2 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan rataverkolla liikenneturvallisuustehtävissä toimiviin
ja tehtäviin hakeutuviin sekä turvalaitteiden
asennus- ja huoltotehtävissä tai turvamiehenä toimiviin.
Lakia ei sovelleta:
1) sellaiseen raiteeseen, jolta ei ole liikennöintiyhteyttä tässä laissa
tarkoitettuun rataverkkoon tai jolta ei liikennöidä rataverkolle
tai jolle ei liikennöidä rataverkolta;
2) sellaiseen yksityisessä omistuksessa olevaan
rataverkkoon, jota rataverkon omistaja käyttää yksinomaan
omassa tavaraliikenteessään;
3) radan osilla, jotka on suljettu muulta rautatieliikenteeltä rautatiejärjestelmän
kunnossapitoa, uusimista tai parantamista varten;
4) metro- ja raitiovaunuliikenteeseen eikä muuhun kevyen
raideliikenteen järjestelmään;
5) liikenneturvallisuustehtäviä Suomen ja
Venäjän välisessä rautatieyhdysliikenteessä Suomen
valtion raja-alueella ja rautatieraja-asemilla hoitavaan Venäjälle
sijoittuneen rautatieyrityksen henkilöstöön.
3 §
Määritelmiä
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) rautatiejärjestelmällä rataverkkoa,
rataverkolla käytettävää liikkuvaa
kalustoa sekä niiden muodostaman järjestelmän
toimintaa ja hallinnointia;
2) rataverkolla Liikenneviraston hallinnoimaa valtion
rataverkkoa ja lain soveltamisalan piiriin kuuluvaa 4 kohdassa tarkoitettua
yksityisraidetta;
3) rataverkon haltijalla Liikennevirastoa ja tämän
lain soveltamisalaan kuuluvan yksityisraiteen haltijaa;
4) yksityisraiteella muuta kuin valtion omistamaa ja
Liikenneviraston hallinnoimaa raidetta, jolta liikennöidään
valtion rataverkolle tai toiselle yksityisraiteelle tai jolle liikennöidään valtion
rataverkolta tai toiselta yksityisraiteelta;
5) rautatieliikenteen harjoittamisella rautatieyrityksen
liikennöintiä, radan kunnossapitoon
liittyvää liikennöintiä, museoliikenteen harjoittajan
liikennöintiä, muuna kuin päätoimenaan
liikennöintiä harjoittavan yrityksen tai yhteisön
liikennöintiä ja rataverkon haltijan liikennöintiä rataverkolla;
6) radan kunnossapitoa harjoittavalla yrityksellä yritystä,
joka tekee rataverkolla radan rakennus- ja kunnossapitotöitä ja
harjoittaa siihen liittyvää liikennöintiä rataverkolla;
7) liikenneturvallisuustehtävällä rautatiejärjestelmässä suoritettavaa
tehtävää, joka vaikuttaa välittömästi
rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuuteen;
8) turvamiehellä henkilöä,
joka varoittaa radalla työskenteleviä saapuvasta
liikkuvasta kalustosta;
9) rautatieyrityksellä julkista tai yksityisoikeudellista
yhtiötä tai muuta yhteisöä,
joka Euroopan talousalueella myönnetyn toimiluvan nojalla
päätoimenaan harjoittaa rautateiden henkilö-
tai tavaraliikennettä ja joka on velvollinen huolehtimaan
vetopalveluista, sekä yksinomaan vetopalveluja tarjoavaa
yritystä;
10) museoliikenteellä museokalustolla rataverkolla
harjoitettavaa laajuudeltaan vähäistä liikennöintiä,
jota harjoittava yhteisö ei tavoittele toiminnallaan liiketaloudellista
voittoa;
11) toiminnanharjoittajalla rautatieyritystä, rataverkon
haltijaa, museoliikennettä harjoittavaa yritystä tai
yhteisöä, radan kunnossapitoa harjoittavaa yritystä ja
muuna kuin päätoimenaan liikennöivää yritystä tai
yhteisöä;
12) liikkuvalla kalustolla henkilö- tai tavaraliikenteessä sekä vaihtotyöliikenteessä
käytettävää veturia,
henkilöliikenteeseen tarkoitettua moottorijunaa ja rataverkon
kunnossapitoon tarkoitettua kiskoilla liikkuvaa kalustoa;
13) liikkuvan kaluston kuljettajalla veturinkuljettajaa
ja muuta liikkuvan kaluston kuljettajaa, jolla tämän
lain perusteella on kyky ja lupa kuljettaa itsenäisesti,
vastuullisesti ja turvallisesti liikkuvaa kalustoa rautatieliikenteessä;
14) veturinkuljettajadirektiivillä vetureita
ja junia rautateillä yhteisössä ajavien
veturinkuljettajien hyväksymisestä annettua Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2007/59/EY.
4 §
Toiminnanharjoittajan vastuu
Toiminnanharjoittaja vastaa toiminnassaan siitä,
että sen palveluksessa tai toiminnassa mukana olevat:
1) liikenneturvallisuustehtäviä hoitavat täyttävät
tässä laissa tarkoitetut kelpoisuusvaatimukset;
ja
2) turvamiesten ja turvalaitteiden asennus- ja huoltotehtäviä hoitavien
terveydentila täyttää tässä laissa
säädetyt vaatimukset.
