sellaisina kuin niistä ovat 149 § osaksi
laissa 476/2004 ja 153 § osaksi laissa 99/2009,
sekä
119 §
Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä,
että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista
koskevien säännösten ja määräysten
sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen
ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuus huomioon
ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava myös
siitä, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset
täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat
ja että muillakin rakennushankkeessa toimivilla on heidän
tehtäviensä vaativuus huomioon otettuna riittävä asiantuntemus
ja ammattitaito.
120 §
Rakentamista koskeva suunnitelma
Rakentamista koskevia suunnitelmia ovat rakennussuunnitelma
sekä erityissuunnitelmat.
Rakennussuunnitelma sisältää rakennuksen pääpiirustukset,
joihin kuuluvat asemapiirros sekä pohja-, leikkaus- ja
julkisivupiirustukset. Erityissuunnitelmat sisältävät
tarpeelliset muut piirustukset, laskelmat ja selvitykset.
Rakentamista koskevat suunnitelmat on laadittava siten, että ne
täyttävät rakentamista koskevien säännösten
ja määräysten sekä hyvän
rakennustavan vaatimukset.
Ympäristöministeriön asetuksella
voidaan antaa tarkempia säännöksiä rakentamista
koskevien suunnitelmien sisällöstä ja
esitystavasta.
120 a §
Pääsuunnittelija
Rakentamisen suunnittelussa on oltava suunnittelun kokonaisuudesta
ja laadusta vastaava pääsuunnittelija. Pääsuunnittelijan
on rakennushankkeen ajan huolehdittava, että rakennussuunnitelma
ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden siten, että rakentamista
koskevien säännösten ja määräysten
sekä hyvän rakennustavan vaatimukset täyttyvät.
Pääsuunnittelijan on huolehdittava myös
siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä saa
tiedon huolehtimisvelvollisuutensa kannalta merkityksellisistä suunnittelua
koskevista seikoista.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä pääsuunnittelijan
tehtävistä.
120 b §
Rakennussuunnittelija
Rakentamisen suunnittelussa on oltava rakennussuunnitelmasta
vastaava rakennussuunnittelija. Rakennussuunnittelijan on huolehdittava, että hänellä
on
käytössään suunnittelussa tarvittavat
lähtötiedot, ja että rakennussuunnitelma täyttää rakentamista
koskevien säännösten ja määräysten
sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Lisäksi
hänen on tehtävä rakennussuunnitelmaan
rakennustyönaikaiset muutokset sekä laadittava
117 i §:n mukainen rakennuksen käyttö-
ja huolto-ohje rakennussuunnitelman sisällön osalta.
120 c §
Erityissuunnittelija
Tarvittavan erityissuunnitelman laatii erityissuunnittelija.
Erityissuunnittelijan on huolehdittava, että hänellä on
käytössään suunnittelussa tarvittavat
lähtötiedot, ja että erityissuunnitelma täyttää rakentamista
koskevien säännösten ja määräysten
sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Lisäksi
hänen on tehtävä erityissuunnitelmaan
rakennustyönaikaiset muutokset sekä laadittava
117 i §:n mukainen rakennuksen käyttö-
ja huolto-ohje oman erityisalansa osalta.
Jos erityissuunnitelman on laatinut useampi kuin yksi erityissuunnittelija,
rakennushankkeeseen ryhtyvän on nimettävä heistä yksi
tämän erityisalan kokonaisuudesta vastaavaksi
erityissuunnittelijaksi. Vastaavan erityissuunnittelijan on huolehdittava,
että erillistehtävinä laaditut suunnitelman
osat muodostavat keskenään toimivan kokonaisuuden.
120 d §
Suunnittelutehtävien vaativuusluokat
Suunnittelutehtävät kuuluvat vaativuusluokkiin,
joita ovat vaativa suunnittelutehtävä, tavanomainen
suunnittelutehtävä ja vähäinen suunnittelutehtävä.
Vaativuusluokka määräytyy suunnittelutehtävän
arkkitehtonisten, toiminnallisten ja teknisten vaatimusten, rakennuksen
ja tilojen käyttötarkoituksen, rakennuksen terveellisyyteen
ja energiatehokkuuteen liittyvien sekä rakennusfysikaalisten
ominaisuuksien, rakennuksen koon, rakennussuojelun sekä kuormitusten
ja palokuormien, suunnittelu-, laskenta- ja mitoitusmenetelmien,
kantavien rakenteiden vaativuuden ja ympäristöstä ja
rakennuspaikasta aiheutuvien vaatimusten perusteella.
Sen lisäksi, mitä edellä 1 momentissa
säädetään, voi suunnittelutehtävän
vaativuusluokka olla poikkeuksellisen vaativa, jos jokin 2 momentissa
tarkoitetuista vaatimuksista tai ominaisuuksista on poikkeuksellinen.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä suunnittelutehtävän
vaativuusluokan määräytymisestä.
