1 §
Lain tarkoitus ja soveltamisala
Tässä laissa säädetään
sähköisistä tietullien keräämisjärjestelmistä sekä eurooppalaisesta sähköisestä tietullipalvelusta
(EETS).
Tätä lakia sovelletaan sähköisiin
tietullien keräämisjärjestelmiin, joiden
käyttö edellyttää erillisten
sähköteknisten laitteiden asentamista tai kiinnittämistä ajoneuvoihin.
Tämä laki ei koske pieniä, yksinomaan
paikallisia sähköisiä tietullien keräämisjärjestelmiä.
Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia
(523/1999) ja paikkatietojen käsittelyyn sähköisen
viestinnän tietosuojalakia (516/2004), ellei tästä laista
muuta johdu.
2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) tietullilla maksua, veroa tai muuta maksuvelvollisuutta,
joka peritään ajoneuvon liikkumisesta tietullikohteessa;
2) EETS-tietullikohteella sähköisten
tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuudesta yhteisössä annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/52/EY
soveltamisalaan kuuluvaa tietullikohdetta eli Euroopan unionin alueen osaa,
Euroopan tieverkoston osaa taikka rakennetta, kuten tunnelia, siltaa
tai lauttaa, jossa tietulli peritään;
3) EETS-palveluntarjoajalla 4 §:ssä säädetyt vaatimukset
täyttävää ja sijoittautumisvaltiossaan
rekisteröityä oikeushenkilöä,
joka tarjoaa eurooppalaisen sähköisen tietullipalvelun
käyttömahdollisuuden;
4) EETS:n käyttäjällä luonnollista
tai oikeushenkilöä, joka tekee sopimuksen EETS-palveluntarjoajan
kanssa voidakseen käyttää eurooppalaista
sähköistä tietullipalvelua;
5) tietullioperaattorilla julkista tai yksityistä organisaatiota,
joka perii tietullit EETS-tietullikohteessa liikkuvilta ajoneuvoilta;
6) tietullin perustiedoilla eurooppalaisen
sähköisen tietullipalvelun ja sen teknisten osien määrittelystä tehdyn
Euroopan komission päätöksen 2009/750/EY
(EETS-päätös) 6 artiklan mukaisia
vastuullisen tietullioperaattorin määrittelemiä tietoja,
jotka tarvitaan tietullin määrittämiseksi
tietullikohteessa liikkuvalle ajoneuvolle ja tietullimaksun suorittamiseksi;
7) ajoneuvolaitteella laitteisto- ja ohjelmistokomponenttien
kokonaisuutta, joka tarvitaan EETS:n käyttämiseksi
ja joka on asennettu tai kiinnitetty ajoneuvoon tietojen keräämistä,
tallentamista, käsittelyä, vastaanottamista ja
lähettämistä varten;
8) tietulli-ilmoituksella EETS-palveluntarjoajan
ja tietullioperaattorin keskenään sopimassa muodossa
tietullioperaattorille tehtävää ilmoitusta,
joka vahvistaa ajoneuvon liikkumisen tietullikohteessa;
9) yhteentoimivuuden osatekijöillä sellaista EETS:ään
kuuluvan tai siihen liitettäväksi tarkoitetun
laitteen perusosaa tai osien ryhmää, osakokonaisuutta
tai kokonaisuutta, josta palvelun yhteentoimivuus riippuu
suoraan tai epäsuorasti ja joita voivat olla aineellisten
esineiden lisäksi myös aineettomat hyödykkeet
kuten tietokoneohjelmat;
10) käyttöönsoveltuvuudella yhteentoimivuuden
osatekijän kykyä ylläpitää määrättyä suoritustasoa
käytössä, kun se toimii tarkoituksensa mukaisesti
osana EETS:ää suhteessa tietullioperaattorin
järjestelmään.
3 §
Sähköisiä tietullien keräämisjärjestelmiä koskevat
vaatimukset
Sähköisten tietullien keräämisjärjestelmien on
perustuttava yhteen tai useampaan seuraavista tekniikoista:
1) satelliittipaikannus (GNSS);
2) GSM-GPRS-standardin mukainen matkaviestintä;
3) 5,8 gigahertsin mikroaaltotekniikka.
