7.1
Laki liikennejärjestelmän digitaalisista tietopalveluista
1 Luku.
Yleiset säännökset
1 §.
Soveltamisala
. Ehdotetusta
1 momentista
ilmenisi lain pääasiallinen sisältö. Lain asiallinen pääsisältö muodostuisi 2 ja 3 luvuista. Näistä 2 luvussa käsiteltäisiin tietojen asettamista saataville kansallisen yhteyspisteen kautta ja yhteyspisteen toiminnan järjestämistä. Tämä osa sääntelyä perustuisi suoraan EU-säädöksiin. Lain 3 luvussa käsiteltäisiin liikennejärjestelmän perustietopalvelua. Tämä osuus olisi pääosin kansallista sääntelyä.
Laki koskisi ensimmäisessä vaiheessaan pääasiassa tieliikenteeseen liittyvää tietoa sekä multimodaalia matkatietoa. Liikennejärjestelmän digitaalista kaksosta kehitettäessä olisi tarkoituksenmukaista, että eri liikennemuotoihin liittyvä tiedonvaihto pystyttäisiin järjestämään yhdenmukaisia rakenteita ja periaatteita noudattaen. Tiedonvaihdon solmupisteenä toimisi Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy kaikissa liikennemuodoissa perustamisajatuksensa mukaisesti.
Pykälän
2 momentissa
olisi viittaussäännös siihen, että lailla pannaan täytäntöön EU:n ITS-direktiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista). Direktiiviä on antamisensa jälkeen muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2017/2380 sekä uudella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2023/2661. Alkuperäinen ITS-direktiivi on pantu Suomessa täytäntöön Liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 160 ja 188 §:llä, jotka kumottaisiin tämän lain antamisen yhteydessä. Lyhenne ”ITS” on peräisin direktiivin englanninkielisen nimen sanoista ”Intelligent Transport Systems”.
Lisäksi lailla täydennetään ja täsmennetään ITS-direktiivin nojalla annettuja komission delegoituja asetuksia. Näistä tosiaikaisia liikennetietoja koskeva asetus annettiin kokonaan uudestaan vuonna 2022 ((EU) 2022/670 tosiaikaisia liikennetietoja koskevien EU:n laajuisten palvelujen tarjoamisen osalta (jäljempänä
RTTI-asetus
)), ja multimodaaleja matkatietoja koskevaa asetusta uudistettiin vuonna 2024 ((EU) 2017/1926 EU:n laajuisten multimodaalisten matkatietopalvelujen tarjoamisen osalta, sellaisena kuin se on muutettuna komission delegoidulla asetuksella (EU) 2024/490 (jäljempänä
MMTIS-asetus
)). Komission delegoitu asetus (EU) 886/2013 datan ja menettelyjen osalta, joiden avulla mahdollisuuksien mukaan tarjotaan liikenneturvallisuuteen liittyviä yleisiä vähimmäisliikennetietoja ilmaiseksi käyttäjille (jäljempänä
SRTI-asetus
) on asetuksista vanhin, vuodelta 2013, ja sen uudistamista koskeva työ on aloitettu komissiossa.
Lisäksi lakiin siirrettäisiin liikenteen palveluista annetusta laista säännös, joilla täydennetään ja täsmennetään vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotosta ja direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1804 (jäljempänä
jakeluinfra-asetus tai AFIR-asetus
) 20 artiklaa. Samoin lakiin siirrettäisiin liikenteen palveluista annetusta laista vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä Euroopan unionin rautatiejärjestelmään koskevista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä annettuun komission asetukseen (EU) N:o 1300/2014 (jäljempänä
PRM-YTE
) liittyvät säännökset. Näitä ei kuitenkaan mainittaisi erikseen lain pääasiallista sisältöä koskevassa 1 §:ssä.
2 §.
Soveltamisalan rajaukset
. Pykälän
1 momentin
mukaisesti lakia sovellettaisiin vain yleisiin teihin. Näihin lukeutuu kuntien katuverkko. Tieverkosta lähes kolme neljäsosaa on yksityisteitä, jotka suljettaisiin pois lain velvoittavuuden piiristä RTTI-asetuksen 1 artiklan 2 kohtaa vastaavalla tavalla. Yksityistiet Suomessa ovat pieniä ja usein vähän liikennöityjä haja-asutusalueiden tietä. Moottoritiet tai TEN-T -verkon osat eivät ole Suomessa yksityisteitä. Yksityisteitä koskevia tietoja toimitetaan kuitenkin liikennejärjestelmän perustietopalveluun ehdotetun 16 §:n 2 momentin mukaan yksityistielain (560/2018) mukaisesti.
Ehdotetussa
2 momentissa
rajattaisiin soveltamisalan ulkopuolelle toiminta ja palvelut, joita tarjotaan maanpuolustuksen, kansallisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden taikka rikosten ennalta estämisen, rikostutkinnan ja syytteeseen saattamiseksi. Säännös vastaa ITS-direktiivin 1 artiklan 3 kohdan rajausta.
3 §.
Määritelmät
. Ehdotettuun pykälään otettaisiin tämän lain kannalta keskeiset määritelmät. ITS-direktiivin 4 artiklassa on yhteensä 26 määritelmää. Näistä osa liittyy direktiivin sellaisiin artikloihin tai niihin liittyviin direktiivin liitteisiin, joiden velvollisuudet kohdistuvat komissioon, ja joita ei ole siksi tarpeen transponoida. Myöskään määritelmiä ei tällöin ole tarvetta sisällyttää ehdotettavaan lakiin. Tällaisia määritelmiä ovat ITS-direktiivin 4 artiklan 8, 9, 13, 19, 20, 24 ja 26 kohdat. Lisäksi osa määritelmistä on sellaisia, että ne mainitaan ainoastaan kertaalleen, jolloin määritelmä on sisällytetty kyseiseen pykälään.