120 e §
Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset
Suunnittelijoiden on oltava luonnollisia henkilöitä.
Rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena
on:
1) vaativassa suunnittelutehtävässä kyseiseen
suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen
tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen
korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto sekä vähintään neljän
vuoden kokemus tavanomaisista suunnittelutehtävistä ja
vähintään kahden vuoden kokemus
avustamisesta vaativissa suunnittelutehtävissä;
2) tavanomaisessa suunnittelutehtävässä kyseiseen
suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen
tai tekniikan alalla suoritettu tutkinto, joka on vähintään
aiemman teknikon tai sitä vastaavan tutkinnon tasoinen,
sekä vähintään kolmen vuoden
kokemus avustamisesta vähintään tavanomaisissa
suunnittelutehtävissä;
3) vähäisessä suunnittelutehtävässä rakennuskohteen
ja suunnittelutehtävän laatu ja laajuus huomioon
ottaen riittävä osaaminen.
Rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena
poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä on
kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva,
rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ylempi korkeakoulututkinto
sekä vähintään kuuden vuoden
kokemus vaativista suunnittelutehtävistä.
Pääsuunnittelijan on täytettävä rakennus-
tai erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimukset vähintään
samalta tasolta kuin kyseisen rakennushankkeen vaativimmassa suunnittelutehtävässä.
Hänellä on
lisäksi oltava asiantuntemus ja ammattitaito johtaa suunnitelmien
yhteensovittamista.
Pääosa 2 ja 3 momentissa edellytetystä kokemuksesta
on oltava kyseisen suunnittelualan suunnittelutehtävistä.
Korjaus- tai muutostyön suunnittelijalla tulee olla kokemusta
korjausten tai muutostöiden suunnittelutehtävistä.
120 f §
Suunnittelijan kelpoisuuden arviointi
Rakennusvalvontaviranomaisen on arvioitava sille ilmoitetun
suunnittelijan 120 d ja 120 e §:n mukainen
kelpoisuus kyseiseen tehtävään.
Rakennusvalvontaviranomaisen on tehtävä pyydettäessä päätös
suunnittelijan kelpoisuudesta toimia kyseisessä suunnittelutehtävässä.
120 g §
Suunnittelijoiden ilmoittaminen
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava viimeistään
rakennuslupahakemuksen yhteydessä kirjallisesti
rakennusvalvontaviranomaiselle, kenet hän on valinnut pääsuunnittelijaksi
ja rakennussuunnittelijaksi. Ilmoitukseen on sisällytettävä suunnittelijan
suostumus tehtävään sekä kelpoisuuden
arvioimiseksi tarvittavat tiedot suunnittelijan koulutuksesta ja
kokemuksesta.
Erityissuunnittelijaa koskeva ilmoitus on tehtävä ennen
erityissuunnitelman toimittamista rakennusvalvontaviranomaiselle.
Ilmoittamiseen sovelletaan lisäksi, mitä 1 momentissa
säädetään ilmoituksen
sisällöstä.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava kirjallisesti
rakennusvalvontaviranomaiselle myös suunnittelijan vaihtumisesta
kesken rakennushankkeen. Ilmoittamiseen sovelletaan lisäksi,
mitä 1 momentissa säädetään
ilmoituksen sisällöstä.
Ympäristöministeriön asetuksella
voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1
ja 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen sisällöstä.
121 §
Aloituskokous
Rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä rakennusluvassa
rakennustyön aloituskokouksen pitämisestä.
Aloituskokouksen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon rakennushankkeen
vaativuus ja sen toteuttajien asiantuntemus ja ammattitaito sekä muut
rakentamisen hyvään lopputulokseen vaikuttavat
tekijät. Aloituskokous voidaan järjestää myös
maisematyölupaa edellyttävissä hankkeissa.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että aloituskokous
pidetään ennen rakennustyön aloittamista.
Aloituskokouksessa on oltava läsnä ainakin rakennusvalvontaviranomaisen
edustaja, rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän
edustaja, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaava
työnjohtaja.
Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan
rakennushankkeeseen ryhtyvää koskevat velvoitteet,
suunnittelun ja rakennustyön keskeiset toimijat ja heidän
tarkastustehtävänsä, viranomaiskatselmukset
ja -tarkastukset sekä muut selvitykset ja toimenpiteet
rakentamisen laadusta huolehtimiseksi. Aloituskokouksessa
sovittuja menettelyitä on noudatettava rakennustyössä.
121 a §
Laadunvarmistusselvitys
Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennusluvassa tai aloituskokouksen
perusteella edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvältä erillistä laadunvarmistusselvitystä
toimenpiteistä rakentamisen
laadun varmistamiseksi. Laadunvarmistusselvitystä voidaan
edellyttää, jos rakennushanke tai osa siitä on
erittäin vaativa tai jos aloituskokouksessa sovittujen
menettelyjen perusteella ei voida perustellusti olettaa, että rakentamisessa
saavutetaan rakentamista koskevien säännösten
ja määräysten mukainen lopputulos.
