1 §
Kauppakamari ja Keskuskauppakamari
Kauppakamari on Keskuskauppakamarin jäsenyhteisö,
jonka toiminta-alueena on Keskuskauppakamarin sille vahvistama alue.
Kauppakamari kehittää toiminta-alueensa elinkeinoelämän
toimintaedellytyksiä sekä hoitaa sille säädettyjä ja
määrättyjä julkisia tehtäviä.
Keskuskauppakamari on kauppakamarien muodostama yhteisö,
joka toimii kauppakamarien yhteiselimenä ja tukee
kauppakamareita niille kuuluvien tehtävien hoitamisessa.
Keskuskauppakamari kehittää koko maassa elinkeinoelämän
toimintaedellytyksiä, myöntää Suomen elinkeinoelämän
tunnustuksena ansiomerkkejä ja hoitaa sille säädettyjä julkisia
tehtäviä.
Jollei tässä laissa muuta säädetä,
kauppakamariin ja Keskuskauppakamariin sovelletaan yhdistyslakia
(503/1989).
2 §
Kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin julkiset tehtävät
Kauppakamarin tehtävänä on:
1) hoitaa sille tilintarkastuslaissa (936/1994) säädetyt
tehtävät; sekä
2) vahvistaa ulkomaankaupan asiakirjoja sen mukaan
kuin sille muussa laissa tai sen nojalla on annettu tällainen
tehtävä.
Keskuskauppakamarin tehtävänä on:
1) hoitaa sille tilintarkastuslaissa säädetyt tehtävät;
2) määrätä välimiehet
osakeyhtiölaissa (734/1978) erikseen säädetyissä tilanteissa;
sekä
3) hoitaa sille kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston
välitysliikkeistä annetussa laissa (1075/2000)
säädetyt tehtävät.
3 §
Kauppakamarin perustamislupa
Luvan kauppakamarin perustamiseen myöntää Keskuskauppakamarin
esityksestä kauppa- ja teollisuusministeriö. Lupa
voidaan myöntää yhteisölle,
jolla on kauppakamarille säädettyjen julkisten
tehtävien hoitamiseen tarvittavat taloudelliset ja toiminnalliset
edellytykset.
Keskuskauppakamarin tekemään esitykseen on
liitettävä yhteisön säännöt
ja 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu vahvistus toiminta-alueesta
sekä selvitys siitä, että yhteisö täyttää 1
momentissa säädetyt luvan myöntämisen
edellytykset.
Kauppa- ja teollisuusministeriö voi peruuttaa 1 momentissa
tarkoitetun luvan, jos luvan antamisen olennaiset edellytykset eivät
enää täyty.
4 §
Keskuskauppakamarin valtuuskunta
Keskuskauppakamarissa yhdistyksen kokoukselle kuuluvaa
päätösvaltaa käyttää valtuuskunta,
joka muodostuu kauppakamarien valitsemista edustajista.
Keskuskauppakamarin säännöissä määrätään siitä,
miten kauppakamarin Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan valitsemien
edustajien lukumäärä määräytyy
suhteessa kauppakamarien jäsenten lukumäärään
sekä siitä, miten valtuuskunta päättää kauppakamarin
ja Keskuskauppakamarin keskinäisestä maksuosuudesta
ja sen muuttamisesta.
5 §
Osakeyhtiölaissa säädettyjen välimiesten
asettaminen
Keskuskauppakamarin valtuuskunta asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan
lautakunnan, jonka tehtävänä on edellä 2 §:n
2 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen välimiesten asettaminen.
Lautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään
viisi ja enintään seitsemän muuta jäsentä,
joiden tulee olla yleistä luottamusta nauttivia ja elinkeinoelämää tuntevia
henkilöitä. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan
sekä kahden jäsenen on oltava oikeustieteen kandidaatin
tutkinnon suorittaneita henkilöitä, joista kahdella
tulee olla kelpoisuus tuomarin virkaan.
Lautakunta on päätösvaltainen, kun
läsnä on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan
lisäksi vähintään kolme muuta
jäsentä. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja
ovat estyneitä tai esteellisiä, lautakunta on
päätösvaltainen, kun läsnä on
vähintään neljä muuta jäsentä,
jotka valitsevat keskuudestaan oikeustieteen kandidaatin tutkinnon
suorittaneen jäsenen puheenjohtajaksi. Päätökset
lautakunnan kokouksessa tehdään yksinkertaisella
enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee puheenjohtajan ääni.
