hidasti Suomessa inflaatiota runsaalla prosenttiyksiköllä ja heikensi talouskasvua runsaalla kahdella prosenttiyksiköllä vuonna 23.  

Tässä täytyy muistaa, niin kuin tuossa avauspuheessa totesin, että se, mitä keskuspankki erityisesti seuraa, on nimenomaan pohjainflaatio, joka tulee ennen kaikkea täältä palveluista ja jossa on puhdistettu energian ja ruuan hinta, ja mikäli ja kun näitä tuotantokapeikkoja on, niin totta kai keskuspankit pyrkivät ottamaan muuttuvat olosuhteet huomioon. Se, mikä on nyt esimerkiksi mahdollistanut tämän korkotason laskun tai miksi markkinat ennakoivat nyt aika ripeääkin korkojen laskua, liittyy nimenomaan pohjainflaatiopaineiden helpottamiseen. Nyt jos katsoo, mitä tuolla rapakon takana on tapahtunut, niin FED on suurin piirtein samalla profiililla — he aloittivat hiukan aikaisemmin ja tulivat hiukan jyrkemmin — ja vaikka heillä on myös työllisyys ikään kuin mandaattina, niin nyt tällä hetkellä olevien arvioiden mukaan näyttää siltä, että tämä hidastuminen tai rahapolitiikan keveneminen kuitenkin on suhteellisen maltillista. Eli näitäkin odotuksia on tässä nyt viime päivinä tullut alas. Saman ongelman ääressä kaikki keskuspankit tämän koronapandemian elvytyksen jälkeen olivat, ja paljonhan käytiin keskustelua siitä, onnistuuko se vai ajetaanko talous syvään taantumaan, ja ainakin toistaiseksi nyt näyttää siltä, mutta myöhemminhän me tutkimuksesta tämän näemme. 

Sitten vielä kahteen asiaan:  

On oltu keskustelussa tästä kysymyksestä, että monenlaisilla eräänlaisilla epävirallisilla tai muilla yhdistyksillä, tienhoitokunnilla tai vastaavilla, on vaikeuksia saada näitä peruspankkipalveluja, kun ne pitää laittaa jonkun luonnollisen henkilön nimiin, ja se tuottaa omat murheensa. Meillä on ollut tämä keskustelussa, ja tähän varmasti palataan sitten seuraavan kertomuksen yhteydessä.  

Sitten mitä tulee näihin riskitesteihin ja muihin, niin isoilla pankeilla, jotka EKP:n valvonnassa ovat, tietysti on enemmän... [Puhemies koputtaa] On tärkeätä nähdä, että se on osa sitä rahoitusvakautta, joka näyttäisi menneen kuitenkin eteenpäin euroalueella.