1 §
Lain tarkoitus
Tällä lailla pannaan Suomessa täytäntöön puutavaraa
ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien
vahvistamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetus (EU) N:o 995/2010, jäljempänä puutavara-asetus,
ja mainitun asetuksen nojalla annetut Euroopan unionin säädökset.
2 §
Toimivaltainen viranomainen
Puutavara-asetuksessa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen
on Maaseutuvirasto. Lisäksi Suomen metsäkeskus,
Elintarviketurvallisuusvirasto, Tulli ja Suomen ympäristökeskus
hoitavat tämän lain täytäntöönpanoon
liittyvät niille säädetyt tehtävät.
3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) puutavaralla ja puutuotteilla puutavara-asetuksen
2 artiklan a kohdassa tarkoitettua puutavaraa ja puutuotteita;
2) toimijalla puutavara-asetuksen 2 artiklan c kohdassa
tarkoitettua luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä;
3) kauppaa käyvällä puutavara-asetuksen 2 artiklan
d kohdassa tarkoitettua luonnollista tai oikeushenkilöä;
4) laittomasti korjatulla
puutavaralla puutavara-asetuksen
2 artiklan g kohdassa tarkoitettua puutavaraa;
5) asianmukaisen huolellisuuden järjestelmällä puutavara-asetuksen
4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua järjestelmää;
6) jäljitettävyydellä puutavara-asetuksen 5 artiklassa
tarkoitettuja puutavaran tai puutuotteiden toimitusketjun tietoja.
4 §
Valvonta
Maaseutuvirasto vastaa puutavara-asetuksen toimeenpanoon liittyvästä valvonnasta
ja sen järjestämisestä.
5 §
Tarkastukset
Maaseutuvirastolla on oikeus tehdä tarkastuksia 1 §:ssä tarkoitettujen
Euroopan unionin säädösten noudattamisen
valvonnan edellyttämässä laajuudessa
niissä kulkuneuvoissa sekä liike-, varasto- tai
muissa vastaavissa ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen käytettävissä tiloissa
ja muilla alueilla, joissa on asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää tai
jäljitettävyyttä koskevia asiakirjoja
taikka puutavaroita tai puutuotteita. Tarkastuksessa on noudatettava,
mitä hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädetään.
Tarkastusta ei saa tehdä pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa.
Ulkopuolinen asiantuntija voi Maaseutuviraston pyynnöstä avustaa
tarkastuksessa. Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan hallintolakia, kielilakia
(423/2003), saamen kielilakia (1086/2003), viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) sekä valtion
virkamieslain (750/1994) 14 ja 15 §:ää.
Asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta
koskevia säännöksiä hänen
toimiessaan tämän lain mukaisissa tehtävissä.
Vahingonkorvausvastuusta säädetään
vahingonkorvauslaissa (412/1974).
Toimijan, kauppaa käyvän ja muun tarkastuksen
kohteena olevan on avustettava Maaseutuvirastoa tarkastuksen
tekemisessä. Maaseutuvirastolla on tarkastusta
suorittaessaan oikeus ottaa asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää sekä puutavaran
ja puutuotteiden jäljitettävyyttä koskevat
asiakirjat tai niistä laadittu jäljennös
sekä muuta tarkastettavaa aineistoa haltuunsa, jos se on
tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämisen kannalta
välttämätöntä. Lisäksi
Maaseutuvirastolla on oikeus tarkastuksen yhteydessä tehdä puutavaraan
tai puutuotteeseen liittyviä tutkimuksia ja ottaa korvauksetta
valvontaa varten tarpeellinen määrä näytteitä.
Suomen metsäkeskuksella ja Elintarviketurvallisuusvirastolla
on oikeus tehdä tässä pykälässä tarkoitettu
tarkastus Maaseutuviraston antaman valtuutuksen perusteella.
6 §
Tietojensaanti toimijalta ja kauppaa käyvältä
Maaseutuvirastolla on oikeus saada toimijalta ja kauppaa käyvältä ne
tiedot, jotka ovat tarpeen 1 §:ssä tarkoitettujen
Euroopan unionin säädösten valvonnassa.