Pykälän
1 kohta
sisältäisi liikennejärjestelmän määritelmän. Määritelmä olisi identtinen liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) 3 §:n 1 kohdan kanssa. Liikennejärjestelmän määritelmä on perusteltua sisällyttää määritelmiin sen johdosta, että ehdotetussa laissa on nimensä mukaisesti kyse liikennejärjestelmän digitaalisista tietopalveluista.
Pykälän
2 kohta
sisältäisi ITS-järjestelmän määritelmän. Säännöksellä pantaisiin kansallisesti täytäntöön ITS-direktiivin 4 artiklan 1 kohdan määritelmä siitä, mitä tarkoitetaan ”älykkäillä liikennejärjestelmillä” eli ”ITS-järjestelmillä”. Suomessa ei kuitenkaan käytettäisi termiä ”älykäs liikennejärjestelmä” siksi, että on olemassa sekaantumisvaara 1 kohdassa tarkoitetun kansallisen ”liikennejärjestelmä” -termin kanssa. ITS-direktiivin määritelmän mukaan näillä tarkoitetaan järjestelmiä, joissa sovelletaan tieto- ja viestintäteknologiaa tieliikenteen alalla, mukaan lukien infrastruktuuri, ajoneuvot ja käyttäjät, sekä liikenteen hallinnassa ja liikkuvuuden hallinnassa ja rajapintoihin muiden liikennemuotojen kanssa.
Pykälän
3 kohta
sisältäisi ITS-sovelluksen määritelmän, ja sillä pantaisiin täytäntöön ITS-direktiivin 4 artiklan 3 kohta. Pykälän
4 kohta
sisältäisi ITS-palvelun määritelmän, ja sillä pantaisiin täytäntöön ITS-direktiivin 4 artiklan 4 kohta. ITS-sovellukset ja -palvelut hyödyntävät ITS-järjestelmiä.
Pykälän
5 kohta
sisältäisi ITS-direktiivissä usein käytetyn termin ”määritys” määritelmän. Se vastaisi ITS-direktiivin 4 artiklan 17 kohdan määritelmää. Termi on Suomen oikeusjärjestelmässä varsin vieras, mutta sitä käytetään ITS-direktiivissä. Yleisesti ottaen sillä tarkoitetaan komission direktiivin 12 artiklassa tarkoitetussa menettelyssä antamaa delegoitua säännöstä. Ehdotettava laki ei sisällä valtuuksia kansallisten määräysten antamiselle.
Pykälän
6 kohta
sisältäisi keskeisen ”kansallisen yhteyspisteen” määritelmän. Kohdan avulla pantaisiin täytäntöön ITS-direktiivin 4 artiklan 22 kohta. Ehdotettua määritelmää laadittaessa on hyödynnetty RTTI-asetuksen 2 artiklan 17 kohdan määritelmää tavoitteena saada helpommin ymmärrettävä, ehdotettavan lain kannalta keskeinen määritelmä. Kansallisen yhteyspisteen kautta saataville voidaan asettaa joko suoraan dataa tai metadataa ja tietoa datan lähteistä. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että kansalliseen yhteyspisteeseen kerättäisiin dataa, vaan datat haetaan ohjelmointirajapintojen avulla suoraan niiden lähteiltä.
Pykälän
7 kohta
sisältäisi tiedatan määritelmän, jolla pantaisiin täytäntöön ITS-direktiivin 4 artiklan 14 kohta. Kyse on ITS-direktiivin määritelmän mukaisesti maanteiden infrastruktuuriin liittyvästä datasta, kuten kiinteistä liikennemerkeistä ja niiden säännönmukaisista turvallisuustekijöistä sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkausinfrastruktuurista. Tällaisia datoja koskevat erityisesti RTTI-asetus ja jakeluinfra-asetus.
Ehdotetussa
8 kohdassa
määriteltäisiin liikennedata ITS-direktiivin 4 artiklan 15 kohdan mukaisesti. Kyse on liikennettä koskevasta aiemmasta ja tosiaikaisesta datasta. RTTI-asetuksessa käsitellään myös näitä datoja.
Pykälän
9 kohdassa
määriteltäisiin matkadata, ja määritelmällä laitettaisiin täytäntöön ITS-direktiivin 4 artiklan 16 kohta. Matkadata on perusdataa, kuten julkisen liikenteen aikatauluja ja hintoja, jota tarvitaan multimodaalisten matkatietojen tarjoamiseksi ennen matkaa ja sen aikana. Tavoitteena on helpottaa matkan suunnittelua, varaamista ja muuttamista.
Pykälän
10 kohdassa
määriteltäisiin metadata, joka on myös varsin keskeinen käsite ehdotetussa laissa. ITS-direktiivi ei sisällä metadatan määritelmää, mutta ehdotuksessa on hyödynnetty RTTI-direktiivin 2 artiklan 18 kohdan määritelmää.
Ehdotetussa
11 kohdassa
olisi niin ikään varsin keskeinen ohjelmointirajapinnan käsite. Ehdotuksella pantaisiin täytäntöön ITS-direktiivin 4 artiklan 11 kohdan rajapinnan määritelmä. Kansallisessa laissa termiä on tarkennettu siten, että kyseessä on ohjelmointirajapinta. Liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 154 §:ssä ei aikaisemmin tätä termiä käytetty, vaan käsitettä ”tietojärjestelmään luotu avoin rajapinta”. Julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) 2 §:n 11 kohdassa on ”teknisen rajapinnan” määritelmä. Nyt ehdotettava ”ohjelmointirajapinnan” määritelmä vastaisi viimeksi mainittua määritelmää, mutta termiksi on valittu ”ohjelmointirajapinta” siksi, että sitä käytetään jakeluinfra-asetuksen 20 artiklassa. Tällöin ehdotetussa laissa käytettävä rajapintaa koskeva termi on kauttaaltaan yhdenmukainen.
