1 §
Sen estämättä, mitä työnantajan
sosiaaliturvamaksusta annetussa laissa (366/1963) säädetään velvollisuudesta
suorittaa työnantajan sosiaaliturvamaksu, yksityinen työnantaja,
valtion liikelaitoksista annetussa laissa (1185/2002) tarkoitettu
valtion liikelaitos, 3 §:ssä mainittu kunta, mainittujen
kuntien muodostama kuntayhtymä ja mainitun kunnan liikelaitos,
evankelis-luterilainen kirkko, sen seurakunta ja seurakuntayhtymä,
ortodoksinen kirkkokunta ja sen seurakunta sekä Kainuun
hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) mukainen maakuntahallinto
saa tässä laissa säädetyillä edellytyksillä viiden
vuoden ajaksi vapautuksen velvollisuudesta suorittaa työnantajan
sosiaaliturvamaksua (maksuvapautus).
2 §
Maksuvapautuksen tarkoituksena on tukea työllisyyttä ja
työnantajien työllistämisedellytyksiä 3 §:ssä tarkoitetuissa
kunnissa.
3 §
Tätä lakia sovelletaan 1 §:ssä tarkoitettuun työnantajaan,
jolla on tuloverolain (1535/1992) 13
a §:ssä tarkoitettu kiinteä toimipaikka
jossakin seuraavista kunnista: Kajaanin ja Kuhmon kaupungit, Hyrynsalmen,
Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen,
Vaalan ja Vuolijoen kunnat.
Maksuvapautus koskee vain 1 momentissa tarkoitetulla alueella
sijaitsevan kiinteän toimipaikan työntekijöille
maksettujen palkkojen perusteella määräytyvää työnantajan
sosiaaliturvamaksua. Kotitaloustyönantaja on oikeutettu maksuvapautukseen,
jos työ suoritetaan 1 momentissa tarkoitetulla alueella.
4 §
Yritystoimintaa harjoittavan työnantajan tämän
lain nojalla maksuvapautuksen muodossa saama tuki on EY:n perustamissopimuksen
87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen
annetun komission asetuksen (EY) N:o 69/2001 mukaista tukea
(de minimis -tuki). Maksuvapautuksen muodossa annettavan tuen ja yritystoimintaa
harjoittavan työnantajan mahdollisesti saaman muun de minimis
-tuen yhteismäärä ei saa kolmen vuoden
ajanjaksolla ylittää 100 000 euroa.
Työnantajan tämän lain ja työnantajan
sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa
vuosina 2003—2005 annetun lain (1200/2002) nojalla
tekemien maksuvapautusvähennysten määrä ei
saa ylittää 30 000 euroa kultakin palkanmaksuvuodelta
määräytyvästä sosiaaliturvamaksusta.
5 §
Maksuvapautukseen ei kuitenkaan ole oikeutettu sellainen
työnantaja, jonka pääasiallinen toimiala
liikevaihdon perusteella on:
1) liikenne;
2) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen liitteessä I
tarkoitettujen maatalous-, kalastus- ja muiden tuotteiden tuottaminen,
jalostaminen tai kaupan pitäminen; tai
3) kivihiilen tuotanto.
6 §
Työnantajan on maksuvapautuksen saadakseen tehtävä verovirastolle
aloittamisilmoitus. Ilmoituksessa on annettava tieto työnantajan
toimialasta, kotipaikasta, 3 §:n 1 momentissa mainitussa
kunnassa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta
ja sen työntekijöiden lukumäärästä,
kyseisessä toimipaikassa ilmoitusta edeltävän
kalenterivuoden aikana maksettujen palkkojen ja niiden perusteella
suoritettavan työnantajan sosiaaliturvamaksun määrästä,
ilmoitusta edeltävän kolmen vuoden aikana työnantajalle
myönnetyistä ja maksetuista de minimis -tuista
sekä Verohallituksen määräämät
muut tarvittavat tiedot.
Työnantaja on velvollinen välittömästi
ilmoittamaan verovirastolle, jos muut kuin työntekijöiden,
palkkojen tai sosiaaliturvamaksun määrää koskevat
aloittamisilmoituksen tiedot muuttuvat.
Työnantaja vastaa antamiensa tietojen oikeellisuudesta.
Työnantaja on vapautukseen oikeuttavien edellytysten lakatessa
velvollinen suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamaksun
siten kuin työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetussa
laissa säädetään.
7 §
Toimivaltainen verovirasto on työnantajan kotipaikan
verovirasto.
Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus antaa pyynnöstä Verohallitukselle
ja toimivaltaiselle verovirastolle tietoja 4 ja 5 §:n soveltamisen
perusteista sekä avustaa maksuvapautuksen tiedottamisessa
työnantajille.
8 §
Työnantaja saa oma-aloitteisesti ilman eri päätöstä tehdä maksuvapautusvähennyksen
sen palkanmaksukuukauden sosiaaliturvamaksusta, jona 6 §:ssä tarkoitettu
aloittamisilmoitus on jätetty verovirastolle. Maksuvapautus
koskee kuitenkin aikaisintaan tammikuussa 2005 maksettujen palkkojen
perusteella määräytyvää työnantajan
sosiaaliturvamaksua.
