2
Nykytila ja sen arviointi
2.1
Yleisesti verotustietojen julkisuudesta
Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta säädetään verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetussa laissa (1346/1999), jäljempänä verotietolaki. Lain 1 §:n 1 momentin mukaan verotietolakia sovelletaan verotusta varten Verohallinnolle annettuihin ja Verohallinnossa laadittuihin yksittäistä verovelvollista koskeviin asiakirjoihin (verotusasiakirjat) ja niihin sisältyviin tietoihin (verotustiedot).
Lain 2 §:n mukaan verotusasiakirjoihin ja -tietoihin sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999), jäljempänä julkisuuslaki ja tietosuojalain (1050/2018) säännöksiä, ellei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. Pykälää on muutettu lailla 441/2022, joka tuli voimaan 16.6.2022. Muutos oli osa hallituksen esitystä (HE 90/2021 vp), jossa ehdotettiin muutettaviksi eräiden valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvien lakien muutoksenhakua koskevissa säännöksissä olevat viittaukset kumottuun hallintolainkäyttölakiin (586/1996) viittauksiksi uuteen yleislakiin eli oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (808/2019), joka tuli voimaan vuoden 2020 alussa. Samassa esityksessä ehdotettiin lisäksi muutettavaksi eräisiin lakeihin sisältyvät viittaukset aiemmin kumottuihin muihin lakeihin. Verotietolain 2 §:n muutoksessa oli kysymys tällaisesta viittauksesta aiemmin kumottuun lakiin.
Aikaisemmassa muodossaan lain 2 §:ssä viitattiin henkilötietolakiin (523/1999), joka on kumottu 1.1.2019 alkaen. Henkilötietolain on nyttemmin korvannut Euroopan unionin tietosuoja-asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) ja asetusta täydentävä kansallinen tietosuojalaki. Tietosuoja-asetusta sovelletaan tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen yhteydessä tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn tietosuojalain 2 §:n 1 momentin säännöksen nojalla. Kyseinen säännös ulottaa asetuksen soveltamisen henkilötietojen käsittelyyn myös sellaisen toiminnan yhteydessä, mikä ei kuulu unionin lainsäädännön soveltamisalaan.
Verotusasiakirjoihin ja -tietoihin sovelletaan julkisuuslakia, ellei verotietolaissa tai muussa laissa toisin säädetä. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta Verohallinnon hallussa olevasta verotusasiakirjasta siten kuin julkisuuslaissa säädetään, jollei verotietolaista muuta johdu. Perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaisesti verotustietojen julkisuutta on välttämättömistä syistä rajoitettu. Verotietolain 4 §:n 1 momentissa säädetään, että verotusasiakirjat, jotka koskevat verovelvollisen taloudellista asemaa, sekä muut sellaiset verotusasiakirjat, joista ilmenee tunnistettavissa olevaa verovelvollista koskevia tietoja, on 5–9, 20 d ja 21 §:ssä säädetyin poikkeuksin pidettävä salassa. Pykälän 3 momentin mukaan asianosaisen oikeudesta saada tieto salassa pidettävästä verotusasiakirjasta säädetään julkisuuslaissa.
Verotustietojen julkisuutta on rajoitettu, koska verotustiedot ovat pääsääntöisesti verovelvollisen taloudelliseen asemaan liittyviä tietoja, jotka kuuluvat henkilöiden yksityiselämän suojan piiriin. Julkisuuslainkin mukaan asiakirjat, jotka kuvaavat henkilön taloudellista asemaa, ovat salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja. Yritysten osalta laaja julkisuus puolestaan olisi ongelmallista liike- ja ammattisalaisuuksien säilymisen näkökulmasta. Verotustietojen salassapito parantaa verovelvollisen ilmoittamisvelvollisuuden täyttämistä ja mahdollistaa oikean ja tasapuolisen verotuksen toimittamisen. Verotuksessa tehdään vuosittain miljoonia hallintopäätöksiä, joiden salassa pidettävien ja julkisten osien erottaminen voi edellyttää tapauskohtaista harkintaa ja olla tulkinnanvaraista. Nykyistä julkisuutta voidaan pitää myös kansainvälisesti tarkasteltuna laajana. Verohallinnon julkisista tiedoista onkin säädetty erikseen verotietolaissa.
Tuloverotuksen julkisista tiedoista säädetään verotietolain 5 §:ssä. Lain 6 §:ssä puolestaan säädetään kiinteistöverotuksen julkisista tiedoista ja eräistä muista julkisista verotustiedoista. Lain 8 §:ssä on säännökset yritys- ja yhteisötietojärjestelmän julkisista tiedoista ja 9 §:ssä säilyttäjärekisterin julkisista tiedoista. Lisäksi verotietolain 3 a luvussa säädetään yritysten verovelkarekisteristä ja siihen talletettujen tietojen antamisesta.
2.2
Tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen julkiset tiedot
Tuloverotuksen julkisista tiedoista säädetään verotietolain 5 §:ssä. Pykälän 1 momentissa säädetään luonnollisten henkilöiden ja kotimaisten kuolinpesien julkisista verotustiedoista. Yhteisöjen ja yhteisetuuksien julkisista verotustiedoista säädetään pykälän 3 momentissa.
Pykälän 1 momentin mukaan vuosittain toimitetussa verotuksessa tuloverotuksen julkisia verotustietoja ovat verovelvollisen nimi, syntymävuosi ja se maakunta, jonka alueella verovelvollisen verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 5 §:ssä tarkoitettu kotikunta sijaitsee. Verovelvollisten, jotka verotetaan verotusmenettelystä annetun lain mukaisesti, mutta joilla ei ole verotusmenettelystä annetun lain 5 §:n mukaista kotikuntaa, julkisia verotustietoja ovat nimi ja syntymävuosi sekä maakunta, jonka alueella sijaitsee se Verohallinnon yksikkö, joka on toimittanut verovelvollisen verotuksen.
Lisäksi säännöksen mukaan julkisia ovat seuraavat tiedot:
1) valtionverotuksessa verotettava ansiotulo;
2) valtionverotuksessa verotettava pääomatulo;
3) kunnallisverotuksessa verotettava tulo;
4) tulovero, kunnallisvero sekä maksuunpantujen verojen ja maksujen yhteismäärä;
5) ennakoiden yhteismäärä;
6) veronkannossa maksettava ja palautettava määrä.
Verotietolain 5 §:n 3 momentin mukaan vuosittain toimitetussa verotuksessa yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotustiedoista julkisia ovat verovelvollisen nimi, kotikunta sekä yritys- ja yhteisötunnus. Lisäksi julkisia ovat seuraavat tiedot:
1) verotettava tulo;
2) maksuunpannun veron yhteismäärä;
3) ennakoiden yhteismäärä;
4) veronkannossa maksettava tai palautettava määrä.
Pykälän 4 momentin mukaan henkilön ja yhteisön yleisradioveron määrä sisältyy 1 ja 3 momentissa tarkoitettuun maksuunpantujen verojen ja maksujen yhteismäärään. Pykälän 5 momentin mukaan maksuunpantujen verojen määrään tai veronkannossa maksettavaan tai palautettavaan määrään ei kuitenkaan sisälly huojennettu viivästyskorko eikä palautuskorko.
Pykälän 6 momentissa on säädetty ajankohdasta, jolloin tuloverotuksen tiedot tulevat julkiseksi. Säännöksen mukaan 5 §:ssä tarkoitetut tiedot ovat julkisia verotuksen päättymishetken mukaisina ja tulevat julkisiksi verovuotta seuraavan kalenterivuoden marraskuun alussa. Esimerkiksi verovuoden 2020 tuloverotusta koskevat tiedot tulivat julkisiksi 10.11.2021.
