1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain soveltamisala
Rikoksella luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle
aiheutettu vahinko korvataan valtion varoista siten kuin tässä laissa
säädetään.
Lisäksi korvataan rikoksella oikeushenkilölle aiheutettu
vahinko 7 ja 14 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.
2 §
Suomessa tehdyllä rikoksella aiheutetun vahingon
korvaaminen
Korvausta suoritetaan Suomessa tehdyllä rikoksella
aiheutetusta vahingosta. Korvausta ei kuitenkaan suoriteta, jos
vahinkoa kärsineellä ei korvaushakemuksen tekohetkellä ole
eikä rikoksen tekohetkellä ollut asuinpaikkaa
Suomessa tai muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa ja
jos vahingon yhteys Suomeen on muutoinkin vähäinen.
3 §
Suomen ulkopuolella tehdyllä rikoksella aiheutetun
vahingon korvaaminen
Jos rikos on tehty Suomen ulkopuolella, suoritetaan korvausta
vain henkilövahingosta ja kärsimyksestä.
Korvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että rikoksen
uhrilla oli rikoksen tekohetkellä kotipaikka Suomessa ja
että hänen oleskelunsa Suomen ulkopuolella johtui
työstä, opiskelusta tai muusta näihin
verrattavasta syystä. Elatuksen menetyksestä suoritettavan
korvauksen edellytyksenä on lisäksi,
että myös elatukseen tai elatusapuun oikeutetulla
taikka muutoin surmansa saaneen elatuksen varassa olleella oli rikoksen
tekohetkellä kotipaikka Suomessa.
Suomen ulkopuolella tehdyllä rikoksella aiheutetusta
henkilövahingosta ja kärsimyksestä voidaan
harkinnan mukaan suorittaa korvausta muissakin kuin 1 momentissa
tarkoitetuissa tapauksissa, jos korvauksen suorittamista on pidettävä perusteltuna
ottaen erityisesti huomioon rikoksen läheinen yhteys Suomeen,
rikoksentekijän ja rikoksen uhrin välisen suhteen
läheisyys, vahingon laatu sekä vahinkoa kärsineen mahdollisuus
saada korvausta muualta.
2 luku
Korvattava vahinko
Henkilövahinko ja kärsimys
4 §
Henkilövahingon kärsineelle suoritettavat korvaukset
Henkilövahingon kärsineelle suoritetaan
korvaus:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista
tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta
tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.
Henkilövahingon kärsineelle suoritetaan lisäksi
kohtuullinen korvaus henkilövahingon yhteydessä vahingoittuneista
vaatteista ja muista henkilökohtaisista käyttöesineistä.
Sairaanhoitokustannuksina korvataan myös sairaanhoitoon
välittömästi liittyvästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta
aiheutuvat kustannukset.
5 §
Korvauksen määrääminen henkilövahingosta
Korvaus ansionmenetyksestä määrätään
vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2 a ja 2 b §:ssä säädettyjen
perusteiden mukaan. Korvaus on kuitenkin enintään
125 euroa päivältä vähennettynä korvaukseen
oikeutetulle samalta ajalta tulevan ansiotulon määrällä.
Korvaus kivusta ja särystä sekä muusta
tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta
määrätään vahingonkorvauslain
5 luvun 2 c §:ssä säädettyjen
perusteiden mukaan. Korvaus kivusta ja särystä sekä muusta
tilapäisestä haitasta on kuitenkin enintään
10 000 euroa vähennettynä 19 §:ssä tarkoitetun
muualta tulevan korvauksen määrällä.
6 §
Henkilövahingon kärsineen läheiselle
suoritettavat korvaukset
Henkilövahingon kärsineen läheiselle
korvataan tarpeelliset kulut ja ansionmenetys vahingonkorvauslain
5 luvun 2 d §:ssä säädettyjen
perusteiden mukaan. Korvaus ansionmenetyksestä on kuitenkin
enintään 125 euroa päivältä vähennettynä korvaukseen
oikeutetulle samalta ajalta tulevan ansiotulon määrällä.
