Valtion erityisrahoitusyhtiön, jäljempänä yhtiö, ja sen täysin omistaman tytäryhtiön Suomen Vientiluotto Oy:n, jäljempänä SVL, tarkoituksena on edistää vientiä, suomalaisten yritysten toimintaa, kasvua, kansainvälistymistä ja Suomen kestävää talouskasvua. Yhtiöt toteuttavat erityistehtäviään rahoittamalla elinkeinotoimintaa Suomessa ja ulkomailla, ylläpitämällä ja kehittämällä kilpailukykyistä vienninrahoitusjärjestelmää sekä korjaamalla kotimaassa yritysrahoitustarjonnan markkinapuutetta. 

Yhtiö kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan ja ministeriö vastaa sen omistajaohjauksesta. Yhtiön koko osakekannan on oltava valtion välittömässä omistuksessa ja hallinnassa. Yhtiö voi perustaa ja omistaa yhtiöitä tehtäviensä toteuttamiseksi.  

Yhtiön ja sen tytäryhtiöiden hallituksen jäsenellä ja johdolla on oltava sen tehtävien kannalta kokonaisuutena riittävästi osaamista ja kokemusta ymmärtää yhtiön liiketoimintaa ja toimintaan liittyviä riskejä.  

Yhtiöön ei sovelleta finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä ja asetusten (EY) N:o 1060/2009, (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 600/2014, (EU) N:o 909/2014 ja (EU) 2016/1011 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2022/2554. 

Yhtiöllä on oltava hallituksen jäsenistä koostuva riskivaliokunta ja tarkastusvaliokunta tai yhdistetty riski- ja tarkastusvaliokunta. Valiokuntien jäseniksi valitaan hallituksen jäseniä, joilla on kyseisen valiokunnan tehtävien kannalta riittävä osaaminen taloushallinnosta tai riskienhallinnasta. Valiokuntien tehtävänä on valvoa, että yhtiön johto noudattaa hallituksen päättämää riskistrategiaa. Valiokunnat raportoivat hallitukselle. 

Riskivaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta yhtiön riskistrategiaa ja riskinottoa koskevissa asioissa sekä riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden valvomisessa.  

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta taloudelliseen raportointijärjestelmään, sisäiseen valvontaan ja tarkastukseen sekä tilintarkastukseen liittyvissä valmistelu-, seuranta- ja valvontatehtävissä. 

Valiokunnan jäsenenä toimiva hallituksen jäsen ei saa osallistua yhtiön päivittäiseen johtamiseen asioissa, jotka kuuluvat valiokunnan tehtäviin.  

Yhtiöllä on oltava sisäinen tarkastus ja tarpeelliset liiketoiminnoista riippumattomat valvontatoiminnot, joilla valvotaan riskejä sekä säännösten ja toimintaperiaatteiden ja -ohjeiden noudattamista. Yhtiön riskien valvontatoiminto huolehtii siitä, että yhtiön olennaiset riskit tunnistetaan, mitataan ja raportoidaan hallitukselle. Valvontatoiminnoilla tulee olla niiden tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen tarvittava riittävä hallinnollinen asema, toimivalta ja voimavarat. 

Tarkempia säännöksiä valiokuntien ja liiketoiminnoista riippumattomien valvontatoimintojen tehtävistä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 

Vienninrahoituksella tarkoitetaan viennin, ulkomaankaupan tai ulkomaisten investointien rahoitusta, niihin liittyvää varainhankintaa ja -hallintaa sekä riskiensuojaussopimuksia. 

SVL:n tehtävänä on edistää Suomen taloudellista kehitystä myöntämällä yhtiön ohella vienninrahoitusta. SVL ei myönnä vientitakuita. 

Yhtiöön ja SVL:oon ei sovelleta luottolaitostoiminnasta annettua lakia (610/2014), ellei tässä laissa toisin säädetä. Vakavaraisuusvaatimuksia ei aseteta yhtiölle eikä SVL:lle.  

