1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan kaupalliseen tavarankuljetukseen
tiellä ja kuljetuslupaa edellyttävään
kansainväliseen tavaraliikenteeseen.
Tämän lain säännöksiä ei,
kuljetuslupaa ja kuljettajatodistusta koskevia säännöksiä lukuun ottamatta,
sovelleta sellaisella yleiseltä liikenteeltä eristetyllä työmaalla,
tehdas-, satama-, varasto-, kilpailu- tai muulla vastaavalla alueella taikka
tiellä, jolla liikkuminen on sallittu vain määrätyssä tarkoituksessa
tai omistajan luvalla, edellyttäen, että liikkumisrajoitus
on näkyvästi osoitettu liikennemerkein, puomein
tai muulla selvästi havaittavalla tavalla.
Tämän lain säännöksiä ei
sovelleta oman tavaran kuljettamiseen.
Tiellä kuljettamisena ei pidetä tien ylitystä.
2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) yhteisöluvalla yhteisössä jäsenvaltion alueelle
tai sen alueelta taikka yhden tai useamman jäsenvaltion
alueen kautta tapahtuvan maanteiden tavaraliikenteen markkinoille
pääsystä annetussa neuvoston asetuksessa
(ETY) N:o 881/92, jäljempänä yhteisölupa-asetus,
tarkoitettua lupaa;
2) kuljettajatodistuksella yhteisölupaan
liittyvää kuljettajatodistusta;
3) yhteisöluvan jäljennöksellä lupaviranomaisen
antamaa ja oikeaksi todistamaa jäljennöstä yhteisöluvasta;
4) kotimaan liikenneluvalla muualla Suomessa
kuin Ahvenanmaan maakunnassa tapahtuvaan kaupalliseen tavarankuljetukseen
myönnettyä lupaa;
5) liikennetraktoriluvalla muualla Suomessa kuin
Ahvenanmaan maakunnassa liikennetraktorilla tapahtuvaan kaupalliseen
tavarankuljetukseen myönnettyä lupaa;
6) kuljetusluvalla lupaa, jonka nojalla ulkomailla
rekisteröityä kuorma-autoa tai raskasta perävaunua
saa käyttää Suomessa taikka Suomessa
rekisteröityä kuorma-autoa tai raskasta perävaunua
ulkomailla;
7) kahdenkeskisellä luvalla Suomen
ja toisen valtion väliseen liikenteeseen tarkoitettua kuljetuslupaa;
8) kolmannen maan luvalla kuljetuslupaa kahden
sellaisen valtion välillä, joista kumpikaan ei
ole ajoneuvon rekisteröintivaltio;
9) CEMT-luvalla Euroopan liikenneministereiden
konferenssin tarkoittamaa kuljetuslupaa kahdessa eri jäsenvaltiossa
sijaitsevan kuormaus- ja lastauspaikan välillä;
10) läpikulkuluvalla Itävallan
kautta kulkeviin raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin sovellettavaa
siirtymäkauden ekopistejärjestelmää tai
muuta lupaa, joka oikeuttaa liikenteen harjoittajan kulkemaan toisen
valtion läpi;
11) ajoneuvolla autoa ja liikennetraktoria;
12) ammattiinpääsydirektiivillä maanteiden kansallisen
ja kansainvälisen tavara- ja henkilöliikenteen
harjoittajien ammattiin pääsystä sekä tutkintotodistusten,
todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta
tunnustamisesta sekä toimenpiteistä näiden
liikenteenharjoittajien sijoittautumisvapauden tehokkaan käyttämisen
edistämiseksi annettua neuvoston direktiiviä 96/26/EY;
13) tiellä yleiselle liikenteelle
tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettävää tietä tai
katua.
3 luku
Lupajärjestelmä
5 §
Luvan tarve
Tavaran kuljettaminen ajoneuvolla tiellä korvausta
vastaan edellyttää lupaa. Lupaa ei kuitenkaan
tarvita 7 §:ssä tarkoitettuihin kuljetuksiin.
Jos tavaraa kuljetetaan korvausta vastaan vuokratulla ajoneuvolla,
jonka kuljettajana toimii sen vuokralle antaja tai vuokralle antajan palveluksessa
oleva taikka vuokralle antajan tehtävään
osoittama, välittämä tai muulla näihin verrattavalla
tavalla järjestämä henkilö,
liikenteenharjoittajana pidetään vuokralle ottajan
asemesta vuokralle antajaa.