Laadunvarmistusselvitykseen on merkittävä olennaiset
tiedot niistä toimista, joilla varmistetaan,
että rakentamisessa saavutetaan rakentamista koskevien
säännösten ja määräysten
mukainen lopputulos. Laadunvarmistusselvityksessä osoitettuja
menettelyjä on noudatettava rakennustyössä.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on liitettävä laadunvarmistusselvitys
150 f §:n mukaiseen rakennustyön tarkastusasiakirjaan.
Ympäristöministeriön asetuksella
voidaan antaa tarkempia säännöksiä laadunvarmistusselvityksen
sisällöstä.
122 §
Vastaava työnjohtaja
Rakennuslupaa edellyttävässä rakennustyössä on
oltava rakennustyötä johtava vastaava työnjohtaja.
Toimenpidelupaa edellyttävässä työssä on
oltava vastaava työnjohtaja vain silloin, kun se on kohteen
käytön aikaiseen turvallisuuteen tai terveellisyyteen
liittyvien syiden taikka maiseman ja ympäristönäkökohtien
vuoksi välttämätöntä.
Vastaavan työnjohtajan on vastattava rakennustyön
kokonaisuudesta ja laadusta sekä huolehdittava, että rakennustyö tehdään
myönnetyn luvan, rakentamista koskevien säännösten
ja määräysten sekä hyvän
rakennustavan mukaisesti.
Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava, että rakennustyön
aloittamisesta ilmoitetaan rakennusvalvontaviranomaiselle ja että rakennustyön tarkastusasiakirja
pidetään rakennustyömaalla ajan tasalla.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vastaavan
työnjohtajan työnjohtotehtävistä ja
ilmoitusvelvollisuuden sisällöstä.
122 a §
Erityisalojen työnjohtajat
Rakennuslupaa edellyttävässä rakennustyössä on
vastaavan työnjohtajan lisäksi oltava kiinteistön
vesi- ja viemärilaitteiston rakentamisesta sekä ilmanvaihtolaitteiston
rakentamisesta vastaavat työnjohtajat, jos se on laitteistojen
rakentamisen vaativuuden vuoksi tarpeellista.
Jos rakennuslupaa edellyttävä rakennustyö tai osa
siitä on vaativa, rakennusvalvontaviranomainen voi rakennusluvassa,
aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön
aikana määrätä, että rakennustyössä on
oltava myös muiden erityisalojen työnjohtajia.
Erityisalan työnjohtajan on huolehdittava, että kyseisen
erityisalan rakennustyö tehdään myönnetyn
luvan, rakentamista koskevien säännösten
ja määräysten sekä hyvän
rakennustavan mukaisesti.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä erityisalojen
työnjohtajien työnjohtotehtävistä.
122 b §
Rakennustyön johtotehtävien vaativuusluokat
Rakennustyön johtotehtävät jaetaan
vaativuusluokkiin rakennuksen ja tilojen käyttötarkoituksen,
rakennussuojelun, rakennuksen koon, rakennusfysikaalisten ja terveydellisten
ominaisuuksien, kuormitusten ja palokuormien, suunnittelumenetelmien,
kantavien rakenteiden vaativuuden, ympäristöstä ja
rakennuspaikasta aiheutuvien vaatimusten sekä rakentamisolosuhteiden
ja työnsuorituksessa käytettävien menetelmien
perusteella.
Vaativuusluokat ovat vaativa työnjohtotehtävä,
tavanomainen työnjohtotehtävä sekä vähäinen
työnjohtotehtävä.
Sen lisäksi, mitä edellä 1 ja 2 momentissa
säädetään, työnjohtotehtävän
vaativuusluokka voi olla poikkeuksellisen vaativa, jos jokin 1 momentissa
tarkoitetuista vaatimuksista tai ominaisuuksista on poikkeuksellinen.
Samassa rakennushankkeessa voi olla eri vaativuusluokkiin kuuluvia
työnjohtotehtäviä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työnjohtotehtävän
vaativuusluokan määräytymisestä.
122 c §
Työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan kelpoisuusvaatimukset
Vastaavan työnjohtajan ja eritysalan työnjohtajan
kelpoisuusvaatimuksena on:
1) vaativassa työnjohtotehtävässä kyseiseen tehtävään
soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto,
aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava
tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto;
lisäksi hänellä tulee rakennuskohteen
laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen olla
riittävä kokemus ja perehtyneisyys kyseisen alan
työnjohtotehtävissä;
2) tavanomaisessa työnjohtotehtävässä kyseiseen
tehtävään soveltuva, rakentamisen tai
tekniikan alalla suoritettu ammattikorkeakoulututkinto tai aiempi
ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto
taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto taikka
muuten osoitetut vastaavat tiedot; lisäksi hänellä tulee rakennuskohteen
laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen olla
riittävä kokemus rakennusalalla;
3) vähäisessä työnjohtotehtävässä voi
toimia henkilö, jolla ei ole edellä tarkoitettua
tutkintoa, mutta jolla muutoin voidaan katsoa olevan tehtävään
tarvittavat edellytykset.
