Arvoisa puhemies! Sosiaalihuollon sadan miljoonan säästöt eivät ole salaisuus, [Antti Lindtman: Missä ne on? — Timo Harakka: Kertokaa!] vaikka oppositio täällä kovasti salaliittoteorioita kehittelee. Ne eivät ole salaisuus. Tästä on olemassa virkaesitys, ja yritän nyt teille mahdollisimman... [Välihuutoja vasemmalta] Mikäli te jaksatte kuunnella, [Hälinää — Puhemies koputtaa] niin voisin teille kertoa, mistä nämä koostuvat. [Krista Kiuru: Nyt on virkaesitys! Nyt on kyllä tosi kova juttu! — Hälinää — Perussuomalaisten ryhmästä: Antakaa ministerin puhua!] — Pystyykö nollaamaan tuon ajan, niin että saan sen neljä minuuttia? [Joona Räsänen: Ottakaa vaikka kymmenen, jos kerrotte. — Vasemmalta: Vaikka viisitoista! — Välihuutoja vasemmalta]
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:No niin, nyt rauhoittukaa. — Ja ministeri jatkaa.
Ehdotetussa muutoksessa tarkasteltaisiin sosiaalihuoltolain 14 §:ssä lueteltuja yli 40:tä erilaista lakisääteistä palvelutehtävää ja pyrittäisiin tunnistamaan niistä perustason palveluihin kuuluvat keskeiset kokonaisuudet, joihin uusi sääntely keskittyisi. Yksityiskohtaista palvelukohtaista sääntelyä kevennettäisiin ja purettaisiin, ja järjestämisvastuu tarkentuisi uusiksi ehkä noin kymmeneen isompaan ja selkeämpään asiakaslähtöiseen palvelukokonaisuuteen, joita voisivat olla esimerkiksi lapsiperhepalvelut, taloudellista toimintakykyä edistävät palvelut, kotona asumista tukevat palvelut, päihde‑ ja riippuvuuspalvelut, perheoikeudelliset palvelut ja niin edelleen. Ehdotuksessa ei puututtaisi selkeiden erityistason palveluiden, kuten lastensuojelun tai vammaispalveluiden, asemaan tai sisältöön, mutta eri lakien soveltamisalaan liittyviä epäselvyyksiä voitaisiin mahdollisuuksien mukaan selkeyttää. [Vasemmalta: Mistä tämä nyt tulee?]
Tämä, että nämä sisällöllisesti jaettaisiin isompiin kokonaisuuksiin, mahdollistaisi resurssien tarkoituksenmukaisen kohdentamisen ja palveluverkon joustavamman organisoinnin ja auttaisi siten turvaamaan hyvinvointialueen jatkossa entisestään niukkenevien resurssien ja voimavarojen riittämisen kriittisten tehtävien hoitamiseen.
Säästöjä lasketaan tulevan sillä, että se vähentäisi hallinnollista työtä, esimerkiksi palvelupäätöksiin tai hankintoihin liittyvää työtä. Asiakkaan tuen tarpeisiin vastaamisen keinot monipuolistuisivat ja lisäisivät mahdollisuuksia vastata yksilöllisiin tarpeisiin oikea-aikaisesti, mikä lisäisi työn vaikuttavuutta ja siten kustannustehokkuutta.
Kyseessä on erittäin laaja työ, koska sosiaalihuoltolaki on tällä hetkellä erittäin pirstaleinen. Tämä vaatii runsaasti valmisteluaikaa. Nyt on sovittu, että tämä tulisi voimaan siten, että laki tulisi voimaan 1.1.27., mutta siinä olisi puolen vuoden siirtymäaika, jotta hyvinvointialueilla olisi aikaa nämä muutokset toteuttaa.
