Arvoisa herra puhemies! Vastaamon tietomurto on tragedia, joka koskettaa useita, useita ihmisiä ja koko meidän yhteiskuntaa. Yli 33 000 ihmisen henkilökohtaisimmat tiedot joutuivat rikollisten käsiin. Monille heistä tämä merkitsi elämänmittaista pelkoa, epävarmuutta ja häpeää. Heidän kokemansa trauma ei rajoitu yksin siihen hetkeen, jolloin tieto murrosta tuli julki, vaan jatkuu edelleen. Jokainen uusi tieto tietojen levittämisestä tai niiden käytöstä muistuttaa heitä siitä, että he ovat joutuneet rikoksen uhreiksi tavalla, joka on peruuttamaton.
Vastaamon tapaus paljasti samalla vakavia puutteita oikeusjärjestelmämme kyvyssä suojella rikosten uhreja tilanteessa, jossa rikos kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä. Jokainen meistä ymmärtää, että ei ole realistista, että kymmenettuhannet uhrit ajaisivat omia korvausvaatimuksiaan erillisinä prosesseina. Se on mahdotonta uhrien näkökulmasta mutta myös kohtuutonta oikeusjärjestelmäämme kohtaan.
Suomen perustuslain 21 § takaa jokaiselle oikeuden saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Tässä kohtaa meidän tuleekin kysyä itseltämme, toteutuuko tällä hetkellä perustuslain takaama oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Vastaus on valitettavan selvä: ei toteudu. Syyttäjälaitos on jo todennut, että ei sillä ole mahdollisuutta ajaa kymmenientuhansien asianomistajien yksilöllisiä korvausvaatimuksia. Tämä johti siihen, että vastuu jäi vahingonkorvausvaatimuksissa uhreille. Uhrien oli siis itse palkattava avustajia ja seurattava monimutkaista prosessia ja kannettava huomattava kuluriski. Oikeuden toteutuminen ei voi olla riippuvaista siitä, kuinka paljon ihmisillä on rahaa, aikaa ja henkisiä voimavaroja. Näin ei saa olla.
Samaan aikaan oikeusjärjestelmämme kantokyky joutui äärimmäiselle koetukselle. Poliisi ja syyttäjät tekivät valtavia ponnistuksia. On kerrottu, että jopa viisi prosenttia koko Syyttäjälaitoksen henkilöstöstä työskenteli tämän yhden tapauksen parissa. Poliisi siirsi resursseja pois muusta rikostorjunnasta, jotta esitutkintakokonaisuus saatiin eteenpäin. Tämä kertoo siitä, että järjestelmämme ei ole rakennettu kestämään tällaista tilannetta.
Siksi olemmekin omasta puolestani, edustaja Karoliina Partasen ja edustaja Elisa Gebhardin kanssa tehneet lakialoitteen, joka tuo järjestelmään uuden toimijan: rikosuhriavustajan. Rikosuhriavustaja olisi tuomioistuimen määräämä ja edustaisi kollektiivisesti suurta joukkoa rikoksen uhreja. Hän voisi esittää heidän puolestaan rangaistus- ja vahinkokorvausvaatimukset sekä huolehtia tuomittujen korvausten perimisestä ja jakamisesta. Tämä merkitsisi sitä, että uhrit saisivat oikeutta ilman, että heidän täytyisi itse yksitellen taistella monimutkaisen prosessin läpi.
On tärkeää huomata, että lakialoitteemme ei vie pois yksittäisen uhrin oikeutta toimia omien vaatimuksiensa kanssa, päinvastoin: se lisää vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Ne, jotka haluavat ja kykenevät ajamaan asiaansa itse, voisivat niin tehdä myös tulevaisuudessa, mutta suurten joukkojen kohdalla rikosuhriavustaja voisi tarjota keinon siihen, että myös haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset voivat käytännössä käyttää heille kuuluvaa oikeuttaan.
Tämä uudistus olisi myös koko järjestelmän kannalta järkevä ja kestävä. Kun asiat voidaan käsitellä keskitetysti, säästetään resursseja poliisilta, syyttäjältä ja tuomioistuimelta. Samalla varmistetaan, että oikeus toteutuu nopeammin ja tasapuolisemmin. Vastaamon kaltaisessa tapauksessa olisi täysin mahdotonta, että jokaisen uhrin vahingonkorvaus olisi esitetty yksitellen ja erillisten prosessien kautta. Rikosuhriavustajan avulla olisi ollut mahdollista saavuttaa ratkaisu, jossa jokainen uhri olisi saanut edes jotain hyvitystä ilman, että järjestelmä olisi ajautunut vaikeuksiin.