Kiinteistöverotuksen julkisista tiedoista säädetään verotietolain 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa. Kiinteistöverotuksessa julkisia tietoja ovat kiinteistötunnus, kiinteistön laskennallinen kiinteistövero sekä kiinteistöverovelvollisen nimi. Tuloverotuksen julkisten tietojen tavoin edellä mainitun pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tieto on myös kiinteistöverotuksessa julkinen verotuksen päättymishetken mukaisena. Kiinteistöverotuksen tiedot tulevat julkiseksi verovuoden marraskuun alussa. Esimerkiksi vuoden 2021 kiinteistöverotuksen tiedot tulivat julkisiksi 10.11.2021.
2.3
Verotustietojen julkaisemistapa ja tietojen antaminen
Tuloverotuksen julkisten tietojen julkaisemistapa ja tietojen antaminen perustuvat julkisuuslain 16 §:n säännökseen. Julkisuuslain 16 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirjan sisällöstä annetaan tieto suullisesti taikka antamalla asiakirja viranomaisen luona nähtäväksi ja jäljennettäväksi tai kuunneltavaksi tai antamalla siitä kopio tai tuloste. Tieto asiakirjan julkisesta sisällöstä on annettava pyydetyllä tavalla, jollei pyynnön noudattaminen asiakirjojen suuren määrän tai asiakirjan kopioinnin vaikeuden tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta haittaa virkatoiminnalle.
Henkilöasiakkaiden julkiset verotiedot ovat nähtävillä Verohallinnon tietojen näyttämistä varten kehittämässä sovelluksessa (Julkis). Yleisö voi käyttää sovellusta Verohallinnon palvelupisteissä olevilla asiakaspäätteillä.
Julkiset tiedot ovat nähtävissä päätteiltä verovuosittain, maakunnittain ja verovelvollisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä laadittuina luetteloina. Tiedot ovat nähtävissä Julkis-sovelluksesta verovuodesta 2010 alkaen. Asiakaspäätteeltä tietoja ei voi tulostaa tai kopioida tietovälineelle, mutta tietojen katselija voi itse tehdä muistiinpanoja tiedoista. Yksittäisten verovelvollisten verotustietoja voi kysyä myös suullisesti puhelimessa tai verotoimiston asiakaspalvelussa.
Verotuksen julkisten tietojen katselu verotoimiston asiakaspäätteiltä ei edellytä tietojen katselijan kirjautumista ja tunnistautumista. Tietojen katselijan tai niitä suullisesti kysyvän ei tarvitse muutoinkaan kertoa nimeään eikä ilmoittaa katselemiensa ja kyselemiensä tietojen käyttötarkoitusta. Julkis-sovellukseen ei jää myöskään lokitietoja siitä, kenen verovelvollisen verotustietoja on haettu ja katseltu.
Verotuksen julkisia tietoja voidaan antaa myös yksittäisinä otteina. Luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen julkisten tietojen luovuttaminen otteella edellyttää tietojen käyttötarkoituksen selvittämistä. Paperille tulostetut otteet ovat lähtökohtaisesti maksullisia.
Myös yhteisöasiakkaiden tuloverotuksen julkiset tiedot ovat nähtävillä Julkis-sovelluksessa verotoimistojen asiakaspäätteillä. Julkis-sovelluksesta voi katsella yhteisöverotuksen tietoja verovuodesta 2010 alkaen. Yhteisöasiakkaita koskevat verotuksen julkiset tiedot ovat lisäksi kenen tahansa nähtävillä ja esimerkiksi kopioitavissa vero.fi-sivustolla excel-muotoisessa taulukossa ja ne ovat avoimen datan periaatteiden mukaisesti edelleen hyödynnettävissä. Tietojen katselu ja käyttö eivät edellytä tunnistautumista tai kirjautumista eikä tietojen käytöstä jää lokimerkintöjä.
Kiinteistöverotuksen julkisten tietojen nähtävillä pitämiseen ja tietojen antamiseen sovelletaan julkisuuslain 16 §:n säännöksiä vastaavalla tavalla kuin tuloverotuksen julkisiin tietoihin. Kiinteistöverotuksen julkiset verotiedot ovat nähtävillä Julkis-sovelluksessa. Yleisö voi käyttää sovellusta Verohallinnon toimipisteissä olevilla asiakaspäätteillä. Kiinteistöverotuksen tiedot ovat nähtävissä Julkis-sovelluksesta verovuodesta 2011 alkaen. Kiinteistöjen tietoja voi hakea vain kiinteistötunnuksella tai määräalan tunnuksella. Tietoja ei voi hakea verovelvollisen nimellä. Asiakaspäätteeltä ei voi tulostaa tai kopioida tietoja tietovälineelle, mutta tietojen katselija voi itse tehdä muistiinpanoja tiedoista. Yksittäisten kiinteistöjen verotustietoja voi kysyä myös suullisesti puhelimessa tai verotoimiston asiakaspalvelussa.
Kiinteistöverotuksen julkisten tietojen katselu verotoimiston asiakaspäätteiltä ei edellytä kirjautumista ja tunnistautumista. Tietojen katselijan tai niitä suullisesti kysyvän ei tarvitse muutoinkaan kertoa nimeään eikä ilmoittaa tietojen käyttötarkoitusta. Julkis-sovellukseen ei jää myöskään lokitietoja siitä, minkä kiinteistön verotustietoja on haettu ja katseltu.
Kiinteistöverotuksen julkisia tietoja voidaan antaa myös yksittäisinä otteina. Luonnollisten henkilöiden kiinteistöverotuksen julkisten tietojen luovuttaminen otteella edellyttää tietojen käyttötarkoituksen selvittämistä. Paperille tulostetut otteet ovat lähtökohtaisesti maksullisia.
2.4
Nykytilan arviointi
2.4.1
Julkisten tietojen rajoittuminen säännönmukaisen verotuksen tietoihin
Tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen julkiset tiedot ovat säännönmukaisen verotuksen tietoja. Verotuksen julkisista tiedoista käy siten ilmi verovelvollisen verotuksen tilanne verotuksen päättymishetkellä. Jos Verohallinto oikaisee verovelvollisen verotusta verotuksen päättymisen jälkeen tai jos verovelvollisen verotusta muutetaan muutoksenhaun perusteella, verotuksen muutokset eivät tule miltään osin yleisöjulkiseksi. Julkiset verotustiedot eivät siten vastaa kaikilta osin tosiasiallista verotuksen lopputulosta niissä tilanteissa, kun verotusta on muutettu verotuksen päättymisen jälkeen. Verohallinto tekee vuosittain tuloverotuksessa ja kiinteistöverotuksessa noin 100 000 muutosverotuspäätöstä.
Verovuodesta 2018 alkaen tuloverotuksessa on otettu käyttöön verotuksen verovelvolliskohtainen päättyminen. Valtaosalla verovelvollisista säännönmukainen verotus päättyy verovuotta seuraavan vuoden touko- tai kesäkuussa. Verotuksen päättymisajankohdasta riippumatta kaikkien verovelvollisten verotustiedot tulevat julkisiksi samana ajankohtana marraskuun alussa eli huomattavasti sen jälkeen, kun verotus on suurimmalla osalla verovelvollisista jo päättynyt. Osalla verovelvollisista verovuoden verotustiedot ovat myös voineet muuttua jo ennen tietojen julkiseksi tuloa esimerkiksi täydentävän verotuspäätöksen, oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tai verotuksen oikaisupäätöksen johdosta. Muutosverotuksen tiedot eivät ole julkisia tietoja näissäkään tapauksessa. Näissä tilanteissa tuloverotuksen julkiset tiedot eivät vastaa verovuoden tuloverotuksen voimassa olevaa tilannetta tietojen julkaisuajankohtana kyseisen verovelvollisen osalta. Kiinteistöverotuksessa verotuksen verovelvolliskohtainen päättyminen on ollut voimassa verovuodesta 2020 alkaen. Myös kiinteistöverotuksessa voi siten olla tilanteita, joissa verotustiedot ovat voineet muuttua ennen julkisten verotustietojen julkaisuajankohtaa.
Yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan käsiteltyjen henkilötietojen tulee olla täsmällisiä ja tarvittaessa päivitettyjä. Asetuksen mukaan on myös toteutettava kaikki mahdolliset kohtuulliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että käsittelyn tarkoituksiin nähden epätarkat ja virheelliset henkilötiedot poistetaan ja oikaistaan viipymättä (yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artikla). Nykyiset säännönmukaisen verotuksen julkiset tiedot ovat sinänsä lähes poikkeuksetta oikein ja täsmällisiä, jos oikeellisuuden kriteerinä pidetään sitä, että julkaistavat tiedot vastaavat verovelvollisen säännönmukaisen verotuksen verotuspäätöksen tietoja. Jos taas oikeellisuuden kriteerinä pidetään sitä, että julkisten verotustietojen tulee kertoa verovelvollisen verovuoden verotuksen lopputulos verovelvollisella verovuonna tosiasiassa olleiden tulojen, vähennysten ja muiden veroperusteiden mukaan oikein laskettuna, nykyinen, pelkästään säännönmukaisen verotuksen tietojen julkistaminen ei olisi riittävää, vaan myös niihin tehdyt oikaisut ja muut muutokset tulisi julkistaa.
2.4.2
Ennakoiden yhteismäärä tuloverotuksen julkisena verotustietona
Tieto ennakoiden yhteismäärästä on säännönmukaisen verotuksen julkinen tieto sekä henkilöasiakkaiden että yhteisöasiakkaiden tuloverotuksessa. Ennakoiden yhteismäärä sisältää verovelvollisen verojen suoritukseksi luetut ennakonpidätykset ja ennakonkannossa maksettavat määrät. Ennakot luetaan verojen suoritukseksi ja liikaa maksetut ennakot palautetaan säännönmukaisen verotuksen päätyttyä, eikä ennakoita käsitellä enää muutosverotuksessa.
Ennakonkannossa maksettujen ennakkojen hyväksi lukemista koskeva menettely muuttui henkilöasiakkaiden tuloverotuksessa verovuodesta 2018 alkaen. Yhteisöjen tuloverotuksessa menettely muuttui jo verovuodesta 2017 alkaen. Muutoksen myötä ennakot luetaan verotuksessa hyväksi sen mukaisesti kuin ne on määrätty verovelvollisen maksettavaksi. Maksamatta olevia ennakon eriä, jotka tarvittaisiin verovuodelta määrättävän veron suoritukseksi, ei verotuksen päättyessä poisteta perinnästä, vaan niiden perintätoimet jatkuvat keskeytyksettä. Kun ennakko luetaan hyväksi määrätyn mukaisena, maksamatta jäänyttä ennakkoa vastaavaa veroa ei määrätä uudelleen maksettavaksi jäännösverona. Ennakoiden hyväksi lukemisesta säädetään verotusmenettelystä annetun lain 34 §:n 1 momentissa.
Aikaisemmassa menettelyssä maksamatta jääneet ennakot poistettiin ennen verotuksen päättymistä. Niiden perintätoimet lopetettiin. Jos maksamattomat ennakot olisivat olleet tarpeen verovuoden lopullisen veron suorittamiseksi, niitä vastaava vero määrättiin maksettavaksi jäännösverona.
Tieto verovelvollisen ennakoiden määrästä ei ole samalla tapaa merkityksellinen verotuksen julkisena tietona kuin tieto verovelvollisen verotettavan tulon määrästä, verovuodelta määrättyjen verojen ja maksujen kokonaismäärästä ja tieto maksettavan tai palautettavan veron määrästä.
Lisäksi aikaisemmasta poiketen ennakoiden määrää koskeva tieto voi sisältää edellä kuvatusta menettelymuutoksesta johtuen sellaisia hyväksi luettuja ennakkoveroja, joita verovelvollinen ei ole tosiasiallisesti maksanut. Aikaisemmin maksamattomat ennakot eivät sisältyneet ennakoiden määrää koskevaan tietoon. Tämä heikentää ennakoiden määrää koskevan tiedon merkitystä entisestään.
5
Lausuntopalaute
5.1
Johdanto
Esitysluonnoksesta annettiin lausuntokierroksella 12 lausuntoa. Lausunnoissa pidettiin yleisesti verotustietojen julkisuutta tärkeänä avoimuutta edistävänä sekä korruptiota ja harmaata taloutta ehkäisevänä tekijänä. Myös esityksen tavoitetta edistää julkisten verotustietojen oikeellisuutta pidettiin kannatettavana lähtökohtana. Julkiseksi tulevien muuttuneiden verotustietojen sisällön suhteen lausunnoissa esitettiin eriäviä näkökulmia. Osassa lausuntoja esitettiin, että tiedot tulisivat julkisiksi vasta siinä vaiheessa, kun verotuksen muutokset ovat tulleet lainvoimaisiksi. Osassa lausuntoja puolestaan kannatettiin ehdotettua mallia, jossa julkiseksi tuleminen ei riipu päätöksen lainvoimaisuudesta.
Verohallinto esitti lausunnossaan, että muutokset tulisivat voimaan ehdotetusta poiketen vasta 1.11.2024 tai 1.9.2024. Lausunnossa pidettiin ehdotettua voimaantuloajankohtaa heinäkuussa 2024 hankalana heinäkuulle ajoittuvan lomakauden johdosta. Lausunnossa todettiin, että muutosverotusta koskevien tietojen julkisuus on merkittävä muutos tuloverotuksen julkisten tietojen palveluissa ja oletettavaa on, että muutoksen käyttöönotossa tarvitaan tehostetusti oikeudellista, verotuksellista sekä tietoteknistä asiantuntijaosaamista useamman viikon ajan. Verohallinnon esiin tuomat seikat on otettu huomioon esityksen jatkovalmistelussa ja lakimuutosten voimaantuloa ehdotetaan siirrettäväksi kahdella kuukaudella eli lakimuutos tulisi voimaan 1.9.2024.
Jatkovalmistelussa esityksessä on otettu huomioon oikeusministeriön lausunnossaan tekemät huomiot, jotka koskivat esitysluonnoksessa kumottavaksi ehdotettua verotietolain 2 §:ää. Myös oikeusministeriön esittämät huomiot koskien henkilötietojen suojaa on otettu huomioon esityksen perusteluissa.
5.2
Päätösten lainvoimaisuus julkistamisen edellytyksenä
Elinkeinoelämän keskusliitto ry, Keskuskauppakamari ry, Suomen Yrittäjät ry ja Veronmaksajain Keskusliitto ry ovat esittäneet lausunnoissaan, että muuttuneet verotustiedot tulisivat julkisiksi vasta sen jälkeen, kun muutosta koskenut päätös on saanut lainvoiman. Lausunnoissa pidetään muuttuneiden verotustietojen julkistamisesta aiheutunutta mahdollista kielteistä julkisuutta epäoikeudenmukaisena niissä tilanteissa, joissa Verohallinto on esimerkiksi verotarkastuksen perusteella määrännyt verovelvolliselle lisää veroa maksettavaksi oikaisupäätöksellä, mutta joissa oikaisupäätös sittemmin kumotaan muutoksenhaun johdosta.
