Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kyse valmiuden ja varautumisen vahvistamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Hallitus esittää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin muutoksia, jotka vahvistavat sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta, varautumista sekä häiriötilanteiden hoitamista normaalioloissa ja poikkeusoloissa. Esitys perustuu hallitusohjelmaan. Haluamme hallituksen esityksellä varmistaa, että sosiaali- ja terveysministeriöllä ja hyvinvointialueilla on kyky turvata suomalaisten hyvinvointi, terveys ja turvallisuus kaikissa tilanteissa. Valmistelussa on huomioitu muuttunut turvallisuustilanne sekä koronapandemia-ajan opit ja havaitut puutteet lainsäädännössä. 

Nykytila on, että jokainen hyvinvointialue vastaa itse ja itsenäisesti häiriötilanteiden hoitamisesta eikä alueelliselle tai valtakunnalliselle yhteistyölle ole olemassa lakisääteisiä rakenteita. Nykytila on perua aiemmalta kuntien järjestämisvastuun ajalta. Koronapandemia osoitti, kuinka vaikeaa kriisin hoitaminen oli, kun yhteistyön rakenteet puuttuivat. 

Hallitus vahvistaa hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista useilla eri lakimuutoksilla. Nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen tavoitteena on selkeyttää johtamista ja lisätä toimivaltuuksia vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa niin alueellisen yhteistyön kautta kuin kansallisestikin. Esityksen tavoitteena on antaa riittävät toimivaltuudet sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen ja päätöksentekoon normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin tehtävät muutokset mahdollistaisivat varautumisen yksittäistä hyvinvointialuetta laajempiin tai valtakunnallisiin häiriötilanteisiin. Lakimuutosten myötä sosiaali- ja terveydenhuollossa voitaisiin valmistautua paremmin kansallisen riskiarvion mukaisiin uhkakuviin, kuten sotilaalliseen voimankäyttöön, pandemioihin, terroristisiin iskuihin, kyberiskuihin, energiahuollon häiriöihin, laajamittaiseen maahantuloon sekä kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista, radioaktiivisista aineista ja ydinaseista aiheutuviin uhkiin. 

Arvoisa puhemies! Lakimuutoksilla vahvistettaisiin hyvinvointialueiden muodostamien viiden yhteistyöalueen roolia sosiaali- ja terveydenhuollon valmiudessa ja varautumisessa. Samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen eli YTA-alueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden välisestä varautumista koskevasta yhteistyöstä, työnjaosta ja yhteensovittamisesta sovittaisiin jatkossakin hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksessa.  

Yhteistyöaluetasoista ohjaus- ja johtovastuuta tarvitaan tilanteissa, joissa yksittäisen hyvinvointialueen omat voimavarat eivät riitä väestön turvallisuutta, terveydentilaa ja hyvinvointia uhkaavan tilanteen hoitamiseen. Näissä tilanteissa häiriötilanteen hoitamiseen liittyviä toimivaltuuksia käyttäisivät erikseen nimetyt yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen viranhaltijat koko yhteistyöalueen hyvinvointialueiden osalta. 

Sosiaali- ja terveysministeriölle annettaisiin toimivaltaa sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteiden ja poikkeusolojen kansallisessa johtamisessa. Tähän liittyvän päätöksenteon valmistelun tueksi perustettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen valmiusryhmä, jossa olisivat edustettuina kaikki yhteistyöalueet sekä keskeiset ministeriöt. Valmiusryhmään kuuluisivat STM:stä nimettävien puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi yksi jäsen valtiovarainministeriöstä sekä yksi jäsen kultakin yliopistosairaalaa ylläpitävältä hyvinvointialueelta. Lisäksi valmiusryhmässä olisi yksi jäsen HUS-yhtymästä, Helsingin kaupungilta sekä yhdeltä hyvinvointialueelta, joka ei ylläpidä yliopistollista sairaalaa. 

Arvoisa puhemies! Lakimuutokset mahdollistaisivat nykyistä paremmin Suomen Nato- täysjäsenyyteen liittyvien velvoitteiden täyttämisen sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Puolustusvoimat tukeutuu lähes kokonaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään niin normaalioloissa kuin sodan uhan ja sodan aikana, mikä edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollolta kykyä toimia kansallisena kokonaisuutena. 