Pykälän
12 kohdassa
määriteltäisiin ”datan saatavuus”. Ehdotuksella pantaisiin täytäntöön ITS-direktiivin 4 artiklan 21 kohta. Ehdotetun
13 kohdan
määritelmä ”datan käytettävyys” vastaisi ITS-direktiivin 4 artiklan 23 kohtaa. Pykälän
14 kohdassa
ehdotettu määritelmän ”taustalla olevat tiedot” avulla pantaisiin täytäntöön ITS-direktiivin 4 artiklan 25 kohta.
Ehdotetussa
15 kohdassa
olisi datan haltijan määritelmä. Määritelmä vastaa RTTI-asetuksen 2 artiklan 14 kohtaa ja MMTIS-asetuksen 2 artiklan 11 kohtaa.
Pykälän
16 kohdassa
määriteltäisiin liityntäpiste. Määritelmä noudattelisi uudistetun MMTIS-asetuksen 2 artiklan 25 kohdan määritelmää. Liityntäpisteestä käytetään usein puhekielessä vastinetta ”pysäkki”, mutta määritelmä on kuitenkin laajempi kattaen muun muassa asemat.
Pykälän
17 kohta
sisältäisi yhteentoimivuuden määritelmän ja
18 kohta
yhteensopivuuden määritelmän. Ne vastaisivat ITS-direktiivin 4 artiklan 2 ja 12 kohtia.
Ehdotetun pykälän kohdat 19-22 liittyisivät kansallisiin tarpeisiin. Niiden avulla tarkennettaisiin velvoitteiden kohdentumista kotimaisiin toimijoihin. Kyse on toimijoista, jotka ovat lain kannalta keskeisiä, ja joille voidaan olettaa kertyvän paljon ITS-direktiivissä ja sen nojalla annetuissa komission delegoiduissa asetuksissa tarkoitettuja datoja. Ehdotetussa
19 kohdassa
olisi tieviranomaisen määritelmä. Suuri osa etenkin RTTI-asetuksen ja SRTI-asetuksen velvoitteista on kohdistettu niihin. Suomessa kyse on Väylävirastosta ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista. Tieviranomaisen tehtävät siirtyvät 1.1.2026 lähtien aluehallintouudistuksen yhteydessä perustettaviin elinvoimakeskuksiin (Laki elinvoimakeskuksista sekä Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksesta 531/2025).
Pykälän
20 kohdassa
tarkoitettuja tienpitäjiä ovat Väylävirasto ja kunnat. Myös tienpitäjiin kohdistuu ITS-direktiivin nojalla annetuissa delegoiduissa asetuksissa merkittävä määrä velvoitteita. Määritelmä eroaa liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 3 §:n 5 kohdasta, sillä kyseinen laki kohdistuu vain maanteihin. Ehdotettava laki puolestaan koskee myös kuntien katuverkkoa.
Ehdotettu
21 kohta
sisältäisi uuden käsitteen ”
liikenteellisesti merkittävä kunta”.
Sillä tarkoitettaisiin ainakin ensi vaiheessa Helsinkiä, Turkua, Tamperetta, Oulua, Lahtea, Kuopiota, Jyväskylää, Espoota, Vantaata ja Kauniaista. Kyse on TEN-T-verkon mukaisista kaupunkisolmukohtien keskiosassa olevista kaupungeista lisättyinä pääkaupunkiseudun kunnilla Espoo, Vantaa ja Kauniainen, koska pääkaupunkiseutu muodostaa liikenteellisen kokonaisuuden. ITS-direktiivin 6 a artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion velvoitteena on varmistaa, että jos taustalla olevat tiedot ovat saatavissa, dataa on saatavilla direktiivin liitteessä III esitetyn kunkin datatyypin maantieteellisessä kattavuudessa. Kuntien katuverkon osalta ITS-direktiivin liite 3 viittaa TEN-T -verkon mukaisiin kaupunkisolmukohtien keskusosiin. Ehdotetussa laissa on tarkoituksenmukaista ulottaa velvoitteet kohdassa määriteltyihin tieliikenteen kannalta merkityksellisiin kaupunkeihin.
Ehdotettu
22 kohta
sisältäisi tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajan määritelmän, joka noudattelee liikenteen palveluista annetun lain 2 §:n 10 kohdan määritelmää, mutta kohdistuu vain tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelua tarjoavaan. Tällaisiin toimijoihin ei kohdistu velvoitteita suoraan EU:n ITS-sääntelystä, mutta kansallisesti on arvioitu, että niille kertyy merkittävä määrä sääntelyssä tarkoitetusta datasta, minkä johdosta kyse on kansallisesti merkittävistä toimijoista. Toistaiseksi Suomessa tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelua tarjoaa ainoastaan Fintraffic Tie Oy.
4 §.
Tietosuoja
. Ehdotettu 4 § perustuu ITS-direktiivin 10 artiklaan, ja on tarpeen sanotun artiklan saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Pykälän
1 momentissa
määritellään henkilötietojen käsittelyn perusta ITS-direktiivin 10 artiklan 1 kohtaa vastaavalla tavalla. ITS-direktiivissä ja sen nojalla annetuissa komission delegoiduissa asetuksissa oleviin datatyyppeihin sisältyy vain rajallisesti henkilötietoja. Esitykseen liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä voi lähinnä olla kysymys henkilön nimestä, jos toimintaa harjoitetaan sellaisen sisältävällä toiminimellä sekä yhteyshenkilöjen yhteystiedoista (nimi, sähköposti, puhelin). Pääosin näissäkin on kuitenkin kyse organisaation tiedoista. ITS-sääntelyssä tarkoitetut datatyypit eivät sisällä arkaluontoisia henkilötietoja, eikä esitykseen sisälly sellaisten tietojen käsittelyä koskevia ehdotuksia.