Verotuksessa muutoksenhaku- ja oikaisuajat ovat verrattain pitkiä. Tuloverotuksessa ja kiinteistöverotuksessa verovelvollisella on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Vastaava määräaika koskee myös pääsääntöisesti tilanteita, joissa Verohallinto oikaisee verovelvollisen verotusta. Laissa säädellyissä erityistilanteissa määräaika Verohallinnon tekemälle oikaisulle voi kuitenkin olla jopa kuusi vuotta verovuoden päättymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Verovelvollisen verotuspäätös sisältää tavallisesti useita yksittäisiä osakysymyksiä kuten esimerkiksi tulonhankkimiskulujen vähentämistä tai arvopapereiden luovutusvoittoa koskevat verotusratkaisut. Verovelvollisen oikaisuvaatimus tai Verohallinnon oikaisupäätös puolestaan koskee usein vain yhtä tiettyä tai muutamaa yksittäistä verotuskysymystä. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa verovelvollisen yksittäinen verotuskysymys voi olla saanut lainvoiman esimerkiksi sillä perusteella, että oikaisuvaatimukseen annetusta ratkaisusta ei ole valitettu määräajassa hallinto-oikeuteen. Tällöin kuitenkin muutoksenhakuaikaa verotuspäätöksen muista verotuskysymyksistä voi olla vielä jäljellä. Samoin on mahdollista, että esimerkiksi vain osasta oikaisulautakunnan ratkaisemista vaatimuksista on valitettu hallinto-oikeuteen. Tällöin päätös on saanut lainvoiman vain siltä osin kuin siitä ei ole valitettu. Verovelvollisen verotuksessa voi olla myös useita erillisiä asioita koskevia muutoksenhakuja vireillä samanaikaisesti. Edellä esitetty huomioon ottaen verotuspäätöksen lainvoimaisuutta ei voida pitää yksiselitteisenä yksittäistä verotusratkaisua laajemmalla tasolla. Lopullisesti verovelvollisen verotus ja sitä koskeva verotuspäätös on lainvoimainen vasta silloin, kun siihen ei voi enää hakea miltään osin muutosta tai Verohallinto ei voi enää määräaikojen puitteissa oikaista verotusta.
Esityksessä ehdotetaan, että verotuksen päättymisen jälkeen julkisiksi säädettyihin tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen verotustietoihin tehdyt muutokset olisivat julkisia. Kysymys on verotuksen lopputulosta koskevista tiedoista, kuten esimerkiksi verotettavan tulon ja maksuunpantujen verojen yhteismäärästä, jotka ovat muuttuneet verotuksen muuttamista koskevan päätöksen johdosta. Kysymys ei siten ole yksittäisen verotuksen muuttamista koskevan päätöksen julkistamisesta. Siten myöskään muuttuneiden verotustietojen julkiseksi tulemista ei voida sitoa yksittäisten verotusta koskevien päätösten lainvoimaiseksi tulemiseen. On myös huomionarvoista, että nykyisin julkiset säännönmukaisen verotuksen tiedot tulevat joka tapauksessa julkiseksi verotuksen päätyttyä, vaikka verotuspäätös ei tässä vaiheessa ole koskaan lainvoimainen. Verotustietojen julkiseksi tulemista ei ole perusteltua säännellä eri tavalla pelkästään sen takia, onko verotuslaskenta tehty säännönmukaisen verotuksen yhteydessä vai verotuksen muuttamista koskevan päätöksen yhteydessä.
Esityksen tavoitteena on lisätä verotustietojen julkisuutta sekä parantaa julkisten tietojen oikeellisuutta. Muuttuneiden verotustietojen julkaiseminen vasta sen jälkeen, kun päätös on lainvoimainen, ei edistäisi edellä mainittuja tavoitteita. Jos muutosverotuksen tiedot tulisivat julkisiksi vasta lainvoimaisina, tapahtuisi tämä muutoksenhakuprosessin kesto huomioon ottaen huomattavalla viiveellä verrattuna esityksessä ehdotettuun julkiseksi tulemisen ajankohtaan päätöstä seuraavan kuukauden loppupuolella.
Osassa lausuntoja on kannettu huolta virheellisten verotuspäätösten sisältämien julkisten verotustietojen verovelvolliselle mahdollisesti aiheuttamasta mainehaitasta. Verotuksessa tulee vastaan usein tulkinnanvaraisia oikeus-, tosiseikka- ja näyttökysymyksiä, joita muutoksenhakuasteet joutuvat arvioimaan. Verovelvollisen muutoksenhaun menestyminen voi olla myös seurausta monesta asiasta. Miljoonien Verohallinnon tekemien verotuspäätösten joukossa osa päätöksistä on virheellisiä. Virheelliset päätökset korjaavien päätösten tiedot tulisivat myös julkiseksi. Toisaalta verovelvollinen esittää usein vasta muutoksenhaun yhteydessä sellaista selvitystä, jonka perusteella verovelvollisen vaatimus hyväksytään. Verohallinnon ja valtiovarainministeriön välisessä tulossopimuksessa yhdeksi tavoitteeksi on asetettu verotuspäätösten pysyvyys hallinto-oikeudessa. Verohallinnon vuoden 2021 tilinpäätöksen mukaan verotuspäätösten pysyvyys hallinto-oikeudessa oli 86 prosenttia.
Ehdotettu julkiseksi tulemisen ajankohta muuttuneille verotustiedoille toteuttaa paremmin edellytystä tietojen oikeellisuudesta kuin lausunnoissa esitetty tietojen julkistaminen vasta lainvoimaisena, mikä johtaisi väistämättä tietojen julkistamisen viivästymiseen. Tietojen oikeellisuutta palvelisi kokonaisuus huomioon ottaen se, että viimeisimpään verotuslaskentaan perustuvat, ja siten kulloisellakin hetkellä voimassa olevan verotuksen tiedot tulisivat julkisiksi muutoksenhakumahdollisuudesta huolimatta. Tämä toteuttaisi myös avoimen hallinnon ja julkisuusperiaatteen tavoitteita. On myös huomattava, että verotuksessa päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus poikkeaa hallintolain pääsäännöstä, jonka mukaan päätöstä, johon saa vaatia oikaisua, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Verotuksessa verot on maksettava vireillä olevasta muutoksenhausta huolimatta.
Verohallinto ei tarvitse verotuksen toimittamisessa tietoa verotusta koskevien päätösten lainvoimaisuudesta, koska verot ovat suoraan ulosottokelpoisia. Tämä tarkoittaa, että erääntynyttä ja maksamatta olevaa veroa voidaan periä ulosottotoimin eli tehdä täytäntöönpanotoimia ilman tuomioistuimen vahvistusta ja vaikka veroa koskeva muutoksenhakumenettely olisi kesken. Verohallinnolla ei siten ole tarvetta seurata päätösten lainvoimaisuutta systemaattisesti ja järjestelmällisesti. Verohallinto toki saa tietoa hallinto-oikeuteen oikaisulautakunnan päätöksistä tehdyistä valituksista, mutta tämä tieto ei ole kattavaa ja reaaliaikaista, eikä sitä voida käyttää verotustietojen julkisuuden perustana.
Lausuntopalaute ei aiheuta tältä osin tarvetta muuttaa esitystä, kun otetaan huomioon edellä esitetyt seikat verotuspäätösten lainvoimaisuudesta.