4 §
EETS-palveluntarjoajaa koskevat vaatimukset
Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää rekisteröinnin
Suomeen sijoittautuneille EETS-palveluntarjoajille, joilla on:
1) EN ISO 9001 -sertifikaatti tai vastaava;
2) tekniset laitteet sekä EY-vakuutus tai
EY-todistus yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuudesta
siten kuin EETS-päätöksen liitteessä IV
olevassa 1 kohdassa säädetään;
3) pätevyydenosoitus sähköisten
tiemaksupalvelujen tarjoamisessa tai asiankuuluvilla aloilla;
4) asianmukainen vakavaraisuus;
5) jatkuva ja kattava riskinhallintasuunnitelma, joka
tarkastetaan vähintään joka toinen vuosi;
6) hyvä maine.
EETS-palveluntarjoaja ei täytä 1 momentin 6 kohdassa
tarkoitettua hyvämaineisuuden vaatimusta, jos sen vastuuhenkilö on
tuomittu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana vankeusrangaistukseen
tai viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana sakkorangaistukseen
vakavasta työsuhdetta, elinkeinon harjoittamista, kirjanpitoa
tai velkasuhdetta koskevien säännösten
tai määräysten rikkomisesta ja teko osoittaa hänen
olevan ilmeisen sopimaton toimimaan EETS-palveluntarjoajan edustajana.
Jos palveluntarjoaja ei enää täytä 1
momentissa tarkoitettuja edellytyksiä, Liikenteen turvallisuusviraston
on varattava sille tilaisuus korjata puutteellisuus kohtuullisessa
ajassa. Liikenteen turvallisuusviraston on määräajan
jälkeen peruutettava myöntämänsä rekisteröinti,
jos palveluntarjoaja ei ole korjannut puutteellisuutta
ja puutetta on pidettävä olennaisena.
5 §
EETS-palvelun kattavuus
EETS-palveluntarjoajan on tehtävä EETS-tietullikohteita
koskevat EETS-palvelusopimukset tietullioperaattorien kanssa 24
kuukauden kuluessa siitä, kun se on rekisteröity
4 §:n 1 momentin mukaisesti.
EETS-palveluntarjoajan on huolehdittava siitä, että palvelu
kattaa kaikki EETS-tietullikohteet. EETS-palveluntarjoajan on palautettava palvelu
täysin kattavaksi kuuden kuukauden kuluessa siitä,
kun EETS-tietullikohteet ovat muuttuneet tai jokin muu syy on estänyt
täyden kattavuuden.
EETS-palveluntarjoajan on ilmoitettava EETS:n käyttäjille
palvelun kattavuus tietullikohteissa ja siinä tapahtuneet
muutokset.
EETS-palveluntarjoajan on tehtävä Liikenteen
turvallisuusvirastolle vuosittain ilmoitus palvelunsa kattavuudesta
EETS-tietullikohteissa.
6 §
EETS-palveluntarjoajan antama palvelu ja tekninen tuki
EETS-palveluntarjoajan velvollisuuteen antaa EETS:n käyttäjille
palvelua ja teknistä tukea sovelletaan, mitä EETS-päätöksen
4 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetään.
EETS-palveluntarjoajan on annettava EETS:n käyttäjien
käyttöön tarvittavat ajoneuvolaitteet, jotka
täyttävät EETS-päätöksessä säädetyt
vaatimukset. Palveluntarjoajan on pidettävä luetteloa käyttäjien
kanssa tekemiinsä EETS-palvelusopimuksiin liittyvistä käytöstä poistetuista
ajoneuvolaitteista.
EETS-palveluntarjoajan on julkaistava sopimusehdot, joita se
soveltaa EETS:n käyttäjien kanssa tekemiinsä palvelusopimuksiin.
7 §
EETS:n käyttäjien laskuttaminen
EETS-palveluntarjoajan on EETS:n käyttäjille
toimitettavissa laskuissa erotettava EETS-palveluntarjoajan palvelumaksut
käyttäjälle aiheutuneista tiemaksuista.
Laskusta tulee käydä ilmi tiemaksujen aiheutumisaika
ja -paikka sekä yksittäisten tiemaksujen koostumus,
ellei käyttäjä pyydä palveluntarjoajalta
laskutusta siten, ettei tiemaksuja eritellä.
