3 luku
Verottomuus
20 a §
Merkintä verottomuudesta
Jos valmisteveron alainen tuote myydään verotta,
myyjän on tehtävä verottomuudesta ja
verottomuuden perusteesta verolajeittain merkintä laskuun
tai vastaavaan tositteeseen.
28 §
Vakuudet
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tulli määrää vakuuden suuruuden.
Vakuuden suuruutta harkittaessa tulee ottaa huomioon luvan hakijan
luotettavuus, toiminnan laajuus ja kannattavuus sekä hakijan
vakavaraisuus, maksuvalmius ja muut taloudelliset edellytykset vastata
veroista. Lisäksi harkinnassa tulee ottaa huomioon hakijan
aikaisempi taloudellinen toiminta ja käyttämä maksutapa
sekä hakijan riski joutua maksukyvyttömäksi
tulevaisuudessa. Tulli voi muuttaa vakuuden määrää,
jos se on tarpeen, luvanhaltijan toiminnassa tapahtuneiden muutosten
vuoksi.
31 §
Veroilmoituksen antaminen
Verokausi-ilmoittajan on annettava Tullille veroilmoitus kultakin verokaudelta
viimeistään verokautta seuraavan kalenterikuukauden 18 päivänä.
Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun verovelvollisen on annettava
Tullille veroilmoitus neljän arkipäivän
kuluessa siitä, kun tuotteet on vastaanotettu tai veron
suorittamisvelvollisuus on muutoin syntynyt, tämä päivä mukaan
luettuna. Arkipäiväksi ei katsota arkilauantaita.
Neljän arkipäivän ilmoitusaikaa ei sovelleta,
jos tarkastuksessa tai muutoin havaitaan, että tuotteet on
tuotu maahan tai vastaanotettu noudattamatta tämän
lain verotusta ja valvontaa koskevia säännöksiä.
Tulli voi perustellusta syystä määrätä verovelvollisen
antamaan veroilmoituksen muuna kuin 1 tai 2 momentissa säädettynä ajankohtana tai
antamaan yhteisen veroilmoituksen kahdesta tai useammasta verottomasta
varastosta. Tulli voi perustellusta syystä myös
määrätä tietyn verovelvollisen
verokaudeksi pidemmän ajanjakson kuin mitä 6 §:n
17 kohdassa säädetään, kuitenkin
enintään kalenterivuoden.
Veroilmoituksessa on annettava veron oikeamääräisyyden
toteamiseksi tarvittavat tiedot sekä tuoteryhmittäin
tiedot verottomista toimituksista. Valtuutetun varastonpitäjän
on annettava veroilmoitus erikseen jokaisesta verottomasta varastosta.
Veroilmoitus katsotaan annetuksi silloin kun se on saapunut
Tullille. Saapumisajankohdasta säädetään
sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
annetun lain (13/2003) 10 §:ssä ja hallintolain
(434/2003) 18 §:ssä.
32 §
Veroilmoituksen antamistapa
Verokausi-ilmoittajan on annettava veroilmoitus sähköisesti
(sähköinen veroilmoitus). Tulli voi hyväksyä ilmoituksen
antamisen paperilomakkeella.
Muu verovelvollinen kuin verokausi-ilmoittaja voi antaa veroilmoituksen
Tullin vahvistamalla paperilomakkeella tai sähköisesti.
Sähköinen veroilmoitus on varmennettava vahvasta
sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista
annetun lain (617/2009) 5 §:n 2 momentissa
tarkoitetulla tai muulla hyväksyttävällä tavalla.
Verovelvollisen on allekirjoitettava paperilomakkeella annettu veroilmoitus.
Sen estämättä, mitä 1 ja
3 momentissa säädetään, Tulli
voi määrätä, koska sähköinen
veroilmoitusmenettely otetaan käyttöön,
poikkeuksista sähköisen veroilmoituksen käyttöön
ja siitä, mitä sähköistä menettelyä käyttäen
ja mitä varmenne- tai tunnistemenettelyä käyttäen
sähköinen veroilmoitus voidaan antaa.
