Arvoisa puhemies! Tuki Ukrainalle ja maan suvereniteetille, itsenäisyydelle ja alueelliselle koskemattomuudelle on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen prioriteetti. Osallistumisen kasvattaminen on myönteinen lisä Suomen kokonaisvaltaiseen tukeen Ukrainalle ja vahvistaa entisestään Suomen profiilia Ukrainan vankkana tukijana.
Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisen selonteon Suomen osallistumisesta Naton Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustukeen, joka kulkee lyhenteellä NSATU, enintään 15 sotilaalla. Tämä sisältää osallistumisen esikuntatehtäviin ja tarvittaviin hallinto- ja tukitehtäviin NSATUn esikunnassa Saksassa sekä tarvittaessa muissa toiminnoissa Naton jäsenvaltioiden alueella koskien tätä NSATUa.
Valtioneuvosto on kuullut eduskuntaa asiassa selontekomenettelyllä, koska ratkaisuehdotus koskee tehtävää, joka ei perustu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutukseen. Valiokunnalla ei ole huomauttamista valitun päätöksentekomenettelyn suhteen.
Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Suomi on osoittanut tukea Ukrainan kehitysyhteistyön, humanitäärisen avun, siviilipuolen, materiaalituen ja puolustusmateriaalituen kautta noin 3,7 miljardilla eurolla. Suomi on tehnyt päätökset 28 puolustustarvikepaketista, ja puolustusmateriaalituen kokonaisarvo on 2,7 miljardia euroa. Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa. Suomi ja Ukraina ovat myös allekirjoittaneet kahdenvälisen turvallisuusyhteistyösopimuksen vuonna 2024.
On odotettavissa, että myös Suomeen kohdistuu odotuksia edelleen lisätä tukea Ukrainalle aseapu- ja jälleenrakennustarpeiden myötä. Naton vuoden 2024 huippukokouksessa Washingtonissa sovittiin kattavasta tukikokonaisuudesta Ukrainalle. Sen toimeenpano muodostaa Naton tämänhetkisen Ukraina-tuen ytimen. Yksi tämän kokonaisuuden osa on Ukrainalle annettavan turvallisuus- ja koulutustuen koordinaatio NSATUn kautta.
NSATUn tavoitteena on varmistaa Ukrainalle annettavan turvallisuustuen kestävyys ja vahvistaa tuen ennustettavuutta sekä johdonmukaisuutta. Se koordinoi Naton jäsenmaiden ja kumppanimaiden materiaalitoimituksia Ukrainaan, mukaan lukien huolto ja logistiikka, sekä Ukrainalle annettavaa sotilaallista koulutusta. NSATUlla on lisäksi Ukrainan asevoimien kehittämiseen ja Naton yhteensopivuuteen liittyviä tehtäviä.
Arvoisa puhemies! Suomi on toistaiseksi osallistunut NSATUun 2—6 sotilaalla. Osallistumista valmistaudutaan edelleen laajentamaan siten, että Suomi osallistuisi jatkossa esikuntatehtäviin ja tarvittaviin hallinto- ja tukitehtäviin operaation esikunnassa Saksassa sekä tarvittaessa muilla Naton jäsenvaltioiden alueilla enintään 15 sotilaalla.
Ulkoasiainvaliokunta yhtyy esitykseen ukrainalaissotilaiden kouluttamisen tärkeydestä. Tämä on tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että Ukraina pystyy käymään menestyksellistä puolustussotaa Venäjää vastaan.
Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä saamaansa selvitystä siitä, että ukrainalaissotilaiden kouluttamisesta on konkreettista hyötyä myös kansalliselle puolustukselle, sillä Puolustusvoimat saa operaation kautta tärkeää tietoa siitä, miten sotaa Ukrainassa käydään. Saadun selvityksen mukaan NSATUn operaatioon osallistuminen mahdollistaa myös Suomen tilannekuvan ylläpitämisen Ukrainalle annettavasta tuesta.
Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Suomi osallistuu Ukrainan asevoimien kouluttamiseen myös EUMAM-operaation ja Ison-Britannian johtaman Interflex-operaation kautta. Valiokunta korostaa koordinaation tärkeyttä näiden eri tahojen ja toimintojen välillä.
Arvoisa puhemies! Lähetettäessä suomalaissotilaita NSATUn palvelukseen on tärkeää, että reserviläisten osaamispohjaa hyödynnetään täysimääräisesti, sillä 15 hengen vahvuuden saavuttaminen voi olla haasteellista kantahenkilökunnan saatavuuden vuoksi. Operaation uhat vertautuvat perinteisten kriisinhallintaoperaatioiden uhkien sijaan vastatiedustelu-uhkiin, ja keskeisimmän uhan muodostavat Venäjän tiedustelu- ja turvallisuuspalvelut. Suomalaisiin kohdistuva fyysinen uhka arvioidaan pieneksi.
Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto informoi eduskuntaa, mikäli uhka-arviossa tapahtuu muutoksia.
Suomen kansallisen osallistumisen kustannukset NSATUuun ovat alustavan arvion mukaan vuonna 2025 kuudella sotilaalla yhteensä noin 1,27 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 kymmenellä sotilaalla noin 2,65 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön ja puolustusministeriön momenteilta katettavat vuoden 2025 ja vuoden 2026 kustannukset katetaan nykyisten määrärahakehysten puitteissa.
Arvoisa puhemies! Johtopäätöksenä ulkoasiainvaliokunta puoltaa Suomen osallistumisen kasvattamista NSATUun esityksen mukaisesti. On tärkeää osallistua liittokunnan taakanjakoon tilanteessa, jossa Euroopan valtioiden odotetaan ottavan enemmän vastuuta Ukrainan tukemisesta. Osallistumisen kasvattaminen on myönteinen lisä Suomen kokonaisvaltaiseen tukeen Ukrainalle ja vahvistaa entisestään Suomen profiilia Ukrainan vankkana tukijana.
Valiokunta hyväksyi mietinnön yksimielisesti 2. lokakuuta 2025.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.