MMTIS-asetuksen mukaan datan haltijoiden kansallisen yhteyspisteen kautta antamat tiedot eivät saa sisältää henkilötietoja, ja RTTI-tiedot ja SRTI-tiedot eivät niitä luonteensa johdosta sisällä. Myöskään Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy ei sisällytä henkilötietoja kansallisesta yhteyspisteestä annettaviin tietoihin, vaan tähänkin saakka esimerkiksi toiminimimuodossa harjoitetun liikkumispalvelun tarjoajan tiedot eivät ole olleet saatavilla FINAP:sta. Kysymys on siis tiedoista, joita voidaan joutua käsittelemään taustalla palveluiden tarjoamiseksi.
Pykälän
2 momentti
edellyttäisi tietojen anonymisointia tai vähintään pseudonymisointia, ja perustuisi ITS-direktiivin 10 artiklan 3 ja 4 kohtiin. RTTI- ja SRTI-asetuksen tietolajeissa voi olla myös sellaista dataa, jota ajoneuvojen laitteet voivat tehokkaasti kerätä. Tämä data on lähtökohtaisesti henkilötietoa ajoneuvodatan haltijoilla ollessaan, koska dataan yhdistyy tieto siitä, mikä ajoneuvo sen on kerännyt. Kansallisen yhteyspisteen kautta saatavilla olevan datan on tarkoitus jo olla anonymisoitua, jolloin kyse ei enää ole henkilötiedosta, eikä ITS-direktiivissä tai sen nojalla annetuissa delegoiduissa asetuksissa kyseessä olevissa datatyypeissä ole lainkaan merkitystä sillä tiedolla, mikä ajoneuvo datan on kerännyt. Direktiivin säännöksellä tarkennetaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen sääntelyä, etenkin asetuksen 25 artiklan osalta. Kansallinen sääntely täytäntöönpanisi ITS-direktiivin kyseiset säännökset niihin mitään lisäämättä.
5 §.
Suhde muuhun lainsäädäntöön
. Pykälän
1 momentti
sisältäisi viittauksen kyberturvallisuuslakiin (124/2025). Liikenteen palveluista annettu laki sisälsi aikaisemmin 161 §:n, jossa säädettiin ITS-järjestelmän ylläpitäjän velvollisuudesta huolehtia viestintäverkkoihin ja tietojärjestelmiin kohdistuvien riskien hallinnasta ja tietoturvallisuuteen liittyvästä häiriöstä ilmoittamisesta. Kyseinen pykälä on kumottu kyberturvallisuuslailla. Koska järjestelmien kyberturvallisuudesta huolehtiminen on erittäin tärkeää, on perusteltua sisällyttää ehdotettavaan pykälään viittaus kyberturvallisuuslakiin.
Pykälän
2 momentti
sisältäisi viittaukset vahingonkorvauslakiin ja tuotevastuulakiin. Säännös on luonteeltaan informatiivinen. Se on tarpeen sen johdosta, että sillä pannaan täytäntöön ITS-direktiivin 11 artikla. Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n vastuuta sen hoitaessa liikenteen palveluista annetun lain 154 sekä 154 a-c §:n mukaisia tehtäviä on koskenut saman lain 154 d §:n säännös, joka on sisältänyt viittauksen vahingonkorvauslakiin. Asia ei muuttuisi sisällöllisesti, vaikka viittaus vahingonkorvauslakiin sisällytettäisiinkin nyt ehdotetun lain 1 luvun yleisiin säännöksiin. ITS-direktiivin 11 artikla sisältää erityisen viittauksen tuotevastuusääntelyyn.
6 §.
Lainkäyttövalta ja alueellisuus
. Ehdotettu pykälä on tarpeen sen johdosta, että lain soveltaminen ulottuu Suomen alueen ulkopuolelle. Ehdotettua lakia sovelletaan paitsi toimijaan, jolla on toimipaikka Suomessa tai joka on muutoin Suomen oikeudenkäytön piirissä, myös sellaisiin datan haltijoihin, joilla on hallussaan Suomen alueeseen liittyvää tai Suomen alueella tarjottavia palveluja koskevaa dataa. Ehdotettu säännös pohjautuu RTTI-asetuksen 3 artiklan 1 kohtaan, jonka mukaan datan käyttäjät saavat kansallisen yhteyspisteen kautta pääsyn datan haltijoiden antamaan tietyn jäsenvaltion aluetta koskevaan dataan. Ajatukseltaan vastaava säännös löytyy myös MMTIS-asetuksen 3 artiklan 1 kohdasta. Datan haltija on määritelty ehdotetun 3 §:n 12 kohdassa. Kyse on siis toimijoista, joilla on oikeus myöntää pääsy valvonnassaan olevaan dataan.
7 §.
Noudatettavat periaatteet
. Ehdotetun pykälän
1 momentilla
saatetaan ITS-direktiivin 2, 3 ja 6 artiklat sekä liitteet I ja II osaksi Suomen lainsäädäntöä viittaamalla suoraan direktiivin kyseisiin osiin. Samalla säännös panee täytäntöön direktiivin 5 artiklan 1 kohdan. Momentti vastaa liikenteen palveluista annetun lain 160 §:n 1 momenttia, joka puolestaan antamisensa aikoina vastasi voimassa olleen tieliikennelain (267/1981) ITS-järjestelmien käyttöönotossa sovellettavia periaatteita koskevan 1 a luvun 5 b §:n 1 momenttia, jolla pantiin täytäntöön alkuperäinen ITS-direktiivi. Direktiivin alkuperäinen luonne puitedirektiivinä on kansallisen täytäntöönpanon kannalta varsin haastava, sillä direktiivin keskeinen sisältö on kohdistunut säännöksiin, joiden nojalla komissio antaa ja on antanut delegoituja säännöksiä. Nämä säännökset ovat direktiivin uudistuksen yhteydessä säilyneet rakenteeltaan ennallaan, vaikka direktiiviin on samalla tullut elementtejä, joiden kansallisen täytäntöönpanon tarve on selkeämpää.