EETS-palveluntarjoajan on ilmoitettava EETS:n käyttäjälle
mahdollisimman pian kaikista hänen käyttäjätiliinsä liittyvistä tekemättä jätetyistä
tietulli-ilmoituksista
ja annettava tilaisuus korjata tilanne ennen täytäntöönpanotoimiin
ryhtymistä.
8 §
Tietullioperaattorin oikeudet ja velvollisuudet
Tietullioperaattorin on vastuullaan olevien EETS-tietullikohteiden
osalta laadittava ja pidettävä ajan tasalla EETS-päätöksen
liitteen I mukaisia EETS-tietullikohteen määrityksiä.
Tietullioperaattorin on hyväksyttävä syrjimättömästi
EETS-päätöksen 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti
kaikki EETS-palveluntarjoajat, jotka haluavat tarjota EETS-palveluja
sen vastuulle kuuluvissa tietullikohteissa.
Tietullioperaattorin on hyväksyttävä kanssaan
sopimussuhteessa olevilta EETS-palveluntarjoajilta kaikki toimintakelpoiset
EETS-päätöksen liitteen IV mukaisesti
sertifioidut ajoneuvolaitteet, jotka eivät sisälly
6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun käytöstä poistettujen
ajoneuvolaitteiden luetteloon.
Tietullioperaattorin on pidettävä sähköisesti yleisön
saatavilla luetteloa EETS-palveluntarjoajista,
joiden kanssa se on tehnyt sopimuksen.
Tietullioperaattorin on toimittava tietullijärjestelmien
testaamisessa, EETS:n häiriötilanteissa sekä yhteentoimivuuden
osatekijöiden käyttöönsoveltuvuuden
arvioinnissa siten kuin EETS-päätöksen
5 artiklan 6—8 kohdassa säädetään.
9 §
EETS:n käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet
EETS:n käyttäjä voi tilata palvelunsa
miltä tahansa EETS-palveluntarjoajalta.
EETS:n käyttäjän on varmistettava,
että kaikki sen EETS-palveluntarjoajalle antamat käyttäjä-
ja ajoneuvotiedot ovat oikeita.
EETS:n käyttäjän on käytettävä ajoneuvolaitteita
EETS-palveluntarjoajan ohjeiden mukaisesti ja huolehdittava siitä,
että ajoneuvolaitteet toimivat ajoneuvon liikkuessa EETS-tietullikohteessa.
Maksamalla tietullin EETS-palveluntarjoajalleen EETS:n käyttäjän
katsotaan täyttävän maksuvelvollisuutensa
tietullioperaattorille.
10 §
Tietullit
Tietullioperaattorin EETS:n käyttäjältä perimä tietulli
ei saa ylittää muilta käyttäjiltä samasta
tietullikohteesta perittävää tietullia.
Tietullioperaattorin on tietullia määrittäessään
sovellettava EETS-päätöksen liitteen VI ajoneuvon
luokitusperusteita. Jos EETS-palveluntarjoajan käyttämä ajoneuvon
luokitus poikkeaa tietullioperaattorin käyttämästä,
sovelletaan tietullioperaattorin käyttämää luokitusta, jollei
sen voida osoittaa olevan virheellinen.
Tietullioperaattorin EETS-palveluntarjoajalta perimiin maksuihin
sekä tietullioperaattorin ja palveluntarjoajan välisiin
tietulli-ilmoituksia koskeviin vastuisiin sovelletaan, mitä EETS-päätöksen
7 artiklan 2—4 kohdassa säädetään.
11 §
Toimintojen taloudellinen seuranta
Tietullioperaattorin ja EETS-palveluntarjoajan on
järjestettävä EETS-toimintojen taloudellinen
seuranta ja kirjanpito organisaation muusta toiminnasta erilliseksi
siten, että EETS-toimintojen taloudellinen tulos voidaan
luotettavasti selvittää.
Jos sama organisaatio hoitaa sekä tietullioperaattorin
että EETS-palveluntarjoajan tehtäviä,
sen tulee laatia näistä erilliset tuloslaskelmat
ja taseet, jotka liitetään tilinpäätökseen.
Tuloslaskelma ja tase, joiden tulee olla organisaation
kirjanpidosta johdettavissa, on laadittava kirjanpitolain (1336/1997)
säännösten mukaisesti.