6 §
Kelpoisuusvaatimukset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomen ja Ruotsin välisessä rautatieyhdysliikenteessä Suomen
valtion raja-alueella ja rautatieraja-asemilla liikenneturvallisuustehtäviä hoitavan
Ruotsiin sijoittuneen rautatieliikenteen harjoittajan liikenneturvallisuustehtäviä
hoitavan
henkilöstön Ruotsissa myönnetty kelpoisuus
on voimassa sellaisenaan Suomessa.
9 §
Lupakirjan pitäminen voimassa
Lupakirja on voimassa kymmenen vuotta sen myöntämisestä tai
enintään siihen saakka, kun lupakirjan haltija
täyttää 68 vuotta, jos sen haltija
osallistuu kertauskoulutukseen ja hoitaa tehtäväkohtaisen
pätevyytensä mukaisia 5 §:ssä tarkoitettuja
tehtäväkokonaisuuksia yhteensä vähintään
100 tuntia kunakin kalenterivuonna.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa määräyksiä kertauskoulutuksen
sisällöstä ja kestosta.
9 a §
Lupakirjan voimassaolon uudistaminen
Jos liikkuvan kaluston kuljettamiseen koulutuksen saaneen lupakirja
ei ole voimassa 9 §:ssä säädetyn
vuoksi, hänen on suoritettava hyväksytysti kertauskoulutuksen
lisäksi käytännön osaamista
osoittava koe liikkuvan kaluston kuljettajan kelpoisuuden uudistamiseksi.
12 §
Lisätodistus
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Lisätodistus kuuluu sen myöntäneelle
toiminnanharjoittajalle. Se on voimassa toistaiseksi siihen saakka,
kun lisätodistuksen haltija täyttää 68 vuotta,
jos hänen palvelussuhteensa ei ole päättynyt
ja hän on ylläpitänyt pätevyyttään 12 a §:ssä tarkoitetulla
tavalla. Toiminnanharjoittajan on annettava kuljettajalle lisätodistuksen
oikeaksi todistettu jäljennös.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Toiminnanharjoittajan päätökseen,
jolla hakemus lisätodistuksen saamiseksi on hylätty tai
lisätodistus on peruutettu, voidaan hakea oikaisua Liikenteen
turvallisuusvirastolta siten kuin hallintolain (434/2003)
7 a luvussa säädetään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
12 a §
Lisätodistuksen pitäminen voimassa
Toiminnanharjoittajalla on oltava käytössä turvallisuusjohtamisjärjestelmässä kuvattava
koulutusmenettely,
jolla varmistetaan liikkuvan kaluston kuljettajien pätevyyden
ylläpitäminen. Lisäksi toiminnanharjoittajan
on järjestettävä lisätodistuksen
saaneelle kuljettajalle lisätodistuksen voimassa pitämiseksi
12 §:n 3 momentin mukaisia kokeita tai ohjattava kuljettaja
tämän pykälän 2 momentissa tarkoitetun
muun kokeita järjestävän toimijan koetilaisuuksiin.
Kokeita voi järjestää toiminnanharjoittajan
lisäksi 23 §:ssä tarkoitettu oppilaitos
ja Liikenteen turvallisuusviraston tehtävään
hyväksymä rautatiejärjestelmän
liikenneturvallisuuteen perehtynyt henkilö. Toiminnanharjoittaja
voi tehdä yhteistyötä 23 §:ssä tarkoitetun
oppilaitoksen kanssa tämän pykälän
1 momentissa tarkoitetun koulutusmenettelyn järjestämisessä.
Kuljettajan on lisätodistuksen voimassa
pitämiseksi suoritettava hyväksytysti 12 §:n 3 momentin
mukainen koe:
1) kuljettajan kulloiseenkin toimenkuvaan kuuluvan lisätodistuksessa
määritellyn liikkuvan kaluston kuljettamisen tuntemusta
koskeva koe vähintään joka kolmas vuosi;
2) kuljettajan kulloiseenkin toimenkuvaan liittyvän
lisätodistuksessa määritellyn rataverkon
tuntemusta koskeva koe vähintään joka
kolmas vuosi ja aina, kun kuljettaja on ollut poissa lisätodistuksessa
tarkoitetuista tehtävistä vähintään
vuoden ajan;
3) kuljettajan kulloiseenkin toimenkuvaan liittyviltä osin
toiminnanharjoittajan turvallisuusjohtamisjärjestelmän
tuntemusta koskeva koe vähintään joka
kolmas vuosi.
Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 1
momentissa tarkoitetusta koulutusmenettelystä ja 3 momentissa
tarkoitetuista kokeista.
12 b §
Lisätodistuksen voimassaolon uudistaminen
Jos henkilöllä on lupakirja liikkuvan kaluston kuljettamiseen,
mutta hänen lisätodistuksensa ei ole voimassa
12 a §:n 3 momentissa säädetyn vuoksi,
hänen on suoritettava hyväksytysti 12 a §:ssä tarkoitetut
kokeet voidakseen jälleen toimia liikkuvan kaluston kuljettajan
tehtävässä.