Näiden lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Koska esitetyt muutokset edellyttävät hyvinvointialueiden yhteistyösopimusten sekä eräiltä osin myös hyvinvointialueiden hallintosääntöjen muuttamista, näiden muutosten tekemiseen on alueilla yhdeksän kuukauden siirtymäaika. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen johtoryhmä nimettäisiin mahdollisimman pian lakimuutoksen voimaantulon jälkeen. 

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriöllä on valmisteilla useita lainsäädäntöhankkeita, jotka liittyvät sosiaali- ja terveyssektorin varautumiseen. Muutoksia valmistellaan muun muassa tartuntatautilakiin, lääkkeiden velvoitevarastoinnista annettuun lakiin sekä kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvään lainsäädäntöön. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu aktiivisesti myös valmiuslain kokonaisuudistukseen, jota valmistellaan oikeusministeriön johdolla. — Kiitos, arvoisa puhemies. 

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia siltä osin kuin se koskee valmiutta, varautumista sekä häiriötilanteiden hoitamista normaalioloissa ja poikkeusoloissa. Esityksen tarkoituksena on lisätä hyvinvointialueiden välistä sopimista varautumisesta, työnjaosta ja toimintojen yhteensovittamisesta. Päätöksenteon tueksi perustetaan yhteistyöalueiden vastuuhenkilöistä koostuva valmiusryhmä. 

Sosiaali- ja terveysministeriölle sekä hallintosäännöissä nimetyille yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen viranhaltijoille annettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisvastuuta laissa täsmennetyin ehdoin yhteistyöalueittain tai kansallisesti, jos se on tarpeellista häiriötilanteen laajuuden, kiireellisyyden tai muun erityisen syyn takia. Nykyistä selkeämpi johtovastuu yhteistyöalueilla tai kansallisesti olisi tarpeellista esimerkiksi normaaliolojen häiriötilanteissa, joissa yhden hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarat eivät riitä tilanteen ennakoimiseksi tai hoitamiseksi. 

Ehdotus mahdollistaisi sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteiden käynnistämisen riittävän nopeasti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisessa on havaittu puutteita häiriötilanteissa, jotka kohdistuvat samanaikaisesti useisiin hyvinvointialueisiin ja vaativat useamman kuin yhden hyvinvointialueen voimavarojen käyttöä. Tällainen oli myös muun muassa covid-19-pandemia. 

Yhteisten voimavarojen johtamisessa tarvittavat alueelliset ja kansalliset toimivaltuudet eivät ole selkeät ja riittävät vastaamaan ulko- ja turvallisuuspoliittisiin uhkakuviin. Puolustusvoimat tukeutuvat lähes kokonaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään niin normaalioloissa kuin sodan uhan ja sodan aikana, mikä edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollolta kykyä toimia kansallisena kokonaisuutena. 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ehdotetuilla muutoksilla sosiaali- ja terveydenhuollossa voitaisiin nykyistä paremmin varautua kansallisen riskiarvion mukaisiin, yksittäistä hyvinvointialuetta laajempiin tai valtakunnallisiin häiriötilanteisiin. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon osalta pystyttäisiin tietyiltä osin mahdollistamaan eräiden sellaisten velvoitteiden täyttäminen, joihin Suomen tulee sitoutua Pohjois-Atlantin liiton täysjäseneksi liittymisen myötä. 

Kansallisessa riskiarviossa on tunnistettu riskejä, joilla on laajaa kansallista merkitystä. Riskiarviossa on arvioitu niiden vaikutusta yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Riskiarvion tarkoituksena on ennakoida Suomeen mahdollisesti kohdistuvia suhteellisen äkillisiä tapahtumia, jotka vaativat viranomaisilta normaalista poikkeavaa toimintaa tai avun pyytämistä muilta mailta. Tällaisia voivat olla terveysturvallisuuden haaste, laajamittainen maahantulo, energiahuollon häiriöt, tieto- ja viestintäverkkojen häiriöt tai väkivaltaiskun uhka. 