Poikkeuksellisen vaativassa työnjohtotehtävässä työnjohtajan
kelpoisuusvaatimuksena on kyseiseen tehtävään
soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto tai
aiempi sitä vastaava tutkinto sekä lisäksi
riittävä kokemus ja hyvä perehtyneisyys
kyseisen alan vaativista työnjohtotehtävistä.
122 d §
Työnjohtajan hyväksymistä koskeva
hakemus
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on haettava rakennusvalvontaviranomaiselta
vastaavan työnjohtajan hyväksymistä ennen
rakennustyön aloittamista. Erityisalan työnjohtajan
hyväksymistä rakennushankkeeseen ryhtyvän
on haettava ennen kyseisen erityisalan rakennustöiden aloittamista.
Hakemuksessa on selvitettävä työnjohtajan kelpoisuus
kyseiseen työnjohtotehtävään.
Vastaavaa työnjohtajaa koskevaan hakemukseen on liitettävä kirjallinen
ilmoitus, jossa työnjohtaja sitoutuu vastuuvelvollisena
johtamaan rakennustyötä.
122 e §
Työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan hyväksyminen
Rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy vastaavan työnjohtajan
tai erityisalan työnjohtajan, jos tämä täyttää 122
c §:ssä säädetyt kelpoisuusvaatimukset.
Rakennusvalvontaviranomaisen on peruutettava hyväksyminen,
jos siihen on tehtävien olennaisen laiminlyömisen
johdosta tai muusta vastaavasta syystä aihetta. Rakennusvalvontaviranomaisen
on tarvittaessa kuultava työnjohtajaa.
Jos rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt henkilön
enintään viittä vuotta aikaisemmin vastaavaksi
työnjohtajaksi tai erityisalan työnjohtajaksi
vastaavanlaiseen rakentamishankkeeseen kunnassa, uutta hyväksyntää ei
tarvitse hakea. Tällöin riittää,
että rakennusvalvontaviranomaiselle ilmoitetaan vastaavana
työnjohtajana tai erityisalan työnjohtajana toimimisesta
sekä toimitetaan 122 d §:n 2 momentissa tarkoitettu
ilmoitus.
122 f §
Työnjohtajan tehtävän alkaminen ja
päättyminen
Vastaavan työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan
tehtävät ja vastuu alkavat välittömästi sen
jälkeen, kun hänet on hyväksytty tai
ilmoitus työnjohtajana toimimisesta on jätetty,
ja päättyvät loppukatselmukseen. Työnjohtaja
voi vapautua tehtävästä ennen loppukatselmusta vain
pyytämällä kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselta
vapautusta tai siten, että rakennusvalvontaviranomainen
hyväksyy toisen henkilön työnjohtajan
tilalle.
131 §
Rakennuslupahakemus
Rakennuslupaa haetaan kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselta.
Rakennuslupahakemukseen on liitettävä:
1) selvitys siitä, että hakija hallitsee
rakennuspaikkaa;
2) rakennussuunnitelmaan sisältyvät
pääpiirustukset, jotka rakennussuunnittelija varmentaa
nimikirjoituksellaan.
Rakennusvalvontaviranomainen voi hankkeen laatu ja
laajuus huomioon ottaen tarvittaessa edellyttää,
että rakennuslupahakemukseen liitetään
myös:
1) ote alueen peruskartasta tai asemakaava-alueelle
rakennettaessa ote asemakaavasta sekä kiinteistörekisterin
ote ja tarvittaessa tonttikartta, jos ne eivät jo ole rakennusvalvontaviranomaisen
käytettävissä;
2) selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista
sekä näiden edellyttämästä perustamistavasta
ja tarvittavista muista toimenpiteistä;
3) energiaselvitys;
4) selvitys rakennuspaikan terveellisyydestä ja
korkeussuhteista;
5) pätevän henkilön laatima
selvitys rakennuksen kunnosta;
6) muu rakennuslupahakemuksen ratkaisemiseksi
tarvittava olennainen selvitys.
Ympäristöministeriön asetuksella
voidaan antaa tarkempia säännöksiä pääpiirustusten
ja selvitysten sisällöstä ja esitystavasta.
134 a §
Erityissuunnitelmien toimittaminen
Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennusluvassa,
aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön
aikana laadittavaksi ja toimitettavaksi rakennushankkeen laadun
tai laajuuden vuoksi tarpeellisia erityissuunnitelmia.