13 §
Lisätodistuksen peruuttaminen ja liikkuvan kaluston
kuljettamisen kieltäminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Liikenteen turvallisuusvirasto voi kieltää liikkuvan
kaluston kuljettajaa toimimasta rataverkolla, jos kuljettaja aiheuttaa
vakavan uhkan rautatiejärjestelmän turvallisuudelle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
16 §
Kelpoisuuskirjan pitäminen voimassa
Kelpoisuuskirja on voimassa toistaiseksi siihen saakka, kun
kelpoisuuskirjan haltija täyttää 68 vuotta,
jos sen haltija osallistuu kertauskoulutukseen ja hoitaa tehtäväkohtaisen
pätevyytensä mukaisia 5 §:ssä tarkoitettuja
tehtäväkokonaisuuksia yhteensä vähintään
100 tuntia kunakin kalenterivuonna.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
21 §
Psykologinen soveltuvuus
Liikenneturvallisuustehtävää saa
hoitaa vain henkilö, jolla on tehtävän
turvallisessa hoitamisessa vaadittavat psykologiset valmiudet
ja soveltuvuus tehtävän hoitamiseen. Henkilön
on oltava psykologisilta ominaisuuksiltaan, käyttäytymiseltään
ja persoonallisuudeltaan soveltuva hoitamaansa liikenneturvallisuustehtävään. Henkilö,
jolla on todettu toiminnallisessa soveltuvuudessa tai muissa psykologisissa
ominaisuuksissa sellaisia ammattiin liittyviä psykologisia
puutteita, jotka saattavat haitata tehtävän turvallista
hoitamista, ei saa hoitaa liikenneturvallisuustehtävää.
Toiminnanharjoittajan on varmistettava, että 32 §:n
1 momentissa tarkoitettu psykologi tekee liikenneturvallisuustehtävässä aloittavalle
psykologisen henkilöarvioinnin sen varmistamiseksi, että tällä on
riittävät psykologiset valmiudet ja soveltuvuus
tehtävään. Arviointia ei kuitenkaan tehdä ratatyön
liikenneturvallisuudesta vastaavalle.
Psykologinen henkilöarviointi on tehtävä aina myös,
jos 31 §:n 1 momentissa tarkoitetun työterveyshuollon
ammattihenkilön arvion perusteella on syytä epäillä,
että liikenneturvallisuus vaarantuu, koska liikenneturvallisuustehtävässä toimivalla
ei enää ole psykologisia valmiuksia tehtäviensä hoitamiseksi.
Psykologi antaa psykologisen henkilöarvioinnin perusteella
kirjallisen lausunnon henkilön psykologisesta soveltuvuudesta
liikenneturvallisuustehtävään.
Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tarkemmat määräykset
liikenneturvallisuustehtävää hoitavalta
vaadittavista psykologisista ominaisuuksista ja soveltuvuudesta
sekä psykologisen henkilöarvioinnin tekemisestä.
Lisäksi virasto antaa määräykset
henkilöarvioinnin uusimisesta tarvittaessa.
21 a §
Psykologin perehdyttäminen
Toiminnanharjoittajan on huolehdittava psykologin perehdyttämisestä liikenneturvallisuustehtäviin,
näiden tehtävien työympäristöön
sekä siinä oleviin liikenneturvallisuusriskeihin.
23 §
Oppilaitokset
Liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyy hakemuksesta
enintään viideksi vuodeksi 25 §:n 1
momentissa tarkoitettua koulutusta järjestävät oppilaitokset.
Hyväksymisen edellytyksenä on, että oppilaitoksen
henkilöstöllä on koulutustehtävässä tarvittava
rautatiejärjestelmän hyvä ammatillinen
osaaminen. Oppilaitos voidaan hyväksyä antamaan
yhden tai useamman koulutusohjelman mukaista koulutusta. Jos oppilaitos kuuluu
toiminnanharjoittajan organisaatioon, toiminnanharjoittaja vastaa,
että oppilaitos täyttää laissa
säädetyt vaatimukset.
Jos oppilaitoksen antaman koulutuksen laajuus muuttuu oleellisesti,
sen on pyydettävä Liikenteen turvallisuusvirastolta
uutta hyväksyntää. Liikenteen turvallisuusvirasto
voi tarkistaa oppilaitoksen hyväksynnän, jos liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien
kelpoisuusvaatimuksia tai oppilaitoksen hyväksymiselle
säädettyjä vaatimuksia muutetaan olennaisesti.
Oppilaitoksen on annettava koulutusohjelman mukaista koulutusta
tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla
kaikille liikenneturvallisuustehtäviä hoitaville
ja näihin tehtäviin hakeutuville. Jos oppilaitos
kuuluu toiminnanharjoittajan organisaatioon, sen tarjoamaan koulutukseen
on päästävä samoin edellytyksin
siitä riippumatta, kouluttaako oppilaitos toiminnanharjoittajan omaa
henkilöstöä vai muita koulutusta tarvitsevia
henkilöitä. Oppilaitoksen on huolehdittava siitä,
että sillä on käytettävissään
koulutuksen järjestämistä varten tarvittava
opetushenkilöstö ja muut toimintaedellytykset.
Hyväksyttyjen oppilaitosten luetteloinnista voidaan
säätää valtioneuvoston asetuksella.
Tarkemmat säännökset oppilaitokselle
asetettavista vaatimuksista annetaan valtioneuvoston asetuksella.