Yhtiön 5 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua varainhankintaa varten valtion antamien erillisten takaussitoumusten pääomien yhteismäärä saa olla enintään 20 miljardia euroa, josta lyhytaikaisten velkojen pääomien määrä saa olla enintään 3 miljardia euroa. Sen lisäksi yhtiöllä saa olla valtion vastuulla olevien velkojen pääomalle laskettavia korkoja ja riskien suojaamiseksi tarpeellinen määrä velkoihin liittyviä koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimuksia ja muita vastaavia suojausjärjestelyjä. 

Edellä 1 momentissa säädettyjen enimmäismäärien rajoissa valtioneuvosto voi antaa yhtiölle ja sen tytäryhtiöille sitoumuksia luotto- ja takaustappioiden kattamisesta sekä korko-, takausprovisio-, toiminta- ja muiden vastaavien tukien maksamisesta. 

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen sitoumusten enimmäismäärään lasketaan sitovien tarjousten ja voimassa olevien sitoumusten vastuut poistaen sitoumusten keskinäiset päällekkäisyydet. Vastuun laskemista varten sopimusvaluutta muunnetaan euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin ilmoittamaa kurssia rahoituksen päätöspäivälle tai edellä 2 momentissa tarkoitetun velan liikkeeseenlaskupäivälle. 

Yhtiö ja SVL voivat myöntää rahoitusta elinkeinotoimintaan ja viennin edistämiseen 1 §:ssä säädetyn toimintansa tarkoituksen mukaisesti. Yhtiön on rahoituksen myöntämisen edellytyksiä arvioidessaan kiinnitettävä erityistä huomiota velallisen maksukykyyn, toiminnan taloudellisiin edellytyksiin ja kehitysmahdollisuuksiin. Rahoituksessa tulee ottaa huomioon 8 §:ssä tarkoitettu suomalainen intressi. Vientitakuun ehtoja harkittaessa ja vientitakuuta myönnettäessä tulee edellä mainitun lisäksi ottaa huomioon taattavaan hankkeeseen liittyvät elinkeinopoliittiset näkökohdat ja kansainväliset kilpailutekijät sekä ympäristövaikutukset ja muut vaikutukset osana hankkeen kokonaisarviointia. 

Työ- ja elinkeinoministeriö päättää yhtiön myöntämän valtiontuen maksatuksen keskeyttämisestä ja takaisinperinnästä. Euroopan unionin säännösten vastaisten valtiontukien takaisinperinnästä säädetään eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetussa laissa (300/2001). 

Yhtiö ja SVL voivat perustelluista syistä rajata rahoitettavia toimialoja tai toimintoja liiketoiminnallisin tai riskienhallinnallisin perustein. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä toimialojen rajaamiseen liittyvistä rahoituksen myöntämisen edellytyksistä. 

Rahoitettavan elinkeinotoiminnan tulee tapahtua Suomessa tai rahoituksen myöntämisen voidaan katsoa edistävän Suomen taloudellista kehitystä. 

Suomen taloudellisen kehityksen edistämistä arvioitaessa tulee ottaa huomioon rahoitusjärjestelyn myönteiset vaikutukset kansantalouteen, työllisyyteen, julkiseen talouteen, ympäristöön, rahoitettavaan toimintaan tai suomalaisen yrityksen toimintaedellytyksiin taikka muihin näihin rinnastettaviin seikkoihin.  

Yksittäisen rahoitusjärjestelyn lisäksi arvio voidaan tehdä myös yrityksen toiminnasta tai rahoitushankkeesta kokonaisuutena. 

Työ- ja elinkeinoministeriö antaa yhtiön pyynnöstä lausunnon 1 momentin mukaisen edellytyksen täyttymisestä. 