Laaja-alaisessa poikkihallinnollisessa yhteistyössä laadittu riskiarvio linkittyy kansalliseen varautumiseen muodostaen perustan yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaiselle varautumiselle. Ehdotettu laki on erittäin kannatettava, ja toivotaan sen tulevan voimaan mahdollisimman pian tänä keväänä. On tärkeää, että tunnustamme yhteiskunnastamme kaikki prosessit ja käytänteet ja teemme niihin tarvittavia lakimuutoksia, jotta varautumisemme ja huoltovarmuutemme tulee ennakoitavaksi ja käytännössä toteutettavaksi. Sekä kansallisen tason että kansainvälisen tason tulee muodostaa yhteentoimiva kokonaisuus. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä hoito ja hoiva ovat meidän kaikkien perusoikeus, jopa ihmisoikeus. Hyvinvointialueiden välinen yhteistyö on keskeinen edellytys sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi koko maassa. Erityisesti meillä pitkien välimatkojen Pohjois-Suomessa se on välttämättömyys. Laadukkaiden palveluiden saatavuus ei voi olla kiinni yksittäisen alueen resursseista, vaan hyvinvointialueiden on pystyttävä yhdistämään voimansa tehokkaasti. Nyt käsiteltävä lakiesitys antaa tähän paremmat edellytykset, sillä se selkeyttää yhteistyörakenteita ja varmistaa, että varautuminen ja valmiussuunnittelu ja häiriötilanteiden hallinta voidaan hoitaa nykyistä joustavammin ja tehokkaammin.  

Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon valmius on myös kansallisen turvallisuuden kysymys. Muuttunut maailmantilanne on osoittanut, että yhteiskunnan kriisinkestävyyttä on vahvistettava kaikilla tasoilla. Hyvinvointialueet eivät toimi irrallaan turvallisuuspolitiikasta. Ne ovat osa kansallista huoltovarmuutta ja varautumisjärjestelmäämme. Esitys selkeyttää rooleja ja vastuita poikkeustilanteissa, jotta hyvinvointialueet ja valtionhallinto voivat toimia tehokkaasti yhteen. Tämä on välttämätöntä, jotta pystymme vastaamaan niin ulkoisiin uhkiin kuin terveydenhuoltoon kohdistuviin häiriöihin.  

Arvoisa rouva puhemies! Kyseessä ei ole vain tekninen lakiuudistus vaan keskeinen toimenpide, jolla turvataan kansalaisten hyvinvointi ja palveluiden saatavuus myös vaikeina aikoina.  

Tässä esityksessä korostuu yhteisvastuu. Hyvinvointialueiden on toimittava yhdessä, jotta voimme vastata terveydenhuollon kriiseihin tehokkaasti. Tämän myötä palveluiden laatu ja turvallisuus voidaan varmistaa, olipa kysymys pandemioista, suuronnettomuuksista tai muista poikkeustilanteista. Lakiesitys antaa meille työkalut, joilla rakennamme sote-palveluista vahvempia ja kestävämpiä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kannatan hallituksen esitystä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on mielenkiintoinen asia. Koronakriisistä on muutama vuosi aikaa, kohta viisi vuotta. Kun maaliskuussa 2020 oli koronakriisi, niin silloin tätä järjestelmää testattiin toden teolla. Itse olin Tampereella pormestarina samaan aikaan ja johdin poikkeusolojen johtoryhmää siellä, ja muutamalla sanalla kerron siitä.  

Tämä oli sellainen mielenkiintoinen tilanne, että kun tästä pääministeri ilmoitti, niin samana päivänä meillä oli valtuuston kokous ja kuuntelimme valtuustossa sitä puheenvuoroa, ja heti sen jälkeen valtuusto teki päätökset ja otti poikkeusolojen johtosäännön käyttöön, jolloin pormestarille tuli erityisoikeuksia. Tietyissä asioissa voitiin tehdä nopeutettuja ratkaisuja, ja se toimi erittäin, erittäin hyvin. Tämä järjestelmä oli harjoiteltu. Se, miksi tämä oli tullut kaupungin johtosääntöön, oli se, että 2007 ollut Nokian vesikriisi oli semmoinen opetus, että kaupungilla voi tulla tällaisia yllättäviä kriisejä ja niihin pitää valmistautua. Me oltiin tehty tämä johtosääntöön, ja niin meillä oli harjoiteltu järjestelmä olemassa.  