24 §
Opetushenkilöstö ja opetusvälineet
Sen lisäksi, mitä 23 §:n 1 momentissa
säädetään, oppilaitoksen
hyväksymisen edellytyksenä on, että sillä on
toiminnan laajuuteen nähden riittävä opetushenkilöstö sekä asianmukaiset
opetusvälineet ja toimitilat sekä opetuksesta vastaava
henkilö, joka vastaa, ohjaa, valvoo ja kehittää koulutusta
ja toimii muutoinkin tosiasiallisesti tehtävässä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
25 §
Koulutusohjelmat ja koulutuksen järjestäminen
Liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyy oppilaitoksen
hakemuksesta liikenneturvallisuustehtävien tehtäväkohtaiset
koulutusohjelmat. Koulutusohjelmaan on sisällytettävä opetusta
ainakin rautatiejärjestelmän perustiedoista, tehtävissä sovellettavista
säännöksistä ja määräyksistä sekä työnopastusta
koulutusohjelman mukaisissa tehtävissä. Oppilaitos
vastaa, että koulutus annetaan koulutusohjelman mukaisesti
ja että se on asianmukaista.
Työnopastuksesta voi kuljettajakoulutusta järjestettäessä huolehtia
myös rautatieliikenteen harjoittaja, jos oppilaitoksella
ei ole tarvittavia toimintaedellytyksiä antaa työnopastusta
liikkuvan kaluston kuljettamiseen. Oppilaitos kuitenkin vastaa työnopastuksen
sisällöstä ja siitä, että työnopastus
järjestetään koulutusohjelman mukaisesti.
Havaittuaan puutteellisuuksia hyväksymässään
koulutusohjelmassa Liikenteen turvallisuusviraston on varattava
oppilaitokselle tilaisuus korjata puutteellisuus kohtuullisessa
määräajassa, joka ei saa olla kahta kuukautta
lyhyempi. Jos puutteellisuus on olennainen, eikä sitä ole
määräajassa korjattu, virasto voi peruuttaa
koulutusohjelman hyväksynnän.
Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia määräyksiä koulutusohjelmien
sisällöstä ja koulutusmenetelmistä.
25 a §
Rautatieyrityksen määrääminen
antamaan työnopastusta
Liikenteen turvallisuusvirasto voi määrätä rautatieyrityksen
tarjoamaan työnopastusta liikkuvan kaluston kuljettamiseen
sellaisille yhtiöille tai muille yhteisöille,
joiden tarkoituksena on aloittaa rautatieliikenteen harjoittaminen,
jos työnopastukselle ei ole muutoin toteuttamiskelpoisia
vaihtoehtoja. Velvollisuus tarjota työnopastusta
voidaan määrätä, jos rautatieyritys harjoittaa
vastaavanlaista liikennöintiä kuin työnopastusta
pyytävä yhtiö tai muu yhteisö aikoo
harjoittaa.
Määrätessään rautatieyrityksen
tarjoamaan työnopastusta viraston on otettava huomioon, että rautatieyrityksellä on
riittävät toimintaedellytykset tehtävää varten
ja ettei työnopastus kohtuuttomasti rajoita rautatieyrityksen
omaa työnopastusta.
Työnopastusta tarjoava rautatieyritys päättää työnopastuksen
käytännön järjestelyistä yhdessä oppilaitoksen
kanssa. Sille on suoritettava työnopastuksesta kohtuullinen
korvaus ottaen huomioon opastuksesta aiheutuneet kustannukset ja
kohtuullinen tuotto. Korvauksesta vastaa työnopastusta
pyytävä yhtiö tai yhteisö. Korvauksen
on oltava tasapuolinen kaikille tässä momentissa
tarkoitetuille työnopastusta saaville yhtiöille
ja muille yhteisöille. Työnopastusta tarjoava
rautatieyritys voi vaatia palvelua pyytävältä yhtiöltä tai
yhteisöltä ennakkomaksun työnopastuksesta
tai vakuuden maksun suorittamisesta.
27 §
Liikkuvan kaluston kuljettajan tutkinnon vastaanottajan hyväksyminen
Liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyy hakemuksesta
liikkuvan kaluston kuljettajan lupakirjaan ja lisätodistukseen
oikeuttavan tutkinnon vastaanottajat. Hyväksymisen edellytyksenä on,
että hakija on perehtynyt erityisesti vastaanottamansa
tutkinnon aihepiiriin ja hänellä on riittävää käytännön
kokemusta siitä.
Tutkintojen vastaanottajat hyväksytään
enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Tutkinnon vastaanottajan
on toteutettava tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla
liikkuvan kaluston kuljettajan koulutukseen liittyvät lupakirjaan
ja lisätodistukseen oikeuttavat tutkinnot. Tutkinnon vastaanottajan
on hyväksymisen yhteydessä annettava tätä koskeva
vakuutus.
Tutkinnon vastaanottajilta edellytettävistä tiedoista,
taidoista, alan tuntemuksesta ja pätevyyden ylläpitämisestä sekä tutkinnon
vastaanottajien luetteloinnista ja vastaanotto-oikeuden voimassaolosta
voidaan säätää valtioneuvoston
asetuksella.
28 §
Kertauskouluttajan hyväksyminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kertauskouluttajalta edellytettävistä tiedoista,
taidoista ja alan tuntemuksesta sekä pätevyyden
ylläpitämisestä voidaan säätää valtioneuvoston
asetuksella.