Yhtiön tulee riskinotossaan ottaa huomioon tavoite pitkän aikavälin itsekannattavuuden toteutumisesta, roolinsa elinkeino- ja teollisuuspoliittisena toimijana, vastuukannan riskikeskittymät, mahdollisuudet riskinjakoon muiden rahoituslaitosten tai tahojen kanssa sekä muut vastaavat seikat. Yhtiön riskinotto voi ylittää vapaat omat pääomat ja valtiontakuurahaston varat.  

Yhtiöllä on oltava kirjallisesti kuvatut, riittävät, tehokkaat ja luotettavat hallinto- ja ohjausjärjestelmät mukaan lukien riskienhallintajärjestelmät, toimintaperiaatteet ja menettelytavat, joiden avulla se voi seurata, arvioida ja hallita rahoitustoimintaansa sekä raportoida siitä. 

Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa vuosittain yhtiölle sen toiminnan riskinottoa koskevan ohjeistuksen. Yhtiö vahvistaa toiminnassaan noudatettavat tarkemmat riskinoton ja rahoituksen periaatteet huomioiden työ- ja elinkeinoministeriön antaman ohjeistuksen. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä riskinoton perusteista, hallinto-, ohjaus- ja riskienhallintajärjestelmistä sekä riskienhallinnan toimintaperiaatteista ja menettelytavoista. 

Yhtiön hallitus voi päättää rahoituksen myöntämisestä erityisriskinottona tilanteessa, jossa rahoitukseen liittyvä riski on niin suuri, että yhtiön tavanomaisen riskiarvioinnin perusteella sitä ei voitaisi myöntää, tai jos rahoitus myönnettäisiin poikkeuksellisilla ehdoilla. Rahoituksen myöntäminen erityisriskinottona edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön päätöstä elinkeino- tai teollisuuspoliittisten tai muiden painavien edellytysten täyttymisestä. Ministeriö tekee päätöksen yhtiön hakemuksesta.  

Tätä pykälää ei sovelleta, jos rahoituksesta päätetään 11 §:ssä säädetyllä tavalla.  

Yhtiön hallituksen yleistoimivaltaan kuuluva rahoituspäätösasia voidaan saattaa yhtiökokouksen päätettäväksi erityistilanteessa osakeyhtiölain (624/2006) 6 luvun 7 §:n 2 momentin nojalla, jos rahoituspäätökseen liittyy yhtiön riskinkantokyvyn ja valtion riskienhallinnan kannalta merkittäviä seikkoja tai siihen liittyy muita valtion kannalta erityisen painavia perusteita.  

Yhtiö ja SVL voivat turvata taloudellisia intressejään suojautumisjärjestelyillä. Suojautumisjärjestelynä voidaan 5 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitettuja sitoumuksia vaihtaa sellaisiin vastuisiin, jotka eivät liity tässä laissa tarkoitettuun rahoitustoimintaan.  

Yhtiö ja SVL voivat rajoittaa toiminnassaan syntyneitä tai syntyviä taloudellisia tappioitaan saatavien myymisellä, niistä luopumisella tai vakuuskohteiden ostamisella taikka muilla yleisesti vastuiden hallinnassa käytettävillä toimenpiteillä ja järjestelyillä. 

Yhtiön ja SVL:n on pyrittävä siihen, että niiden toiminnan menot voidaan pitkällä aikavälillä kattaa toiminnasta saatavilla tuloilla. Valtion erikseen myöntämien määrärahojen toteumat yhtiön ja SVL:n toimintaan otetaan tulona huomioon arvioitaessa itsekannattavuutta. 

Valtio vastaa yhtiön takuista, takauksista ja muista vastuusitoumuksista, varainhankintaan ja ‑hallintaan liittyvistä sopimuksista ja niihin liittyvien riskiensuojaussopimusten mukaisesta sitoumuksien täyttämisestä. Valtioneuvosto voi antaa omavelkaisia takauksia ilman vastavakuuksia yhtiön ottamien lainojen ja lainaohjelmien vakuudeksi. Valtio vastaa yhtiön sitoumuksista ja varainhankintaa varten ottamista veloista 6 §:n enimmäismääriin asti. 