6 §
Liikenteen harjoittamiseen oikeuttavat luvat
Suomessa myönnetyllä yhteisöluvalla
voi harjoittaa yhteisölupa-asetuksessa sallittua Euroopan
talousalueeseen kuuluvien valtioiden ja Sveitsin keskinäisen
liikenteen lisäksi myös muuta ulkomaan liikennettä sekä kotimaan
liikennettä Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.
Kotimaan liikenneluvalla voi harjoittaa liikennettä koko
maassa Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta sekä 3 ja
4 momentissa tarkoitettua ulkomaanliikennettä.
Kotimaan liikenneluvalla voi harjoittaa yhteisistä säännöistä harjoitettaessa
kansainvälistä liikennettä 23 päivänä heinäkuuta
1962 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin liitteessä tarkoitettuja
kuljetuksia Suomen ja muiden Euroopan talousalueeseen kuuluvien
valtioiden välillä, jos kuljetukset Suomen lainsäädännön
mukaan edellyttävät liikennelupaa.
Suomen ja Euroopan talousalueeseen kuulumattomien
valtioiden välillä kotimaan liikenneluvalla voi:
1) kuljettaa maa- ja kiviaineksia sekä jalostamatonta
puutavaraa;
2) suorittaa muutto- ja näyttelykuljetuksia;
3) kuljettaa vahingoittuneita tai rikkoutuneita moottoriajoneuvoja;
4) viedä sellaisen koneen, laitteen tai varaosan,
jota sen vastaanottaja kiireellisesti tarvitsee rikkoontuneen tilalle
liikkeen, laitoksen tai yrityksen toiminnan ylläpitämiseksi,
ja tuoda paluukuormana rikkoontuneen koneen, laitteen tai varaosan.
Edellä 4 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa
saa paluukuljetuksena kuljettaa muutakin tavaraa.
Liikennetraktoriluvalla voi harjoittaa liikennettä koko
maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa.
Ahvenanmaan maakunnassa harjoitettavasta liikenteestä päättää Ahvenanmaan
maakunta. Ahvenanmaan maakunnan hallituksen myöntämä liikennelupa
oikeuttaa kuljettamaan tavaraa Ahvenanmaan ja muun Suomen välillä.
7 §
Ilman lupaa sallittu kaupallinen liikenne
Lupaa ei tarvita suoritettaessa:
1) tavaran kuljetusta ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä,
jonka suurin sallittu kokonaismassa on enintään
2 000 kiloa;
2) tavaran kuljetusta opetusministeriön koulutuksen
järjestämisluvan haltijan kuljettajan ammattiopetuksen
yhteydessä;
3) elinkeinotoiminnan yhteydessä siihen tavanomaisesti
liittyvää tavaran kuljetusta elinkeinonharjoittajan
hallinnassa olevalla ajoneuvolla;
4) työurakoiden tai muiden sopimuksen kohteena
olevien työkokonaisuuksien yhteyteen kuuluvaa tavaran kuljetusta
urakoitsijan tai muun suoritusvelvollisen hallinnassa olevalla ajoneuvolla,
jos tiellä suoritetun kuljetuksen kuljetuskustannusten
osuus on enintään 30 prosenttia urakasta tai työkokonaisuudesta;
5) maa-, metsä-, eläin- tai kalatalouden
kuljetusta näiden alojen elinkeinonharjoittajan hallinnassa
olevalla liikennetraktorilla 50 kilometrin etäisyydelle
elinkeinonharjoittajan maa- ja metsätilasta taikka eläin-
tai kalatalouden harjoittamispaikasta sekä koko tämän
sijaintikunnan alueella;
6) kotihoidon palveluun liittyvää kuljetusta tämän
alan elinkeinonharjoittajan hallinnassa olevalla ajoneuvolla yhden
kunnan alueella;
7) tien ja kadun hoitoon liittyvän maa-aineksen,
veden, suolan tai muun vastaavan aineen levittämistä tielle
tai kadulle;
8) konsernin tai siihen verrattavan yhtymän, kunnan,
kuntayhtymän tai yhteisön, jossa kunnalla on kirjanpitolain
(1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu
määräysvalta, sisäistä kuljetusta
sen hallinnassa olevalla ajoneuvolla;
9) kunnan, kuntayhtymän tai yhteisön,
jossa kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu
määräysvalta, järjestämiin
sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä opetuspalveluihin
liittyvää kuljetusta sen hallinnassa tai näille
palveluja tuottavan elinkeinonharjoittajan hallinnassa olevalla
ajoneuvolla;
10) postipalvelulaissa (313/2001) tarkoitettua
postinkuljetusta postitoimiluvan haltijan hallinnassa olevalla ajoneuvolla;
11) ruumiinkuljetusta;
12) kuljetusta, josta työnantaja maksaa palkansaajalle
verohallinnon verottomana hyväksymän suuruisen
korvauksen työtehtäviin liittyvien tavaroiden
kuljettamisesta palkansaajan hallinnassa olevalla ajoneuvolla.