7 §
Työnantajalle suoritettava korvaus
Työnantajalle korvataan palkka tai sitä vastaava
korvaus, jonka työnantaja on maksanut henkilövahingon
kärsineelle työkyvyttömyysajalta. Korvaus
on kuitenkin enintään 125 euroa päivältä.
Jos henkilövahinko on aiheutettu rikoksella, josta
syyttäjä saa nostaa syytteen ainoastaan asianomistajan
vaatimuksesta, korvauksen suorittaminen työnantajalle edellyttää,
että asianomistaja on ilmoittanut esitutkintaviranomaiselle
tai syyttäjälle vaativansa rikokseen syyllistyneelle
rangaistusta tai muutoin pyytänyt esitutkinnan toimittamista.
8 §
Kuolemantapauksen johdosta suoritettavat korvaukset
Hautaamisesta aiheutuneet ja siihen liittyvät kustannukset
korvataan vahingonkorvauslain 5 luvun 3 §:ssä säädettyjen
perusteiden mukaan.
Elatuksen menetyksestä suoritetaan korvausta vahingonkorvauslain
5 luvun 4 §:ssä säädettyjen
perusteiden mukaan.
Surmansa saaneen läheiselle kuolemantapauksen
seurauksena aiheutuneesta henkilövahingosta johtuvat tarpeelliset
sairaanhoitokustannukset ja muut tarpeelliset kulut sekä ansionmenetys
korvataan vahingonkorvauslain 5 luvun 4 b §:ssä säädetyin
edellytyksin. Sairaanhoitokustannuksina korvataan myös
sairaanhoitoon välittömästi liittyvästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta
aiheutuvat kustannukset. Korvaus ansionmenetyksestä on
enintään 125 euroa päivältä vähennettynä korvaukseen
oikeutetulle samalta ajalta tulevalla ansiotulolla. Tämän
momentin nojalla läheiselle suoritetaan korvausta yhteensä enintään
5 000 euroa vähennettynä 19 §:ssä tarkoitetun
muualta tulevan korvauksen määrällä.
9 §
Kärsimyksen korvaaminen
Loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä suoritetaan
korvaus sille:
1) jonka seksuaalista itsemääräämisoikeutta on
rikoksella loukattu tai jonka vapautta muuten on rikoksella loukattu;
2) jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on
erityisen vakavasti loukattu tapon, murhan tai surman yrityksellä,
törkeällä pahoinpitelyllä tai sen
yrityksellä taikka muulla näihin rinnastettavalla
rikoksella.
Korvaus kärsimyksestä määrätään
vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 2 momentissa säädettyjen
perusteiden mukaan. Korvaus on kuitenkin enintään
3 000 euroa vähennettynä 19 §:ssä tarkoitetun
muualta tulevan korvauksen määrällä.
Seksuaalirikoksen uhrille voidaan kuitenkin suorittaa korvausta
enintään 8 000 euroa vastaavasti
vähennettynä.
10 §
Korvauksen enimmäismäärä
Vahinkoa kärsineelle suoritetaan saman vahinkotapahtuman
perusteella korvauksia henkilövahingosta ja kärsimyksestä yhteensä enintään
51 000 euroa vähennettynä 19 §:ssä tarkoitettujen
muualta tulevien korvausten yhteismäärällä.
Edellä 1 momentissa mainittuun enimmäismäärään
ei sisällytetä ansionmenetyksestä tai elatuksen
menetyksestä toistuvina suorituksina maksettavia korvauksia.
11 §
Korvauksen suorittamistapa
Henkilövahingon perusteella suoritettava korvaus vastaisuudessa
aiheutuvasta ansionmenetyksestä tai elatuksen menetyksestä maksetaan toistuvina
suorituksina. Korvaus voidaan kuitenkin maksaa kertasuorituksena,
jos se on korvauksen määrä huomioon
ottaen tarkoituksenmukaista.
Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta
tai pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvaus.
Korvaus pysyvästä haitasta voidaan kuitenkin maksaa
kokonaan tai osittain toistuvina suorituksina, jos se on aiheellista
ottaen huomioon vahinkoa kärsineen olosuhteet ja korvauksen
määrä.
