sellaisina kuin niistä ovat 2 § osaksi laeissa
704/2002 ja 1200/2005, 11 §:n 4 momentti
ja 21 §:n 1 momentti viimeksi mainitussa
laissa, 12 § laissa 1147/2000 ja mainitussa laissa
1200/2005, 13 a §:n 2 momentti
laissa 1390/2001, 16 § laeissa 1294/1999
ja 916/2006 sekä 20 § mainitussa laissa
1390/2001, seuraavasti:
1 §
Vapaan sivistystyön tarkoitus ja tavoitteet
Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen
oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa
ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta.
Vapaana sivistystyönä järjestettävän
koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista
kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden,
moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden
ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen
oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.
2 §
Lain piiriin kuuluva toiminta
Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot,
kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset
ja opintokeskukset.
Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin
pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle
ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle.
Kansanopistot ovat kokopäiväistä opetusta antavia
sisäoppilaitoksia, jotka järjestävät
nuorille ja aikuisille omaehtoisia opintoja, edistävät opiskelijoiden
opiskeluvalmiuksia sekä kasvattavat heitä yksilöinä ja
yhteiskunnan jäseninä.
Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia,
joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen
muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon
myös korkeakoulutettu väestö.
Liikunnan koulutuskeskukset ovat kokopäiväistä opetusta
antavia valtakunnallisia sisäoppilaitoksia tai alueellisia
oppilaitoksia, joiden tehtävänä on järjestää liikuntaharrastusta,
hyvinvointia ja terveyttä edistävää koulutusta
koko väestölle sekä liikunnan järjestö-
ja seuratoimintaa palvelevaa koulutusta ja valmennustoimintaa.
Opintokeskukset toimivat valtakunnallisina oppilaitoksina järjestämällä opintoja
itse sekä yhdessä kansalais- ja kulttuurijärjestöjen
kanssa elinikäisen oppimisen, hyvinvoinnin ja aktiivisen
kansalaisuuden sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan
toiminnan edistämiseksi.
Edellä tarkoitetut oppilaitokset voivat 4 §:n mukaisessa
koulutustehtävässä painottaa myös arvo-
ja aatetaustaansa, kasvatustavoitteitaan tai erityisiä koulutustehtäviään.
Tätä lakia sovelletaan lisäksi Snellman-korkeakoulu
-nimisen oppilaitoksen ylläpitäjälle 4 §:n
nojalla myönnetyn ylläpitämisluvan mukaiseen
toimintaan.
3 §
Muut tehtävät ja yhteistyö
Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat myös
järjestää koulutusta tukevaa tai siihen
läheisesti liittyvää kehittämis-
ja palvelutoimintaa.
Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä perusopetuksesta,
lukiokoulutuksesta, ammatillisesta koulutuksesta sekä taiteen
perusopetuksesta säädetään perusopetuslaissa (628/1998),
lukiolaissa (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetussa
laissa (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa
(631/1998) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa
(633/1998).
Vapaan sivistystyön oppilaitosten tulee olla yhteistyössä muiden
alueella toimivien tai valtakunnallisten vapaan sivistystyön
oppilaitosten, koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen
kanssa.
4 §
Oppilaitoksen ylläpitäminen
Opetusministeriö voi myöntää kunnalle,
kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle
tai säätiölle luvan tämän
lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen.
Luvan myöntämisen edellytyksenä on,
että on olemassa sivistystarve ja että hakijalla
on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset oppilaitoksen ylläpitämiseen
ja koulutuksen järjestämiseen. Oppilaitosta ei
voida perustaa taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.
Luvassa määrätään
ylläpitäjää ja oppilaitosta koskevien
tietojen lisäksi oppilaitoksen koulutustehtävä,
opetuskieli sekä tarvittaessa erityinen koulutustehtävä ja
muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät
ehdot. Muutoksista ylläpitämislupaan päättää opetusministeriö.
Kunta tai kuntayhtymä voi yhdistää vapaan sivistystyön
oppilaitoksensa muuhun ylläpitämäänsä oppilaitokseen.
Opetusministeriö voi ylläpitäjää kuultuaan peruuttaa
ylläpitämisluvan, jos sivistystarpeen pysyvät
muutokset tai muut koulutuksen järjestämiseen
liittyvät painavat syyt sitä edellyttävät tai
koulutus järjestetään vastoin tätä lakia
tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja
määräyksiä.
Yksityisen oppilaitoksen hallinnosta on voimassa,
mitä valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen
hallinnosta annetussa laissa (634/1998) säädetään,
jollei tässä laissa toisin säädetä.
11 §
Yksikköhinta
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Opetustunnin yksikköhinta kansalaisopistoille lasketaan
joka neljäs vuosi jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltänyttä vuotta
edeltäneenä vuonna kansalaisopistojen toiminnasta
aiheutuneet käyttökustannukset kansalaisopistojen
saman vuoden opetustuntien määrällä.
