1 §
Lain soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan metsästykseen
ja rauhoittamattomien eläinten pyydystämiseen
ja tappamiseen sekä riistanhoitoon, riistaeläinten aiheuttamien
vahinkojen korvaamiseen ja koiran pitämiseen.
Tämä laki koskee soveltuvin osin myös
luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla rauhoitettujen nisäkkäiden
ja lintujen pyydystämistä tai tappamista.
Sen lisäksi, mitä tässä laissa
säädetään, on noudatettava,
mitä luonnonsuojelulaissa ja eläinsuojelulaissa
(247/1996) säädetään.
Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta säädetään
riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa (616/1993).
33 §
Pyyntivälineet ja pyyntimenetelmät
Metsästyksessä on kielletty seuraavien
pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttö:
1) räjähteet;
2) myrkyt ja myrkytetyt tai tainnuttavaa ainetta sisältävät
syötit;
3) tainnuttavat ja tappavat elektroniset laitteet ja sähkölaitteet;
4) yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet,
jotka elektronisesti suurentavat tai muuttavat kuvaa;
5) keinotekoiset valonlähteet ja kohteita valaisevat
laitteet sekä peilit ja muut häikäisevät laitteet;
6) linnunliimat, lintuverkot ja koukut;
7) toimintatavaltaan automaattiset aseet sekä sellaiset
itselataavat aseet, joiden lippaaseen mahtuu enemmän kuin
kolme patruunaa;
8) kaasun tai savun avulla pyydystäminen tai tappaminen;
9) elävien eläinten käyttö houkuttimena;
10) haudat ja ansat, joihin on sijoitettu ampuma-ase
tai keihäs tai muu näihin verrattava väline,
sekä muut vastaavanlaiset pyyntilaitteet, jotka ovat ihmisille
tai kotieläimille vaarallisia;
11) raudat, jotka eivät tapa heti;
12) varsijousi tai sitä vastaava jousiase;
13) keihäs, vipukeihäs, harppuuna tai muu niitä vastaava
ase;
14) puhallusputki; sekä
15) ääntä synnyttävä koneellinen
laite.
Vesilintujen metsästyksessä ei saa käyttää lyijyhauleja.
Riistanisäkkäiden metsästyksessä ei
saa käyttää toiminnaltaan tai käyttötavaltaan valikoimattomia
verkkoja.
Kiellosta tuottaa eläimelle tarpeetonta kipua ja tuskaa
säädetään eläinsuojelulain
3 §:ssä sekä eläinten lopettamisesta
eläinsuojelulain 32 §:ssä.
34 §
Pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevat tarkemmat
säännökset
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tarkemmin:
1) ampuma-aselain (1/1998) 6 §:ssä tarkoitettujen
ampuma-aseiden ja patruunoiden ominaisuuksista ja käyttämisestä;
2) metsästysjousen ja nuolien ominaisuuksista ja käyttämisestä;
3) ilma-aseiden ominaisuuksista ja käyttämisestä;
4) loukkujen, ansalangan, rautojen, jalkanarun, lehtipuhaltimen
ja verkon ominaisuuksista ja käyttämisestä;
sekä
5) pyyntimenetelmissä noudatettavista menettelytavoista.
Sen lisäksi, mitä 33 §:ssä säädetään,
valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää rajoituksia
pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttöön.
Rajoitukset voivat koskea tiettyä:
1) pyyntivälinettä;
2) pyyntimenetelmää;
3) aluetta;
4) ajankohtaa; sekä
5) eläinlajia.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään
tarkemmin 33 §:ssä säädetyn
estämättä ampuma-aseen ja patruunan sekä keinovalon
käyttämisestä haavoittunutta tai pyydystettyä taikka
muutoin avuttomassa tilassa olevaa eläintä jäljitettäessä ja
lopetettaessa.
37 a §
Majavan ja piisamin pesän rauhoitus
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin
euroopanmajavan, kanadanmajavan ja piisamin pesän ja siihen
liittyvän rakennelman rauhoituksesta ja rauhoituksesta
poikkeamisesta.