Jos yhtiön ja SVL:n vienninrahoitukseen rahastoidut varat tai valtiontakuurahaston varat eivät riitä vastuiden kattamiseen 17 §:n 2 momentissa säädetyn mukaisesti tai toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen, valtion talousarviosta siirretään määrärahoja valtiontakuurahastoon tätä tarkoitusta varten. Rahasto saa varansa valtion talousarviossa rahastolle siirrettäväksi osoitettavasta määrärahasta. 

Jos yhtiö tai valtiontakuurahasto ei enää tarvitse valtion talousarviosta siirrettyjä varoja yhtiön vastuiden ja varausten kattamiseen tai toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen, yhtiön ja valtiontakuurahaston tulee tältä osin tulouttaa varat valtion talousarvioon.  

Valtiontakuurahaston tarkoituksena on kattaa vienninrahoituksesta aiheutuvat yhtiön ja SVL:n sellaiset tappiot, joihin niiden vienninrahoituksen omat varat eivät riitä. Valtiontakuurahasto on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. 

Rahastolla on johtokunta, joka vastaa rahaston päätöksenteosta, hallinnosta sekä talouden ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Johtokunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään kolme muuta jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Työ- ja elinkeinoministeriö nimittää johtokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä muut jäsenet ja varajäsenet kolmen vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Puheenjohtaja ja pääsihteeri ovat työ- ja elinkeinoministeriöstä. Työ- ja elinkeinoministeriö voi vapauttaa johtokunnan tai sen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, muun jäsenen taikka varajäsenen tehtävästään. 

Rahastolla on työ- ja elinkeinoministeriön määräämä pääsihteeri, joka valmistelee ja esittelee johtokunnan ratkaistavaksi tarkoitetut asiat, panee johtokunnan ratkaisut täytäntöön sekä hoitaa muut työjärjestyksessä pääsihteerille määritetyt tehtävät. 

Työ ja elinkeinoministeriö vahvistaa johtokunnalle sen esityksestä työjärjestyksen. Työ- ja elinkeinoministeriö voi tehdä yhtiön kanssa sopimuksen rahaston hallinnointiin liittyvistä tehtävistä. Yhtiöllä on oikeus saada rahaston hallinnointiin liittyvistä tehtävistä hallinnointipalkkio. Rahaston hallintomenot maksetaan rahaston varoista. 

Yhtiön on laadittava vuosittain johtokunnalle ja työ- ja elinkeinoministeriölle arvio rahaston varojen riittävyydestä. 

Tarkempia säännöksiä rahaston päätöksenteosta, hallinnosta sekä talouden ja toiminnan järjestämisestä voidaan antaa työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella. 

Valtiontakuurahaston varat koostuvat yhtiön edeltäjäorganisaatioiden toiminnasta kertyneistä ylijäämistä, rahaston takaisinperintäsaamisten tuotoista ja kertyneestä takaisinperinnästä sekä yhtiöstä tai valtion talousarviosta rahastoon siirretyistä varoista. 

Vienninrahoituksen tappiot katetaan ensin yhtiön ja SVL:n vienninrahoituksen omista varoista ja, jos ne eivät riitä, valtiontakuurahaston varoista. Jos yhtiön tai SVL:n välitilinpäätöstä tai tilinpäätöstä laadittaessa ilmenee, että vienninrahoitustoiminnan tilikauden tulos on muodostunut tappiolliseksi, tappio katetaan ensisijaisesti yhtiön ja SVL:n taseen vienninrahoituksen vapaista omista pääomista ja toissijaisesti valtiontakuurahaston varoista. 

Yhtiön vapaita omia pääomia voidaan siirtää valtiontakuurahastoon. Yhtiön maksuista valtiontakuurahastoon päättää yhtiökokous johtokunnan esityksestä. 

Valtiontakuurahastosta voidaan antaa yhtiölle sen hakemuksesta lainaa vakuutta vaatimatta.  