Edellä 1 momentin 3—6 kohdassa tarkoitettujen
kuljetusten kustannusten osuus saa olla enintään
30 prosenttia koko elinkeinotoiminnan suoranaisista kustannuksista
tilikaudella, ja se lasketaan vertaamalla kuljetustoiminnasta aiheutuneita
suoranaisia kustannuksia harjoitettavan koko elinkeinotoiminnan
suoranaisiin kustannuksiin tilikaudella.
Kuljetuksen osuuteen lasketaan kuljettajan työpanos
tavaran kuormaamisessa ja purkamisessa, myös tien ulkopuolella,
siltä osin kuin ne tapahtuvat kuljetuksen mahdollistamiseksi.
4 luku
Liikenteen harjoittamista koskevan luvan myöntämisen
edellytykset
8 §
Luvan edellytykset
Liikenteen harjoittamista koskeva lupa on myönnettävä hakijalle,
joka on:
1) hyvämaineinen;
2) saanut ammattitaidosta Ajoneuvohallintokeskuksen
myöntämän todistuksen;
3) oikeustoimikelpoinen; ja
4) vakavarainen.
Lupa myönnetään 4 kohdan vaatimuksen
täyttävälle oikeushenkilölle,
jonka liikenteestä vastaava henkilö täyttää 1—3
kohdan vaatimukset.
Hyvämaineisuutta, ammattitaitoa tai vakavaraisuutta
koskevan vaatimuksen täyttyminen voidaan osoittaa myös
muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa myönnetyllä ammattiinpääsydirektiivin
mukaisella todistuksella.
9 §
Hyvä maine
Hakija tai liikenteestä vastaava henkilö ei
täytä 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädettyä hyvämaineisuuden
vaatimusta, jos:
1) hänet on viimeisten viiden vuoden aikana tuomittu
vankeusrangaistukseen; tai
2) hänet on vähintään kolmesti
viimeksi kuluneen vuoden aikana tuomittu sakkorangaistukseen työ-
tai palkkasuhdetta, kirjanpitoa, liikenteen harjoittamista, ajo-
ja lepoaikojen noudattamista, liikenne- tai ajoneuvoturvallisuutta,
ympäristönsuojelua tai muiden ammatillista vastuuta
koskevien säännösten rikkomisesta
ja teot osoittavat hänen olevan ilmeisen sopimaton
harjoittamaan luvanvaraista tavaraliikennettä.
10 §
Liikenneyrittäjäkurssi
Liikenneyrittäjäkurssin tarkoituksena on antaa
liikenneyrittäjäksi aikovalle riittävä ammatillinen
pätevyys kaupalliseen tavarankuljetukseen tiellä.
Kurssin opetussisällöstä ja pituudesta
säädetään liikenne- ja viestintäministeriön
asetuksella.
11 §
Koe
Ajoneuvohallintokeskus vastaa sisällöltään
ja rakenteeltaan ammattiinpääsydirektiivin mukaisen
kokeen järjestämisestä. Kokeella varmistutaan
siitä, että kokeeseen osallistuja täyttää direktiivissä asetetut
ammattitaitovaatimukset. Ajoneuvohallintokeskus voi käyttää koetehtävien
laadinnassa ja koetilaisuuden järjestämisessä apunaan
ulkopuolista asiantuntijaa.