Kärsimyksestä maksetaan kertakorvaus.
12 §
Korvauksen muuttaminen
Jos 4, 6 tai 7 §:n taikka 8 §:n 2 tai 3 momentin perusteella
suoritettavan korvauksen määräämisen
perusteena olleet olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet korvauksen
määräämisen jälkeen, korvauksen
määrää tai sen suorittamistapaa
voidaan muuttaa. Kertakorvausta ei kuitenkaan voida tämän
pykälän nojalla alentaa.
Toistuvina suorituksina maksettavaa korvausta koskeva muutos
voidaan erityisestä syystä määrätä tulemaan
voimaan takautuvasti. Korvausta voidaan kuitenkin korottaa
aikaisintaan korvauksen korottamista koskevan hakemuksen vireille
tulosta lukien tai, jos asiaa on sitä ennen käsitelty
tuomioistuimessa, korvauksen korottamista koskevan kanteen vireille
tulosta lukien. Korvausta voidaan alentaa tai sen suorittaminen lopettaa
aikaisintaan siitä lukien, kun korvauksen saaja on ollut
velvollinen tekemään 46 §:ssä tarkoitetun
ilmoituksen.
Esinevahinko ja taloudellinen vahinko
13 §
Laitokseen sijoitetun aiheuttama esinevahinko
Tämän lain nojalla korvataan esinevahinko, jonka
on aiheuttanut:
1) vanki, pidätetty, viranomaisen huostassa oleva
kiinniotettu tai muuten rikoksen johdosta vapautensa menettänyt
henkilö;
2) mielisairauden tai muun mielenterveydenhäiriön,
mielentilatutkimuksen, tartuntataudin, kehitysvammaisuuden, päihteiden
käytön, päihtymyksen taikka muun näihin
verrattavan syyn vuoksi tahdostaan riippumatta laitokseen sijoitettu
tai säilöön otettu henkilö;
3) ulkomaalaislain (301/2004) 121 §:n
nojalla säilöön otettu henkilö;
taikka
4) lastensuojelulain (683/1983) nojalla huostaanotettu
ja laitoshuoltoon sijoitettu lapsi.
Korvauksen saaminen edellyttää lisäksi,
että 1 momentissa tarkoitettu henkilö on aiheuttanut vahingon
ollessaan vankilassa tai muussa laitoksessa, ollessaan sijoitettuna
laitoksen ulkopuolella tai lomalla taikka karattuaan laitoksesta
tai viranomaisen huostasta.
14 §
Yhdyskuntapalveluun tai nuorisorangaistukseen tuomitun aiheuttama
esinevahinko
Tämän lain nojalla korvataan esinevahinko, jonka
yhdyskuntapalveluun tai nuorisorangaistukseen tuomittu on aiheuttanut
palvelupaikan tai työelämään
ja työn tekemiseen liittyvän perehtymispaikan
järjestäjälle taikka sivulliselle suorittaessaan
yhdyskuntapalveluun tai nuorisorangaistukseen kuuluvaa työtä tai
tehtävää.
Palvelu- tai perehtymispaikan järjestäjälle korvataan
myös se, mitä tämä on joutunut
maksamaan sivulliselle vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n
3 momentin perusteella korvaukseksi vahingosta, jonka yhdyskuntapalveluun
tai nuorisorangaistukseen tuomittu on aiheuttanut suorittaessaan
yhdyskuntapalveluun tai nuorisorangaistukseen kuuluvaa työtä tai
tehtävää.
15 §
Korvausvastuun jakaminen
Jos esinevahingon aiheuttaneeseen tekoon on osallistunut muukin
kuin 13 tai 14 §:ssä tarkoitettu henkilö,
tämän lain nojalla suoritettava korvaus lasketaan
jakamalla korvattava vahinko tasan vahingon aiheuttajien kesken,
jollei vahingon aiheuttajien syyllisyyden tai muiden seikkojen perusteella
ole aihetta jakaa korvausta muulla tavoin.