47 a §
Kuittaus
Tulli voi kuitata tämän tai muun valmisteveroa
koskevan lain nojalla maksettavan palautuksen määräaikana
maksamatta jätetyn tulli-, vero- tai muun laskun sekä sen
viivästysseuraamuksien ja lykkäyskoron suoritukseksi.
Kuittaus voidaan toimittaa sellaisen erääntyneen
velan suoritukseksi, josta tai jonka osasta palautuksen saaja on
verovelvollinen tai muuten vastuussa.
Tulli ilmoittaa toimitetusta kuittauksesta verovelvolliselle
tai muuten velasta vastuussa olevalle. Kuittausilmoitukseen on liitettävä muutoksenhakuosoitus.
47 b §
Kuittauksen esteet
Kuittausta ei toimiteta:
1) vanhentuneen velan suoritukseksi;
2) sellaisen velan tai sen osan suoritukseksi, jonka
täytäntöönpano on keskeytetty
tai kielletty.
Kuittaukseen ei käytetä:
1) erehdyksessä liikaa suoritettua tullia,
veroa tai maksua;
2) palautusta, jota vastaavat varat on suoritettu jako-osuutena
verovelvollisen konkurssipesästä.
Palautuksen saajan konkurssi ja palautuksen ulosmittaus eivät
estä kuittauksen toimittamista. Tullin on ilmoitettava
ulosottomiehellä perittävänä olevan
saatavan kuittauksesta viipymättä ulosottomiehelle.
47 c §
Kuittauspäivä
Valmisteveron kuittauspäivä on se päivä,
jona palautuspäätös tehdään.
Palautuskorko sekä viivästysseuraamukset lasketaan
kuittauspäivään.
47 d §
Kuittausjärjestys
Jos palautuksen saajalla on useita erääntyneitä Tullin
saatavia eikä palautus riitä niiden kaikkien suoritukseksi,
palautus käytetään saatavien suoritukseksi
tullilain 30 a §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
Jos palautusta ei käytetä Tullin saatavien kuittaukseen,
se voidaan käyttää palautuksen saajan
muiden erääntyneiden ja maksamatta olevien valtion
verojen, julkisoikeudellisten maksujen sekä niiden viivästysseuraamusten
ja lykkäyskoron suoritukseksi, jos asianomainen viranomainen
on ennen palautuksen maksamista pyytänyt sitä kuittauksesta
päättävältä viranomaiselta.
Vastaavasti verovelvollisen toiselta viranomaiselta oleva kuittauskelpoinen
palautus voidaan pyynnöstä käyttää Tullin
saatavan suoritukseksi. Kuittaukseen sovelletaan tällöin, mitä 47
a—47 c §:ssä säädetään.
Jos palautettavaa määrää ei
käytetä Suomen viranomaisten saatavien suoritukseksi,
voidaan palautus käyttää vieraan valtion
kanssa virka-avusta tulliasioissa tehdyn sopimuksen nojalla Suomessa
perittävänä olevan ulkomaan tullin tai veron
suoritukseksi.
47 e §
Tarkemmat määräykset kuittauksesta
Tulli voi antaa tarkempia määräyksiä kuittauksessa
noudatettavasta menettelystä.
55 §
Vakuus valmisteveron alaisten tuotteiden siirroista
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tulli vahvistaa vakuuden määrän valtuutetun varastonpitäjän
ja rekisteröidyn lähettäjän
luvan myöntämisen yhteydessä.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää 1
momentissa tarkoitetusta vakuudesta luopumisesta energiatuotteiden
siirroissa väliaikaisen verottomuuden järjestelmässä vastavuoroisesti toisen
jäsenvaltion kanssa.
58 §
Tuotteiden lähettäminen tietokoneistetun järjestelmän
valvonnassa
Yhdenmukaistetun valmisteveron alaisten tuotteiden siirroissa
on käytettävä tietokoneistettua järjestelmää.
