Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Nästa fråga. — Ledamot Nieminen, varsågod.
Arvoisa herra puhemies! Tilanne maailmalla on haastava, emmekä voi täällä Suomessa ratkaista koko maailman ongelmia. Perussuomalaisten mielestä meidän on keskityttävä ensisijaisesti suomalaisen yhteiskunnan epäkohtien korjaamiseen. Esimerkki tästä on hallituksen esitys, jolla säädetään kolmansista maista tuleville toisen asteen opiskelijoille lukuvuosimaksut. Tällä esityksellä karsitaan julkisen talouden kustannuksia ja puututaan väärinkäytöksiin, [Mikko Savola: Tapetaan pienet lukiot!] joita opiskeluperäiseen maahanmuuttoon liittyy. Väärinkäytöksistä on uutisoitu laajalti. Jotkut ovat keksineet tehdä ulkomaalaisilla opiskelijoilla jopa bisnestä, jossa maksajana on suomalainen veronmaksaja. Tälle suomalaisen koulutusjärjestelmän hyväksikäytölle tulee nyt loppu.
Arvoisa opetusministeri, eikö olekin viisasta, että hallitus laittaa pisteen tälle tappiolliselle maahanmuuttoteollisuudelle ja asettaa lukuvuosimaksut kolmansista maista tuleville opiskelijoille? [Vasemmalta: Eikö tämä ole käsitelty jo!]
Kiitoksia. — Ministeri Adlercreutz, olkaa hyvä.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Kuten tässä pari viikkoa sitten totesin, on tietenkin selvä, että Suomeen on hyvä tulla opiskelemaan, Suomeen on hyvä tulla asumaan, mutta yhtä lailla on selvä, että tilanteessa, jossa meillä on demografisia haasteita — meillä on paljon kuntia, joissa lapsimäärä on hyvin, hyvin pieni ja laskemaan päin — ei ole kestävää, että kouluja yritetään ylläpitää ehkä tällä tavalla, varsinkin kun tiedetään, että tähän ilmiöön liittyy myöskin lieveilmiöitä. On paljon hyviä tarinoita, mutta on myöskin esiintynyt epäilyjä siitä, että markkinointi ei aina ole kestävällä pohjalla.
Samaan aikaan julkisen talouden tilanteessa pitää pohtia, mihin niitä julkisia varoja ohjataan, ja tämä hallitus on tehnyt päätöksen, että niitä ei ohjata kolmansista maista tulevien alaikäisten lasten koulutukseen — tässä on kyse alaikäisistä lapsista, kun lukioista puhutaan. Pidemmällä tähtäimellä pitää tietenkin pohtia, miten me voimme pienten paikkakuntien, laskevan asukasluvun paikkakuntien lukioita [Puhemies koputtaa] paremmin ylläpitää, ja sen takia ollaan myöskin katsottu lukioiden rahoitusmallia, jolla nimenomaan heidän tilannettaan pyritään parantamaan.
Frågan slutbehandlad.
Riksdagen avslutade den muntliga frågestunden.