16 §
Esinevahingon ja taloudellisen vahingon harkinnanvarainen
korvaaminen
Sen lisäksi, mitä 13 ja 14 §:ssä säädetään,
esinevahinko voidaan harkinnan mukaan korvata kokonaan tai osaksi,
jos vahinko on määrältään huomattava
ja jos sen syntymiseen on vaikuttanut vahinkoa kärsineen
iästä, sairaudesta, vammasta tai muusta sellaisesta
syystä johtunut avuttomuus. Harkinnassa on otettava huomioon vahinkoa
kärsineen taloudelliset ja muut olosuhteet.
Korvausta voidaan 1 momentissa säädetyin edellytyksin
suorittaa myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta,
joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.
17 §
Korvauksen enimmäismäärä
Vahinkoa kärsineelle suoritetaan saman vahinkotapahtuman
perusteella korvauksia esinevahingosta ja taloudellisesta vahingosta
yhteensä enintään 25 500 euroa vähennettynä 19 §:ssä tarkoitettujen
muualta tulevien korvausten yhteismäärällä.
Oikeudenkäyntikulut
18 §
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Jos asiaa on käsitelty tuomioistuimessa, korvataan
sille, jolle on aiheutunut tämän lain nojalla
korvattavaa vahinkoa, siltä osin kuin harkitaan kohtuulliseksi,
kulut tarpeellisista toimenpiteistä, joihin hän
on ryhtynyt saadakseen oikeutensa vahingonkorvaukseen vahvistetuksi.
3 luku
Yhteiset säännökset korvauksen määräämisestä
19 §
Korvauksen toissijaisuus
Tämän lain nojalla suoritettavasta korvauksesta
vähennetään korvaus, jonka hakija on
saman vahingon johdosta saanut tai ilmeisesti on oikeutettu saamaan
muun lain tai vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella, jollei 2 tai
3 momentista muuta johdu. Sama koskee korvausta, jonka hakija on
saanut tai kohtuudella saatavissa olevan selvityksen mukaan on oikeutettu
saamaan vieraan valtion lain perusteella.
Rikoksentekijältä tai vahingonkorvauslain 3 luvun
1 §:n 1 tai 3 momentin mukaan korvausvelvolliselta tuleva
vahingonkorvaus vähennetään vain siltä osin
kuin sitä on suoritettu. Sama koskee vastapuolelta tulevaa
korvausta oikeudenkäyntikuluista.
Vakuutuksen perusteella suoritettavaa kuolemantapaussummaa ei
vähennetä tämän lain nojalla
suoritettavasta korvauksesta.
20 §
Perusvähennys
Vahinkoa kärsineelle saman vahinkotapahtuman perusteella
suoritettavien korvausten yhteismäärästä tehdään
perusvähennys, jonka määrä on
150 euroa.
21 §
Korko
Korvaukselle ei makseta korkoa.
22 §
Korvauksen sovittelu
Jos vahinkoa kärsineen puolelta on myötävaikutettu
vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton
seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan korvausta
kohtuuden mukaan sovitella. Edellä 8 §:n
1 ja 2 momentissa tarkoitettuja korvauksia ei kuitenkaan voida sovitella.
23 §
Rikosilmoitus ja tuomioistuinkäsittely
Jos vahinkoa kärsinyt ei ole ilmoittanut rikoksesta
poliisille eikä poliisi ole saanut siitä muutenkaan
tietää, korvausta suoritetaan vain erityisestä syystä.
Korvauksen suorittamista ei kuitenkaan estä se, että asianomistaja
ei ole vaatinut rikokseen syyllistyneelle rangaistusta tai että hän on
peruuttanut rangaistusvaatimuksensa, jollei 7 §:n
2 momentista muuta johdu.
Jos asiaa on käsitelty tuomioistuimessa, korvausta
ei suoriteta vahinkoa kärsineelle, joka on laiminlyönyt,
mitä hänen kohtuudella olisi pitänyt
tehdä saadakseen oikeutensa vahingonkorvaukseen tuomiolla
vahvistetuksi.
4 luku
Korvausmenettely
24 §
Korvausviranomainen
Korvauksen myöntää ja suorittaa Valtiokonttori.