Ajoneuvohallintokeskus hyväksyy kokeeseen
ilman liikenneyrittäjäkurssia henkilön,
joka on:
1) toiminut päätoimisesti hallintoa,
taloutta tai operatiivista toimintaa koskevissa vastuullisissa kuljetusalan
tehtävissä vähintään
kaksi vuotta ja on ilmeistä, että henkilöllä on
liikenneyrittäjäkurssia vastaavat tiedot ja taidot;
tai
2) suorittanut ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa
laissa (631/1998) tarkoitetun kaupallisen, hallinnollisen,
teknisen tai kuljetusalan vähintään ammattikorkeakoulutasoisen
tutkinnon tai alalle soveltuvan erikoisammattitutkinnon ja toiminut
1 kohdassa tarkoitetuissa tehtävissä vähintään
yhden vuoden.
Kokeen voi korvata ulkomaanliikenteen osuuden sisältävällä kokeella,
jos henkilö on suorittanut aiempien säännösten
mukaisen kotimaan liikenneyrittäjäkurssin tai
hänellä on voimassa oleva kotimaan liikennelupa.
Liikennetraktorikurssin suorittaneen tai liikennetraktoriluvan haltijan
tulee lisäksi suorittaa koe, joka sisältää ne
liikenneyrittäjäkokeen aihepiirit, jotka eivät
sisälly liikennetraktorikurssiin.
12 §
Todistus
Ajoneuvohallintokeskus antaa ammattiinpääsydirektiivin
10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun todistuksen henkilölle,
joka on suorittanut hyväksytysti Ajoneuvohallintokeskuksen
järjestämän kokeen tai jolla on logistiikan
alaan kuuluva ammattiinpääsydirektiivin edellyttämät
aihepiirit sisältävä tekniikan ammattikorkeakoulun tutkintotodistus.
Kun haetaan yhteisölupa maanteiden tavaraliikenteen
harjoittamista varten muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa
valtiossa kuin Suomessa, ammattiinpääsydirektiivin
8 artiklassa tarkoitetun todistuksen hyvämaineisuudesta antaa
kotipaikan poliisi, direktiivin 9 artiklassa tarkoitetun todistuksen
vakavaraisuudesta luottolaitos taikka Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin
hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö ja
direktiivin 10 artiklassa tarkoitetun todistuksen ammattitaidosta
lääninhallitus, jos henkilö on saanut
oikeuden harjoittaa tavaraliikennettä ensi kerran ennen
2 päivänä lokakuuta 1999 ja muutoin Ajoneuvohallintokeskus.
13 §
Vakavaraisuus
Liikenneluvan hakija tai haltija on katsottava vakavaraiseksi,
jos hän kykenee asianmukaisesti vastaamaan velvoitteistaan
ja osoittaa, että hänellä on riittävät
taloudelliset voimavarat liikenteen aloittamiseen ja sen asianmukaiseen
hoitamiseen.
Varoiksi katsotaan hakijan tai haltijan:
1) rahoitusomaisuus mukaan lukien tilinylitysoikeudet
ja luottolaitosten myöntämät nostamattomat
luotot;
2) vaihto-omaisuus;
3) vakuutena käytettävissä oleva
käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset
sijoitukset.
Jos hakija tai haltija on luonnollinen henkilö tai
avoin yhtiö taikka kommandiittiyhtiö, voidaan
varoiksi katsoa myös luonnollisen henkilön, yhtiömiesten
ja vastuunalaisten yhtiömiesten henkilökohtainen
vakuutena käytettävissä oleva omaisuus.
Liikennettä aloitettaessa tai ajoneuvojen määrää lisättäessä käytettävissä olevien
varojen määrä saadaan vähentämällä 2
momentin mukaan lasketuista varoista liikenteen aloittamisesta tai
ajoneuvojen määrän lisäämisestä aiheutuvat
ajoneuvojen, toimitilojen, koneiden ja laitteiden hankintamenot.
Osamaksusopimuksella ostetusta ajoneuvosta varoiksi katsotaan
sen verran kuin siitä on maksettu.
Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään,
kuinka paljon käytettävissä olevia varoja
tulee olla hakijan jokaista ajoneuvoa kohden.