Verovirasto voi erityisestä syystä päättää,
että maksuvapautus tulee voimaan aloittamisilmoituksen
jättämiskuukautta aikaisemmasta ajankohdasta,
kuitenkin niin, että se koskee aikaisintaan tammikuussa
2005 maksettujen palkkojen perusteella määräytyvää työnantajan
sosiaaliturvamaksua.
9 §
Jos työnantajalla ei ole tämän lain
mukaan oikeutta maksuvapautukseen tai osaan siitä, työnantajan
sosiaaliturvamaksun jälkikäteen tapahtuvaan perimiseen
työnantajalta ja maksunlisäykseen sovelletaan,
mitä työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun
lain 10, 11 ja 14 §:ssä säädetään.
10 §
Työnantajan on ilmoitettava verovirastolle maksuvapautusvähennysten
määrät ja muut Verohallituksen edellyttämät
tiedot ennakkoperintälain (1118/1996) 33 §:ssä tarkoitetulla
vuosi-ilmoituksella tai muulla Verohallituksen vahvistaman kaavan
mukaisella ilmoituksella.
Säännöllisesti palkkoja maksavan
työnantajan on merkittävä maksuvapautusvähennysten määrät
myös ennakkoperintälain 32 §:ssä tarkoitettuun
valvontailmoitukseen.
11 §
Palkkakirjanpidosta on voitava palkansaajittain todeta maksuvapautukseen
oikeuttava palkkojen määrä Verohallituksen
määräämällä tavalla.
Palkkakirjanpitoa on säilytettävä tältä osin
10 vuotta siitä, kun maksuvapautus on työnantajan kohdalla
tullut 8 §:n mukaisesti voimaan.
12 §
Tässä laissa tarkoitettuun maksuvapautukseen
sovelletaan, mitä ennakkoperintälain 37 §:ssä säädetään
verotarkastuksesta ja tiedonantovelvollisuudesta.
13 §
Verovirastolla ja Verohallituksella on oikeus salassapitosäännösten
ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada
pyynnöstä muilta viranomaisilta maksutta tiedot
työnantajan kotipaikasta, toimipaikkojen sijainnista ja toimialasta
sekä yritystoimintaa harjoittavalle työnantajalle
myönnetystä ja maksetusta de minimis -tuesta samoin
kuin maksuvapautuksen edellytysten selvittämistä varten
välttämättömät muut
tiedot.
Sen lisäksi, mitä viranomaisen
toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja
verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetussa laissa
(1346/1999) säädetään
tietojen luovuttamisesta, verovirastolla ja Verohallituksella on
salassapitosäännösten ja muiden tietojen saantia
koskevien rajoitusten estämättä oikeus pyynnöstä luovuttaa:
1) sisäasiainministeriölle sekä sosiaali-
ja terveysministeriölle tiedot, joita tarvitaan maksuvapautuksen
arvioinnissa ja seurannassa sekä tiedot, joita tarvitaan
Kansaneläkelaitokselle maksettavien valtionosuuksien arvioinnissa;
2) muille de minimis -tukia myöntäville
viranomaisille tiedot yritystoimintaa harjoittavan työnantajan
saamista de minimis -tuista;
3) toimivaltaiselle Euroopan unionin toimielimelle
tai unionin muulle elimelle tiedot de minimis -tukena myönnettävästä maksuvapautuksesta,
jos Euroopan yhteisön lainsäädännössä tai muussa
Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa liittyvässä velvoitteessa
sitä edellytetään.
Verovirasto ja Verohallitus luovuttavat 2 momentin 1—3
kohdassa tarkoitetut tiedot maksutta.
14 §
Veroviraston tämän lain nojalla antamaan päätökseen
saa hakea muutosta vastaavasti kuin työnantajan sosiaaliturvamaksusta
annetun lain 17 §:ssä säädetään.
15 §
Verohallitus voi antaa maksuvapautuksen perusteita, menettelyä ja
valvontaa koskevia tarkempia ohjeita.
16 §
Sen lisäksi, mitä tässä laissa
säädetään, noudatetaan soveltuvin
osin työnantajan sosiaaliturvamaksusta annettua lakia.
17 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2005 ja se on voimassa 31 päivään joulukuuta
2009.
Tätä lakia sovelletaan vuosina 2005—2009 maksettavien
palkkojen perusteella määräytyvään
työnantajan sosiaaliturvamaksuun. Maksuvapautus koskee
ensimmäisen kerran tammikuussa 2005 maksettujen palkkojen
perusteella määräytyvää helmikuussa
2005 suoritettavaksi tulevaa sosiaaliturvamaksua ja viimeisen kerran joulukuussa
2009 maksettujen palkkojen perusteella määräytyvää tammikuussa
2010 suoritettavaksi tulevaa sosiaaliturvamaksua.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.