25 §
Korvauksen hakeminen
Korvausta on haettava kirjallisesti kolmen vuoden kuluessa siitä,
kun korvausasiassa annettiin lainvoimaiseksi tullut tuomio, tai,
jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, kymmenen vuoden
kuluessa rikoksen tekemisestä. Erityisestä syystä korvausta
voidaan hakea myöhemminkin.
Hakemus toimitetaan Valtiokonttorille. Hakemuksen voi jättää myös
Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoon Valtiokonttorille
edelleen toimitettavaksi.
26 §
Hakijan velvollisuus antaa selvityksiä
Korvaushakemukseen on liitettävä jäljennös korvausasiassa
annetusta tuomiosta. Jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa,
hakemukseen on liitettävä jäljennös
esitutkintapöytäkirjasta tai, jollei esitutkintapöytäkirjaa
ole laadittu, muu luotettava selvitys vahinkotapahtumasta. Hakijan
on lisäksi annettava Valtiokonttorille sellaiset muut asiakirjat
ja tiedot, jotka ovat tarpeen korvausasian selvittämiseksi
ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen
myös huomioon Valtiokonttorin mahdollisuudet
hankkia selvitys.
Jos hakija on saman vahingon johdosta saanut tai ilmeisesti
on oikeutettu saamaan korvausta muualta, hänen on ilmoitettava
siitä Valtiokonttorille.
Työnantajan on liitettävä korvaushakemukseensa
selvitys henkilövahingon kärsineen työkyvyttömyydestä ja
työkyvyttömyysajalta maksamastaan palkasta sekä 1
momentissa tarkoitettu selvitys vahinkotapahtumasta, jollei selvityksen
esittäminen ole henkilövahingon kärsineen tekemän
korvaushakemuksen vuoksi tarpeetonta.
27 §
Korvausasian ratkaisemisen edellytykset
Korvausasiaa ei voida ratkaista ennen kuin hakijan oikeus korvaukseen
vahingosta vastuussa olevalta on ratkaistu ensimmäisessä oikeusasteessa
tai syyte rikoksentekijää vastaan on päätetty
jättää nostamatta. Korvausasia voidaan
kuitenkin ratkaista, jos syytettä ei ole nostettu tai päätöstä syyttämättä jättämisestä
ei
ole tehty kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun poliisi
sai rikoksesta tiedon.
Jos hakijan oikeus 19 §:n nojalla vähennettävään
korvaukseen on perusteeltaan tai määrältään
riitainen tai muusta syystä epäselvä,
tämän lain mukaisen korvausasian ratkaisua voidaan lykätä,
kunnes hakijan oikeus vähennettävään korvaukseen
on lopullisesti ratkaistu. Tämä ei kuitenkaan
koske rikoksentekijältä tai vahingonkorvauslain
3 luvun 1 §:n 1 tai 3 momentin mukaan korvausvelvolliselta
tulevaa korvausta.
28 §
Ennakkokorvaus
Hakijalle on vaatimuksesta suoritettava ennakkokorvausta, jos
korvausasian ratkaisu Valtiokonttorissa viivästyy hakijasta
riippumattomista syistä ja on ilmeistä, että hänellä on
tämän lain nojalla oikeus määrältään
merkittävään korvaukseen.
29 §
Hakemuskulujen korvaaminen
Hakijalle, jolle on asian tuomioistuinkäsittelyä varten
myönnetty oikeusapua tai määrätty
oikeudenkäyntiavustaja oikeudenkäynnistä rikosasioissa
annetun lain (689/1997) 2 luvun 1 a §:n nojalla,
suoritetaan vaatimuksesta kohtuullinen korvaus tämän
lain mukaisen korvauksen hakemisesta aiheutuneista kuluista. Samoin
menetellään, jos asiaa ei ole käsitelty
tuomioistuimessa, mutta hakija täyttää oikeusavun
saamiselle säädetyt taloudelliset edellytykset.
Kulujen korvaamista vaativan on osoitettava, että hänelle
on 1 momentissa tarkoitetuin tavoin myönnetty oikeusapua
tai määrätty oikeudenkäyntiavustaja.
Jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, hakemukseen
on liitettävä oikeusaputoimiston antama selvitys
oikeusavun taloudellisista edellytyksistä.
30 §
Tuomioistuimen ratkaisun vaikutus korvauspäätökseen
Jos korvausta koskevaa asiaa on käsitelty tuomioistuimessa,
Valtiokonttorin on otettava päätöksensä perustaksi
tuomioistuimen asiassa antama ratkaisu.
Valtiokonttorin on poiketessaan korvauksen hakijan vahingoksi
tuomioistuimen korvausasiassa antamasta ratkaisusta päätöksessään
ilmoitettava poikkeamisen perusteet.
6 luku
Yhteistyö toisen Euroopan unionin jäsenvaltion
viranomaisen kanssa
33 §
Hakemuksen jättäminen
Hakija, jolla on asuinpaikka Suomessa, voi jättää Valtiokonttoriin
hakemuksen, joka koskee toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tehdyllä tahallisella
väkivaltarikoksella aiheutetun vahingon korvaamista kyseisen
valtion rikosvahinkojen korvausjärjestelmästä.
34 §
Virka-apu toisen jäsenvaltion korvausviranomaiselle
Valtiokonttorin on toisen jäsenvaltion korvausviranomaisen
pyynnöstä:
1) järjestettävä korvausviranomaiselle
tilaisuus kuulla Suomessa olevaa korvauksen hakijaa, todistajaa,
asiantuntijaa tai muuta henkilöä käyttäen
puhelinta tai videoneuvottelua tai muulla tavalla; taikka
2) kuultava henkilökohtaisesti 1 kohdassa mainittua
henkilöä ja toimitettava kuulemisesta laadittu
selvitys korvausviranomaiselle.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu kuuleminen
voidaan järjestää vain kuultavan suostumuksella.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu kuuleminen
toimitetaan noudattaen soveltuvin osin, mitä hallintolain
(434/2003) 37 ja 40 §:ssä säädetään.
35 §
Asiakirjojen kieli
Toisen jäsenvaltion viranomainen voi toimittaa Suomessa
tehdyllä tahallisella väkivaltarikoksella aiheutetun
vahingon korvaamista koskevan hakemuksen liiteasiakirjoineen Valtiokonttorille
suomen, ruotsin tai englannin kielellä.
36 §
Kustannukset ja käännökset
Tässä luvussa tarkoitetussa asiassa ei peritä maksua
tai korvausta hakijalta eikä toisen jäsenvaltion
viranomaiselta.
Tarvittaessa Valtiokonttori huolehtii omalla kustannuksellaan
33 §:ssä tarkoitetun hakemuksen ja siihen liittyvien
asiakirjojen kääntämisestä sellaiselle
Euroopan yhteisön toimielinten kielelle, joka on rikoksen
tekopaikkavaltion virallinen kieli tai jonka käyttämisen
hakemuksissa tekopaikkavaltio on ilmoittanut hyväksyvänsä.
37 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset 33 §:ssä tarkoitetun hakemuksen
tekemistä varten annettavasta neuvonnasta, Valtiokonttorin
ja toisen jäsenvaltion viranomaisen välisessä yhteistyössä käytettävästä kielestä
sekä muutoin
yhteistyön järjestämisestä annetaan
valtioneuvoston asetuksella.
7 luku
Muutoksenhaku ja takaisinperintä
38 §
Muutoksenhaku
Valtiokonttorin tämän lain nojalla antamaan päätökseen
haetaan muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen 30 päivän
kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Ennakkokorvausta koskevaan päätökseen
ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla.
Valtiokonttori voi antaa päätöksensä tiedoksi korvauksen
hakijalle postittamalla sen hakijan ilmoittamaan osoitteeseen. Hakijan
katsotaan saaneen päätöksestä tiedon
seitsemäntenä päivänä kirjeen
lähettämisestä, jollei muuta näytetä.
Jos valitus on saapunut 1 momentissa säädetyn
määräajan jälkeen, vakuutusoikeus
voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavakseen,
jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä.
Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa
hakea muutosta valittamalla.