14 §
Taloudellisten voimavarojen osoittaminen
Taloudellisten voimavarojen riittävyys osoitetaan
lupaviranomaiselle toimitettavalla:
1) vakuudella, joka voi olla luottolaitoksen antama
takaussitoumus tai pankkitalletus; tai
2) todistuksella, jonka on antanut Keskuskauppakamarin
tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai
tilintarkastusyhteisö taikka julkishallinnon ja -talouden
tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu asiakirja on toimitettava
lupaviranomaiselle lupaa haettaessa ja uusittaessa. Jos luvanhaltijalla
on useampi kuin yksi lupa ja niiden voimassaoloaika päättyy
eri aikoina, asiakirja on toimitettava vähintään
viiden vuoden välein.
5 luku
Liikenteestä vastaava henkilö
15 §
Liikenteestä vastaava henkilö
Oikeushenkilöllä tulee aina olla edellytykset täyttävä lääninhallituksen
hyväksymä liikenteestä vastaava henkilö,
joka tosiasiallisesti ja jatkuvasti toimii tässä tehtävässä ja
vastaa siitä, että liikennettä hoidetaan
säännösten ja lupaehtojen mukaisesti
sekä edustaa yritystä liikenneluvan myöntävän
ja liikennettä valvovan viranomaisen kanssa asioitaessa.
Luonnollinen henkilö, jolla on yhteisölupa, kotimaan
liikennelupa tai liikennetraktorilupa, voidaan hyväksyä oikeushenkilön
liikenteestä vastaavaksi henkilöksi vain, jos
hänellä on osakkuuteen tai osakkeiden omistukseen
perustuva määräämisvalta tai
yhdenvertainen asema muiden osakkaiden kanssa tässä yhtiössä tai
yhteisössä.
Konsernissa tai siihen verrattavassa yhtymässä voidaan
sama henkilö hyväksyä kahden tai useamman
oikeushenkilön liikenteestä vastaavaksi henkilöksi.
16 §
Liikenteestä vastaavan henkilön vaihtaminen
Jos liikenteestä vastaava henkilö on vaihdettava
kuoleman, äkillisen vakavan sairauden, tapaturman tai muun
näihin verrattavan ennalta arvaamattoman syyn vuoksi, on
toisen henkilön hyväksymistä koskeva
hakemus toimitettava viipymättä lupaviranomaiselle.
Jos tehtävään ei voida heti esittää säädetyt
ammattitaitovaatimukset täyttävää henkilöä,
on vaatimusten täyttymistä osoittavat selvitykset
toimitettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään
vuoden kuluttua vaihtamiseen johtaneesta tapahtumasta.
6 luku
Lupamenettely
17 §
Lupahakemus
Lupahakemus on tehtävä kirjallisesti hakijan kotipaikan
lääninhallitukselle. Hakemuksessa on esitettävä lupaviranomaisen
pyytämät hakemuksen käsittelemiseksi
tarvittavat tiedot.
Jos hakijalla ei ole kotipaikkaa Suomessa, sen on haettava lupaa
Etelä-Suomen lääninhallitukselta ja liikenteestä vastaavan
henkilön on toimitettava yhteystietonsa Etelä-Suomen
lääninhallitukselle.
18 §
Luvan myöntäminen
Yhteisölupa, kotimaan liikennelupa ja liikennetraktorilupa
myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Yhteisöluvan myöntämisessä noudatetaan,
mitä yhteisölupa-asetuksessa säädetään.
Uusille hakijoille kotimaan liikennelupaa ei myönnetä.
Kotimaan liikennelupa on ajoneuvokohtainen.
Lupaa ei saa luovuttaa toisen käytettäväksi.
19 §
Luvan muuttaminen ja uusiminen
Luvan muuttamista tai uusimista haetaan siinä järjestyksessä kuin
luvan hakemisesta säädetään.
Jos uusiminen on pantu vireille viimeistään kuukautta
ennen luvan viimeistä voimassaolopäivää,
uusittavalla luvalla saa jatkaa liikennettä asian ratkaisemiseen
saakka.
Kotimaan liikenneluvan uusimiseksi katsotaan myös yritysmuodon
muutoksesta johtuva liikenteen harjoittamiseen oikeuttavan luvan muuttaminen.