29 §
Hyväksynnän peruuttaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Liikenteen turvallisuusvirasto voi peruuttaa toistaiseksi tai
määräajaksi 27 §:n 1 momentissa tarkoitetun
tutkintojen vastaanottajan hyväksynnän, jos tutkinnon
vastaanottaja ei enää täytä hyväksymisen
edellytyksiä taikka toimii vakavasti vastoin hänelle
asetettuja ehtoja tai säädettyjä tai määrättyjä velvollisuuksia
eikä tutkinnon vastaanottaja ole kehotuksesta huolimatta
korjannut menettelyään. Ennen hyväksynnän
peruuttamista Liikenteen turvallisuusviraston on kuultava
tutkinnon vastaanottajaa.
30 §
Rautatiealan asiantuntijalääkäri
Liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyy hakemuksesta
enintään viideksi vuodeksi asiantuntijalääkärin
19 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavien
terveydentilan ja liikennekelpoisuuden arviointia varten. Lääkäriltä vaaditaan,
että:
1) hän on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
lain (559/1994) mukaisesti laillistettu ammattihenkilö;
2) hän on perehtynyt liikennelääketieteeseen;
3) hän tuntee rautateiden liikenneturvallisuustehtävissä toimiville
asetetut terveydentilaa koskevat vaatimukset hyvin;
4) hänellä on käytännön
kokemusta alan työpaikkaselvitysten tekemisestä;
ja
5) hänellä on todistus säännöllisestä osallistumisesta
Liikenteen turvallisuusviraston järjestämään
täydennyskoulutukseen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
31 §
Rautatieliikenteen työterveyshuollon ammattihenkilö
Liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyy hakemuksesta
enintään viideksi vuodeksi työterveyshuoltolaissa
tarkoitetun työterveyshuollon ammattihenkilön
tämän lain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettuja
tehtäviä hoitavien henkilöiden terveystarkastusten
tekemistä varten. Ammattihenkilöltä vaaditaan,
että:
1) hän on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
lain mukaisesti laillistettu ammattihenkilö;
2) hän tuntee rautateiden liikenneturvallisuustehtävissä toimiville
asetetut terveydentilaa koskevat vaatimukset riittävän
hyvin;
3) hänellä on käytännön
kokemusta alan työpaikkaselvitysten tekemisestä;
ja
4) hänellä on todistus osallistumisesta Liikenteen
turvallisuusviraston järjestämään
täydennyskoulutukseen.
Liikenteen turvallisuusviraston hyväksyntä pysyy
voimassa edellyttäen, että työterveyshuollon
ammattihenkilö osallistuu säännöllisesti
täydennyskoulutukseen.
Työterveyshuollon ammattihenkilöltä vaadittavasta
pätevyydestä säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Työterveyshuollon ammattihenkilön
täydennyskoulutuksen kestosta ja sisällöstä sekä siitä,
kuinka usein hänen on osallistuttava täydennyskoulutukseen,
säädetään valtioneuvoston
asetuksella.
32 §
Rautatieliikenteen asiantuntijapsykologi
Liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyy hakemuksesta
enintään viideksi vuodeksi rautatieliikenteen
asiantuntijapsykologin, jolla on oikeus tehdä liikenneturvallisuustehtävissä toimivien
psykologinen henkilöarviointi.
Rautatieliikenteen asiantuntijapsykologilta vaaditaan,
että:
1) hän on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun
lain mukaisesti laillistettu ammattihenkilö;
2) hänellä on hyvä työ-
ja organisaatiopsykologian ja psykologisen henkilöarvioinnin
tuntemus;
3) hän on perehtynyt liikenneturvallisuustehtävissä toimivilta
vaadittavien psykologisten ominaisuuksien arviointiin;
4) hänellä on käytännön
kokemusta psykologisten ominaisuuksien arvioinnista; ja
5) hänellä on todistus osallistumisesta Liikenteen
turvallisuusviraston järjestämään
täydennyskoulutukseen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
34 §
Erivapauden myöntäminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Erivapaus terveydentilaa koskevista vaatimuksista
lakkaa, jos:
1) rautatiealan asiantuntijalääkäri
toteaa 20 §:n 3 momentin nojalla antamassaan lausunnossa,
että tehtävää hoitavan terveydentilassa erivapauden
perusteena ollut puute on poistunut;
2) rautatiealan asiantuntijalääkäri
toteaa 20 §:n 3 momentin nojalla antamassaan lausunnossa,
että tehtävää hoitava henkilö ei
enää kykene terveydentilansa vuoksi hoitamaan
19 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä;
3) Liikenteen turvallisuusvirastolle tehdyn ilmoituksen mukaan
henkilö ei erivapauden saatuaan ole enää vuoteen
työskennellyt 19 §:n 1 momentissa
tarkoitetuissa tehtävissä;
4) Liikenteen turvallisuusvirastolle tehdyn ilmoituksen mukaan
henkilö ei enää toimi siinä toimintaympäristössä 19 §:n
1 momentissa tarkoitetuissa tehtävissä, joihin
erivapaus on myönnetty.