41 §
Poikkeusluvat
Suomen riistakeskus voi myöntää luvan
poiketa 37 ja 38 §:n sekä 50 §:n 2 momentin
mukaisesta rauhoituksesta, kiellosta tai rajoituksesta 41 a—41
c §:ssä säädetyin edellytyksin.
Suomen riistakeskus voi myös muulloin kuin 37 §:n
nojalla säädettynä rauhoitusaikana myöntää 41
a §:n 1 momentissa, 41 b §:n 1 momentissa ja 41
c §:ssä säädetyin edellytyksin
poikkeusluvan riistaeläimen tai rauhoittamattoman eläimen
pyydystämiseen tai tappamiseen.
Suomen riistakeskus voi 41 a §:n 1 momentissa, 41 b §:n
1 momentissa sekä 41 c §:ssä tarkoitetuissa
tapauksissa myöntää luvan myös
poiketa 32 §:ssä säädetyistä moottorikäyttöisten kulkuneuvojen
käytön rajoituksista, 33 §:ssä säädetyistä pyyntivälineitä ja
pyyntimenetelmiä koskevista kielloista, 34 §:n
nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksistä ja
35 §:ssä säädetyistä metsästysaseen
kuljettamista koskevista säännöksistä sekä 51 §:n
1 momentissa säädetystä koiran kiinnipitovelvollisuudesta.
Suomen riistakeskus voi myöntää luvan
poiketa 32 §:n 2 momentissa säädetystä moottorikäyttöisten
kulkuneuvojen käytön rajoituksesta sekä 35 §:n
3 momentissa säädetyistä metsästysaseen kuljettamista
koskevista säännöksistä myös
silloin, kun hakija on pysyvästi tai pitkäaikaisesti liikuntarajoitteinen.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä poikkeusluvan
myöntämisessä noudatettavasta
menettelystä, poikkeuslupaan liitettävistä määräyksistä,
poikkeusluvan nojalla saadun saaliin ilmoittamisesta, poikkeusluvan
ajallisesta kestosta ja poikkeamisen edellytysten arvioinnista.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää myös
ajankohdista, jolloin 37 §:n mukaisesta rauhoituksesta
voidaan poiketa.
Poikkeuslupien ja 41 a §:n 4 momentissa tarkoitetun
alueellisen kiintiön nojalla pyydettävän
saaliin vuotuista määrää voidaan
rajoittaa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella
voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä,
mitä riistaeläinlajia tai poikkeusluvan myöntämisperustetta
rajoitus koskee, suurimmasta sallitusta saalismäärästä,
saalisyksilöiden sukupuolesta ja iästä sekä alueesta,
jota rajoitus koskee.
41 c §
Edellytykset muiden riistanisäkkäiden poikkeusluvalle
Jos muuta tyydyttävää ratkaisua
ei ole, muita kuin 41 a §:ssä tarkoitettuja riistanisäkkäitä koskeva
41 §:n mukainen poikkeuslupa voidaan myöntää:
1) luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston säilyttämiseksi;
2) viljelmille, karjankasvatukselle, metsätaloudelle,
kalataloudelle, porotaloudelle, riistataloudelle, vesistölle
tai muulle omaisuudelle aiheutuvan merkittävän
vahingon ehkäisemiseksi;
3) kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun erittäin
tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä,
mukaan lukien taloudelliset ja sosiaaliset syyt, sekä jos
poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle;
tai
4) näiden lajien tutkimus-, koulutus-, uudelleensijoittamis-
ja istuttamistarkoituksessa taikka eläintautien ehkäisemiseksi.
41 d §
Poikkeuslupa riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun
pesän ja munien hävittämiseen
Suomen riistakeskus voi myöntää 41 §:ssä tarkoitetun
poikkeusluvan riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun
pesän tai siihen liittyvän rakennelman hävittämiseen
41 a—41 c §:ssä säädettyjen
edellytysten täyttyessä. Lisäksi 41 b §:n
mukaisten edellytysten täyttyessä lupa voidaan
myöntää myös 5 §:ssä tarkoitettujen
lintulajien munien hävittämiseen.
