Kaikki hyvin. — Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtajana esittelen tämän mietinnön hallituksen esitykseen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistuksesta. Tämän tarkoituksena on toteuttaa hallitusohjelman kirjaukset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluvan virastorakenteen selkiyttämisestä sekä päällekkäisen hallinnon keventämisestä. Tämä tehdään Sivistyshallinto 2030 ‑loppuraportin suuntaisesti. Esityksessä valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvät seitsemän lakiesitystä muuttamattomina. Tästä mietinnöstä annettiin kaksi vastalausetta.
Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastoista ja erityislait kustakin siihen kuuluvasta virastosta. Suomen Akatemiasta tehtyyn lakiin ehdotetaan tehtäväksi virastouudistusta koskevaan sääntelyyn liittyviä teknisluontoisia muutoksia, ja kaikkien virastojen tehtävistä säädetään jatkossakin virastolakien lisäksi myös muussa lainsäädännössä. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriön alaisena toimivan sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan yhteyteen valmistellaan erillinen esitys STM:ssä, joten tähän ei ole nyt kantaa otettu.
Tämän uudistuksen tarkoituksena on muodostaa nykyisen kymmenen viraston sijasta viisi virastoa, jotka muodostavat virastorakenteesta toiminnallisesti ja taloudellisesti nykyistä tarkoituksenmukaisemman kokonaisuuden. Tämän esityksen mukaan sivistyshallinnon virastoja ovat jatkossa Opetushallitus, johon yhdistetään Kotimaisten kielten keskus, Kansallisarkisto, johon yhdistetään Varastokirjasto ja Saavutettavuuskirjasto Celia, Museovirasto, johon yhdistetään Suomenlinnan hoitokunta, Taide- ja kulttuurivirasto, joka on Taiteen edistämiskeskuksesta ja Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista muodostettava uusi virasto, sekä Suomen Akatemia, joka jatkaa toimintaansa omana virastonaan.
Tällä hallituksen esityksellä uudistetaan sivistyshallinnon virastorakennetta siten, että esityksen mukaiset virastot jatkavat nykyisille virastoille kuuluvien tehtävien hoitamista. Ehdotettu sääntely virastojen tehtävistä ei ole kaikilta osin yhtä yksityiskohtaista kuin se oli nyt voimassa olevassa lainsäädännössä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi Taide- ja kulttuuriviraston taiteen ja kulttuurin kansainvälinen edistäminen ja osallistuminen taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistämiseen, eli tehtäväluettelosta näitä on poistettu. Näitä kuitenkin jatkossa hoidetaan, vaikka niitä ei nimenomaisesti laissa ole mainittu.
Tämän uudistuksen tavoitteena on parantaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastojen pääluokkaan sisältyvien toimintamenojen käytön tehokkuutta siten, että päätetyt valtiontalouden säästöt on mahdollista toteuttaa ja turvata virastojen edellytykset hoitaa lakisääteiset tehtävänsä. Ehdotetulla nykyistä suuremmalla virastokokonaisuudella voidaan tehostaa erityisesti hallintoa, tiloja ja digitaalisia järjestelmiä, ja pidemmällä aikavälillä uudistus mahdollistaa myös tuottavuushyötyjen saamisen.
Valiokunta pitää myönteisenä, että tässä Opetushallitusta koskevassa lakiesityksessä on turvattu erillisyksiköiden itsenäinen ja riippumaton asema. Valiokunta myös yhtyy asiantuntijalausunnoissa esille tuotuun ja pitää hyvänä, että Taide- ja kulttuurivirastoa koskevan lakiesityksen valmistelun yhteydessä esille nostetut huolet vertaisarvioinnin asemasta on otettu esityksen jatkovalmistelussa huomioon.
Valiokunta korostaa myös taiteen vapauden turvaamisen merkitystä. On hyvä, että Taide- ja kulttuurivirastoa koskevaan lakiesitykseen on kirjattu hyvin tarkennukset taiteen vapaudesta sekä riittävän etäällä poliittisesta päätöksenteosta ja virkamiehistä tapahtuvasta päätöksenteosta. Apurahoja koskevan päätöksenteon perustuminen vertaisarviointiin sisältyy nimenomaisesti taide- ja kulttuurineuvoston tehtäviä koskevaan säädökseen.
Valiokunta pitää myös hyvänä, että taiteen alueellinen edistäminen sisältyy Taide- ja kulttuuriviraston lakisääteisiin tehtäviin valtakunnallisen edistämistehtävän rinnalla. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että Suomenlinnan maailmanperintökohteen hoitoon on käytettävissä riittävät voimavarat, jotta kohteen yleismaailmallista erityisarvoa voidaan ylläpitää ja vahvistaa. Saadun selvityksen mukaan tämä ei edellytä Suomenlinnan hoitokunnan talouden eriyttämistä viraston muusta taloudesta, vaan rahoituksen kohdentumista voidaan seurata käytössä olevien kirjanpidon ja talouden seurannan menetelmien avulla.
Lopuksi valiokunta korostaa, että sivistyshallinnon toiminnassa tulee huolehtia riittävin toimenpitein vammaisten ihmisten osallisuudesta huomioiden vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus sekä yleisemmin kaikkien eri sidosryhmien osallistumisen mahdollisuudet. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen toimeenpanoa tuetaan riittävällä viestinnällä, hyvin toteutetulla johtamisella ja hyvällä henkilöstöpolitiikalla. Virastouudistusta ja sen vaikutuksia tulee arvioida huolellisesti. Arvioinnin tulee kattaa myös uudistuksen vaikutukset virastojen ja niiden erillisyksiköiden tehtävien toteuttamiseen ja henkilöstöön. — Ja sanoinko jo, että tästä annettiin sitten lisäksi kaksi vastalausetta? Muutoin yksimielisesti. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Sitten edustaja Strandman, olkaa hyvä.