Rahaston kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan valtion talousarviosta annettua lakia (423/1988). Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa rahaston talousarvion johtokunnan esityksestä. Valtioneuvosto vahvistaa rahaston tilinpäätöksen työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä. 

Työ- ja elinkeinoministeriö määrää rahaston tilien ja hallinnon tilintarkastajat. Yhden tilintarkastajista tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai julkishallinnon ja talouden -tilintarkastaja. 

Finanssivalvonta toimii yhtiön rahoitusvalvojana. Rahoitusvalvonnan keinoja ovat valvojan arvio ja yhtiön seurantalukujen laskennan valvonta.  

Finanssivalvonta ei valvo valtion elinkeinopoliittisia riskinottolinjauksia. Työ- ja elinkeinoministeriö ottaa huomioon Finanssivalvonnan toimittaman valvojan arvion päätelmät elinkeinopolitiikan suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja yhtiön ohjaamisessa. 

Rahoitusvalvonta kohdistuu yhtiön tytäryhtiöihin ainoastaan 20 §:n 2 momentin ja 21 §:n osalta ja tytäryhtiöiden hallintoon 2 §:n 2 ja 3 momentin osalta.  

Finanssivalvonta ottaa arviossaan huomioon yhtiön rahoitusvalvontaan soveltuvat Finanssivalvonnan ja Euroopan pankkiviranomaisen ohjeet ja määräykset. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää rahoitusvalvonnassa sovellettavista Finanssivalvonnan ja Euroopan pankkiviranomaisen ohjeista ja määräyksistä.  

Finanssivalvonta laatii ja antaa yhtiölle, työ- ja elinkeinoministeriölle ja valtiovarainministeriölle valvojan arvion siitä, onko yhtiöllä 9 §:n 2 momentin mukaiset hallinto- ja ohjaus- sekä riskienhallintajärjestelmät ja ovatko yhtiön johto ja valvontatoiminnot 2 §:n 2 ja 3 momentin ja 3 §:n mukaisia.  

Riskienhallintaa arvioidessaan Finanssivalvonta ottaa huomioon luottoriskin, korkoriskin, operatiivisen riskin ja mahdolliset muut riskitekijät sekä yhtiön maksuvalmiuden ja pääomien tilanteen. 

Finanssivalvonta ottaa arvionsa laajuudessa ja arviointitiheydessä huomioon konsernin toiminnan laadun, laajuuden ja monimuotoisuuden, konsernin vastuuaseman ja sen kehityksen sekä konsernin merkittävyyden rahoitusmarkkinoiden kannalta. Finanssivalvonta ottaa huomioon konsernin toiminnan erot verrattuna luottolaitoksiin ja niiden valvontakäytäntöihin.  

Finanssivalvonta voi tehdä tarvittaessa kuormituskokeita arvion laatimisen tueksi.  

Finanssivalvonnalla on arvion laatimista varten oikeus saada yhtiöltä tarvittavat tiedot, tehdä lisätietopyyntöjä ja kutsua kuulemiseen. 

Yhtiön on konsernitasolla seurattava riskiasemaa ja vastuukannan keskittymäriskiä seurantaluvuilla. Yhtiön on ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle ja valtiovarainministeriölle, jos se havaitsee seurantaluvuissa poikkeamia verrattuna työ- ja elinkeinoministeriön riskinoton ohjeistukseen. Yhtiö laatii työ- ja elinkeinoministeriölle esityksen toimenpiteistä, ja saattaa asian myös Finanssivalvonnan tietoon.  

Finanssivalvonta valvoo seurantalukujen laskentaa yhtiön raportoinnin perusteella.  

Finanssivalvonta ei aseta seurantaluvuille raja-arvoja. 

Edellä 1 momentissa tarkoitetun esityksen saatuaan työ- ja elinkeinoministeriön tulee tehdä asiassa päätös, joka annetaan tiedoksi yhtiölle, Finanssivalvonnalle ja valtiovarainministeriölle. 