Näiden tuotteiden siirron katsotaan tapahtuvan väliaikaisen
verottomuuden järjestelmässä vain, jos
se tapahtuu 2 ja 3
momentin mukaisesti laadittua sähköistä hallinnollista
asiakirjaa käyttäen. Sähköisen
hallinnollisen asiakirjan käyttöä ei
kuitenkaan edellytetä, jos tuotteita siirretään
66 §:ssä tarkoitetussa yksinkertaistetussa menettelyssä tai
noudatetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista
koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinitilarekisterin,
markkinoiden seurantaan liittyvien pakollisten ilmoitusten ja tiedonkeruun,
tuotteiden kuljetuksen mukana seuraavien asiakirjojen
sekä viinialalla pidettävien rekisterien osalta
annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 436/2009 säädettyjä vaatimuksia. Vastaanottajan
on tällöin ilmoitettava vastaanottamistaan viinitoimituksista
Tullille mainitussa asetuksessa edellytetyllä asiakirjalla
tai viittaamalla kyseiseen asiakirjaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
72 §
Yksityishenkilön tuomiset
Valmisteveroa ei kanneta toisessa jäsenvaltiossa
kulutukseen luovutetuista tuotteista, jotka yksityishenkilö hankkii
omaan käyttöönsä ja itse kuljettaa
mukanaan Suomeen.
Arvioitaessa sitä, ovatko yksityishenkilön mukanaan
Suomeen tuomat tuotteet katsottava tulevan hänen omaan
käyttöönsä vai kaupalliseen
tai muuhun elinkeinotarkoitukseen, huomioon otetaan tuotteiden haltijan
kaupallinen asema ja hallussapidon syyt, tuotteiden sijaintipaikka
ja käytetty kuljetustapa, tuotteisiin liittyvät
asiakirjat, tuotteiden luonne sekä tuotteiden määrä ja
muut näihin verrattavat asiaan vaikuttavat seikat.
Edellä 2 momentissa tarkoitettua arviointia suoritettaessa
tuotteiden määrän katsotaan osoittavan,
että tuotteet tulevat kaupalliseen tarkoitukseen, ellei
yksityishenkilö saata todennäköiseksi,
että tuotteet tulevat hänen omaan käyttöönsä,
jos hän tuo mukanaan enemmän kuin:
1) 20 litraa välituotteita;
2) 90 litraa viinejä, joista enintään
60 litraa on kuohuviinejä;
3) 110 litraa olutta;
4) 10 litraa muita alkoholijuomia.
Jos yksityishenkilö hankkii tuotteita muutoin kuin
1 momentissa tarkoitetulla tavalla, hän on velvollinen
suorittamaan tuotteista veron, jonka perusteesta ja määrästä säädetään
asianomaisessa valmisteverolaissa. Yksityishenkilön on
lisäksi noudatettava kaupalliseen tarkoitukseen toimitettavien
tuotteiden verotusta ja valvontaa koskevia tämän
lain säännöksiä.
Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään,
yksityishenkilön, joka tuo mukanaan toisesta jäsenvaltiosta
Suomeen moottoripolttoainetta omaan käyttöönsä,
on suoritettava polttoaineesta nestemäisten polttoaineiden
valmisteverosta annetussa laissa (1472/1994) tarkoitettua
valmisteveroa ja huoltovarmuusmaksua, jos kysymys on:
1) moottoripolttoaineesta, joka tuodaan muulla tavalla
kuin moottorikulkuneuvon tavanomaisessa polttoainesäiliössä;
2) moottoripolttoaineesta, jota tuodaan varasäiliössä enemmän
kuin 10 litraa moottorikulkuneuvoa kohti; tai
3) lämmitykseen käytettävästä nestemäisestä polttoaineesta,
jota tuodaan muulla tavalla kuin ammattimaisessa elinkeinotoiminnassa
käytettävässä säiliöautossa.
Edellä 5 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa yksityishenkilön
on saapuessaan Suomeen ilmoitettava verotettava polttoaine Tullille.
83 §
Valmisteveron palauttaminen tai peruuttaminen
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Jos tässä laissa tai asianomaisessa valmisteverolaissa
säädettyä vähennysoikeutta ei
ole voitu käyttää täysimääräisenä vähennyksen
tekemiselle säädetyssä määräajassa,
verovelvollisella on oikeus hakemuksesta saada vähentämättä jäänyttä suoritettua
veroa vastaava palautus. Palautusta on haettava Tullilta kolmen
vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä,
jolloin oikeus vähennyksen tekemiseen syntyi.