39 §
Ylimääräinen muutoksenhaku
Jos Valtiokonttorin tai vakuutusoikeuden tämän
lain nojalla antama lainvoimainen päätös perustuu
virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai jos on ilmeistä,
että päätös on lain vastainen,
vakuutusoikeus voi Valtiokonttorin esityksestä tai asianosaisen
hakemuksesta poistaa päätöksen ja ottaa
tai määrätä Valtiokonttorin
ottamaan asian uudelleen käsiteltäväksi. Tehtyään
edellä mainitun esityksen Valtiokonttori voi väliaikaisesti
keskeyttää korvauksen maksamisen tai maksaa sen
esityksensä mukaisesti, kunnes asia on uudelleen ratkaistu.
Ylimääräisestä muutoksenhausta
on lisäksi voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren
31 luvussa säädetään.
40 §
Uudelleen käsittely uuden selvityksen perusteella
Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn korvauksen
myöntämisestä tai myönnetyn
korvauksen lisäämisestä, ilmenee uutta
selvitystä, Valtiokonttorin on tutkittava asia uudelleen.
Valtiokonttori voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen
estämättä myöntää evätyn
korvauksen tai myöntää korvauksen aikaisempaa
suurempana. Myös vakuutusoikeus voi muutoksenhakuasiaa käsitellessään
menetellä vastaavasti.
41 §
Päätöksessä olevan virheen
korjaaminen
Valtiokonttorin päätöksessä olevan
asiavirheen ja kirjoitusvirheen korjaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain
50—53 §:ssä säädetään.
42 §
Korvauksen takaisinperintä
Jos korvausta on maksettu aiheettomasti, Valtiokonttorin on
korvauksen saajaa kuultuaan velvoitettava tämä maksamaan
aiheettomasti maksettu korvaus takaisin.
Jos valtiolla ei 31 §:n 2 momentin nojalla ole maksamansa
korvauksen osalta takautumisoikeutta, Oikeusrekisterikeskuksen
on korvauksen saajaa kuultuaan velvoitettava tämä maksamaan
mainitussa lainkohdassa tarkoitettua maksua vastaava osuus korvauksesta
takaisin.
Takaisinperinnästä voidaan osaksi tai kokonaan
luopua, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja korvauksen
maksamisen ei ole katsottava johtuneen hakijan tai hänen
edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos
takaisin perittävä määrä on vähäinen.
Päätös takaisinperinnästä on
tehtävä kolmen vuoden kuluessa korvauksen maksamisesta. Päätös
voidaan tehdä myöhemminkin, jos hakijan tai hänen
edustajansa havaitaan toimineen asiassa vilpillisesti.
43 §
Takaisinperintää koskevan päätöksen
täytäntöönpano
Takaisinperintää koskeva Valtiokonttorin lainvoimainen
päätös pannaan täytäntöön
niin kuin lainvoimainen tuomio.
Takaisinperintää koskeva Oikeusrekisterikeskuksen
lainvoimainen päätös pannaan täytäntöön
sakon täytäntöönpanosta annetun
lain mukaisesti.
Aiheettomasti maksettu korvaus saadaan periä takaisin
myös siten, että se vähennetään
vastaisista korvaussuorituksista. Vähennystä ei
kuitenkaan saa tehdä korvauksesta, joka suoritetaan kivusta
ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta,
pysyvästä haitasta, kärsimyksestä taikka
sairaanhoitokustannuksista, hautauskustannuksista tai muista henkilövahingosta
aiheutuneista kuluista. Kulloinkin suoritettavasta korvauserästä ei
saa ilman korvauksen saajan suostumusta vähentää enempää kuin
kuudesosan siitä korvauserän osasta, joka jää jäljelle
sen jälkeen, kun korvauserästä on pidätetty
ennakko ennakkoperintälain (1118/1996) nojalla
tai lähdevero rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta
annetun lain (627/1978) nojalla.
8 luku
Erinäiset säännökset
44 §
Siirtokielto
Sopimus, joka tarkoittaa tähän lakiin perustuvan
oikeuden siirtämistä toiselle tai sen panttaamista,
on mitätön.
