1 luku
Yleiset säännökset
8 §
Valtion ja kunnan suhde
Valtiovarainministeriö seuraa yleisesti kuntien
toimintaa ja taloutta sekä huolehtii, että kuntien
itsehallinto otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön
valmistelussa.
Lääninhallitus voi kantelun johdosta tutkia, onko
kunta toiminut voimassa olevien lakien mukaan.
Kuntia koskevaa lainsäädäntöä,
periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia
kunnallishallinnon ja -talouden asioita sekä valtion- ja
kunnallistalouden yhteensovittamista käsitellään
valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä siten kuin 8
a ja 8 b §:ssä säädetään.
8 a §
Peruspalveluohjelmamenettely
Peruspalveluohjelmamenettelyllä tarkoitetaan
peruspalveluohjelmaa sekä peruspalvelubudjettia. Peruspalveluohjelmamenettely
on osa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä ja valtion
talousarvion valmistelua.
Peruspalveluohjelmassa arvioidaan kuntien toimintaympäristön
ja palvelujen kysynnän muutokset, kuntatalouden kehitys
ja kuntien tehtävien muutokset sekä tehdään
ohjelma tulojen ja menojen tasapainottamisen edellyttämistä toimenpiteistä.
Kuntataloutta arvioidaan kokonaisuutena, osana julkista taloutta
ja kuntaryhmittäin. Lisäksi peruspalveluohjelmassa
arvioidaan kuntien lakisääteisten tehtävien
rahoitustarvetta, kehittämistä ja tuottavuuden
lisäämistä.
Peruspalvelubudjetissa arvioidaan kuntatalouden kehitys sekä valtion
talousarvioesityksen vaikutukset kuntatalouteen. Peruspalvelubudjetti
laaditaan valtion talousarvioesityksen yhteydessä.
Peruspalveluohjelman ja -budjetin laatii valtiovarainministeriö yhdessä sosiaali-
ja terveysministeriön, opetusministeriön ja tarvittaessa muiden
ministeriöiden kanssa. Suomen Kuntaliitto osallistuu pysyvänä asiantuntijana
peruspalveluohjelmamenettelyyn.
8 b §
Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunta
Valtion ja kuntien neuvottelumenettelyyn kuuluu peruspalveluohjelmamenettelyn
lisäksi asioiden käsittely valtiovarainministeriön
yhteydessä toimivassa kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa.
Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä 8 §:n
3 momentissa tarkoitettuja asioita, valmistella peruspalveluohjelmaan
liittyvä kuntatalouden kehitysarvio sekä seurata,
että peruspalveluohjelma otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön
ja päätöksien valmistelussa. Kunnallistalouden
ja -hallinnon neuvottelukunnan tarkemmista tehtävistä sekä kokoonpanosta
ja jaostoista säädetään valtioneuvoston
asetuksella.
10 §
Valtuutettujen lukumäärä
Valtuutettuja valitaan kunnan asukasluvun mukaan seuraavasti:
|
Asukasluku
|
Valtuutettujen luku
|
|
|
|
enintään
2 000
|
17
|
|
2 001 — 4
000
|
21
|
|
4 001 — 8
000
|
27
|
|
8 001—15
000
|
35
|
|
15 001—30 000
|
43
|
|
30 001—60 000
|
51
|
|
60 001—120 000
|
59
|
|
120 001—250 000
|
67
|
|
250 001—400 000
|
75
|
|
yli 400 000
|
85
|
Kunnassa, jonka asukasluku on enintään 2 000,
valtuusto voi vaalivuoden kesäkuun loppuun mennessä päättää valittavaksi
valtuutettuja pienemmänkin parittoman lukumäärän
kuin 17, ei kuitenkaan vähempää kuin
13. Lukumäärän muutoksista on viipymättä ilmoitettava
oikeusministeriölle.
Tässä pykälässä säädetty
asukasluku määräytyy väestötietolaissa
(507/1993) tarkoitetussa väestötietojärjestelmässä vaalivuoden
toukokuun 31 päivän päättyessä olevien
tietojen mukaan.
87 c §
Johtokunta
Kunnallisella liikelaitoksella on johtokunta.
Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta
vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen
valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Johtokunnan tehtävänä on:
1) päättää liikelaitoksen
toiminnan kehittämisestä valtuuston tai yhtymäkokouksen
asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden
rajoissa sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida
niiden saavuttamisesta;
2) hyväksyä liikelaitoksen talousarvio
ja -suunnitelma;
3) valita ja irtisanoa liikelaitoksen johtaja, jollei
johtosäännössä toisin määrätä;
4) päättää liikelaitoksen
investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista,
jollei johtosäännössä toisin
määrätä;
5) päättää liikelaitoksen
nimen kirjoittamiseen oikeutetuista; ja
6) valvoa liikelaitoksen etua ja, jollei johtosäännössä toisin
määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen
puhevaltaa liikelaitoksen tehtäväalueella.
Johtokunnan muista tehtävistä määrätään
johtosäännössä.
Liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan tehtävistä on
muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 86 §:n
mukaan sovelletaan kuntayhtymän hallitukseen. Liikelaitoskuntayhtymässä muista
kuin yhtymäkokoukselle kuuluvista asioista päättää johtokunta,
jollei kysymys ole johtajalle 87 d §:n mukaan kuuluvasta
asiasta tai jollei toimivaltaa ole siirretty johtajalle tai muulle
viranomaiselle.
Kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan kokoonpanoon ei sovelleta
81 §:n 4 momenttia.
89 §
Oikaisuvaatimus
Kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden
alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön
voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen
ei saa hakea muutosta valittamalla.
Oikaisuvaatimus tehdään 1 momentissa tarkoitetun
toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen
päätöksestä asianomaiselle toimielimelle.
Oikaisuvaatimus kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan 87 c §:n
3 momentissa ja liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan 87 c §:n
5 momentissa tarkoitetusta päätöksestä tehdään
päätöksen tehneelle johtokunnalle. Jos johtosäännössä on
51 §:n nojalla määrätty, että päätös
voidaan ottaa johtokunnan käsiteltäväksi,
oikaisuvaatimus johtokunnan ja sen alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään
johtokunnalle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä.
Jos kunnanhallitus on 51 §:n nojalla ottanut lautakunnan,
sen jaoston tai niiden alaisen viranomaisen päättämän
asian käsiteltäväkseen, on päätöksestä tehty
oikaisuvaatimus käsiteltävä kunnanhallituksessa.
90 §
Kunnallisvalitus
Valtuuston ja kuntayhtymän 81 §:n 1 momentissa
tarkoitetun toimielimen päätökseen sekä kunnanhallituksen,
lautakunnan ja johtokunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan
päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella
hallinto-oikeudelta.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella,
että:
1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;
2) päätöksen tehnyt viranomainen
on ylittänyt toimivaltansa; tai
3) päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää 2 momentissa tarkoitetut
valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.