Mielestäni tämä on erittäin kohtuullinen, erittäin järkevä selostus, ja tässä ei ole salattu yhtään mitään. Minä olen saanut tämän esityksen vasta tässä valmistelun aikana, kun olen ollut sairauslomalla. Eli mitään ei ole yritetty salata, vaan valmistelua on tehty järkevästi sosiaali‑ ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön virkakunnan kanssa yhdessä. Eli nyt on järkevä kohdennus niille säästöille, mitä te olette kritisoineet. [Hilkka Kempin välihuuto]
Toinen asia, mitä haluan selkeyttää, on vammaispalvelulaki. Tällä muutoksella, mitä vammaispalvelulakiin ollaan tekemässä, ei ole vaikutusta lainmukaisiin palveluihin. Tarkoituksena on nimenomaan säilyttää vammaispalvelulaki erityislakina, vammaisille tarkoitettuna erityislakina, ja se tarkoittaa sitä, miten sitä sovelletaan siinä tapauksessa, että meillä on... Vammaispalvelulakiin kuuluu myös toimintojen rajaus. Jos sinulla on rajoituksia jossain toiminnassa, niin voit kuulua vammaispalvelulain piiriin. Mutta kun ihminen vanhenee, niin miettikää: Näkö heikkenee, kuulo heikkenee, liikkuminen heikkenee. Kaikki heikkenee ihan normaalisti, iän mukanaan tuomia vaikutuksia, mutta se ei tee siitä ikäihmisestä vammaista. [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] Ei minusta tule vammaista, vaikka minulla kuulo heikkenee ja näkö heikkenee. [Aki Lindénin välihuuto] Minä olen ikäihminen, ja minulla on oikeus sosiaalihuollon palveluihin. Tällä lisäyksellä halutaan nimenomaan tarkentaa tätä rajausta, kuka on sosiaalihuollon palveluiden piirissä ja kuka on vammaispalveluiden piirissä, nimenomaan tarkoituksena säilyttää tämä vammaisille tarkoitettuna erityislakina. [Välihuutoja]
Tässä korostan vielä, että tällä hetkellä vammaispalvelut maksavat meille noin 2,5 miljardia euroa vuodessa. [Johanna Ojala-Niemelän välihuuto] Tämä 20 miljoonaa on se, mikä siinä otetaan pois nyt tarkentamalla tätä soveltamista edelleen. Sitä yritettiin jo viime syksynä, mutta ei ehditty tehdä sitä siinä aikataulussa, missä vammaispalvelulaki piti saada voimaan. Silloin poistettiin se elämänvaiherajaus siitä, mutta se tuodaan nytten ja perustellaan paremmin ja tehdään ne perustuslakivaliokunnan esittämät muutokset. [Ben Zyskowicz: Ja Marinin hallitus yritti ihan sitä samaa! — Suna Kymäläinen: Ei yrittänyt!] — Saanko vielä hetken? [Välihuutoja]
Sitten mitä tulee kotipalveluihin, niin vuonna 23 Suomessa tehtiin 39 miljoonaa kotikäyntiä. Ikääntyvien määrä kasvaa koko ajan. Meillä on pula hoitajista. Teknologia kehittyy valtavasti koko ajan, siis teknologian ja tekoälyn kehitys on tällä hetkellä aivan valtavaa. On aivan selvää, että me otamme soveltuvin osin myöskin teknologian hyödyt käyttöön hoivatyössä. Se on aivan olennaista. Meidän pitää katsoa tulevaisuuteen.
Tässä tarkoituksena on, että kun asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arvio ja hoitosuunnitelma, niin siinä suunnitelmaa tehdessä velvoitetaan hoitaja ottamaan huomioon teknologia: onko jotain, mitä tämän henkilön kohdalla voitaisiin ratkaista teknologiaa käyttämällä? Ei tietenkään kaikkia palveluita, mutta jos jonkun osan voisi korvata teknologialla, niin silloin se olisi mahdollista. Ja on selvä, että se ei sovellu kaikille, mutta on myös ikäihmisiä, joille se soveltuu. Meillä on tulossa sellaisten ikäihmisten sukupolvi, jotka ovat hyvinkin taitavia teknologisten ratkaisujen hyväksikäyttämisessä.
Korostan vielä sitä, että eivät kaikki ihmiset ja ikääntyvät ole yksinäisiä. Joku voi arvostaa sitä, että hänen luonaan ei juokse neljä kertaa päivässä aina eri hoitaja tekemässä jotain, [Välihuutoja vasemmalta] vaan kunnioitettaisiin hänen yksityisyyttään, ja hänkin saisi jonkun rauhan siellä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] jos joku käynti voitaisiin korvata teknologialla. Esimerkiksi lääkkeiden automaattinen annosjakelu: ei siihen tarvitse välttämättä hoitajan tulla paikalle katsomaan, että se lääke annetaan, vaan on olemassa automaatteja, jotka muistuttavat ja jotka myöskin kontrolloivat sitä, että lääke varmasti on otettu. [Pia Viitanen: Miten se kontrolloi?] — Näin se tekee, tämmöistä teknologiaa on.
Ei tosiaankaan mitään salaliittoteorioita. Nämä ovat järkeviä säästöjä, ja seison kyllä näitten takana.
Ja sen sanon vielä, että olen ollut koko ajan mukana näissä säästöpäätöksissä puhelimitse. Vaikka en ole lähtökohtaisesti pystynyt olemaan läsnä itse ministeriössä, olen ollut mukana ja linjaamassa näitä säästöjä. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Nyt vielä ministereitä. Ministeri Purralle on puhemies aikaisemmin jo antanut luvan kolmeen minuuttiin. Sitten lyhyet puheenvuorot Satoselle ja Grahn-Laasoselle, ja sitten mennään jälleen uudelleen tähän, ja Adlercreutz haluaa myöskin. Teille tulee vain minuutin mittaiset. — Purra, olkaa hyvä.