Pykälän
2 momentti
sisältäisi julkisiin ja yksityisiin ITS-järjestelmien ylläpitäjiin sekä ITS-sovellusten ja -palveluiden tarjoajiin kohdistuvia velvollisuuksia noudattaa palveluita tarjotessaan ja ITS-järjestelmiä ylläpitäessään tiettyjä periaatteita. Niiden on ITS-käyttäjille palveluja tarjotessaan kiinnitettävä erityistä huomiota suojattomien tienkäyttäjien, kuten jalankulkijoiden, pyöräilijöiden tai vammaisten ja liikuntarajoitteisten tarpeisiin sekä edistettävä toiminnallaan ITS-järjestelmien, ITS-sovellusten ja ITS-palveluiden yhteen toimivuutta ja yhteensopivuutta. Säännös sisältää ITS-direktiivin määritelmistä ITS-palveluntarjoajan (4 artiklan 5 kohta), ITS-käyttäjän (4 artiklan 6 kohta) sekä suojattoman tienkäyttäjän (4 artiklan 7 kohta) määritelmät. ITS-käyttäjiin lukeutuvat direktiivin mukaan muun muassa matkustajat, suojattomat tienkäyttäjät, tieinfrastruktuurin käyttäjät ja ylläpitäjät, kaluston hallinnoijat ja pelastustoimintaorganisaatiot.
2 Luku.
Datan saatavuus ja käytettävyys
8 §.
Kansallinen yhteyspiste
. Ehdotetussa pykälässä osoitettaisiin kansallisen yhteyspisteen tehtävä Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:lle. ITS-direktiivin 6 a artiklan 1 kohdan kuudennen kappaleen mukaan jäsenvaltion velvollisuutena on varmistaa artiklassa tarkoitetun datan käytettävyys kansallisen yhteyspisteen kautta direktiivin liitteessä III mainittuihin päivämääriin mennessä. Säännöksellä pannaan täytäntöön tämä direktiivin kohta kansallisen yhteyspisteen järjestämisen osalta. Myös ITS-direktiivin nojalla annetuista komission delegoiduista asetuksista tulee jäsenvaltiolle velvoite järjestää kansallisen yhteyspisteen toiminta, sillä RTTI-asetuksen 3 artiklan 1 kohta, MMTIS-asetuksen 3 artiklan 1 kohta ja SRTI-asetuksen 7 artiklan 2 kohta velvoittavat jäsenvaltion perustamaan ja ylläpitämään kansallisen yhteyspisteen. Jakeluinfra-asetuksen 20 artiklan 4 kohta puolestaan toteaa, että kansallisena yhteyspisteenä toimii RTTI-asetuksessa tarkoitettu kansallinen yhteyspiste.
Vaikka ITS-direktiivi sisältää päävelvoitteen datan käytettävyydestä kansallisen yhteyspisteen kautta sekä yhteyspisteen määritelmän, ei direktiivi anna tarkempia suuntaviivoja sille, kuinka kansallinen yhteyspiste tulisi järjestää. RTTI-asetuksen johtolauseessa 16 kuitenkin kerrotaan, että yhteyspiste voi olla tietovarasto, rekisteri tai verkkoportaali tai niiden kaltainen yhteyspiste datatyypistä riippuen. Dataa ei tarvitse isännöidä yhteyspisteissä, vaan ne voivat johtaa muihin paikkoihin, joissa data on saatavilla. Edelleen johtolauseessa todetaan, että jäsenvaltioiden olisi yhdistettävä nykyiset julkiset ja yksityiset yhteyspisteet yhdeksi yhteyspisteeksi, jossa on saatavilla kaikki asetuksen määritysten soveltamisalaan kuuluvat käytettävissä olevat datan tyypit. Asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa todetaan, että jäsenvaltiot voivat jatkossakin käyttää niitä yhteyspisteitä, jotka on perustettu vanhan RTTI-asetuksen (EU) 2015/962 mukaisesti.
EU-sääntelyssä ei edellytetä, että kansallisen yhteyspisteen järjestämisen olisi oltava viranomaistehtävä, vaan se voidaan antaa myös yksityiselle toimijalle. Kuitenkin lähtökohtana on, että kussakin asetuksessa tarkoitettuja kansallisia yhteyspisteitä on vain yksi, ja se tarjoaa ainoan pääsyn asetuksissa tarkoitettuun dataan. Tämä on todettu sekä RTTI-asetuksen että MMTIS-asetuksen 3 artiklojen 1 kohdassa.
Koska kansallisia yhteyspisteitä voi olla kussakin jäsenvaltiossa vain yksi tai korkeintaan hyvin rajallinen määrä, niiden ylläpito ei voi muodostaa markkinaa eikä sen tekemiseen voi liittyä yritysten välistä vapaata kilpailua. Suomessa tehtävä on tämän seurauksena katsottu voimassa olevassa lainsäädännössä parhaimmaksi järjestää niin, että velvoite on osoitettu viranomaisen tehtäväksi julkisena hallintotehtävänä. Viranomainen on voinut hankkia tehtävän tekemisen Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:ltä. Järjestelyn oikeudellinen perusta on nykytilassa hajanainen ja osittain puutteellinenkin. Ratkaisusta on aiheutunut sekavuutta eri toimijoiden rooleihin tietojenvaihdon ekosysteemissä Suomessa. Roolien selkeyttämiseksi ehdotettavan pykälän 1 momentissa tehtävä osoitettaisiin valtion kokonaan omistamalle erityistehtäväyhtiölle eli Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:lle. Erityisen luonteensa johdosta tehtävän katsottaisiin jatkossakin olevan luonteeltaan julkinen hallintotehtävä, mutta siirto tehtäisiin nyt suoraan lain nojalla. Tehtävä osoitettaisiin nimenomaan Fintraffic -konsernin emoyhtiölle, joka on tähänkin saakka hoitanut virastojen sille siirtämiä kansalliseen yhteyspisteeseen liittyviä tehtäviä.