Jos rakennusvalvontaviranomainen on määrännyt
toimitettavaksi erityissuunnitelman, rakennushankkeeseen ryhtyvän
on huolehdittava siitä, että suunnitelma toimitetaan
rakennusvalvontaviranomaiselle ennen kuin ryhdytään
työvaiheeseen, jota suunnitelma koskee.
Ympäristöministeriön asetuksella
voidaan antaa tarkempia säännöksiä erityissuunnitelmien sisällöstä ja
esitystavasta.
149 §
Rakennustyö ja sen valvonta
Rakennustyö on tehtävä siten, että se
täyttää rakentamista koskevien säännösten
ja määräysten sekä hyvän
rakennustavan vaatimukset.
Rakennustyön viranomaisvalvonta alkaa luvanvaraisen
rakennustyön aloittamisesta ja päättyy
loppukatselmukseen. Valvonta kohdistuu viranomaisen päättämissä työvaiheissa
ja laajuudessa rakentamisen hyvän lopputuloksen kannalta
merkittäviin seikkoihin.
149 a §
Naapurin alueen käyttäminen
Rakennusvalvontaviranomainen voi hakemuksesta antaa
naapuria kuultuaan luvan naapurin alueen käyttämiseen
hakijalle välttämättömän
rakennustyön tai muun toimenpiteen tekemiseksi, jollei
tästä aiheudu naapurille muuta kuin tilapäistä ja
vähäistä haittaa tai häiriötä. Hakijan
on toimenpiteen jälkeen kunnostettava naapurin alue ja
saatettava se käyttöä edeltäneeseen
tilaan.
149 b §
Rakennuksen paikan merkitseminen
Rakennusvalvontaviranomaisen on tarvittaessa määrättävä rakennusluvassa,
että ennen rakentamisen aloittamista kunnan asianomaisen viranomaisen
on huolehdittava rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitsemisestä hyväksyttyjen
piirustusten mukaisesti.
149 c §
Rakennustyön aloittaminen
Lupaa tai ilmoitusta edellyttävästä rakennustyöstä on
ennen sen aloittamista tehtävä aloittamisilmoitus
rakennusvalvontaviranomaiselle. Aloittamisilmoitusta ei kuitenkaan
tarvitse tehdä, jos ennen rakennustyön aloittamista
on pidetty aloituskokous.
Rakennustyö katsotaan aloitetuksi, kun ryhdytään
rakennuksen perustuksen valutöihin tai perustukseen kuuluvien
rakennusosien asentamiseen. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä rakennustyö katsotaan
aloitetuksi, kun ryhdytään rakenteiden tai rakennusosien
purkamiseen tai rakentamiseen.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin vastaava
työnjohtaja ja tarvittaessa erityisalan työnjohtaja
on hyväksytty. Rakennustyö on keskeytettävä kunnes
hankkeelle on hyväksytty uusi työnjohtaja, jos
työnjohtajan hyväksyminen peruutetaan tai tämä eroaa
tehtävästä.
149 d §
Ennen rakennustyön aloittamista sallitut toimet
Kaivaminen, louhiminen, puiden kaataminen tai muu näihin
verrattava rakentamista valmisteleva toimenpide voidaan
tehdä ennen rakennustyön aloittamista noudattaen,
mitä maisematyöluvasta säädetään.
Myös tällaisesta rakentamista valmistelevasta
toimenpiteestä on ennen sen aloittamista ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle.
Rakennuksen perustuksen paalutustyö voidaan tehdä ennen
rakennustyön aloittamista rakennusvalvontaviranomaiselle
toimitetun paalutussuunnitelman mukaisesti. Paalutustyöstä on ennen
sen aloittamista ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle. Ennen
rakennustyön aloittamista tehtävässä paalutustyössä on
oltava rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä vastaava
työnjohtaja tai erityisalan työnjohtaja.
150 §
Viranomaiskatselmukset
Rakennusvalvontaviranomainen voi rakentamista koskevassa luvassa
määrätä pohjakatselmuksen, sijaintikatselmuksen,
rakennekatselmuksen sekä lämpö-, vesi-
ja ilmanvaihtolaitteiden katselmuksen toimittamisesta, jos se on
tarpeen rakennustyön valvomiseksi.
Katselmuksen toimittava viranhaltija selvittää,
ovatko tiettyyn rakennustyövaiheeseen kuuluvat toimenpiteet,
tarkastukset ja selvitykset sekä havaittujen epäkohtien
tai puutteiden johdosta edellytetyt toimenpiteet tehdyt. Rakennushankkeeseen
ryhtyvän tai tämän edustajan sekä vastaavan
työnjohtajan on oltava läsnä katselmuksessa.
Suunnittelijoiden ja erityisalan työnjohtajien on oltava
läsnä katselmuksessa, jos heidän asiantuntemustaan
tarvitaan jonkin katselmukseen liittyvän asian selvittämisessä.