Tämä toi mukanaan myös sellaisen mielenkiintoisen asian, että kun koko kaupungin johtoryhmä oli siinä yhdessä, niin se oli kaikkien ongelma, se ei ollut sosiaali- ja terveyssektorin ongelma eikä teknisen sektorin ja koulujen ongelma eikä muiden, vaan resursseja siirreltiin kirjastoista ja muista sosiaali- ja terveyssektorille. Me hyödynsimme tätä organisaatiota hyvin voimakkaasti siinä koronakriisin aikana. Ja sellaisia toimenpiteitä minä toivoisin. Tässä nyt, kun tämä on sosiaali- ja terveyssektorilla pelkästään, ei ole samalla tavalla resurssien siirtomahdollisuuksia kuin siinä tilanteessa oli.  

Sitten tätä työtä tehtiin sillä tavalla, että sairaanhoitopiirillä oli vastaava koko Pirkanmaata koskeva johtoryhmä, ja myös siellä olin mukana. Tästä seurasi se, että koko Pirkanmaa teki samojen periaatteiden pohjalta ratkaisuja, me tehtiin tämä yhdessä. Se oli erittäin tärkeätä, koska me informoimme toisiamme ja saimme oppia toisiltamme ja saatiin myöskin kuntarajojen ylitse samat säännöt. Se oli todella, todella tärkeä asia. Eli informaatio ja kansalaisten informointi oli tässä keskiössä.  

No, mitä tästä opimme? Tietenkin nämä resurssien siirtoasiat mutta ehkä kaikkein tärkein oppi, jonka toivoisin tässäkin lain käsittelyssä olevan mukana: kunnat ovat erittäin hyvä kriisinhallintaorganisaatio. Niillä on kykyä tehdä kriiseissä monia asioita, ja se pitäisi hyödyntää jatkossakin. Ja sitten on se, että kuntien hyvä valmius tehdä on hyödynnettävä. Sitten tämä organisaatio [Puhemies koputtaa] on myös selkeä, ja sillä pystytään hyvin operoimaan. Eli minä toivoisin, että pelkästään hyvinvointialueet eivät ole tässä mukana vaan myöskin se kuntaorganisaatio on tässä mukana. Se oli tässä se, mitä yritin sanoa. — Kiitos. 

Kiitos, arvokas puhemies! Edustaja Lyly kirvoitti minut näin turvallisuusalan entisenä ammattilaisena lausumaan myös jonkun sanan. Eli kuntien ja kaupunkien riskienhallintasuunnitelma on äärimmäisen tärkeä. Uskon, että Tampereella se on varmasti lähes samalla tasolla, ehkä parempi jopa, kuin Oulussa, mutta siihen pitää painottaa, että kaikki ihmiset panostavat tähän riskienhallintaan kotona ja myös aivan erityisesti siellä kunnissa. Ja mikä on sitten hirvittävän tärkeä asia siinä, on se, että näitä asioita pitää treenata. Se ei riitä, että vaihdetaan päivämääriä ja ihmisten nimiä kuponkiin ja pannaan kassakaappiin, vaan niitä pitää treenata. Niille ihmisille, jotka niihin ovat sitoutuneet ja on määrätty, se on täysin välttämätöntä. Riskienhallintasuunnittelu ja harjoittelu olivat nämä kaksi asiaa, mitkä halusin sanoa. — Kiitos.  

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä edustajat Lyly ja Hänninen kirvoittivat myös minut käyttämään vielä tähän puheenvuoron.  

Eli ei pelkästään kuntien vaan myös meillä haja-asutusalueilla kylien varautumis- ja turvallisuussuunnitelmat ovat äärimmäisen tärkeitä. Siellä haja-asutusalueilla asuu kuitenkin erittäin merkittävästi väestöä ja varsinkin kesäisin vapaa-ajan asukkaita. Kuinka tämä, kylien turvallisuus ja kriisinhallinta, on sitten huomioitu tässä mahdollisessa varautumisessa? — Kiitos paljon.  