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä riskiaseman seurantaa varten käytettävistä seurantaluvuista. 

Finanssivalvonta antaa yhtiölle julkisen varoituksen, jos yhtiö menettelee tahallaan tai huolimattomuudesta tämän lain 26 §:n 1 momentin vastaisesti eikä yhtiö korjaa virheellistä menettelyään viipymättä. 

Muutoksenhausta Finanssivalvonnan päätökseen julkisesta varoituksesta säädetään Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008). 

Tämän lain 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitetuissa tehtävissä noudatetaan hallinnon yleislakeja. 

Yhtiön ja SVL:n palveluksessa olevaan henkilöstöön ja toimielinten jäseniin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessa tämän lain 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). 

Yhtiön ja SVL:n palveluksessa olevalla henkilöstöllä ja toimielinten jäsenillä tulee olla tämän lain 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitettujen tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellyttämä asiantuntemus, koulutus tai muu pätevyys. 

Yhtiön ja SVL:n on tunnettava asiakkaansa, tunnistettava asiakkaan tosiasiallinen edunsaaja ja henkilö, joka toimii asiakkaan lukuun, ja tarvittaessa todennettava tämän henkilöllisyys. Tässä pykälässä säädettyä velvollisuutta täytettäessä voidaan hyödyntää 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuja riskienhallintajärjestelmiä. Lisäksi yhtiön ja SVL:n tulee huomioida toiminnassaan, mitä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetussa laissa (444/2017) säädetään.  

Yhtiön ja SVL:n toimintaan sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999), jäljempänä julkisuuslaki niiden hoitaessa tämän lain 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 3 momentissa tarkoitettuja tehtäviä. 

Sen lisäksi, mitä julkisuuslaissa säädetään salassapitoperusteista, joka yhtiön tai sen tytäryhtiön toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai niiden palveluksessa taikka niiden toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan on saanut tietää yhtiön tai sen tytäryhtiön asiakkaan tai muun henkilön taloudellista asemaa tai yksityisen henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liikesalaisuuden, on velvollinen pitämään sen salassa, jollei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen.  

Yhtiön on salassapitosäännösten estämättä annettava Finanssivalvonnalle sen pyynnöstä 20 ja 21 §:ssä tarkoitetun rahoitusvalvonnan tehtävän kannalta välttämättömät tiedot. 

Tietojen luovuttamisesta yrityspalvelujen toteuttamista varten säädetään yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetussa laissa (293/2017).  

Väärinkäytösten estämiseksi tapahtuvassa henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 18 a §:ssä säädettyä.  

Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . Tämän lain 4 luku tulee kuitenkin voimaan vasta 24 kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta.  

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevat luotot, takuut, takaukset tai muut vastuusitoumukset pysyvät alkuperäisin ehdoin voimassa tämän lain voimaan tullessa. Myös näiden sitoumusten vastuut lasketaan mukaan 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin rahoitusvaltuuksiin. Vastuulaskenta on saatettava tämän lain mukaiseksi vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.  

Valtion vientitakuista annetun lain 3 §:n 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin investointeihin sovelletaan tämän lain voimaan tultua, mitä tässä laissa säädetään vienninrahoituksesta.  

Ennen tämän lain voimaantuloa voimaan tulleisiin korontasaussopimuksiin ja -päätöksiin sovelletaan julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annettua lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä sellaisina kuin ne olivat tämän lain voimaan tullessa, kunnes sitoumus on päättynyt tai korontasaukseen perustuvat oikeudet ja velvollisuudet on siirretty yhtiön vastuulle. 

Yhtiön rahoitusvalvontaan sovelletaan valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 6 §:n 4 momenttia kunnes tämän lain 4 luku tulee voimaan.  

Kumottavassa valtiontakuurahastosta annetussa laissa tarkoitettu talousarvion ulkopuolinen valtiontakuurahasto jatkaa toimintaansa tämän lain mukaisesti.