Tämä aloite ei kuitenkaan koske vain Vastaamoa, se koskee tulevaisuutta. Elämme ajassa, jossa henkilötietoja käsitellään valtavissa määrin. Jokainen meistä jättää digitaalisen jäljen, jota rikolliset voivat käyttää väärin. Henkilötietojen käsittelyn ja keräämisen ollessa nyky-yhteiskunnassamme arkipäiväistä ja yksittäisten toimijoiden käsittelemien tietojen määrä on huomattavan suurta, myös säännellysti on varauduttava siihen, että vastaavan mittaluokan tai vielä suuremman skaalan tapauksia tulee myös jatkossa esitutkintaviranomaisten ja oikeuslaitoksemme käsiteltäväksi.
Onkin vain ajan kysymys, milloin seuraava suuri tietomurto tai vastaava rikos tapahtuu. Meidän on varmistettava, että järjestelmämme on silloin valmis, ettei yksikään uhri jäisi yksin ja ettei yksikään rikos horjuta koko oikeusjärjestelmämme perustaa.
Samalla meidän on nähtävä tämä uudistus osana laajempaa oikeusjärjestelmämme kehittämistä. Kyse ei ole vain yhdestä lisäyksestä lakiin, vaan muutoksesta siinä, miten ymmärrämme oikeuden toteutumisen. Oikeuden toteutumisen on oltava todellista jokaiselle riippumatta hänen asemastaan, varallisuudestaan tai jaksamisestaan. Rikosuhriavustaja on konkreettinen askel kohti tätä tavoitetta. On myös muistutettava, että rikoksen uhriksi joutuneet ovat usein valmiiksi jo haavoittuvassa asemassa. Heidän ei tulisi joutua kantamaan yksin sitä taakkaa, että heidän oikeutensa toteutuu. Yhteiskunnan on tarjottava tuki ja turva, joka tekee oikeuden tavoittamisesta aidosti mahdollista. Tämä on sekä oikeudenmukaisuuden että ihmisarvon kysymys.
Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen takana olemme me, Karoliina, minä ja Elisa, mutta sen lisäksi sen on allekirjoittanut yli 110 kansanedustajaa, yhteensä 112, yli puoluerajojen. Tämä kertoo siitä, että tarve uudistukselle on laajasti tunnustettu ja että eduskunnassa on vahva yhteinen tahto parantaa rikosten uhrien asemaa. Tämä ei ole vain yhden puolueen tai yksittäisten edustajien hanke, vaan kansanedustajien enemmistön yhteinen viesti siitä, että rikoksen uhrin oikeuden tulee toteutua aidosti ja käytännössä. Meidän tehtävämme lainsäätäjinä on varmistaa, että oikeus toteutuu myös vaikeimmissa ja laajimmissa tapauksissa. Vastaamon uhrit ansaitsevat, että heidän kokemuksestaan opitaan ja että heidän kärsimyksensä johtaa siihen, että vastaavaa ei enää tapahdu samalla tavoin. Meidän on tehtävä ja kehitettävä järjestelmää niin, että se on heidän apunaan, ei esteenä.
Tämän vuoksi toivon, että tämä lakialoite saa eduskunnan tuen ja että se etenee jatkovalmisteluun. Kyse on paitsi yksittäisestä lainsäädäntöuudistuksesta myös periaatteellisesta linjasta, siitä, että yhteiskunta seisoo rikoksen uhrien rinnalla ja että oikeus todella kuuluu kaikille.
Arvoisa puhemies! Koska nyt rakastan tällaista lakiteknistä nippelitietoa, niin vielä kerron tähän täsmällisesti, mitä me konkreettisesti esitämme. Elikkä aloitteen pääasiallinen sisältö:
Aloitteessa ehdotetaan toimenpiteitä rikosten uhrien aseman parantamiseksi silloin, kun rikos kohdistuu suureen henkilöjoukkoon. Tällaisten laajaan henkilöpiiriin kohdistuneiden rikosten käsittelyn tehostamiseksi ja uhrien oikeuksien tosiasiallisen toteutumisen varmistamiseksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön rikosuhriavustajan tehtävä. Tuomioistuin määräisi esitutkintaviranomaisen hakemuksesta rikosuhriavustajan edustamaan rikoksen asianomistajia kollektiivisesti.
Rikosuhriavustaja edustaisi rikosasian esitutkinnassa ja oikeuskäsittelyssä asianomistajien ryhmää kollektiivisesti. Rikosuhriavustaja voisi lisäksi esittää rikoksen asianomistajien puolesta korvausvaatimukset ja huolehtia tuomittujen korvausten perimisestä ja jakamisesta asianomistajien kesken.
Ja tosiaan ehdotuksella ei puututtaisi yksittäisten rikoksen asianomistajien asemaan, vaan nämä voisivat edelleen halutessaan esittää omat rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimuksensa joko itse tai valitsemaansa avustajaa käyttäen.
Teknisesti uudistus ehdotetaan toteutettavan lisäämällä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 lukuun uusi 1 b § ja 3 luvun 1 §:ään uusi 2 momentti sekä esitutkintalain 4 lukuun uusi 10 a §. — Kiitoksia.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.