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on mielenkiintoinen asia kaiken kaikkiaan, koska tätä on niin kuin koeteltu. Tosiaan tässä oli hyvä, että oli ollut tämmöinen vesikriisi Nokialla 2007 ja siitä ajateltiin, että tämän pitää johtaa johonkin ja siellä eri kunnissa päätettiin sitten. 

Mutta se, mikä tehtiin selkeäksi, oli, että me tehtiin selkeä päätöksenteko-organisaatio. Kun otettiin sitä päätöksentekovaltaa tälle poikkeusjohtoryhmälle, niin silloin pystyttiin tekemään nopeasti ratkaisuja. Mutta ennen kaikkea tämä poikkeusolojen johtoryhmä kokoontui aina silloin tällöin harjoittelemaan tätä ja se organisaatio pidettiin myös ajan tasalla, mikä on toinen edellytys tässä — että me harjoitellaan poikkeustilanteita varten. Koska niitä ei voi tietää, mitä ne on, niin harjoitellaan niitä varten. Ja sitten, että myöskin tämä organisaatio on selkeä ja päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmät ovat selkeitä ja ihmiset tietävät oman roolinsa siinä asiassa. Ja ehkä kolmas asia on, että myöskin tämä viestien välittäminen tässä organisaation sisällä on tärkeätä, mutta ennen kaikkea sitten, kun tiedetään, että tässä kuitenkin mietitään joskus isoja väestönsiirtoja ja kaikkia muita, niin tärkeää on tämä informaatio ulospäin. 

Kyllä näitä Suomessa mietitään aika paljon taustalla ja valmistaudutaan erilaisiin kriiseihin. Tämä on meillä vahvuus. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueilla ja sosiaali- ja terveysministeriöllä on oltava kyky turvata suomalaisten hyvinvointi, terveys ja turvallisuus kaikissa tilanteissa. Hallitus vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista useilla eri lakimuutoksilla. Tämän esityksen tavoitteena on selkeyttää johtamista ja lisätä toimivaltuuksia vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Ja kuten kerroin, esitys vastaa osaltaan myös Suomen Nato-jäsenyyden velvoitteisiin. 

Kiitän kansanedustajia hyvistä puheenvuoroista ja myös kokemuksista, joita koronapandemia meille opetti. Myös tämän hallituksen esityksen valmistelussa koetun koronapandemian oppeja on pyritty mahdollisimman hyvin hyödyntämään nimenomaan siinä, että tarvitaan selkeät johtamismallit ja ‑ratkaisut, jotka on etukäteen harjoiteltu ja jotka ovat selkeät. Ja tietenkin tässä on tapahtunut myös iso muutos hyvinvointialueille siirtymisen myötä, kun toimijoita on vähemmän. 

Tällä hetkellä tehdään erittäin paljon myös harjoittelua ja varautumistyötä, jossa valmistaudutaan. Eli voi ajatella, että tämäkin on koronapandemian yksi oppi, ja tietenkin se tulee luonnollisesti myös vallitsevasta vakavoituneesta turvallisuustilanteesta, että työtä tehdään kaikilla tasoilla. 

Tässä tuli hyvin esiin myös se, että vaikka tämä hallituksen esitys koskee ennen kaikkea hyvinvointialueiden ja sosiaali- ja terveysministeriön vastuita ja sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisrakenteita, niin tietenkin tätä varautumista ja valmiutta tehdään yhteistyössä. Se edellyttää sitä, että meillä on alueelliset rakenteet kunnossa myös kuntiin ja ihan sinne kyliin asti, ja tätä tehdään. Samoin sitten tietysti, niin kuin hyvin on eduskunta tietoinen, valmiuslain kokonaisuudistusta tehdään parhaillaan, ja lukuisia hallituksen esityksiä on valmisteltu ja tullaan valmistelemaan liittyen Suomen valmiuteen varautua ja huoltovarmuuden ja turvallisuuden vahvistamiseen. — Kiitos, arvoisa puhemies.