12 §
EETS:ää ja yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevat
tekniset vaatimukset
EETS:n on täytettävä EETS-päätöksen
liitteessä III säädetyt olennaiset vaatimukset.
EETS:n ajoneuvolaitteita saa käyttää tiemaksujen
lisäksi muiden ajoneuvon sijaintiin sidonnaisten palvelujen
toteuttamiseen. Ajoneuvolaitteiden käyttö muihin
tarkoituksiin ei saa haitata tiemaksutoimintoja tietullikohteissa.
EETS:n yhteentoimivuuden osatekijöiden on täytettävä EETS-päätöksen
liitteessä II säädetyt vaatimukset. Sellaisten
yhteentoimivuuden osatekijöiden, joissa on CE-merkintä,
katsotaan täyttävän nämä vaatimukset.
Liikenteen turvallisuusvirasto voi tarvittaessa antaa tarkempia
määräyksiä tässä pykälässä tarkoitetuista
teknisistä vaatimuksista.
13 §
Yhteentoimivuuden osatekijöiden arviointi
Yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden
ja käyttöönsoveltuvuuden arviointiin
sovelletaan, mitä EETS-päätöksen
liitteessä IV säädetään.
Vaatimustenmukaisuutta koskevan EY-vakuutuksen laatii
yhteentoimivuuden osatekijöiden valmistaja tai sen valtuutettu
edustaja. Käyttöönsoveltuvuutta koskevan
EY-vakuutuksen laatii yhteentoimivuuden osatekijöiden valmistaja,
sen valtuutettu edustaja tai EETS-palveluntarjoaja. EY-vakuutusten
laatimiseen sovelletaan, mitä EETS-päätöksen
liitteessä IV säädetään.
Yhteentoimivuuden osatekijöille voidaan antaa CE-merkintä,
jos niillä on vaatimustenmukaisuutta tai käyttöönsoveltuvuutta
taikka näitä molempia koskeva EY-vakuutus.
14 §
Yhteentoimivuuden osatekijöiden puutteellisuuksien
korjaaminen
Jos yhteentoimivuuden osatekijät, joille on annettu
CE-merkintä ja jotka on saatettu markkinoille, eivät
täytä 12 §:ssä säädettyjä vaatimuksia,
Liikenteen turvallisuusvirasto määrää yhteentoimivuuden
osatekijöiden valmistajan tai sen valtuutetun edustajan
korjaamaan puutteellisuudet määräajassa.
Jos yhteentoimivuuden osatekijöiden valmistaja tai
sen valtuutettu edustaja ei noudata Liikenteen turvallisuusviraston
1 momentissa tarkoitettua määräystä,
Liikenteen turvallisuusvirasto voi rajoittaa yhteentoimivuuden
osatekijöiden käyttöalaa, kieltää niiden
käytön tai määrätä ne
poistettavaksi markkinoilta.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun rajoituksen saaneen
on annettava Liikenteen turvallisuusvirastolle tämän
määräämässä ajassa
selvitys päätöksen toimeenpanosta.
Liikenteen turvallisuusviraston on ilmoitettava välittömästi
tämän pykälän nojalla tekemistään
toimenpiteistä ja niiden perusteista Euroopan komissiolle
ja asianomaiselle ilmoitetulle laitokselle. Liikenteen turvallisuusviraston
tulee lisäksi ilmoittaa 1 momentin nojalla tekemistään
toimenpiteistä Euroopan unionin jäsenvaltioille.
15 §
Hallinnolliset pakkokeinot
Liikenteen turvallisuusvirasto voi tehostaa 14 §:n
nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla
taikka teettämis- tai keskeyttämisuhkalla siten
kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.
16 §
Ilmoitetun laitoksen nimeäminen
Liikenne- ja viestintäministeriö nimeää hakemuksesta
EETS-päätöksen IV liitteen mukaisesta
yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden
tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnista
tai valvonnasta vastaavat laitokset ja huolehtii näiden
ilmoittamisesta Euroopan komissiolle ja muille Euroopan unionin
jäsenvaltioille.
Nimeämispäätöksessä määritellään
ilmoitetun laitoksen pätevyysalue, vahvistetaan
laitoksen valvontaan liittyvät järjestelyt ja
asetetaan tarvittaessa muitakin sen toimintaa koskevia vaatimuksia,
rajoituksia ja ehtoja, joilla varmistetaan tehtävien asianmukainen
suorittaminen. Ilmoitettu laitos voidaan nimetä määräajaksi.