Jos katselmus antaa aihetta huomautukseen, katselmuksen toimittaneen
viranhaltijan on kirjallisesti määrättävä tarvittavista
toimenpiteistä ja määräajasta
epäkohdan tai virheen poistamiseksi tai korjaamiseksi.
Asianosaisen oikeudesta vaatia määräykseen
oikaisua rakennusvalvontaviranomaiselta säädetään
187 §:ssä.
Katselmus voidaan toimittaa pysyväisluonteiseen asumiseen
käytetyissä tiloissa vain, jos se on välttämätöntä katselmuksen
kohteena olevan asian selvittämiseksi.
Ympäristöministeriön asetuksella
voidaan antaa tarkempia säännöksiä katselmusten
toimittamisesta.
150 a §
Viranomaistarkastukset rakennustyön aikana
Rakennusvalvontaviranomainen voi katselmusten lisäksi
määrätä tehtäväksi
myös muita tarkastuksia, jos se on tarpeen lupamääräysten, suunnitelmien
tai rakentamista koskevien säännösten
ja määräysten noudattamisen valvomiseksi.
Rakennusvalvontaviranomainen määrää tarkastuksista
rakentamista koskevassa luvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön
aikana.
Jos tarkastus antaa aihetta huomautuksiin, viranhaltijan on
kirjallisesti määrättävä tarvittavista
toimenpiteistä ja määräajasta
epäkohdan tai virheen poistamiseksi tai korjaamiseksi. Asianosaisen
oikeudesta vaatia määräykseen oikaisua
rakennusvalvontaviranomaiselta säädetään
187 §:ssä.
Tarkastus voidaan tehdä pysyväisluonteiseen asumiseen
käytetyissä tiloissa vain, jos se on välttämätöntä tarkastuksen
kohteena olevan asian selvittämiseksi.
150 b §
Asiantuntijatarkastus
Rakennusvalvontaviranomainen voi hakemuksesta sallia,
että rakennushankkeeseen ryhtyvä tai hänen
palveluksessaan oleva asiantuntija tarkastaa rakennustyön
suunnitelmanmukaisuuden.
Asiantuntijatarkastuksen tekijällä on oltava tarkastuksen
tekemiseen tarvittava koulutus ja kokemus, ja hänen on
annettava suostumuksensa tarkastustehtävään
kirjallisesti.
Tarkastus on merkittävä 150 f §:n
mukaiseen rakennustyön tarkastusasiakirjaan.
Rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä asiantuntijatarkastus
täydentää rakennustyönaikaista
viranomaisvalvontaa.
150 c §
Ulkopuolinen tarkastus
Rakennusvalvontaviranomainen voi lupahakemusta käsitellessään
tai rakennustyön aikana vaatia rakennushankkeeseen ryhtyvältä riippumattoman
ja pätevän asiantuntijan lausunnon siitä,
täyttääkö suunniteltu ratkaisu
tai rakentaminen sille säädetyt vaatimukset.
Rakennusvalvontaviranomainen voi vaatia lausunnon, jos rakentamisessa
käytetään sellaisia rakennuksen turvallisuuteen,
terveellisyyteen tai pitkäaikaiskestävyyteen merkittävästi vaikuttavia
suunnittelu- ja toteutusmenetelmiä tai tuotteita, joiden
toimivuudesta ei ole yleisesti varmuutta tai aikaisempaa kokemusta.
Ulkopuolista tarkastusta voidaan vaatia myös:
1) jos rakentamisessa havaitaan tai epäillään tapahtuneen
virhe tai laiminlyönti, jonka vaikutuksia tai korjaamista
ei voida luotettavasti arvioida tai toteuttaa ilman ulkopuolista
tarkastusta; ja
2) jos korjaus- ja muutostyössä havaitaan vaurioita
ja rakenteita, joita ei ole suunnitelmissa huomioitu.
Vaatimuksesta on annettava rakennushankkeeseen ryhtyvälle
kirjallinen päätös, josta ilmenevät
vaatimuksen perustelut ja sisältö.
Rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa ulkopuolisesta tarkastuksesta
aiheutuvista kustannuksista.
150 d §
Erityismenettely
Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää,
että erittäin vaativassa rakennushankkeessa tehdään:
1) 121 a §:ssä tarkoitettu laadunvarmistusselvitys;
2) 150 b §:ssä tarkoitettu asiantuntijatarkastus;
3) 150 c §:ssä tarkoitettu ulkopuolinen
tarkastus.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu erityismenettely voidaan
edellyttää, jos kohteeseen liittyy erityinen riski
siitä, että rakenteellisen turvallisuuden, paloturvallisuuden,
terveellisyyden tai rakennusfysikaalisen toimivuuden vaatimuksia ei
saavuteta tai että kulttuurihistoriallisia arvoja menetetään.