38 §
Rekisteröidyt
Kelpoisuusrekisteriin saa tallentaa tietoja:
1) henkilöstä, joka on hakenut Liikenteen
turvallisuusvirastolta lupakirjaa liikkuvan kaluston kuljettamiseen
tai kelpoisuuskirjaa muussa rautatiejärjestelmän
liikenneturvallisuustehtävässä toimimiseen;
2) henkilöstä, joka on hakenut Liikenteen
turvallisuusvirastolta 34 §:n mukaista erivapautta;
3) lupakirjan tai kelpoisuuskirjan haltijasta, jonka rautatiealan
asiantuntijalääkäri on 20 §:n 3 momentin
nojalla antamassaan lausunnossa todennut terveydentilaltaan sopimattomaksi
liikenneturvallisuustehtäviin;
4) lupakirjan tai kelpoisuuskirjan haltijasta, jonka rautatieliikenteen
asiantuntijapsykologi on 21 §:n 4 momentin nojalla
antamassaan lausunnossa todennut psykologisilta valmiuksiltaan soveltumattomaksi
liikenneturvallisuustehtäviin;
5) lupakirjan tai kelpoisuuskirjan hakijasta ja haltijasta,
joka on syyllistynyt 41 §:n 1 momentissa
tarkoitettuihin rikoksiin;
6) 5 kohdassa tarkoitetusta henkilöstä, johon liittyen
on käynnissä 41 §:n 1 momentissa tarkoitettua
tekoa koskeva esitutkinta, syyteharkinta tai oikeudenkäynti.
39 §
Kelpoisuusrekisteriin tallennettavat tiedot
Kelpoisuusrekisteriin merkitään tarpeelliset tiedot
liikenneturvallisuustehtävissä toimiville myönnetyistä lupakirjoista
ja lisätodistuksista sekä kelpoisuuskirjoista.
Kelpoisuusrekisteriin merkitään tarpeelliset tiedot
myös 34 §:n mukaisista erivapauksista
sekä rautatiealan asiantuntijalääkärin
20 §:n 3 momentin ja rautatieliikenteen asiantuntijapsykologin
21 §:n 4 momentin nojalla antamista lausunnoista. Kelpoisuusrekisteriin
saa tallentaa 38 §:ssä tarkoitetusta henkilöstä nimen,
henkilötunnuksen sekä muut yksilöintitiedot
ja yhteystiedot.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi
kelpoisuusrekisteriin saa tallentaa rekisterin käyttötarkoituksen
kannalta tarpeelliset veturinkuljettajadirektiivissä ja
rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY
nojalla annetuissa yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä tarkemmin
määritellyt tiedot sekä muut rekisterin
käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot.
Kelpoisuusrekisteriin saa tallentaa myös tarpeelliset 41 §:n 2 momentissa
tarkoitetut lupakirjan ja kelpoisuuskirjan valmistamiseen ja toimittamiseen
liittyvät tiedot.
Lupaa koskevaa päätöksentekoa
ja valvontaa varten rekisteriin saa lisäksi tallentaa seuraavat arkaluonteiset
tiedot:
1) terveystarkastuksia, psykologista soveltuvuutta ja terveydentilaa
koskevat tarpeelliset tiedot;
2) 54 §:ssä ja rikoslain (39/1889)
23 luvun 1—8 ja 10 §:ssä tarkoitettuja
rikoksia ja niitä koskevaa esitutkintaa, syyteharkintaa
ja oikeudenkäyntiä koskevat tiedot, jos teolla
on vaikutusta lupakirjan tai kelpoisuuskirjan myöntämiseen,
uusimiseen tai peruuttamiseen, sekä rikoksista tuomittuja
rangaistuksia ja muita seuraamuksia koskevat tiedot.
Kelpoisuusrekisteriin tallennettavista tässä pykälässä tarkoitetuista
tiedoista säädetään tarkemmin
valtioneuvoston asetuksella.
41 §
Rekisterinpitäjän oikeus saada tietoja
Liikenteen turvallisuusvirastolla on lupakirjan tai kelpoisuuskirjan
myöntämisen, uusimisen ja peruuttamisen
edellytysten arvioimiseksi oikeus salassapitosäännösten
estämättä saada rikosrekisteristä,
sakkorekisteristä, oikeushallinnon tietojärjestelmistä syyteharkinnassa
olevista rikosasioista sekä esitutkintaviranomaisilta
luvan hakijaa tai haltijaa koskeva tieto 54 §:ssä tarkoitetusta
rikoksesta ja rikoslain 23 luvun 1—8 ja 10 §:ssä tarkoitetuista
rikoksista sekä niitä koskevasta käynnissä olevasta
esitutkinnasta, syyteharkinnasta tai oikeudenkäynnistä samoin
kuin mainituista teoista tuomituista rangaistuksista ja muista seuraamuksista.
Liikenteen turvallisuusvirastolla on oikeus salassapitosäännösten
estämättä saada myös lupakirjan
ja kelpoisuuskirjan valmistajalta rekisterin käyttötarkoituksen
kannalta tarpeellisia asiakirjan valmistamiseen ja toimittamiseen
liittyviä tietoja.
Oppilaitoksen, kertauskouluttajan, liikkuvan kaluston kuljettajan
tutkinnon vastaanottajan, 30 §:ssä tarkoitetun
asiantuntijalääkärin ja 32 §:ssä tarkoitetun
psykologin on salassapitosäännösten estämättä annettava
kelpoisuusrekisteriä varten Liikenteen turvallisuusvirastolle
tarpeelliset tiedot, kun henkilö on suorittanut hyväksytysti
koulutuksen tai kokeen tai kun hänelle on tehty psykologinen
henkilöarviointi, määräaikainen
terveystarkastus tai muu hänen terveydentilastaan johtuva
terveystarkastus. Tässä momentissa tarkoitetut
tiedot voi antaa myös toiminnanharjoittaja.