20 §
Luvan peruuttaminen
Lupaviranomainen voi peruuttaa luvan määräajaksi
tai kokonaan, jos luvanhaltija ei enää täytä luvan
saamisen edellytyksiä.
Jos luvanhaltija tai liikenteestä vastaava henkilö on
syyllistynyt 9 §:ssä tarkoitettuun tekoon, mutta
hänen katsotaan edelleen täyttävän
hyvämaineisuuden vaatimuksen, peruuttaminen voi koskea
laajuudeltaan vain yhtä tai useampaa ajoneuvokohtaista
lupaa.
Yhteisöluvan peruuttamisesta on voimassa lisäksi,
mitä yhteisölupa-asetuksen 8 artiklassa säädetään.
Mitä yhteisöluvan peruuttamisesta siinä säädetään,
sovelletaan myös kotimaan liikenneluvan peruuttamiseen.
Vakavaraisuutta tai ammattitaitoa koskevan vaatimuksen osalta
lupaviranomaisen on ennen luvan peruuttamista annettava luvan haltijalle mahdollisuus
korjata puute lupaviranomaisen asettamassa määräajassa.
Määräaika ei saa olla lyhyempi kuin kolme
kuukautta.
Hyvämaineisuutta koskevan vaatimuksen osalta lupaviranomaisen
on ennen luvan peruuttamista annettava luvanhaltijalle kirjallinen
varoitus, jos luvan haltijan rikkomukset tai rikokset kokonaisuutena
arvioiden ovat vähäisiä.
21 §
Ajoneuvokohtaisen luvan tai yhteisöluvan jäljennöksen
väliaikainen peruuttaminen
Jos luvanhaltija taikka luvanhaltijan palveluksessa oleva tai
muutoin käyttämä kuljettaja on tuomittu
liikenne- tai ajoneuvoturvallisuutta koskevien säännösten
toistuvan ja vakavan rikkomisen johdosta, lääninhallitus
voi enintään kolmen kuukauden määräajaksi
peruuttaa tässä laissa tarkoitetun ajoneuvokohtaisen
luvan tai yhteisöluvan jäljennöksen.
Peruutettavien lupien tai yhteisöluvan jäljennösten
lukumäärä päätetään
luvanhaltijan lupien ja jäljennösten kokonaislukumäärän
ja rikkomusten määrän ja vakavuuden perusteella.
Lääninhallitus voi antaa luvanhaltijalle vain
varoituksen, jos luvan tai yhteisöluvan jäljennöksen
peruuttaminen olisi kohtuutonta.
7 luku
Kansainväliset kuljetukset
22 §
Kansainväliset kuljetukset
Ulkomailla rekisteröidyllä tai Suomessa rekisteröidyllä,
mutta ulkomaille vuokratulla, kuorma-autolla ja raskaalla perävaunulla
tulee olla liikenne- ja viestintäministeriön myöntämä kuljetuslupa,
jollei kansainvälisistä sopimuksista tai Euroopan
yhteisön lainsäädännöstä muuta johdu.
Liikenne- ja viestintäministeriö voi Suomea sitovan
kansainväliseen velvoitteeseen ja sopimukseen sisältyvän
vastavuoroisuuden perusteella sopia vähäisiä poikkeuksia
lupajärjestelyihin.
Liikenne- ja viestintäministeriö voi yksittäistapauksessa
pakottavasta syystä vapauttaa kuljetusluvasta sellaisen
ajoneuvon tai kuljetuksen, josta ei ole sovittu kansainvälisessä sopimuksessa.
23 §
Ulkomaille tarvittavan kuljetusluvan myöntämisen
edellytykset
Lupaviranomainen myöntää ulkomaille
tarvittavan kuljetusluvan hakemuksesta. Hakemuksessa on esitettävä lupaviranomaisen
pyytämät hakemuksen käsittelemiseksi
tarpeelliset tiedot.
Lupaviranomaisen on myönnettävä kuljetuslupa,
jos haettua kuljetusta varten on Suomea sitovan kansainvälisen
velvoitteen mukaan osoitettavissa kuljetuslupa. Lupaviranomainen
voi määrätä luvalle hakuajan.