17 §
Ilmoitetun laitoksen nimeämisen edellytykset
Laitoksen on oltava Suomessa rekisteröity oikeushenkilö tai
sen osa, ja sen on täytettävä EETS-päätöksen
liitteessä V asetetut vähimmäisvaatimukset.
Laitoksen, joka täyttää asianomaisissa
eurooppalaisissa standardeissa määritetyt arviointiperusteet,
katsotaan täyttävän kyseiset vähimmäisvaatimukset.
Ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava liikenne- ja viestintäministeriölle
kaikista sellaisista muutoksista, joilla voi olla vaikutusta 1 momentissa säädettyjen
edellytysten täyttymiseen.
Ilmoitetun laitoksen on vuosittain toimitettava liikenne- ja
viestintäministeriölle selvitys 16 §:n
1 momentissa tarkoitetusta toiminnastaan ja sen tuloksista.
18 §
Ilmoitetun laitoksen tehtävien suorittaminen
Ilmoitetun laitoksen on tehtäviään
suorittaessaan otettava huomioon kohdetta koskevat säännökset,
suositukset, ohjeet ja standardit sekä seurattava niiden
kehittymistä toimialallaan.
Ilmoitetun laitoksen on tässä laissa tarkoitettuja
julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan noudatettava,
mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa
(621/1999), henkilötietolaissa, sähköisestä asioinnista
viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003), hallintolaissa
(434/2003), kielilaissa (423/2003) ja saamen kielilaissa
(1086/2003) säädetään.
Ilmoitetun laitoksen henkilöstöön sovelletaan
rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä sen
suorittaessa julkisia hallintotehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta
säädetään vahingonkorvauslaissa
(412/1974).
Ilmoitettu laitos voi käyttää apunaan
ulkopuolisia testaus-, tarkastus- tai muita palveluja, jos ulkopuolinen
palveluntuottaja täyttää 17 §:n 1 momentissa
säädetyt edellytykset. Ilmoitettu laitos vastaa
myös ulkopuolisella teettämistään toimenpiteistä sekä vaatimustenmukaisuuden
ja käyttöönsoveltuvuuden arvioinnin kokonaisuudesta.
19 §
Ilmoitetun laitoksen nimeämisen peruuttaminen
Jos ilmoitettu laitos ei enää täytä 17 §:n
1 momentissa säädettyjä edellytyksiä tai
noudata nimeämispäätöksessä asetettuja
ehtoja taikka sen toiminnassa muutoin esiintyy vakavia puutteita, liikenne-
ja viestintäministeriön on kehotettava sitä määräajassa
korjaamaan havaittu epäkohta. Liikenne- ja viestintäministeriön
on peruutettava nimeäminen, jos ilmoitettu laitos ei ole
korjannut epäkohtaa annetussa määräajassa.
Liikenne- ja viestintäministeriön on ilmoitettava
Euroopan komissiolle ja Euroopan unionin jäsenvaltioille
ilmoitetun laitoksen nimeämisen peruuttamisesta.
20 §
EETS-tietullikohderekisteri
Liikenteen turvallisuusvirasto pitää rekisteriä Suomen
alueella olevista EETS-tietullikohteista. Rekisteriä voidaan
pitää automaattisen tietojenkäsittelyn
avulla.
Rekisteriin talletetaan tietullikohteista seuraavat
tiedot:
1) tietullikohteesta vastaava tietullioperaattori;
2) käytetyt tiemaksuteknologiat;
3) tietullin perustiedot;
4) EETS-palveluntarjoajat, jotka ovat tehneet sopimuksen
tietullikohteesta vastaavan tietullioperaattorin kanssa;
5) EETS-tietullikohteen määritys,
jossa esitetään yleiset ehdot, joiden mukaisesti
EETS-palveluntarjoajat voivat harjoittaa toimintaa tietullikohteessa.
Liikenteen turvallisuusvirasto pitää EETS-tietullikohderekisteriä yleisön
saatavilla sähköisessä muodossa. Rekisteritietojen
toimittamiseen Euroopan komissiolle ja muiden Euroopan
unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille
sovelletaan, mitä EETS-päätöksen 19
artiklan 5 kohdassa säädetään.