Toiminnanharjoittajan on salassapitosäännösten
estämättä annettava kelpoisuusrekisteriä varten
palveluksessaan ja toiminnassaan mukana olevien liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien
tunnistetiedot
ja niissä tapahtuneet muutokset sekä tarpeelliset
tiedot antamistaan lisätodistuksista.
Tässä pykälässä tarkoitetut
tiedot voidaan antaa myös teknisen käyttöyhteyden
avulla tai muutoin sähköisesti. Ennen teknisen
käyttöyhteyden avaamista tietojen vastaanottajan
on esitettävä selvitys siitä, että tietojen
suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.
42 §
Tietojen poistaminen ja säilytysaika
Tiedot poistetaan kelpoisuusrekisteristä seuraavasti:
1) 41 §:n 1 momentissa tarkoitettuja rikoksia koskevat
tiedot viiden vuoden kuluttua siitä, kun niitä koskeva
päätös on saanut lainvoiman;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Liikkuvan kaluston kuljettajan rekisteritiedot poistetaan rekisteristä kymmenen
vuoden kuluttua siitä päivästä,
kun kuljettajan lupakirjan voimassaolo on päättynyt.
Jos edellä tarkoitetun määräajan
kuluessa aloitetaan kuljettajaa koskeva rautatielain (304/2011)
80 §:ssä tarkoitettu tutkinta, tietoja
ei saa poistaa ennen kuin tutkinta on päättynyt.
Mitä tässä momentissa säädetään
liikkuvan kaluston kuljettajan lupakirjasta, sovelletaan muissa
liikenneturvallisuustehtävissä toimiville myönnettävän
kelpoisuuskirjan rekisteritietojen poistamiseen rekisteristä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
44 §
Tietojen luovuttaminen kelpoisuusrekisteristä
Kelpoisuusrekisteriin tallennettuja tietoja saa salassapitosäännösten
estämättä pyynnöstä luovuttaa
suomalaisille toimivaltaisille viranomaisille ja muun jäsenvaltion
rautatie- ja onnettomuustutkintaviranomaiselle sekä Euroopan
rautatievirastolle, jos se on välttämätöntä laissa
tai sen nojalla säädettyjen tai määrättyjen
taikka Euroopan unionin lainsäädännössä säädettyjen tehtävien
tai velvoitteiden hoitamiseksi. Sama oikeus tietojen saamiseen on
toiminnanharjoittajalla silloin, kun tiedot koskevat toiminnanharjoittajan
palveluksessa tai toiminnassa mukana olevaa. Rekisteröidyille
tietoja luovutetaan siten kuin henkilötietolaissa säädetään.
Kelpoisuusrekisteriin tallennettuja tietoja saa salassapitosäännösten
estämättä luovuttaa myös lupakirjan
ja kelpoisuuskirjan valmistajalle, jos se on asiakirjan valmistamisen
tai toimittamisen vuoksi välttämätöntä.
Tietoa tämän pykälän mukaisesti
pyytävän on pyydettävä tieto
kirjallisesti tai sähköisesti ja perusteltava
pyyntönsä. Liikenteen turvallisuusviraston
on luovutettava pyydetyt tiedot viipymättä. Viraston
ja tietojen vastaanottajan on tietojen luovuttamisen yhteydessä huolehdittava asianmukaisesta
tietojen suojauksesta.
10 luku
Lisätodistusrekisteri
46 §
Velvollisuus antaa tietoja lisätodistusrekisteriä varten
Oppilaitoksen, kertauskouluttajan ja liikkuvan kaluston kuljettajan
tutkinnon vastaanottajan on salassapitosäännösten
estämättä annettava lisätodistusrekisteriä varten
tarpeelliset tiedot liikkuvan kaluston kuljettajan suorittamasta
koulutuksesta ja kokeesta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
47 §
Lisätodistusrekisterin tietojen käyttäminen
ja säilytysaika
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Liikkuvan kaluston kuljettajan rekisteritiedot poistetaan rekisteristä kymmenen
vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä,
jonka aikana hänen tässä laissa tarkoitettu
kelpoisuutensa on päättynyt. Jos määräajan
kuluessa aloitetaan kuljettajaa koskeva rautatielain 80 §:ssä tarkoitettu
tutkinta, tietoja ei saa poistaa ennen kuin tutkinta on päättynyt
47 a §
Tietojen luovuttaminen lisätodistusrekisteristä
Lisätodistusrekisteriin tallennettuja tietoja saa salassapitosäännösten
estämättä pyynnöstä luovuttaa
toimivaltaisille suomalaisille viranomaisille ja muun jäsenvaltion
rautatie- ja onnettomuustutkintaviranomaiselle, jos se on tarpeellista
rajat ylittävän toiminnan johdosta. Tietojen luovutuksen
on oltava välttämätöntä luovutuksen
saajalle laissa tai sen nojalla säädettyjen tai
määrättyjen taikka Euroopan unionin lainsäädännössä säädettyjen
tehtävien tai velvoitteiden hoitamiseksi. Rekisteröidyille
tietoja luovutetaan siten kuin henkilötietolaissa säädetään.
Tietoa pyytävän on pyydettävä tieto
kirjallisesti tai sähköisesti ja perusteltava
pyyntönsä. Rekisterinpitäjän
on luovutettava pyydetyt tiedot viipymättä. Rekisterinpitäjän
ja tietojen vastaanottajan on tietojen luovuttamisen yhteydessä huolehdittava
asianmukaisesta tietojen suojauksesta.