Jos lupa voidaan myöntää lupien vähäisen
määrän vuoksi vain osalle hakijoista,
se on myönnettävä hakijalle, jonka kuljetus
tehokkaimmin hyödyntää haettuun lupaan
kohdistuvaa kuljetusoikeutta.
24 §
Kuljetusluvan palauttaminen
Kuljetusluvan haltija on velvollinen viipymättä palauttamaan
käyttämättömäksi jäävän
tai käyttämättä jääneen
kuljetusluvan lupaviranomaiselle. Lupaviranomainen voi vaatia kuljetusluvan
palautettavaksi, jos luvanhaltija ei käytä kuljetuslupaa
eikä ota sitä käyttöön
lupaviranomaisen asettamassa kohtuullisessa määräajassa.
Lupaviranomaisella on oikeus saada virka-apua poliisilta, tullilta
ja rajavartiolaitokselta 1 momentin noudattamisen valvomiseksi ja
täytäntöön panemiseksi.
8 luku
Erinäiset säännökset
25 §
Liikenteessä käytettävä ajoneuvo
Liikenteen harjoittamiseen oikeuttavan luvan haltija
vastaa siitä, että luvanvaraiseen liikenteeseen
käytettävä ajoneuvo on:
1) luvanhaltijan yksinomaisessa hallinnassa, mikä on
merkitty ajoneuvorekisteriin; tai
2) luvanhaltijan käytössä kirjallisen
vuokrasopimuksen perusteella, jolloin alkuperäinen vuokrasopimus
tai sen oikeaksi todistettu jäljennös on pidettävä ajoneuvossa
mukana ja, jos ajoneuvon kuljettajana ei toimi vuokraaja, kirjallinen
selvitys siitä, että kuljettaja on vuokraajan palveluksessa.
Liikenteen harjoittamiseen oikeuttavan luvan haltija vastaa
siitä, että luvanvaraiseen liikenteeseen käytettävässä ajoneuvossa
tulee olla näkyvällä paikalla selvästi
merkittynä yhteisöluvan, kotimaan liikenneluvan
tai liikennetraktoriluvan haltijan nimi ja yhteystiedot.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään,
ei koske kuljetuksiin käytetyn ajoneuvon lyhytaikaisen rikkoutumisen
vuoksi käytössä olevaa korvaavaa ajoneuvoa.
26 §
Kuolin- ja konkurssipesän oikeus jatkaa liikennettä
Jos luvan haltija kuolee, on kuolinpesällä oikeus
jatkaa liikennettä enintään 18 kuukauden ajan
ehdolla, että kuolinpesä kolmen kuukauden kuluessa
kuolinpäivästä ilmoittaa lupaviranomaiselle
hyväksyttäväksi luvanhaltijan velvollisuuksista
vastaavan 8 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa säädetyt
vaatimukset täyttävän henkilön.
Jos luvanhaltija asetetaan konkurssiin, konkurssipesällä on
oikeus jatkaa liikennettä enintään kolmen
kuukauden ajan konkurssin alkamisesta. Luvanhaltijan velvollisuuksista
vastaavat tänä aikana ne, jotka hoitavat konkurssipesää.
27 §
Tietojen antaminen
Liikenteenharjoittajan tulee pyynnöstä antaa lääninhallitukselle
lupaa koskevia liikenteellisiä ja taloudellisia tietoja.
Liikenteenharjoittajan tulee pyynnöstä antaa tullille
ja Ajoneuvohallintokeskukselle kuljetuslupaa koskevia liikenteellisiä ja
taloudellisia tietoja
28 §
Poliisin ilmoitusvelvollisuus
Luvanhaltijan kotipaikan poliisin tulee viipymättä ilmoittaa
lupaviranomaiselle tiedossaan olevista seikoista, jotka voivat johtaa
20 tai 21 §:ssä tarkoitettuun luvan peruuttamiseen taikka
varoituksen antamiseen.
29 §
Asiakirjan esittämisvelvollisuus
Liikennettä harjoitettaessa on ajoneuvossa tarvittaessa
oltava mukana voimassa oleva kotimaan liikennelupa, liikennetraktorilupa
tai kuljetuslupa alkuperäisenä taikka yhteisöluvan
jäljennös sekä kuljettajatodistus tai
25 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu vuokrasopimus, sen
oikeaksi todistettu jäljennös tai selvitys.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu asiakirja on vaadittaessa
esitettävä poliisi-, tulli- tai rajavartiomiehelle.
