Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
EV 38/2013 vp - HE 182/2012 vp
Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja pöytäkirjan soveltamisesta sekä laiksi eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain muuttamisesta (HE 182/2012 vp).
Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 6/2013 vp).
Nyt koolla oleva eduskunta on
hyväksynyt hallituksen esityksessä tarkoitetun pöytäkirjan.
Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
New Yorkissa 18 päivänä joulukuuta 2002 tehdyn kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
Edellä 1 §:ssä mainitulla pöytäkirjalla perustetulla kansainvälisellä alakomitealla on tehtävänsä suorittamiseksi oikeus tehdä tarkastuksia kaikkiin valtion lainkäyttövaltaan kuuluviin paikkoihin, joissa pidetään tai voidaan pitää vapautensa menettäneitä henkilöitä joko viranomaisen antaman määräyksen nojalla tai kehotuksesta, suostumuksella tai myötävaikutuksella.
Kansainvälisen alakomitean on:
1) päästävä kaikkiin 1 momentissa tarkoitettuihin paikkoihin ja niiden tiloihin;
2) saatava kaikki tiedot, jotka koskevat 1 momentissa tarkoitetuissa paikoissa pidettävien vapautensa menettäneiden henkilöiden lukumäärää sekä näiden paikkojen lukumäärää ja sijaintia;
3) saatava kaikki tiedot, jotka koskevat 1 momentissa tarkoitetuissa paikoissa pidettävien vapautensa menettäneiden henkilöiden kohtelua ja laitosoloja;
4) saatava mahdollisuus käydä vapautensa menettäneiden henkilöiden kanssa luottamuksellisia keskusteluja, jotka voidaan järjestää joko kahdenkeskisesti tai tarvittaessa tulkin välityksellä, sekä keskusteluja muiden sellaisten henkilöiden kanssa, joiden alakomitea katsoo voivan antaa merkityksellisiä tietoja; sekä
5) saatava valita paikat, joissa komitean jäsenet haluavat käydä, sekä henkilöt, joita he haluavat haastatella.
Vapautensa menettäneistä henkilöistä vastaavien tulee avustaa alakomiteaa sen tehtävien suorittamisessa.
Jos 3 §:ssä tarkoitettu vapautensa menettäneistä henkilöistä vastaava katsoo, että alakomitean tarkastuskäyntiä johonkin laitokseen tai paikkaan ei voida suorittaa johtuen kiireellisistä ja pakottavista syistä, jotka liittyvät kansalliseen puolustukseen, yleiseen turvallisuuteen, luonnonkatastrofiin tai vakavaan häiriöön tarkastuksen kohteena olevassa laitoksessa ja jotka väliaikaisesti estävät tarkastuksen toteuttamisen, sen on välittömästi ilmoitettava asiasta valtioneuvostolle.
Valtioneuvoston on kiireellisesti päätettävä, vastustaako Suomen hallitus pöytäkirjan 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkastuskäyntiä tai jotakin siihen liittyvää toimenpidettä.
Oikeusministeriö vastaa yhteistyöstä Suomen hallituksen ja kansainvälisen alakomitean välillä sekä kansainvälisen alakomitean tarkastuskäyntien yleisestä järjestelystä Suomessa.
Oikeusministeriöllä on oikeus tehtävänsä suorittamiseksi saada 2 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaiset tiedot 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuilta viranomaisilta.
Alakomitealle tietoja antaneelle ei saa määrätä rangaistusta tai muuta seuraamusta tietojen antamisen perusteella.
Pöytäkirjan muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
_______________
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain (197/2002) 5 § ja
lisätään lakiin uusi 1 a luku seuraavasti:
Tarkastukset
Oikeusasiamies toimittaa tarpeen mukaan tarkastuksia perehtyäkseen laillisuusvalvontaansa kuuluviin asioihin. Erityisesti hänen on toimitettava tarkastuksia vankiloissa ja muissa suljetuissa laitoksissa valvoakseen niihin sijoitettujen henkilöiden kohtelua sekä puolustusvoimien eri yksiköissä ja Suomen sotilaallisessa kriisinhallintaorganisaatiossa seuratakseen varusmiesten ja muiden asepalvelusta suorittavien sekä kriisinhallintahenkilöstön kohtelua.