6 §
Välimiesten asettamista koskeva menettely ja kustannukset
Edellä 5 §:ssä tarkoitetun
lautakunnan jäseneen ja toimihenkilöön
sovelletaan heidän hoitaessaan välimiesten
asettamiseen liittyviä tehtäviä rikosoikeudellista
virkavastuuta koskevia säännöksiä.
Asioiden käsittelyyn lautakunnassa sovelletaan hallintomenettelylakia
(598/1982), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia
(621/1999) ja kielilakia (148/1922).
Keskuskauppakamari vastaa lautakunnan kustannuksista ja vahvistaa
lautakunnan puheenjohtajan ja muiden jäsenten palkkioiden
perusteet. Keskuskauppakamarilla on oikeus periä hakijalta
maksu välimiesten asettamisesta aiheutuneista kustannuksista.
7 §
Ilmoitukset rekisteriin
Kun kauppakamarin perustamislupa on myönnetty, kauppakamari
on viipymättä ilmoitettava merkittäväksi
yhdistysrekisteriin. Rekisteriin tehdään tällöin
erillinen merkintä yhdistyksen toimimisesta kauppakamarina.
Rekisteriin merkittäviksi on myös ilmoitettava
kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin tämän lain
2 §:ssä tarkoitettuja julkisia tehtäviä hoitamaan
asetettujen toimielinten puheenjohtajien, muiden jäsenten
ja varajäsenten nimet sekä jäljennökset
kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin tilinpäätöksestä ja
tilintarkastuskertomuksesta. Tilinpäätös
on toimitettava rekisteröitäväksi kahden
kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä.
Jos kauppa- ja teollisuusministeriö peruuttaa kauppakamarin
perustamisluvan, ministeriö tekee ilmoituksen peruuttamisesta
Patentti- ja rekisterihallitukselle, jonka on poistettava yhdistysrekisteristä merkintä
yhdistyksen
toimimisesta kauppakamarina. Yhdistyksen on kolmen kuukauden kuluessa
merkinnän poistamisesta tehtävä ilmoitus
nimensä ja sääntöjensä muuttamisesta
Patentti- ja rekisterihallitukselle, jonka on käsiteltävä muutosilmoitus
kiireellisenä.
8 §
Kirjanpito ja tilintarkastus
Kauppakamari ja Keskuskauppakamari ovat kirjanpitovelvollisia.
Niiden kirjanpidosta on voimassa, mitä kirjanpitolaissa
(1336/1967) säädetään.
Kauppakamarin ja Keskuskauppakamarin tilinpäätöksestä on
käytävä ilmi tilintarkastuslaissa tarkoitettujen
tehtävien hoitamista varten perittyjen maksujen määrä ja
näiden tehtävien hoitamisesta aiheutuneet menot.
Lisäksi Keskuskauppakamarin tilinpäätöksestä on
käytävä ilmi, että kiinteistönvälitysliikkeistä ja
vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain
maksuja koskevaa säännöstä on
noudatettu.
Kauppakamarilla ja Keskuskauppakamarilla on oltava vähintään
kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa, joiden on
oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia.
Tilintarkastuksesta on muutoin voimassa, mitä tilintarkastuslaissa
säädetään.
9 §
Nimenkäyttöoikeus
Vain tässä laissa tarkoitettu yhdistysrekisteriin
kauppakamarina toimivaksi merkitty yhdistys saa käyttää nimeä "kauppakamari"
tai vastaavaa vieraskielistä nimeä sekä kauppakamarien yhteiselin
nimeä "Keskuskauppakamari" tai vastaavaa vieraskielistä nimeä.
10 §
Muutoksenhaku
Kauppa- ja teollisuusministeriön tämän
lain nojalla tekemään päätökseen
saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen noudattaen mitä muutoksenhausta
hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
11 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Tällä lailla kumotaan 15 päivänä huhtikuuta 1988
annettu kauppakamariasetus (337/1988) siihen myöhemmin
tehtyine muutoksineen.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.
12 §
Siirtymäsäännös
Keskuskauppakamari voi jatkaa toimintaansa tämän
lain 1 §:ssä tarkoitettuna yhteisönä rekisteröitymällä kolmen
kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta noudattaen,
mitä 7 §:ssä kauppakamarin yhdistysrekisteriin
merkitsemisestä säädetään.
Kauppakamari, jolla on tämän lain voimaantullessa
voimassa oleva lupa toiminnalleen, voi jatkaa toimintaansa tämän
lain 1 §:ssä tarkoitettuna yhteisönä rekisteröitymällä kolmen
kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta noudattaen,
mitä kauppakamarin rekisteriin merkitsemisestä 7 §:ssä säädetään.