Tietullikohteesta vastaavan tietullioperaattorin on ilmoitettava
Liikenteen turvallisuusvirastolle muutoksista, jotka koskevat 2
momentissa tarkoitettuja tietoja. Ilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta
viivästystä.
21 §
Rekisteri EETS-palveluntarjoajista
Liikenteen turvallisuusvirasto pitää rekisteriä EETS-palveluntarjoajista
yleisön saatavilla sähköisessä muodossa.
Rekisteritietojen toimittamiseen Euroopan komissiolle ja muiden
Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille
sovelletaan, mitä EETS-päätöksen 19
artiklan 5 kohdassa säädetään.
Rekisteriin EETS-palveluntarjoajista kirjataan 4 §:n
1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun riskienhallintasuunnitelman tarkastuksen
tulokset.
22 §
Valvontaviranomaiset
Tämän lain noudattamista valvoo Liikenteen turvallisuusvirasto.
Liikenne- ja viestintäministeriö valvoo nimeämiään
ilmoitettuja laitoksia.
Henkilötietojen käsittelyn valvonnasta säädetään
henkilötietolaissa ja sähköisen viestinnän
tietosuojalaissa.
23 §
Valvontaviranomaisen oikeudet
Liikenne- ja viestintäministeriöllä ja
Liikenteen turvallisuusvirastolla on oikeus saada salassapitosäännösten
estämättä tämän lain
noudattamisen valvontaa varten tarpeelliset asiakirjat EETS-palveluntarjoajalta,
tietullioperaattorilta, yhteentoimivuuden osatekijöiden
valmistajalta tai sen valtuutetulta edustajalta ja ilmoitetulta laitokselta.
Liikenteen turvallisuusvirastolla on rekisterinpitäjän
ominaisuudessa oikeus tarkastaa vuosittain EETS-palveluntarjoajilta
edellytettävien vaatimusten täyttyminen. Liikenteen
turvallisuusvirastolla on oikeus saada 4 §:n 1 momentin
6 kohdassa tarkoitetun hyvämaineisuuden vaatimuksen arvioimiseksi
tarpeellisia tietoja rikosrekisteristä ja sakon täytäntöönpanosta annetun
lain (672/2002) 46 §:ssä tarkoitetusta sakkorekisteristä.
Liikenteen turvallisuusvirastolla on valvontatehtäviensä suorittamiseksi
oikeus päästä EETS-palveluntarjoajan,
tietullioperaattorin tai yhteentoimivuuden osatekijöiden
valmistajan tai sen valtuutetun edustajan toimitiloihin tai muihin
tiloihin, lukuun ottamatta pysyväisluonteiseen asumiseen
käytettyjä tiloja.
24 §
Muutoksenhaku
Rekisteröinnin peruuttamista, yhteentoimivuuden osatekijöiden
puutteellisuuksien korjaamista ja nimeämisen peruuttamista
koskevaan päätökseen saa hakea muutosta
valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
Ilmoitetun laitoksen tekemään päätökseen
saa vaatia oikaisua ilmoitetulta laitokselta ja liikenne- ja viestintäministeriön
sekä Liikenteen turvallisuusviraston muuhun kuin rekisteröinnin peruuttamista,
yhteentoimivuuden osatekijöiden puutteellisuuksien korjaamista
ja nimeämisen peruuttamista koskevaan päätökseen
päätöksen tehneeltä viranomaiselta
siten kuin hallintolaissa säädetään.
Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen
saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
säädetään.
Hallinto-oikeuden päätökseen rekisteröinnin peruuttamista,
yhteentoimivuuden osatekijöiden puutteellisuuksien korjaamista
ja nimeämisen peruuttamista koskevassa asiassa
saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa
säädetään.
Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen
saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus
myöntää valitusluvan.
Liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenteen
turvallisuusviraston tämän lain nojalla tekemää päätöstä on
noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin
määrää.
Uhkasakon asettamista ja maksettavaksi tuomitsemista sekä teettämis-
tai keskeyttämisuhan asettamista ja täytäntöön
pantavaksi määräämistä koskevaan
päätökseen saa kuitenkin hakea muutosta
siten kuin uhkasakkolaissa säädetään.
25 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Tällä lailla kumotaan sähköisten
tienkäyttömaksujen keräämisjärjestelmistä annettu
laki (995/2006).