5.3
Muuttuneiden verotustietojen julkistaminen
Elinkeinoelämän keskusliitto ry ja Veronmaksajain Keskusliitto ry esittivät lausunnoissaan, että muuttuneiden verotustietojen julkistamisajankohdasta pitäisi säätää ehdotettua tarkemmin. Lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitto ry esitti, että valtiovarainministeriön tulisi pyytää Finanssivalvonnalta lausunto siitä, miten ehdotettu laajennettu verotustietojen julkisuus on parhaiten yhteensovitettavissa sisäpiirisääntelyn kanssa.
Jatkovalmistelussa muuttuneiden verotustietojen julkistamisajankohtaa koskevaa säännösehdotusta on tarkennettu. Käytännössä Verohallinto pystyy julkaisemaan julkisiin verotustietoihin tehdyt muutokset seuraavan kuukauden loppupuolella. Tietyn julkaisupäivämäärän säätäminen ei kuitenkaan ole perusteltua, koska tietojen oikeellisuuden varmistamiseen ja testaukseen on varauduttava häiriötilanteiden varalta. Ehdotusta on tältä osin muutettu siten, että verotuksen muuttamista koskevassa päätöksessä muuttuneet tiedot tulevat julkiseksi Verohallinnon päätöksen tekemistä seuraavan kuukauden aikana, mutta kuitenkin aikaisintaan kuukauden 20. päivänä. Tämä antaisi myös pykälän sanamuodon tasolla verovelvolliselle aikaa täyttää sisäpiirintietoa koskevat julkistamisvelvollisuutensa.
Lisäksi Veronmaksajain Keskusliitto ry ja Suomen Yrittäjät ry katsoivat lausunnoissaan, että vain viimeisimmän verotustietoihin tehdyn muutoksen tulisi olla julkinen. Esityksen tavoitteiden kannalta alkuperäisen säännönmukaisen verotuksen tietojen sekä sen jälkeen tietoihin tulleiden muutosten pysyminen saatavilla toteuttaisi avoimuutta ja tietojen julkisuutta tehokkaammin kuin vain viimeisimmän päätöksen mukaisen tiedon julkisuus. Lausunnot eivät anna aihetta muuttaa tältä osin esitystä.
5.4
Muut lausunnoissa esiin tulleet asiat
Useat lausunnonantajat (esimerkiksi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, STTK ry ja Finnwatch ry) katsoivat, että verotietojen julkisuutta tulisi laajentaa edelleen läpinäkyvyyden ja tiedon ymmärrettävyyden parantamiseksi. Lausunnoissa esitettiin, että julkisuutta tulisi laajentaa verovapaisiin tuloihin, kuten verovapaisiin osinkoihin tai lahjoihin.
Tällä esityksellä on tarkoitus toteuttaa hallitusohjelmaan kirjattu tavoite verotuksen päättymisen jälkeen muuttuneiden tietojen tulemisesta julkiseksi. Esityksellä ei ole ollut tarkoitus laajentaa julkisuutta uusiin verotusta koskeviin tietoihin, vaan ainoastaan tehdä julkisiksi nykyisin julkisiin verotustietoihin tehdyt muutokset. Verotustietojen tietosisällön laajentaminen uusiin tietoihin on oma kysymyksensä, jota ei tässä esityksessä ole mahdollista selvittää.
6
Säännöskohtaiset perustelut
2 §. Suhde muihin säädöksiin. Pykälässä säädetään verotietolain säännösten suhteesta muihin säädöksiin. Voimassa oleva säännös sisältää informatiivisen viittauksen julkisuuslakiin ja tietosuojalakiin. Pykälän mukaan julkisuuslain ja tietosuojalain säännöksiä sovelletaan verotusasiakirjoihin ja -tietoihin, ellei verotietolaissa tai muussa laissa toisin säädetä.
Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus tietosuojalakiin poistettaisiin. EU:n tietosuoja-asetus ja asetusta täydentävä kansallinen tietosuojalaki ovat korvanneet 1.1.2019 kumotun henkilötietolain. Tietosuoja-asetusta sovelletaan verotuksen yhteydessä tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn joko suoraan tietosuoja-asetuksen soveltamisalan tai tietosuojalain 2 §:n 1 momentin säännöksen nojalla. Pykälässä ei siten ole tarpeen säilyttää viittausta tietosuojalakiin tai lisätä viittausta tietosuoja-asetukseen.
Viittaus julkisuuslakiin säilytettäisiin pykälässä. Säännöksen mukaan julkisuuslakia sovelletaan verotusasiakirjoihin ja -tietoihin, jos verotietolaissa tai muussa laissa ei ole toisin säädetty. Informatiivisia viittauksia yleislakeihin pyritään lähtökohtaisesti välttämään erityislainsäädännössä. Sääntelyn selkeyden vuoksi viittausta julkisuuslakiin voidaan kuitenkin pitää perusteltuna, kun otetaan huomioon, että verotietolain julkisuutta ja salassapitoa koskeva sääntelyratkaisu poikkeaa tietyiltä osin julkisuuslaissa omaksutusta.
Verotietolain 2 §:ää koskevissa hallituksen esityksen perusteluissa (HE 149/1999 vp) on seikkaperäisesti tuotu esiin, miltä osin julkisuuslakia sovelletaan yleislakina ja miltä osin verotietolaki poikkeaa säännöksistä. Pykäläperusteluissa on muun ohessa todettu, että julkisuuslain julkisuusperiaatetta sekä viranomaisen ja asiakirjan määritelmää koskevia säännöksiä samoin kuin asiakirjan julkiseksi tuloajankohtaa koskevia säännöksiä noudatettaisiin myös verotusasiakirjoihin ja niihin sisältyviin tietoihin siltä osin kuin verotietolaissa ei toisin säädetä. Tiedonsaanti julkisesta asiakirjasta, tiedon antaminen asiakirjan julkisesta osasta ja oikeus saada tieto itseään koskevasta asiakirjasta määräytyisivät julkisuuslain säännösten nojalla. Asiakirjasalaisuuteen, vaitiolovelvollisuuteen ja hyväksikäyttökieltoon sovellettaisiin julkisuuslain 22 ja 23 §:ää.
Verotietolain 2 §:n ohella myös lain 3 ja 4 §:ssä on viitattu julkisuuslain soveltamiseen. Lain 3 §:n 2 momentissa säädetään, että tietojen saamiseen julkisesta Verohallinnon hallussa olevasta verotusasiakirjasta sovelletaan julkisuuslain säännöksiä. Lain 4 §:n 3 momentin mukaan asianosaisen oikeudesta saada tieto salassa pidettävästä verotusasiakirjasta puolestaan säädetään julkisuuslaissa.
5 §. Tuloverotuksen julkiset tiedot. Pykälän 1 momentissa säädetään niistä luonnollisia henkilöitä koskevista tuloverotuksen tiedoista, jotka ovat julkisia. Pykälän 3 momentissa puolestaan säädetään yhteisöjen ja yhteisetuuksien tuloverotuksen julkisista tiedoista. Tuloverotuksen julkisista tiedoista ehdotetaan poistettavaksi 1 momentin 5 kohdassa (luonnolliset henkilöt) ja 3 momentin 3 kohdassa (yhteisöt ja yhteisetuudet) mainitut ennakoiden yhteismäärää koskevat tiedot.
Ennakoiden määrää koskevan tiedon merkitys muiden julkisten tietojen rinnalla on vähäinen. Ennakkoverojen hyväksi lukemista koskevissa säännöksissä tapahtuneet muutokset ovat myös osaltaan vähentäneet ennakoiden määrää koskevan tiedon merkitystä julkisena tietona. Aikaisemmasta poiketen kyseinen tieto voi nykyisin sisältää myös sellaisia määrättyjä ennakkoveroja, joita verovelvollinen ei ole maksanut.