30 §
Kuljetuksen keskeyttäminen
Poliisi-, tulli- tai rajavartiomiehen tulee keskeyttää kuljetus,
jonka suorittaja ei voi heti esittää 29 §:ssä tarkoitettua
asiakirjaa, jollei ole erityistä syytä sallia
kuljetuksen jatkamista.
Jos kuljetus keskeytetään, on poliisi-, tulli-
ja rajavartiomiehellä oikeus tarvittaessa ottaa ajoneuvon
rekisteriote ja -kilvet haltuunsa. Ne on annettava takaisin, kun
perustetta kuljetuksen keskeyttämiselle ei enää ole.
31 §
Oikaisuvaatimus ja muutoksenhaku
Ajoneuvohallintokeskuksen 11 §:ssä tarkoitettuun
kokeeseen hyväksymistä koskevaan päätökseen
ja hylättyyn koesuoritukseen ei voi hakea muutosta valittamalla.
Kokeeseen hyväksymistä koskevaan päätökseen
ja koesuoritukseen saa hakea oikaisua Ajoneuvohallintokeskukselta.
Päätökseen on liitettävä ohjeet
oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti
30 päivän kuluessa siitä, kun henkilö sai
tiedon hylkäämisestä. Muutoksenhausta oikaisuvaatimusta
koskevaan Ajoneuvohallintokeskuksen päätökseen
säädetään 2 momentissa.
Tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen
saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996)
säädetään. Päätöstä on
noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen
toisin määrää.
32 §
Rangaistussäännökset
Joka harjoittaa tässä laissa tarkoitettua
liikennettä ilman asianmukaista lupaa, on tuomittava luvattomasta
tavaraliikenteen harjoittamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään
kuudeksi kuukaudeksi.
Joka luovuttaa luvan toisen käytettäväksi,
laiminlyö 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun merkinnän
tekemisen tai 27 §:ssä tarkoitetun tietojenantovelvollisuuden
taikka jättää noudattamatta, mitä 29 §:ssä säädetään,
on tuomittava kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun
lain säännösten rikkomisesta sakkoon.
33 §
Henkilörekisteritiedot
Lupaviranomaisella on oikeus saada tietoja rikosrekisteristä,
sakkorekisteristä, ajoneuvoliikennerekisteristä ja
ulosottorekisteristä sekä verohallinnolta verovelkatiedot
yhteisöluvan, kotimaan liikenteen luvan ja liikennetraktoriluvan myöntämistä,
uusimista ja peruuttamista koskevien asioiden käsittelyä varten.
34 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä
kuuta 20
. Lain 25 §:n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä heinäkuuta
2007.
Tällä lailla kumotaan luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä 15
päivänä helmikuuta 1991 annettu laki
(342/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen
ja luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä 15
päivänä helmikuuta 1991 annetun asetuksen
(346/1991) 5 §, sellaisena kuin se on
asetuksessa 1110/1995.
35 §
Siirtymäsäännökset
Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyt liikenneluvat
pysyvät voimassa luvassa määrätyn
ajan.
Liikennelupahakemukset sekä ilmoitukset liikenteestä vastaavan
henkilön muutoksista, jotka on jätetty ennen tämän
lain voimaantuloa, mutta joita ei ole ratkaistu tämän
lain voimaan tullessa, ratkaistaan tämän lain
säännösten mukaisesti.
Luvanhaltijan, jolla on liikennelupa tämän lain
voimaan tullessa, samoin kuin henkilön, joka toimii liikenteestä vastaavana
henkilönä ammattimaista liikennettä harjoittavassa
yrityksessä tämän lain voimaan tullessa,
katsotaan täyttävän tässä laissa
säädetyn ammattitaitovaatimuksen.
Ennen tämän lain voimaantuloa liikenneyrittäjäkurssista
ja kirjallisesta loppukokeesta sekä käytännön
kokemuksesta annetut todistukset jäävät
sellaisinaan voimaan. Todistukset myöntäneiden
oppilaitosten tulee toimittaa tiedot todistuksista Ajoneuvohallintokeskukselle
vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.