Erityismenettelyä voidaan vaatia uuden rakennuksen
rakentamisessa sekä rakennuksen korjaus- tai muutostyössä.
Rakennusvalvontaviranomaisen on erityismenettelyä koskevassa
päätöksessä määrättävä menettelyn
laajuudesta ja kohdistumisesta.
Lisäksi rakennusvalvontaviranomainen voi erityismenettelyä koskevassa
päätöksessä määrätä,
että rakennushankkeeseen ryhtyvä ja rakennuksen
omistaja seuraavat 117 a—117 g §:n mukaisten olennaisten
teknisten vaatimusten toteutumista erityismenettelyn kohteena olevien
rakenteiden tai rakennuksen ominaisuuksien osalta rakennuksen käytön
aikana.
Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä erityismenettelystä rakennusluvassa
taikka aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön
aikana.
150 e §
Suunnitelmasta poikkeaminen rakennustyön aikana
Rakennustarkastaja tai muu kunnan määräämä rakennustarkastajan
tehtäviä hoitava viranhaltija voi rakennustyön
aikana antaa suostumuksen poiketa lupapäätöksessä hyväksytyistä suunnitelmista,
jos poikkeaminen ei sen laatu ja lupaharkintaa koskevat säännökset
ja määräykset huomioon ottaen merkitse
luvan merkittävää muuttamista eikä vaikuta
naapurien asemaan. Muutoksen sisältö ja siihen
suostumuksensa antaneen viranhaltijan nimi on merkittävä hyväksyttyihin
suunnitelmiin. Muutettu suunnitelma on toimitettava pyydettäessä rakennusvalvontaviranomaiselle.
Jos lupapäätöksessä hyväksytyistä suunnitelmista
poikkeaminen sen laatu ja lupaharkintaa koskevat säännökset
huomioon ottaen merkitsee luvan olennaista muuttamista tai vaikuttaa
naapurien asemaan, suunnitelmasta poikkeamiselle on haettava rakennusvalvontaviranomaiselta
lupa.
Rakennustyön aikana erityissuunnitelmiin tehdyt merkittävät
muutokset on toimitettava erityissuunnittelijan allekirjoittamina
rakennusvalvontaviranomaiselle ennen kyseessä olevien työvaiheiden
aloittamista.
150 f §
Rakennustyön tarkastusasiakirja
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennustyömaalla
pidetään rakennustyön tarkastusasiakirjaa.
Rakennusluvassa tai aloituskokouksessa sovittujen rakennusvaiheiden
vastuuhenkilöiden sekä työvaiheita tarkastaneiden
on varmennettava tekemänsä tarkastukset rakennustyön
tarkastusasiakirjaan.
Tarkastusasiakirjaan on merkittävä myös
perusteltu huomautus, jos rakennustyö poikkeaa rakentamista
koskevista säännöksistä.
Ympäristöministeriön asetuksella
voidaan antaa tarkempia säännöksiä tarkastusasiakirjan
sisällöstä ja siihen tehtävistä merkinnöistä.
151 §
Rakennuttajavalvonta
Rakennusvalvontaviranomainen voi hakemuksesta antaa
rakennushankkeeseen ryhtyvälle luvan valvoa rakennustyötä kokonaan
tai osittain itse rakennushankkeeseen ryhtyvän esittämän
valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvontasuunnitelmassa on esitettävä tiedot
rakennushankkeesta ja rakennuttajavalvonnan toteuttamisesta.
Lupa voidaan antaa, jos esitetyn valvontasuunnitelman ja rakennushankkeeseen
ryhtyvän ja muiden rakennushankkeessa mukana olevien koulutuksen
ja kokemuksen perusteella voidaan olettaa, että rakentaminen
toteutetaan rakennusluvan sekä rakentamista koskevien säännösten
ja määräysten mukaisesti ilman viranomaisvalvontaa.
Lupaa ei kuitenkaan saa antaa, jos kyseessä on asuinrakennuksen
rakentaminen.
Rakennusvalvontaviranomainen voi peruuttaa rakennuttajavalvontaa
koskevan luvan, jos hyväksymisen jälkeen ilmenee,
että rakennuttajavalvonnalle ei ole edellytyksiä.
Rakennuttajavalvonta ei supista tämän lain mukaista
rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaa. Loppukatselmus on rakennuttajavalvonnasta
huolimatta toimitettava 153 §:n mukaisesti.
Ympäristöministeriön asetuksella
voidaan antaa tarkempia säännöksiä valvontasuunnitelman sisällöstä ja
toteuttamisesta.