Nyt ehdotettavalla lailla säädettäisiin selkeästi yhdestä kansallisesta yhteyspisteestä, joka palvelisi niin RTTI-, MMTIS-, SRTI- kuin jakeluinfra-asetuksessa tarkoitettua tietoakin. Kansallinen yhteyspiste palvelisi myös rautatieasemien esteettömyystiedon saatavuutta. Kokoamalla kaikki kansalliset yhteyspisteet yhdeksi voidaan saavuttaa paitsi ITS-säännöstön tavoite yhdestä kansallisesta yhteyspisteestä, myös mahdollistaa synergiaetuja. Sekä datan haltijoille että käyttäjille ratkaisu tarjoaa selkeyttä ja helppokäyttöisyyttä.
Käytännössä yksi kansallinen yhteyspiste koostuu tietojärjestelmistä, jotka jatkavat olemassaoloaan. RTTI-NAPeina toimineista järjestelmistä Digitraffic on tähänkin saakka ollut Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n järjestelmä, ja Digiroad siirretään Väylävirastolta Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:lle. MMTIS-NAPina jatkaa FINAP. Se on tähän saakka ollut Liikenne- ja viestintäviraston vastuulla, ja sen operointi ja ylläpito on tilattu Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:ltä Jatkossa tavoitteena on yksi yhteinen kansallinen yhteyspiste yleiseurooppalaisten tavoitteiden mukaisesti.
Ehdotetussa pykälässä avattaisiin lisäksi kansallisen yhteyspisteen luonnetta kertomalla, että kansallisen yhteyspisteen tarkoituksena on toimia mahdollisimman tehokkaana tietojenvaihdon alustana/kanavana datan haltijoiden ja datan käyttäjien välillä. Kansalliseen yhteyspisteeseen ei siten ole tarkoitus kerätä dataa, vaan tietoa siitä, mistä löytyy tietoa. Tiedot haetaan datan lähteeltä eli datan haltijoiden ohjelmointirajapinnoista.
9 §.
Tie- ja liikennedatan saatavuudesta huolehtiminen
. Pykälän
1 momentissa
tunnistetaan sellaiset toimijat, joille käytännössä kertyy tie- ja liikennedataa Suomessa. Niille osoitettaisiin velvollisuus pyrkiä huolehtimaan datan saatavuudesta. Tältä osin kyse ei olisi absoluuttisesta velvollisuudesta, vaan tavoitetilan asettamisesta. Näitä toimijoita olisivat tieviranomaiset, tienpitäjät ja tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajat. Toistaiseksi vain Fintraffic Tie Oy tarjoaa viimeksi mainittua palvelua Suomessa, ja se hoitaa tehtävää julkisena hallintotehtävänä. Kyse on varsin perustavaa laatua olevasta datasta, joka Suomessa onkin varsin kattavasti jo olemassa, ja yleisesti ottaen digitaalisessa muodossa. Säännökseen sisällytetyt sanat ”hallinnassaan olevasta” datasta kuvaavat sitä, että myös RTTI-tietojen osalta kysymys on datan haltijoista, vaikka toimijat onkin pystytty identifioimaan tarkemmin kuin MMTIS-tietojen osalta. Toimijan ei siis tarvitse pyrkiä huolehtimaan toisen hallussa olevan datan saatavuudesta.
Ehdotettu
2 momentti
sisältäisi varsinaisen velvoitteen, joka on peräisin ITS-direktiivin 6 a artiklan 1 kohdasta. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön kyseinen direktiivin kohta, joka velvoittaa jäsenvaltiot huolehtimaan siitä, että jos taustalla olevat tiedot ovat jo olemassa, dataa on saatavilla direktiivin liitteessä III esitetyssä maantieteellisessä kattavuudessa ja aikataulussa.
Ehdotetun 2 momentin velvoite kohdistuisi kansallisesti keskeisiin toimijoihin, joille arvioidaan kerääntyvän merkittävällä tavalla tosiaikaisia liikennetietoja. Näitä ovat tieviranomaiset eli määritelmän mukaisesti Väylävirasto ja 1.1.2026 alkaen elinvoimakeskukset, tienpitäjänä olevat liikenteellisesti merkittävät kunnat ja tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajat. Liikenteellisesti merkittävällä kunnalla tarkoitettaisiin määritelmien mukaisesti Helsinkiä, Turkua, Tamperetta, Oulua, Lahtea, Kuopiota, Jyväskylää, Espoota, Vantaata ja Kauniaista. ITS-direktiivin liitteen III mukaan velvoite digitoida taustalla olevat tiedot voidaan kansallisesti rajata osassa datatyypeistä sellaisiin TEN-T-asetuksessa tarkoitettuihin kaupunkisolmukohtien keskiosassa olevien kaupunkien katuihin, joilla keskimääräinen päivittäinen liikenne on vuosittain yli 7000 ajoneuvoa. Ehdotuksen mukaan tämä kansallinen liikkumavara otettaisiin käyttöön. Poikkeuksen muodostavat direktiivin liitteessä III mainitut datatyypit yksisuuntaiset kadut ja tavarankuljetusmääräykset, joiden osalta kansallista liikkumavaraa ei ole.
Tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajalla tarkoitetaan toimijaa, jolle Väylävirasto on siirtänyt sille maantieverkon tienpitäjänä kuuluvan tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun hoitamisen liikenteen palveluista annetun lain 136 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Tällä hetkellä tällaista toimintaa harjoittaa Fintraffic Tie Oy. Jatkossa kyse voi olla muistakin palveluntarjoajista. Liikenteen palveluista annetun lain 15 lukua säädettäessä arvioitiin, että liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajalle kertyy merkittävällä tavalla liikenteeseen liittyvää tietoa. Tällaista dataa ovat liikennedatan osalta etenkin dynaamiset eli vaihtuvat tiedot.