Verotustietojen julkisuuden laajentamisessa muutosverotuksen tietoihin on pidetty lähtökohtana, että samat tiedot ovat julkisia sekä säännönmukaisessa verotuksessa että verotuksen päättymisen jälkeen tehdyissä verotuksen muutoksissa.
Pykälän 2 tai 4 momenttia ei ehdoteta muutettavaksi.
Pykälän 5 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä olevat viittaukset 1 ja 3 momentin kohtiin muutettaisiin vastaamaan ehdotetun säännöksen mukaista kohtanumerointia. Momenttiin ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia.
Pykälän 6 momenttia ei ehdoteta muutettavaksi. Säännönmukaisen verotuksen tietojen julkistamisajankohta pysyisi ennallaan. Pykälän 1 ja 3 momentissa tarkoitetut säännönmukaisen tuloverotuksen tiedot olisivat siten jatkossakin julkisia verotuksen päättymishetken mukaisina ja tulisivat julkisiksi verovuotta seuraavan kalenterivuoden marraskuun alussa.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 7 momentti, jossa säädettäisiin tuloverotuksen muutosverotustietojen julkisuudesta. Säännöksen mukaan, jos 1 ja 3 momentissa tarkoitettuja tietoja muutetaan verotuksen muuttamista koskevassa päätöksessä, olisivat myös muutetut tiedot julkisia. Tiedot olisivat julkisia samassa laajuudessa kuin säännönmukaisessa verotuksessa. Verotuksen muuttamista koskeva päätös perusteluineen ei siten tulisi jatkossakaan julkiseksi, vaan julkisuus rajoittuisi pykälän 1 ja 3 momentissa lueteltuihin tietoihin. Verovelvollisen nimi säilyisi verotuksen julkisissa tiedoissa samana kuin se on ollut säännönmukaisen verotuksen julkisissa tiedoissa, vaikka nimi olisi muuttunut säännönmukaisen verotuksen tietojen julkaisemisen jälkeen avioliiton solmimisen tai avioeron yhteydessä taikka muun syyn johdosta.
Verotustietojen julkisuus koskisi kaikkia verotuksen muuttamista koskevia päätöksiä, joiden johdosta verovelvollisen verotuslaskentaa muutetaan. Jos verotuksen oikaisulautakunnan, hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä ei muuteta muutoksenhaun kohteena olevaa verotusta, päätöksen perusteella ei muodostuisi julkaistavia verotustietoja. Tuomioistuimen päätöksen julkisuus määräytyisi oikeudenkäynnin julkisuutta koskevan sääntelyn perusteella, eikä ehdotettava sääntely vaikuttaisi siihen. Pykälän 1 ja 3 momentissa tarkoitetut tiedot olisivat siten julkisia sekä silloin, kun verovelvollisen verotusta on muutettu viranomaisaloitteisesti verotuksen oikaisupäätöksellä että silloin, kun verotusta muutetaan verovelvollisen tai veronsaajan tekemään oikaisuvaatimukseen tai valitukseen annetun päätöksen perusteella. Myös verotusmenettelystä annetun lain 75 §:ssä tarkoitetun seurannaismuutoksen perusteella muuttuneet tiedot tulisivat julkisiksi. Julkisista tiedoista ei kuitenkaan kävisi ilmi, minkälaiseen päätökseen muutos perustuu.
Ehdotetussa 7 momentissa säädettäisiin lisäksi muutosverotustietojen julkiseksi tulemisen ajankohdasta. Verotuksen muuttamista koskevassa päätöksessä muuttuneet tiedot tulisivat julkiseksi päätöksen tekemistä seuraavan kuukauden aikana, mutta kuitenkin aikaisintaan kuukauden 20. päivänä. Esimerkiksi helmikuussa 2025 tehdyn verotuksen muuttamista koskevan päätöksen julkiset tiedot tulisivat julkisiksi maaliskuun 20. päivän 2025 jälkeen. Jos verotusta muutetaan hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä, Verohallinto oikaisee maksuunpanon tuomioistuimen päätöksen edellyttämällä tavalla. Tietojen julkiseksi tulon ajankohta laskettaisiin tällöin Verohallinnon tuomioistuimen päätöksen johdosta tekemän maksuunpanon oikaisupäätöksen tekemisestä.
Joustava tietojen julkistamisajankohtaa koskeva säännös antaisi Verohallinnolle mahdollisuuden varautua paremmin tietojen oikeellisuuden varmistamiseen ja testaukseen mahdollisissa häiriötilanteissa kuin säännös, jossa julkistamispäivästä olisi säädetty tarkasti päivämäärän tasolla.
Verotuksen päättymisen jälkeen tehdyt muutokset verotukseen voivat joissain tilanteissa olla markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 596/2014 7 artiklassa tarkoitettua sisäpiiritietoa. Sisäpiiritietoa koskeva sääntely ei ole esteenä tässä esityksessä ehdotetuille verotietolain muutoksille. Koska verotustietojen julkistaminen ajoittuisi ehdotuksen mukaan päätöksen tekemistä seuraavan kuukauden 20. päivän jälkeiseen aikaan, olisi verovelvollisella kuitenkin päätöksen saatuaan riittävästi aikaa täyttää mahdollinen markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 17 artiklassa tarkoitettu sisäpiiritietoa koskeva julkistamisvelvollisuus ennen verotustietojen julkiseksi tulemista.
Verotuksen verovelvolliskohtaisen päättymisen takia verotuksen muuttamista koskeva päätös voidaan tehdä jo ennen laissa säädettyä ajankohtaa, jolloin verotus viimeistään päättyy. Verotusmenettelystä annetun lain 49 §:n 5 momentin mukaan yhteisön ja yhteisetuuden verotus päättyy viimeistään kymmenen kuukauden kuluttua verovuoden päättymiskuukauden lopusta lukien. Muun verovelvollisen kuin yhteisön ja yhteisetuuden verotus päättyy viimeistään verovuoden päättymistä seuraavan kalenterivuoden lokakuun lopussa. Näitä tilanteita varten ehdotetaan säädettäväksi poikkeus muutosverotustietojen julkiseksi tulemisen ajankohtaan.
Jos verotuksen muuttamista koskeva päätös on tehty ennen verovuotta seuraavan kalenterivuoden lokakuun loppua, edellä tämän pykälän 1 ja 3 momentissa tarkoitetut muuttuneet tiedot tulisivat julkisiksi verovuotta seuraavan kalenterivuoden marraskuussa. Poikkeus on tarpeen koska, säännönmukaisen verotuksen tiedot tulevat julkiseksi vasta verovuotta seuraavan vuoden marraskuun alussa. Ilman säädettyä poikkeusta muutosverotuksen tiedot voisivat tulla pääsäännön mukaisesti julkiseksi ennen säännönmukaisen verotuksen tietoja, mikä ei olisi perusteltua. Ehdotetun säännöksen mukaisesti esimerkiksi verovuotta seuraavan vuoden elokuussa tai lokakuussa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen perusteella muutetut tiedot tulisivat julkisiksi marraskuussa.
Esimerkki 1: Verotuksen oikaisulautakunta tekee päätöksen verovuotta 2022 koskevaan verovelvollisen tuloverotusta koskevaan oikaisuvaatimukseen 14.9.2024. Päätöksen myötä muuttuneet verotuksen julkiset tiedot tulisivat julkisiksi päätöksen tekemistä seuraavassa kuussa, mutta kuitenkin aikaisintaan 20.10.2024.
Esimerkki 2: Verovelvollisen verovuoden 2023 tuloverotus on päättynyt 10.6.2024. Verohallinto oikaisee verovelvollisen verotusta tämän vahingoksi 15.9.2024 tehdyllä päätöksellä. Päätöksen myötä muuttuneet verotuksen julkiset tiedot tulisivat julkisiksi 20.11.2024 tai sitä myöhäisempänä päivämääränä marraskuussa 2024.