151 a §
Rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuudet rakennuttajavalvonnassa
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä,
että valvontasuunnitelmaa noudatetaan.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava
rakennusvalvontaviranomaiselle, jos:
1) rakennuttajavalvonnan hyväksymisen edellytyksissä tapahtuu
muutos, joka vaatii rakennusvalvontaviranomaisen mahdollista uutta harkintaa;
2) valvontasuunnitelmaa täydennetään;
3) rakennustyössä käytetään
rakennustuotteita, joiden kelpoisuudesta ei ole riittävää varmuutta;
4) rakennustyössä käytetään
uusia työmenetelmiä, joista ei ole aikaisempaa
yleistä kokemusta;
5) rakentamisessa havaitaan virhe, jonka korjaustoimenpiteiden
arviointi saattaa edellyttää ulkopuolista asiantuntemusta.
153 §
Loppukatselmus
Rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen
kuin rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt sen loppukatselmuksessa
käyttöön otettavaksi.
Loppukatselmus voidaan toimittaa, kun rakennushankkeeseen
ryhtyvä on ilmoittanut rakennusvalvontaviranomaiselle,
että:
1) rakennustyö on saatettu loppuun rakennusluvan
sekä rakentamista koskevien säännösten
ja määräysten mukaisesti;
2) rakennusvalvontaviranomaisen määräämät
katselmukset ja tarkastukset sekä niissä vaaditut
toimenpiteet on tehty;
3) muuhun lakiin perustuvat ja rakennuksen käyttöturvallisuuteen
olennaisesti vaikuttavat tarkastukset ja niissä vaaditut
toimenpiteet on tehty;
4) rakennustyön tarkastusasiakirjaan on tehty 150
f §:ssä edellytetyt merkinnät ja tarkastusasiakirjan
yhteenveto on toimitettu rakennusvalvontaviranomaiselle;
5) rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje,
jos sellainen on laadittava, on riittävässä laajuudessa valmis
ja toimitettavissa rakennuksen omistajalle; ja
6) ympäristönsuojelulain mukainen
lupa, jos sellaista tarvitaan rakennuksen käyttötarkoituksen
mukaiseen toimintaan, on saanut lainvoiman.
Rakennusvalvontaviranomaisen on laadittava loppukatselmuksesta
pöytäkirja. Loppukatselmukseen sovelletaan lisäksi,
mitä 150 §:n 2 momentissa säädetään
siitä, keiden on oltava läsnä katselmuksessa
sekä mitä 150 §:n 3 momentissa säädetään.
Katselmus voidaan toimittaa pysyväisluonteiseen asumiseen
käytetyissä tiloissa vain, jos se on välttämätöntä katselmuksen
kohteena olevan asian selvittämiseksi.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on haettava loppukatselmuksen
toimittamista myönnetyn luvan voimassaoloaikana.
153 a §
Osittainen loppukatselmus
Rakennusvalvontaviranomainen voi hyväksyä rakennuksen
tai sen osan käyttöön otettavaksi myös
osittaisessa loppukatselmuksessa. Edellytyksenä hyväksymiselle
on, että rakennustyö on vain vähäisiltä osin
kesken ja että rakennus tai sen osa täyttää 153 §:n
2 momentin 2—6 kohdassa tarkoitetut edellytykset ja on
turvallinen, terveellinen ja käyttökelpoinen.
Rakennusvalvontaviranomaisen on laadittava osittaisesta loppukatselmuksesta
pöytäkirja. Osittaiseen loppukatselmukseen sovelletaan
lisäksi, mitä 150 §:n 2 momentissa säädetään
siitä, keiden on oltava läsnä katselmuksessa
sekä mitä 150 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on haettava loppukatselmusta
myönnetyn luvan voimassaoloaikana myös silloin,
kun rakennus tai sen osa hyväksytään
käyttöön otettavaksi osittaisessa loppukatselmuksessa.
Ympäristöministeriön asetuksella
voidaan antaa tarkempia säännöksiä rakennuksen
tai sen osan käyttöönoton edellytyksistä osittaisessa loppukatselmuksessa.
153 b §
Suorituskyvyttömyysvakuuden toteaminen
Rakennusvalvontaviranomaisen on todettava asuinrakennuksen käyttöön
hyväksymiseksi tarvittavan loppukatselmuksen yhteydessä,
onko sille toimitettu todistus asuntokauppalain (843/1994)
2 luvun 19 §:ssä tai 4 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta
suorituskyvyttömyysvakuudesta.
Jos todistusta ei ole toimitettu, rakennusvalvontaviranomaisen
on ilmoitettava siitä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle
viipymättä loppukatselmuksen toimittamisen jälkeen.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään,
sovelletaan myös silloin, kun asuinrakennus tai sen osa hyväksytään
käyttöön osittaisessa loppukatselmuksessa.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Tämän lain voimaantullessa kelpoisuusvaatimukset
täyttävänä suunnittelijana ja
työnjohtajana pidetään myös
henkilöä, joka on ennen tämän lain
voimaantuloa rakennusvalvontaviranomaisen vastaaviin erittäin
vaativiin tehtäviin hyväksymä ja jolla
voidaan näin katsoa olevan tehtävän vaatimat
edellytykset.