Kansalaisopistojen yksikköhintoja porrastetaan tiheästi
asutuissa kunnissa kansalaisopiston sijaintikunnan asukastiheyden
perusteella. Porrastusten suuruudesta ja yksikköhintojen
tarkemmasta laskemisesta sekä siitä, mitä kuntia
pidetään tiheästi asuttuina, säädetään
valtioneuvoston asetuksella. Kansalaisopistojen keskimääräisen
yksikköhinnan laskemisesta on soveltuvin osin voimassa,
mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
( / ) 23 §:ssä säädetään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
12 §
Kustannustason sekä toiminnan laajuuden ja laadun muutos
Kustannustason sekä toiminnan laajuuden ja laadun muutos
otetaan yksikköhintoja laskettaessa huomioon noudattaen
soveltuvin osin, mitä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
annetun lain ( / ) 54 §:n
2 momentissa ja 57 §:ssä säädetään.
13 §
Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta jätettävät
kustannukset.
Yksikköhintoja laskettaessa käyttökustannuksina
ei pidetä:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5) maksuja tämän lain ja opetus-
ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 §:ssä mainitun
lain mukaisen toiminnan järjestäjälle,
jos maksujen perusteena olevasta toiminnasta toiminnan järjestäjälle
aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon yksikköhintoja
laskettaessa;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13 a §
Arvonlisäveron huomioon ottaminen yksityisen oppilaitoksen
ylläpitäjän yksikköhinnassa
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä 1 momentissa tarkoitettua korotusta ei oteta
huomioon vahvistettaessa kansalaisopistoille keskimääräistä yksikköhintaa
opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n
mukaisesti eikä määrättäessä kansalaisopistojen
yksikköhintoja mainitun pykälän 2 momentin
mukaisesti.
14 §
Erityisavustukset ja ylimääräiset
avustukset
Oppilaitosten ylläpitäjille voidaan myöntää laatu-
ja kehittämisavustuksia, opintoseteliavustuksia, oppilaitosten
rakenteellista kehittämisohjelmaa tukevia avustuksia sekä ylimääräisiä avustuksia
käyttökustannuksiin valtion talousarviossa osoitettujen
määrärahojen rajoissa.
16 §
Valtionapuviranomainen
Valtionapuviranomainen tässä laissa tarkoitettuja
käyttökustannuksia ja liikunnan koulutuskeskusten
perustamishankkeita koskevissa asioissa on opetusministeriö.
Valtionapuviranomainen kansalaisopistojen, kansanopistojen,
kesäyliopistojen ja opintokeskusten perustamishankkeita
koskevissa asioissa on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Valtionapuviranomainen on 14 §:ssä tarkoitetuissa
opintoseteliavustuksissa sekä ylimääräisissä avustuksissa
Opetushallitus. Laatu- ja kehittämisavustukset, rakenteellisen
kehittämisohjelman tukemiseksi myönnettävät
sekä liikunnan koulutuskeskusten valtionavustukset myöntää opetusministeriö.
18 §
Maksaminen
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus
maksaa valtionosuuden käyttökustannuksiin oppilaitoksen
ylläpitäjälle kalenterivuoden alusta
kuukausittain yhtä suurina erinä kunakin kuukautena
viimeistään sen 11 päivänä siten
kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 49 §:ssä säädetään.
Valtionavustus maksetaan ylläpitäjälle
kalenterivuoden loppuun mennessä.
19 §
Saamatta jääneen etuuden suorittaminen ja
perusteettoman edun palauttaminen
Saamatta jääneen etuuden suorittamisesta,
perusteettoman edun palauttamisesta ja niitä koskevasta
suoritusvelvollisuuden raukeamisesta on voimassa, mitä opetus-
ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 61—63 §:ssä säädetään.
20 §
Suorituksen maksamatta ja perimättä jättäminen
Alle 2 000 euron suuruista tämän lain nojalla annettuun
päätökseen perustuvaa suoritusta ei makseta
eikä peritä takaisin.
21 §
Tietojen toimittaminen ja tarkastus
Vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän
on toimitettava valtionapuviranomaiselle tässä laissa
tarkoitetun rahoituksen määräämiseksi
tarvittavat tiedot ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot. Tietojen
toimittamisesta säädetään tarkemmin
opetusministeriön asetuksella.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyt luvat
oppilaitosten ylläpitämiseen säilyvät
tämän lain mukaisina lupina.
Lupaan ylläpitää kansanopistoa tai
liikunnan koulutuskeskusta sovelletaan vuoden 2010 loppuun tämän
lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Lupaan ylläpitää kansalaisopistoa, kesäyliopistoa
tai opintokeskusta sovelletaan vuoden 2011 loppuun tämän
lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.