6 §. Kiinteistöverotuksen julkiset tiedot ja eräät muut julkiset verotustiedot. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä otettaisiin huomioon verotustietojen julkisuuden laajeneminen myös kiinteistöverotuksen verotuksen päättymisen jälkeen tehtyihin muutoksiin. Säännöksen mukaan saman pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut kiinteistöverotuksen julkiset tiedot (kiinteistötunnus, kiinteistön laskennallinen kiinteistövero ja kiinteistöverovelvollisen nimi) olisivat julkisia verotuksen päättymishetken mukaisena ja tulisivat julkiseksi verovuoden marraskuun alussa. Tältä osin pykälään ei ehdotettaisi muutoksia.
Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin kiinteistöverotuksen muutosverotustietoja koskeva kohta. Jos kiinteistöverotuksen julkisia tietoja muutetaan verotuksen muuttamista koskevassa päätöksessä, olisivat myös muutetut tiedot julkisia. Verotuksen muuttamista koskevassa päätöksessä muuttuneet tiedot tulisivat julkisiksi päätöksen tekemistä seuraavan kuukauden aikana, mutta kuitenkin aikaisintaan kuukauden 20. päivänä. Jos verotuksen muuttamista koskeva päätös on tehty ennen verovuoden lokakuun loppua, kiinteistöverotuksen julkiset tiedot tulisivat julkisiksi verovuoden marraskuussa, mutta kuitenkin aikaisintaan kuukauden 20. päivänä.
Julkiseksi tulemisen ajankohta kiinteistöverotuksessa noudattaisi samoja periaatteita kuin tuloverotuksessa kuitenkin sillä erotuksella, että kiinteistöverotuksessa säännönmukaisen verotuksen tiedot tulevat julkiseksi samana vuonna marraskuun alussa, kun taas tuloverotuksessa säännönmukaisen verotuksen tiedot tulevat julkiseksi verovuotta seuraavan vuoden marraskuun alussa. Myös kiinteistöverotuksessa verotuksen päättyminen tapahtuu verovelvolliskohtaisesti. Tämän johdosta muuttuneiden verotustietojen julkistamisen ajankohdasta on säädettävä erikseen niissä tilanteissa, joissa kiinteistöverotukseen on tehty verotuksen päättymisen jälkeen muutoksia ennen verovuoden lokakuun loppua.
Esimerkki 1: Verotuksen oikaisulautakunta tekee päätöksen vuoden 2023 kiinteistöverotusta koskevaan verovelvollisen oikaisuvaatimukseen 14.9.2024. Päätöksen myötä muuttuneet kiinteistöverotuksen julkiset tiedot tulisivat julkisiksi päätöksen tekemistä seuraavassa kuussa, mutta kuitenkin aikaisintaan 20.10.2024.
Esimerkki 2: Verovelvollisen verovuoden 2024 kiinteistöverotus on päättynyt 10.6.2024. Verohallinto oikaisee verovelvollisen kiinteistöverotusta tämän vahingoksi 15.9.2024 tehdyllä päätöksellä. Päätöksen myötä muuttuneet kiinteistöverotuksen julkiset tiedot tulisivat julkisiksi 20.11.2024 tai sitä myöhäisempänä päivämääränä marraskuussa 2024.
Pykälän 2 momenttiin ei ehdoteta muutoksia siltä osin kuin kysymys on 1 momentin 2 tai 5 kohdassa tarkoitettujen tietojen julkisuudesta ja julkiseksi tulemisen ajankohdasta.
9
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
9.1
Johdanto
Esityksessä ehdotetaan, että tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen julkisia tietoja koskevia säännöksiä muutetaan säätämällä muutosverotuksen tietojen julkisuudesta. Ehdotetut muutokset koskevat sekä luonnollisten henkilöiden että yhteisöjen julkisia verotustietoja. Lakiehdotusta on arvioitava sekä yleisöjulkisuuden että tietojen salassapidon ja luottamuksellisuuden näkökulmasta. Ehdotus on siten merkityksellinen perustuslain 10 §:ssä säädetyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojan sekä perustuslain 12 §:ssä säädetyn julkisuusperiaatteen kannalta.
9.2
Julkisuusperiaate
Perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on myös oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Viranomaisen asiakirjojen julkisuudesta ja julkisuusperiaatteen toteuttamisesta säädetään julkisuuslaissa. Julkisuuslakia sovelletaan verotusasiakirjoihin ja -tietoihin muun muassa julkisten tietojen antamista ja menettelyä koskevilta osin, mutta tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen tietojen julkisuus ja salassapito perustuvat keskeiseltä osin erityislakiin, lakiin verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta.
Perustuslakivaliokunta on kannanotoissaan pitänyt tärkeänä, että valtioneuvostossa selvitetään kokonaisvaltaisesti verotustietojen ja niitä vastaavien tietojen julkisuuden ja salassapidon suhdetta perustuslain mukaiseen julkisuusperiaatteeseen (PeVL 40/2005 vp, s.2/II ja PeVL 4/2014 vp, s.4/II). Valiokunta on todennut lausunnossaan PeVL 4/2014 vp, s. 3, että yksityisten verovelvollisten taloudellista asemaa koskevien tietojen salassapidolla pyritään suojaamaan perustuslain 10 §:n 1 momentissa turvattua yksityiselämää. Toisen perusoikeuden edistäminen on sellainen välttämätön syy, jonka vuoksi viranomaisen hallussa olevien asiakirjojen julkisuutta on mahdollista perustuslain 12 §:n 2 momentin nojalla lailla erikseen rajoittaa (samoin esimerkiksi PeVL 2/2008 vp, s.2 ja PeVL 3/2009 vp, s.2). Henkilön taloudellista asemaa kuvaavat asiakirjat ovat salassa pidettäviä myös perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella säädetyn viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 23 kohdan perusteella.
Käsiteltävänä oleva esitys perustuu hallitusohjelman mukaisesti harmaan talouden vastaisena toimena verotuksen päättymisen jälkeen verotustietoihin tehtyjen muutosten julkiseksi säätämiseen. Esitys edistäisi ja laajentaisi osaltaan perustuslain mukaisen julkisuusperiaatteen toteuttamista verotuksen toimittamisessa. Muutosverotuksen tietojen julkisuus antaisi kattavamman ja täsmällisemmän tiedon toimitetusta tuloverotuksesta ja kiinteistöverotuksesta. Julkisuus koskisi kaikkia tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen muuttamista koskevia päätöksiä. Julkista ei olisi tieto siitä, minkälaiseen päätökseen muutos perustuu, vaan tiedot olisivat julkisia vastaavassa laajuudessa kuin säännönmukaisessa verotuksessa. Samaa rajausta voitaisiin pitää perusteltuna huomioon ottaen toisaalta oikean ja yhdenmukaisen verotuksen toimittamiseen liittyvän yleisen edun, mikä edellyttää kattavien ja luotettavien tietojen saantia verotusta varten sekä toisaalta ne yksityiset edut, mitkä liittyvät ilmoittamisvelvollisten yksityiselämän ja henkilötietojen suojaan sekä liike- ja ammattisalaisuuksiin.