Sama oikeus on Suomen metsäkeskuksella ja Elintarviketurvallisuusvirastolla,
jos Maaseutuvirasto on antanut niille 5 §:n 4
momentissa tarkoitetun valtuutuksen tehdä toimijaa ja kauppaa
käyvää koskevan tarkastuksen.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu tiedonsaantioikeus
koskee myös sellaisia tietoja, jotka yksityistä liiketoimintaa
taikka yksityisen taloudellista asemaa koskevina olisivat muutoin
salassa pidettävä.
7 §
Tietojensaanti viranomaiselta ja muulta julkista hallintotehtävää hoitavalta
Maaseutuvirasto, Suomen metsäkeskus, Elintarviketurvallisuusvirasto,
Tulli ja Suomen ympäristökeskus ovat salassapitosäännösten
estämättä velvollisia antamaan
toisilleen 1 §:ssä tarkoitettujen Euroopan unionin
säädösten valvonnassa välttämättömät
tiedot. Mainituilla viranomaisilla ja Suomen metsäkeskuksella
on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada muulta
viranomaiselta tai muulta julkista hallintotehtävää hoitavalta
1 §:ssä tarkoitettujen Euroopan unionin
säädösten valvonnassa välttämättömät
tiedot.
Suomen metsäkeskuksen on omasta aloitteestaan ilmoitettava
Maaseutuvirastolle, jos sillä on todennäköisiä perusteita
epäillä sellaisen metsälain (1093/1996)
18 §:ssä tarkoitetun teon tai laiminlyönnin
tapahtuneen, joka liittyy metsänkäyttöilmoituksen
tekemiseen tai puuston hakkuuseen. Suomen metsäkeskuksella
ei kuitenkaan ole ilmoitusvelvollisuutta, jos lainvastaisen toimenpiteen
osalta on ryhdytty metsälain 20 §:ssä tarkoitettuihin
korjaaviin toimenpiteisiin tai jos teko tai laiminlyönti
on sellainen, josta metsäkeskus saa metsälain
22 §:n nojalla jättää tekemättä ilmoituksen
poliisille.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot voidaan
luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla. Suomen
metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun
lain (419/2011) 8 §:n 1 momentista poiketen Suomen
metsäkeskus on velvollinen avaamaan teknisen käyttöyhteyden
metsätietojärjestelmään Maaseutuvirastoa
varten tämän pykälän 1 ja 2
momentissa tarkoitettujen tietojen luovuttamista varten.
8 §
Kehotuksen antaminen
Jos asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää koskevan
velvoitteen noudattamisen valvonnassa tai muuten havaitaan puutteita
mainitun velvoitteen noudattamisessa, Maaseutuviraston on annettava
toimijalle kirjallinen kehotus puutteiden korjaamiseksi taikka virheellisen
menettelyn lopettamiseksi sekä asetettava määräaika,
jonka kuluessa näin on meneteltävä. Sama koskee
puutavaran ja puutuotteiden jäljitettävyyttä koskevan
velvoitteen noudattamisen valvontaa.
9 §
Korjausmääräys, kielto ja uhkasakko
Jos asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän
puutteita ei ole korjattu 8 §:n mukaisen kehotuksen tarkoittamalla
tavalla ja määräajassa, Maaseutuviraston
on määrättävä toimija
asettamassaan määräajassa korjaamaan
puutteet. Määräys voidaan antaa vain,
jos:
1) toimija on saattanut markkinoille puutavaraa tai
puutuotteita ilman asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää;
tai
2) toimijan asianmukaisen huolellisuuden järjestelmässä on
toistuvasti ollut merkittäviä puutteita.
Maaseutuvirasto voi kieltää toimijaa saattamasta
markkinoille sellaista puutavaraa tai sellaisia puutuotteita, joiden
osalta toimija ei ole noudattanut 1 momentissa tarkoitettua korjausmääräystä.
Kielto on annettava määräaikaisena ja
sen voimassaoloaika voi olla enintään kolme kuukautta.
Jos toimija saattaa puutavaraa tai puutuotteita markkinoille kausiluonteisesti, kiellon
voimassaoloaika voi kuitenkin olla enintään vuosi.
Kielto on viipymättä peruutettava, kun asianmukaisen
huolellisuuden järjestelmän puutteet on korjattu
Maaseutuviraston hyväksymällä tavalla.
Maaseutuvirasto voi asettaa 2 momentissa säädetyn
kiellon tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakosta säädetään
uhkasakkolaissa (1113/1990). Maaseutuviraston tehtävänä on
valvoa kiellon noudattamista. Maahantuonnin osalta kiellon noudattamista
valvoo kuitenkin Tulli.