41 e §
Poikkeusluvan peruuttaminen
Suomen riistakeskus voi poliisin tai rajavartiolaitoksen esityksestä peruuttaa
voimassaolevan poikkeusluvan, jos poikkeusluvan saaja rikkoo
tämän lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä.
Sama koskee olennaista lupaehtojen rikkomista.
Peruutetun poikkeusluvan saajalle ei myönnetä samana
metsästysvuonna uutta vastaavaa poikkeuslupaa ennen kuin
aiemman poikkeusluvan peruuttaminen on lainvoimaisesti
ratkaistu tai peruuttaminen kumotaan.
49 §
Rauhoittamattoman eläimen pyyntivälineet ja pyyntimenetelmät
Rauhoittamattoman eläimen pyydystämisen tai
tappamisen on tapahduttava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa
ihmiselle, kotieläimelle, riistaeläimelle tai
rauhoitetulle eläimelle.
Rauhoittamattoman linnun ja villiintyneen kissan pyydystämiseen
tai tappamiseen ei saa käyttää 33 §:n
1 momentissa tarkoitettuja pyyntivälineitä tai
pyyntimenetelmiä. Muun rauhoittamattoman nisäkkään
pyydystämiseen tai tappamiseen ei saa käyttää 33 §:n
1 momentin 1 ja 6—14 kohdassa tarkoitettuja pyyntivälineitä tai pyyntimenetelmiä.
Moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käyttämisessä rauhoittamattoman
eläimen pyydystämiseen tai tappamiseen on noudatettava
32 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjä rajoituksia.
Rauhoittamattoman eläimen pyydystämiseen tai tappamiseen
sovelletaan lisäksi, mitä 25 §:n 3 momentissa
säädetään riistaeläimestä.
49 a §
Lupa poiketa rauhoittamattoman nisäkkään pyyntivälineitä ja
pyyntimenetelmiä koskevasta kiellosta
Suomen riistakeskus voi myöntää rauhoittamattoman
nisäkkään pyydystämisessä tai
tappamisessa luvan käyttää sellaista
pyyntivälinettä tai pyyntimenetelmää,
joka on 49 §:n 2 momentin mukaan kielletty. Lisäksi
Suomen riistakeskus voi myöntää luvan
poiketa 50 §:n 1 momentin nojalla annetun valtioneuvoston
asetuksen säännöksistä rauhoittamattoman
nisäkkään osalta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa
voidaan myöntää viljelyksille, metsätaloudelle,
kalataloudelle, porotaloudelle, riistataloudelle, eläinten
pidolle, vesistöille tai omaisuudelle aiheutuvien merkittävien
vahinkojen ehkäisemiseksi taikka jos se on kansanterveyden, yleisen
turvallisuuden tai muun erittäin tärkeän yleisen
edun kannalta tarpeellinen. Lupa voidaan myöntää myös
lajien tutkimustarkoituksessa.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin
1 momentin nojalla myönnettävään lupaan
otettavista määräyksistä, ilmoittamisvelvollisuudesta
sekä luvan ajallisesta kestosta.
83 d §
Poliisilain 25 §:n nojalla lopetettu riistaeläin
Poliisilain (493/1995) 25 §:n nojalla lopetettu
ahma, ilves, karhu, saukko ja susi kuuluvat valtiolle ja muu riistaeläin
kuuluu alueen riistanhoitoyhdistykselle.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu ahma, ilves, karhu,
saukko tai susi on toimitettava riistantutkimusta tekevälle
tutkimuslaitokselle. Tutkimuslaitos voi luovuttaa eläimen
yleishyödylliseen tarkoitukseen tai hävittää sen.
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Ennen tämän lain voimaantuloa annetut valtioneuvoston
ja maa- ja metsätalousministeriön asetukset jäävät
voimaan. Metsästyslain nojalla myönnetyt luvat
ja poikkeusluvat jäävät voimaan niissä sanotuin
ehdoin.