45 §
Korvauksen suorittaminen vajaavaltaiselle
Vajaavaltaiselle tuleva korvaus suoritetaan hänen edunvalvojalleen.
Korvaus voidaan kuitenkin suorittaa vajaavaltaiselle itselleen,
jos korvaus koskee hänen hallinnassaan ollutta omaisuutta
tai hänellä muutoin on oikeus määrätä korvauksesta.
Valtiokonttorin on ilmoitettava vajaavaltaisen kotikunnan holhousviranomaiselle
vajaavaltaiselle tulevasta vähäistä suuremmasta
korvauksesta.
46 §
Ilmoitusvelvollisuus
Jos korvauksen saajan olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos,
joka voi aiheuttaa korvauksen alentamisen tai sen suorittamisen
lopettamisen, hänen on viipymättä ilmoitettava
siitä Valtiokonttorille.
47 §
Valtiokonttorin oikeus saada tietoja
Valtiokonttorilla on salassapitosäännösten
ja -määräysten estämättä oikeus
pyynnöstä saada maksutta:
1) tuomioistuimelta sen hallussa olevat korvausasian
selvittämiseksi välttämättömät
asiakirjat; sekä
2) poliisi-, kriminaalihuolto-, vankeinhoito- sekä sosiaali-
ja terveydenhuollon viranomaisilta ja laitoksilta, säilöön
otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetussa laissa
(116/2002) tarkoitetulta säilöönottoyksiköltä,
Eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitoksilta
sekä korvauksen hakijan työnantajalta, työttömyyskassalta
tai muulta etuuden myöntäjältä korvausasian
selvittämiseksi välttämättömät
tiedot.
48 §
Rahamäärien tarkistaminen
Edellä 5—10, 17 ja 20 §:ssä mainitut
rahamäärät tarkistetaan valtioneuvoston
asetuksella kolmivuotiskausittain rahan arvon muutosta vastaavasti.
49 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
2006. Sen 9 §:n 1 momentin 2 kohta tulee kuitenkin voimaan
vasta 1 päivänä tammikuuta 2008.
Tällä lailla kumotaan 21 päivänä joulukuuta 1973
annettu rikosvahinkolaki (935/1973), jäljempänä aikaisempi
laki, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
50 §
Siirtymäsäännökset
Ennen lain voimaantuloa tehdyllä rikoksella aiheutetun
vahingon korvaamiseen sovelletaan aikaisempaa lakia ja sen nojalla
annettuja säännöksiä, jollei
2—6 momentista muuta johdu.
Lain 12 §:n 1 momenttia sovelletaan myös kertakorvaukseen,
joka perustuu ennen lain voimaantuloa tehdyllä rikoksella
aiheutettuun vahinkoon. Ennen lain voimaantuloa tehdyllä rikoksella
aiheutetun vahingon perusteella toistuvina suorituksina maksettavan
korvauksen muuttamiseen sovelletaan aikaisemman lain 22 §:n
1 momenttia.
Lain 4 lukua sekä 47 §:ää sovelletaan
korvausasiassa, joka on tullut vireille lain voimaantulon
jälkeen. Jos määräaika hakea
korvausta ennen lain voimaantuloa tehdyllä rikoksella aiheutetusta
vahingosta on aikaisemman lain 15 §:n mukaan pidempi kuin
tämän lain 25 §:n 1 momentin mukaan,
noudatetaan kuitenkin aikaisempaa lakia.
Lain 5 ja 7 lukua sovelletaan päätökseen,
joka on annettu lain voimaantulon jälkeen.
Lain 6 lukua sovelletaan, jos korvausta haetaan 1 päivänä heinäkuuta
2005 tai sen jälkeen tehdyllä rikoksella aiheutetusta
vahingosta.
Lain voimaantulon jälkeen ei sovelleta, mitä rikosvahinkoasetuksen
(63/1999) 8 §:ssä säädetään
lausunnon pyytämisestä rikosvahinkolautakunnalta.
Muussa lainsäädännössä olevalla
viittauksella aikaisempaan lakiin tarkoitetaan lain tultua voimaan
viittausta tähän lakiin.