Kaikki pykälässä tarkoitetut toimijat ovat joko viranomaisia tai toimijoita, jotka hoitavat niille siirrettyä julkista hallintotehtävää. Tällaisiin toimijoihin kohdistuu velvollisuus digitoida tietoa myös julkisen sektorin tiedonhallinasta annetun lain 19 §:n mukaisesti. Ehdotettuun 2 momenttiin sisällytettäisiin siksi informatiivinen viittaus kyseiseen pykälään.
10 §.
Tie- ja liikennedatan käytettävyys
. Ehdotetussa 10 §:ssä tarkennetaan RTTI-asetuksen sääntelyä eräiltä osin. Kaikkien RTTI-asetuksen 4-7 artikloissa tarkoitettujen toimijoiden osalta tarkennetaan pykälän 1 momentissa, että tietojen toimittamisen kansalliseen yhteyspisteeseen tapahtuu lähtökohtaisesti ohjelmointirajapinnan avulla. Koska kyse on digitaalisesta tiedosta, ohjelmointirajapinnan käyttäminen on käytännössä tarpeellista. Tarkemmin tietojen toimittamisesta säädetään vielä ehdotetussa 14 §:ssä. Sen mukaisesti Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n on tarjottava myös työkalua, jonka avulla tietojen toimittaminen kansalliseen yhteyspisteeseen voi vaihtoehtoisesti tapahtua. Työkalun ajatellaan voivan auttaa etenkin pienempiä toimijoita täyttämään EU-sääntelystä tulevat velvoitteet.
RTTI-asetuksen liitteessä olevat, ehdotetussa pykälässä tarkoitetut datatyypit ovat seuraavia:
1) Infrastruktuuria koskevan datan tyypit:
a) tieverkkoyhteydet ja niiden fyysiset ominaisuudet:
i) geometria;
ii) teiden leveys;
iii) kaistojen lukumäärä;
iv) pituuskaltevuus;
v) liittymät;
b) tien luokitus;
c) tietulliasemien sijainti;
d) palvelu- ja lepoalueiden sijainti;
e) sähköajoneuvojen latauspisteiden sijainti ja niiden käyttöedellytykset;
f) paineistettua maakaasua, nesteytettyä maakaasua ja nestekaasua myyvien huoltoasemien sijainti;
g) kaikkien muiden polttoainetyyppien tankkauspisteiden ja -asemien sijainti;
h) lastaus- ja purkausalueiden sijainti.
2) Välttämättömät sääntöjä ja rajoituksia koskevan datan tyypit:
a) staattiset ja dynaamiset liikennesäännöt, soveltuvin osin
i) tunneleiden käyttörajoitukset;
ii) siltojen käyttörajoitukset;
iii) pysyvät käyttörajoitukset;
iv) nopeusrajoitukset;
v) rahdinkuljetusmääräykset;
vi) ohituskielto raskaille ajoneuvoille;
vii) painoa/pituutta/leveyttä/korkeutta koskevat rajoitukset;
viii) yksisuuntaiset kadut;
ix) rajoitus-, kielto- tai velvoitevyöhykkeiden rajat, säännellyille liikennevyöhykkeille pääsyn senhetkinen tilanne ja nykyiset ehdot;
x) vaihtuvasuuntaisten kaistojen ajosuunta
b) liikennevirtasuunnitelmat.
3) Muut sääntöjä ja rajoituksia koskevan datan tyypit
a) liikennesääntöjä ja vaaroja osoittavien liikennemerkkien sijainti ja yksilöiminen
i) tunneleiden käyttörajoitukset;
ii) siltojen käyttörajoitukset;
iii) pysyvät käyttörajoitukset;
iv) muut liikennesääntöjä osoittavat liikennemerkit;
b) soveltuvin osin muut staattiset ja dynaamiset liikennesäännöt kuin 2 kohdassa tarkoitetut;
c) tietullin alaisten teiden yksilöiminen, sovellettavat kiinteät käyttäjämaksut ja käytettävissä olevat maksumenetelmät (mukaan lukien vähittäismyyntikanavat ja toimitustavat);
d) vaihtuvat tienkäyttömaksut ja käytettävissä olevat maksumenetelmät, mukaan lukien vähittäismyyntikanavat ja toteuttamismenetelmät.
4) Välttämättömät verkon tilaa koskevan datan tyypit
a) tien sulkeminen;
b) kaistan sulkeminen;
c) tietyöt;
d) tilapäiset liikenteenhallintatoimenpiteet.
5) Muut verkon tilaa koskevan datan tyypit
a) sillan sulkeminen;
b) liikenneonnettomuudet ja -häiriöt;
c) huonokuntoinen tie;
d) tien pintaan ja näkyvyyteen vaikuttavat sääolosuhteet.
6) Verkon tosiaikaista käyttöä koskevat datan tyypit
a) liikenteen määrä;
b) liikenteen nopeus;
c) jonojen sijainti ja pituus;
d) matka-ajat;
e) odotusaika rajanylityspaikoilla;
f) lastaus- ja purkauspaikkojen saatavuus;
g) sähköajoneuvojen latauspisteiden ja -asemien saatavuus;
h) vaihtoehtoisten polttoainetyyppien tankkauspisteiden ja -asemien saatavuus;
i) kertalatauksen/-tankkauksen hinta.
RTTI-asetuksen kohdissa 2 ja 4 olevat ”välttämättömät” -kategorioiden tiedot ovat samoja kuin ITS-direktiivin nojalla digitointivelvoitteen piiriin kuuluvat tiedot. Suomessa ei ole olemassa kaikkia liitteessä tarkoitettuja asioita, kuten 1 kohdan c alakohdan mukaisia tietulliasemia. Lisäksi 1 kohdassa tarkoitetut vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkostoon liittyvät tiedot ovat päällekkäisiä ja varsin ylätasoisia verrattuna jakeluinfra-asetuksessa edellytettyihin tietoihin.