47 b §
Rekisterinpitäjän konkurssi
Jos lisätodistusten rekisterinpitäjä asetetaan konkurssiin,
sen toimintaa jatkava uusi toiminnanharjoittaja vastaa lisätodistusrekisterin
sisältämien tietojen säilyttämisestä.
Jos kukaan ei jatka konkurssiin menneen rekisterinpitäjän
toimintaa, lisätodistusrekisterin tietojen säilyttämisestä vastaa
Liikenteen turvallisuusvirasto.
48 §
Valvonta
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Liikenteen turvallisuusvirasto pitää luetteloa hyväksymistään
oppilaitoksista, kertauskouluttajista, tutkinnon vastaanottajista
sekä 30—32 §:ssä tarkoitetuista
asiantuntijoista. Viraston on julkaistava luettelot ja
pidettävä ne ajan tasalla.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Liikenteen turvallisuusvirasto voi suorittaa valvontatehtäväänsä ennakkoilmoituksen
perusteella tai ennalta ilmoittamatta. Virasto voi käyttää valvonnassa
apunaan asiantuntijaa, jos se on valvonnan toimittamiseksi tarpeellista.
Asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia
säännöksiä hänen hoitaessaan tässä momentissa
tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta
säädetään vahingonkorvauslaissa
(412/1974). Poliisin velvollisuudesta antaa virka-apua
säädetään poliisilain (493/1995)
40 §:ssä.
49 §
Terveydentilaa ja psykologista soveltuvuutta koskevat ilmoitukset
Epäillessään, että 19 §:n
1 momentissa tarkoitettua tehtävää hoitava
ei täytä terveydelle asetettuja vaatimuksia,
31 §:ssä tarkoitetun työterveyshuollon
ammattihenkilön on salassapitosäännösten
estämättä ilmoitettava asiasta 30 §:ssä tarkoitetulle
asiantuntijalääkärille. Jos työterveyshuollon
ammattihenkilö epäilee, että liikenneturvallisuustehtävää hoitavalla
ei enää ole 21 §:n 1 momentin mukaisia
psykologisia valmiuksia tehtäviensä hoitamiseksi,
ammattihenkilön on salassapitosäännösten
estämättä ilmoitettava asiasta 32 §:ssä tarkoitetulle
asiantuntijapsykologille. Työterveyshuollon ammattihenkilön
on annettava henkilön suostumuksella asiantuntijalääkärille
tämän terveydentilaa sekä vastaavasti
asiantuntijapsykologille psykologista soveltuvuutta koskevat kaikki
asian arvioimista varten tarpeelliset tiedot.
Todetessaan, että 19 §:n 1 momentissa tarkoitettua
tehtävää hoitava ei täytä terveydentilavaatimuksia,
asiantuntijalääkärin on salassapitosäännösten
estämättä ilmoitettava siitä Liikenteen
turvallisuusvirastolle. Jos asiantuntijapsykologi toteaa,
että liikenneturvallisuustehtävää hoitavalla
ei enää ole 21 §:n 1 momentin mukaisia
psykologisia valmiuksia tehtäviensä hoitamiseksi,
hänen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava
siitä virastolle. Ilmoituksessa ei saa olla muita tietoja.
Ennen 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tekemistä ilmoituksen
kohteena olevalle on kerrottava velvollisuudesta tehdä ilmoitus sekä terveydentilan
ja psykologisten valmiuksien vaikutuksesta hänen
toimintakykyynsä.
Tässä pykälässä tarkoitetut
tiedot voidaan antaa myös teknisen käyttöyhteyden
avulla tai muutoin sähköisesti.
50 §
Huomautus ja varoitus
Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa toiminnanharjoittajalle
tai muulle tässä laissa tarkoitetulle toimijalle
huomautuksen tai varoituksen, jos tämä toimii
tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten
tai määräysten vastaisesti.
Varoitus voidaan antaa, jos huomautusta ei asiasta ilmenevät
seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen voida pitää riittävänä.
Huomautus voidaan antaa suullisesti tai kirjallisesti. Varoitus
annetaan kirjallisesti.
51 §
Liikenteen turvallisuusviraston oikeus tehostekeinoihin
Liikenteen turvallisuusvirasto voi määrätä toiminnanharjoittajan
tai muun tässä laissa tarkoitetun toimijan korjaamaan
virheensä tai laiminlyöntinsä sekä asettaa
sille velvoitteen toimia tämän lain tai sen nojalla
säädetyn mukaisesti taikka kieltää toimenpiteen,
jos asianomainen toimii huomautuksesta tai varoituksesta huolimatta
tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten
tai määräysten vastaisesti. Virasto voi
asettaa uhkasakon, teettämisuhan tai keskeyttämisuhan
antamansa määräyksen tai asettamansa
kiellon tehosteeksi siten kuin uhkasakkolaissa (1113/1990)
säädetään.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Liikenneturvallisuuskoulutusta antavan oppilaitoksen tämän
lain voimaan tullessa voimassa ollut hyväksyntä on
sellaisenaan voimassa hyväksynnän voimassaoloajan,
kuitenkin enintään 30 päivään
kesäkuuta 2013, jonka jälkeen oppilaitoksella
on oltava Liikenteen turvallisuusviraston 23 §:n
1 momentin mukaisesti antama hyväksyntä.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin
toimiin.