Tarkastuksen yhteydessä oikeusasiamiehellä ja hänen määräämällään eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian virkamiehellä on oikeus päästä valvottavan kaikkiin tiloihin ja tietojärjestelmiin sekä oikeus keskustella luottamuksellisesti tarkastuskohteen henkilökunnan sekä siellä palvelevien tai sinne sijoitettujen henkilöiden kanssa.
1 a luku
Kidutuksen vastainen kansallinen valvontaelin
Kansallinen valvontaelin
Eduskunnan oikeusasiamies on kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan (SopS / ) 3 artiklassa tarkoitettu kansallinen valvontaelin.
Tarkastustehtävä
Kansallisen valvontaelimen tehtäviä hoitaessaan oikeusasiamies tarkastaa sellaisia paikkoja, joissa pidetään tai voidaan pitää vapautensa menettäneitä henkilöitä joko viranomaisen antaman määräyksen nojalla tai viranomaisen kehotuksesta, suostumuksella tai myötävaikutuksella (toimipaikka).
Tarkastuksen toimittamiseksi oikeusasiamiehellä ja hänen määräämällään eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian virkamiehellä on oikeus päästä toimipaikan kaikkiin tiloihin ja tietojärjestelmiin sekä oikeus keskustella luottamuksellisesti vapautensa menettäneiden henkilöiden ja toimipaikan henkilökunnan sekä muiden sellaisten henkilöiden kanssa, jotka voivat antaa tarkastuksen kannalta merkityksellisiä tietoja.
Tiedonsaantioikeus
Oikeusasiamiehellä ja hänen määräämällään eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian virkamiehellä on kansallisen valvontaelimen tehtäviä hoitaessaan oikeus salassapitosäännösten estämättä saada viranomaisilta ja toimipaikkojen ylläpitäjiltä tiedot toimipaikoissa pidettävien vapautensa menettäneiden henkilöiden määrästä, toimipaikkojen määrästä ja sijainnista sekä vapautensa menettäneiden kohtelusta ja oloista samoin kuin muut valvontaelimen tehtävän hoitamiseksi tarpeelliset tiedot.
Tietojen luovuttaminen
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään, oikeusasiamies voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa tietoja vapautensa menettäneistä sekä näiden kohtelusta ja oloista kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan 2 artiklassa tarkoitetulle alakomitealle.
Suositusten antaminen
Oikeusasiamies voi kansallisen valvontaelimen tehtävää hoitaessaan antaa valvottaville suosituksia, joiden tarkoituksena on parantaa vapautensa menettäneiden henkilöiden kohtelua ja oloja sekä ehkäistä kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta.
Muut sovellettavat säännökset
Oikeusasiamiehen toimintaan kansallisen valvontaelimen tehtävässä sovelletaan lisäksi, mitä 6 ja 8—11 §:ssä säädetään toiminnasta laillisuusvalvonnassa.
Asiantuntijat
Oikeusasiamies voi kansallisen valvontaelimen tehtävää hoitaessaan käyttää apunaan asiantuntijoita. Oikeusasiamies voi nimetä asiantuntijaksi suostumuksensa tehtävään antaneen henkilön, jolla on kansallisen valvontaelimen tarkastustehtävän kannalta merkityksellistä asiantuntemusta. Asiantuntija voi osallistua 11 b §:ssä tarkoitetun tarkastuksen suorittamiseen, jolloin hänen toimivaltaansa sovelletaan, mitä mainitussa pykälässä ja 11 c §:ssä säädetään.
Tämän luvun mukaisia tehtäviä hoitaessaan asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).
Kielto määrätä seuraamuksia
Kansalliselle valvontaelimelle tietoja antaneelle ei saa määrätä rangaistusta tai muuta seuraamusta tietojen antamisen perusteella.
Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Lain 5 § tulee kuitenkin voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 2013