10 §
Virka-apu
Maaseutuvirastolla on oikeus tarvittaessa saada virka-apua muilta
viranomaisilta tämän lain mukaisten valvonta-
ja tarkastustehtävien suorittamiseksi.
11 §
Ilmoitus esitutkintaviranomaiselle ja Maaseutuviraston kuuleminen
Jos Maaseutuvirastolla on todennäköisiä perusteita
epäillä 12 §:ssä tarkoitetun
teon tapahtuneen, sen on ilmoitettava asiasta esitutkintaviranomaiselle
esitutkintaa varten. Ilmoitus saadaan kuitenkin jättää tekemättä,
jos teko on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen
eikä yleinen etu vaadi asian tarkempaa selvittämistä.
Syyttäjän on ennen puutavararikkomusta tai puutavararikosta
koskevan syytteen nostamista kuultava Maaseutuvirastoa. Tuomioistuimen
on tällaista rikkomusta tai rikosta koskevaa asiaa käsitellessään
varattava Maaseutuvirastolle tilaisuus tulla kuulluksi.
12 §
Rangaistukset
Rangaistus puutavararikoksesta säädetään
rikoslain (39/1889) 48 a luvun 3 b §:ssä.
Joka tahallaan rikkoo
1) puutavara-asetuksen 4 artiklassa tarkoitettua asianmukaisen
huolellisuuden järjestelmän velvoitetta tai
2) puutavara-asetuksen 5 artiklan jäljitettävyyttä koskevaa
velvoitetta,
on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa
rangaistusta, puutavararikkomuksesta sakkoon.
Joka rikkoo 9 §:n nojalla määrättyä uhkasakolla
tehostettua kieltoa, voidaan jättää tuomitsematta
rangaistukseen samasta teosta, jos uhkasakko on lainvoimaisella
päätöksellä tuomittu maksettavaksi.
13 §
Menettämisseuraamus ja takavarikoinnin kustannukset
Menettämisseuraamuksesta säädetään
rikoslain 10 luvussa. Laiton puutavara tai puutuote, joka tuomitaan
valtiolle menetetyksi, voidaan myydä julkisella huutokaupalla.
Toimijan on suoritettava valtiolle ne kustannukset, jotka aiheutuvat
puutavaran tai puutuotteiden varastoinnista takavarikoinnin aikana.
Edellä 2 momentissa tarkoitetut kustannukset saadaan
vähentää julkisella huutokaupalla myydyn
puutavaran tai puutuotteiden hinnasta. Toimijan on kuitenkin suoritettava
valtiolle ne kustannukset, joita ei saada katetuiksi myytäessä puutavara
tai puutuotteet julkisella huutokaupalla.
14 §
Maa- ja metsätalousministeriön ohjaus- ja
valvontatehtävä
Maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä on valvoa
Maaseutuviraston toimintaa sille tässä laissa
säädettyjen tehtävien hoitamisen osalta. Ministeriöllä on
oikeus saada Maaseutuvirastolta salassapitosäännösten
estämättä valvonnassa välttämättömiä tietoja
ja tehdä tämän lain noudattamisen valvonnassa
tarpeellisia Maaseutuviraston toimintaan kohdistuvia tarkastuksia.
Maaseutuviraston on laadittava puutavara-asetuksen 20 artiklan
1 kohdassa tarkoitettu kertomus ja toimitettava se neljä viikkoa
ennen mainitussa säännöksessä tarkoitettua
määräaikaa maa- ja metsätalousministeriölle.
Maaseutuvirasto voi toimittaa kertomuksen komissiolle vasta sen
jälkeen, kun maa- ja metsätalousministeriö on
päättänyt kertomuksen hyväksymisestä.
15 §
Euroopan unionin tarkastajat
Mitä 5—7 §:ssä säädetään
Suomen viranomaisen tarkastus- ja tiedonsaantioikeudesta, koskee
myös Euroopan unionin toimielimiä ja Euroopan
unionin jäsenmaiden toimivaltaisia viranomaisia, jos kyse
on mainittujen viranomaisten yhteistyössä Maaseutuviraston
kanssa tehtävästä tarkastuksesta. Mitä 5—7 §:ssä säädetään, koskee
tällöin myös maa- ja metsätalousministeriötä.
16 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.