Lakiehdotukseen sisältyy myös ehdotus tuloverotuksen julkisten tietojen luettelon tietosisällön supistamisesta siten, että ennakoiden määrää koskeva tieto ei enää jatkossa olisi julkinen. Ennakoiden määrää koskeva tieto voi sisältää ennakoiden hyväksi lukemista koskevan lakimuutoksen Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta (50/2017) jälkeen maksettujen ennakkoverojen lisäksi sellaisia hyväksi luettuja ennakkoveroja, joita verovelvollinen ei ole tosiasiallisesti maksanut. Ennakoiden määrää koskevan tiedon merkitys on muuttunut lakimuutosten johdosta siten, että sitä voidaan tietyissä tilanteissa pitää jopa harhaanjohtavana. Ennakoiden yhteismäärä yksittäisenä julkisena verotustietona ei myöskään enää edistä niitä yleisiä tavoitteita, joita verotustietojen julkisuudella tavoitellaan. Julkisuuden rajoittamista voidaan tältä osin pitää välttämättömänä poikkeuksena julkisuusperiaatteeseen.
Verotustietojen julkaisemistapaan ja tietojen antamiseen julkisista verotustiedoista ei ehdoteta tehtäväksi muutoksia. Tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen julkiset tiedot olisivat nähtävillä erillisessä sovelluksessa Verohallinnon palvelupisteissä olevilla asiakaspäätteillä. Sovelluksesta olisi nähtävissä sekä säännönmukaisen verotuksen tiedot että verotuksen päättymisen jälkeen muuttuneet tiedot. Tietoja annettaisiin edelleen myös otteina ja puhelimitse. Verohallinnon tietopalvelu vastaisi sähköisistä tietojen luovutuksista. Lakiehdotuksen nojalla tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen julkisten tietojen antamiseen sovellettaisiin siten yleislain eli julkisuuslain säännöksiä.
9.3
Yksityiselämän ja henkilötietojen suoja
Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Henkilötietojen suojaa koskevat yleissäännökset sisältyvät yleiseen tietosuoja-asetukseen ja kansalliseen tietosuojalakiin.
Esityksessä ehdotettu sääntely kuuluisi tietosuojalain 2 §:n nojalla yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalaan. Sen mukaan tietosuoja-asetusta sovelletaan sellaiseen henkilötietojen käsittelyyn, jota suoritetaan tietosuoja-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun toiminnan eli sellaisen toiminnan yhteydessä, joka ei kuulu unionin lainsäädännön soveltamisalaan. Tietosuoja-asetus on siten tuloverotuksessa ja kiinteistöverotuksessa henkilötietojen käsittelyssä sovellettavaa ja velvoittavaa lainsäädäntöä. Asetuksen puitteissa on mahdollista antaa ja pitää voimassa kansallista lainsäädäntöä, jolla tarkennetaan tai täsmennetään asetuksen säännöksiä.
Tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen julkisten henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteena on yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta. Alakohdan mukaan henkilötietojen käsittely on sallittua, jos käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Ehdotettu verotustietojen julkisuuden laajentaminen myös verotuksen päättymisen jälkeisiin tietoihin toteuttaisi tietosuoja-asetuksen vaatimusta tietojen oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta. Se täyttäisi siten myös tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti yleisen edun mukaisen tavoitteen. Ehdotetut muutokset ovat myös oikeasuhtaisia sen varmistamiseksi, että henkilöiden verotusta koskevat julkiset tiedot ovat oikean sisältöisiä ja ajantasaisia.
Kansallinen liikkumavara
Perustuslakivaliokunta on todennut, että on lähtökohtaisesti riittävää, että henkilötietojen suojaa ja käsittelyä koskeva sääntely on yhteensopivaa tietosuoja-asetuksen kanssa. Valiokunnan käsityksen mukaan tietosuoja-asetuksen yksityiskohtainen sääntely mahdollistaa myös viranomaistoiminnan sääntelyn osalta nykyistä kansallista sääntelymallia huomattavasti yleisemmän, henkilötietojen suojaa ja käsittelyn perusteita sääntelevän lakitasoisen sääntelyn (PeVL 14/2018 vp, s. 4). Perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisiin tehtäviin ei lähtökohtaisesti kuulu kansallisen täytäntöönpanosääntelyn arviointi EU:n aineellisen lainsäädännön kannalta (ks. esim. PeVL 31/2017 vp, s. 4). Valiokunta korostaa kuitenkin edelleen, että siltä osin kuin Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää kansallista sääntelyä tai mahdollistaa sen, tätä kansallista liikkumavaraa käytettäessä otetaan huomioon perus- ja ihmisoikeuksista seuraavat vaatimukset (ks. esim. PeVL 1/ 2018 vp, PeVL 25/2005 vp). Perustuslakivaliokunta on painottanut, että hallituksen esityksessä on erityisesti perusoikeuksien kannalta merkityksellisen sääntelyn osalta syytä tehdä selkoa kansallisen liikkumavaran alasta (ks. esim. PeVL 17/2019 vp, s. 2–3, PeVL 29/2018 vp, s. 3, PeVL 26/2018 vp, s. 4, PeVL 14/2018 vp, s. 7, PeVL 1/2018 vp, s. 3, PeVL 26/2017 vp, s. 42, PeVL 2/2017 vp, s. 2, PeVL 44/2016 vp, s. 4).
Perustuslakivaliokunta on todennut, että henkilötietojen suoja tulee jatkossa turvata ensisijaisesti tietosuoja-asetuksen ja säädettävän kansallisen yleislainsäädännön nojalla, ja että erityislainsäädännön säätämiseen tulee jatkossa suhtautua pidättyvästi (PeVL 14/2018 vp, s. 4–5 ja PeVL 26/2018 vp, s. 2–3).
Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 2 ja 3 kohdassa mahdollistetaan kansallisen liikkumavaran käyttäminen. Edellä mainituissa kohdissa on viitattu nimenomaisesti tietosuoja-asetuksen IX luvussa säädettyihin erityisiin tietojenkäsittelytilanteisiin, joiden perusteella kansallista liikkumavaraa voidaan käyttää. Tässä esityksessä kansallisen liikkumavaran käyttäminen perustuu tietosuoja-asetuksen 86 artiklaan, jossa säädetään henkilötietojen käsittelystä ja virallisten asiakirjojen julkisuudesta. Artiklan mukaan jäsenvaltion lainsäädännöllä on mahdollisuus sovittaa yhteen virallisten asiakirjojen julkisuus ja tietosuoja-asetuksen mukainen oikeus henkilötietojen suojaan. Verotustietojen julkisuudesta säädetään verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetussa erityislaissa. Käsiteltävänä olevassa lakiesityksessä on yhteensovitettu sekä yksityiselämän ja henkilötietojen suoja että julkisuusperiaate. Tietojen julkisuutta laajennetaan siten, että julkisiksi tulevat tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen tiedot ovat yleisen tietosuoja-asetuksen edellyttämällä tavalla täsmällisiä eli vastaavat asianomaisena verovuonna toimitettua verotusta siihen tehtyine muutoksineen. Julkiset tiedot antavat oikeamman kuvan verotuksesta, kun myös muutoksenhaun mukaiset tiedot ovat nähtävillä. Yksityiselämän ja henkilötietojen suoja on huomioitu esityksessä siten, että julkisia eivät ole verotuksen muutosta koskevat päätökset niihin liittyvine asiakirjoineen, vaan laissa säädetyt verotuksen lopputulosta kuvaavat tiedot. Lisäksi julkisten tietojen luovuttamiseen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia käyttötarkoitusrajoituksineen silloin, kun julkisia henkilötietoja luovutetaan tallennetussa muodossa.
Lakiesitys ei hallituksen käsityksen mukaan ole ongelmallinen perustuslain 10 §:n 1 momentin tai perustuslain 12 §:n 2 momentin kannalta. Lakiesityksessä on käytetty asianmukaisesti tietosuoja-asetuksen suomaa kansallista liikkumavaraa.
Hallitus katsoo, että lakiehdotukset voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.