RTTI-asetuksessa säädetään suoraan käytettävistä standardeista. Lisäksi asetuksessa säädetään niistä ehdoista, joilla dataa on asetettava saataville uudelleenkäyttöä varten. Asetuksen johdantolauseiden mukaan huomioon on kuitenkin otettava INSPIRE-direktiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta) sekä avoimen datan direktiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024 avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä). INSPIRE-direktiivin alaiset tietoaineistot ovat arvokkaita tietoaineistoja, jotka on saatava käyttöön maksutta julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 24 b §:n ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 §:n nojalla. RTTI-asetuksen mukaiset datatyypit kuuluvat ainakin osittain myös INSPIRE-direktiivin tietokategorioihin. Lisäksi on huomattava, että tietojen laajalla uudelleenkäytöllä tavoitellaan sellaisia liikennejärjestelmähyötyjä, joiden voidaan katsoa hyödyttävän koko yhteiskuntaa. Siksi on tarkoituksenmukaista, että julkisen sektorin toimijoiden julkisilla varoilla tuottamaa dataa on voitava uudelleenkäyttää maksutta ehdotetun 2 momentin mukaisesti. Yksityisen sektorin toimijoiden osalta vastaavaa ei voida edellyttää, koska RTTI-asetuksen säännösten mukaisesti yksityisen sektorin toimijoille ei voida ylipäätään asettaa velvoitetta myöntää toisille yksityisen sektorin toimijoille pääsyä dataansa.
11 §.
Matkadatan saatavuudesta huolehtiminen
. Multimodaaleja matkatietoja koskevan sääntelyn kanssa rinnakkainen sääntely liikkumispalveluiden olennaisista tiedoista on tähän saakka ollut liikenteen palveluista annetun lain 154 §:ssä, joka ehdotetaan kumottavaksi. Liikenteen palveluista annetun lain 154 §:n kumoamisen johdosta myös sen nojalla annettua valtioneuvoston asetus liikkumispalveluita koskevista olennaisista tiedoista (643/2017) kumoutuisi. Jatkossa säännöksessä viitattaisiin suoraan MMTIS-asetuksen liitteessä lueteltuun staattiseen, aiempaan ja havaintoihin perustuvaan sekä dynaamiseen matka- ja liikennedataan. MMTIS-asetuksen datatyypit, joita ehdotettu säännös koskee, ovat seuraavat:
1. Staattisen, aiemman ja havaintoihin perustuvan matka- ja liikennedatan tyypit
1.1 Palvelutaso 1
a) Sijaintihaku (lähtöpaikka/määränpää):
i) Osoitetiedot (kadunnimi, rakennuksen numero, postinumero)
ii) Topografiset paikat (kaupunki, kylä, esikaupunki, hallinnollinen yksikkö)
iii) Kohdepisteet (liikennetietoon liittyvät), joihin ihmiset voivat haluta matkustaa
b) Reittisuunnitelmat: operatiivinen kalenteri, jossa viikonpäivät liitetään päivämääriin
c) Sijaintihaku (liityntäpisteet) – säännöllinen liikenne ja tapauksen mukaan kysyntäohjauksinen liikenne:
i) Yksilöidyt liityntäpisteet
ii) Liityntäpisteiden geometria/kartoitus
d) Reittisuunnitelman muodostaminen – säännöllinen liikenne ja tapauksen mukaan kysyntäohjauksinen liikenne:
i) Vaihtoyhteydet
ii) Oletusvaihtoajat vaihtopaikassa
iii) Verkkotopologia ja reitit/linjat (topologia)
iv) Liikenteenharjoittajat
v) Aikataulut
vi) Suunnitellut vaihdot taattujen säännöllisten palvelujen välillä
vii) Toiminta-ajat
viii) Liityntäpisteiden varustetaso (mukaan lukien laituritiedot, asiakaspalvelu-/neuvontapisteet, lipunmyyntipisteet, hissit/portaat, sisään- ja uloskäyntien sijainti)
ix) Ajoneuvot, mukaan lukien esteettömyys (esimerkiksi matalalattia; pyörätuolilla tai lastenvaunujen kanssa liikkuville suunniteltu) ja ajoneuvossa olevat palvelut (esimerkiksi WC-tilat)
x) Liityntäpisteiden esteettömyys ja kulkureitit vaihdon yhteydessä (kuten hissit, liukuportaat)
xi) Avustuspalvelut (kuten onko apua saatavilla paikan päällä)
e) Reittisuunnitelman muodostaminen:
i) Tieverkko (mukaan lukien erilliset bussi-/taksikaistat)
ii) Pyörätieverkko (pyörätiet, erilliset pyöräkaistat, busseille ja polkupyörille tarkoitetut jaetut kaistat, jaettu pyörätie/katu, jaettu pyörätie/jalkakäytävä)
iii) Jalankulkuverkko ja esteettömyyttä tukevat välineet
1.2 Palvelutaso 2
a) Sijaintihaku – kysyntäohjauksinen liikenne ja henkilökohtainen liikenne:
i) Pysäköintipaikkojen sijainti (kadunvarsi- ja muu pysäköinti), mukaan lukien esteettömät pysäköintipaikat vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille
ii) Liityntäpysäköinti julkisen liikenteen käyttämiseksi
iii) Liityntäpysäköinti yhteiskyytien käyttämiseksi
iv) Kaupunkipyöräasemat
v) Yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikat
vi) Turvalliset polkupyöräparkit (kuten lukitut polkupyörätallit)
vii) Potkulautojen pysäköintialueet
b) Tiedotuspalvelu:
i) Mistä ja miten voidaan ostaa lippuja säännölliseen liikenteeseen ja kysyntäohjauksiseen liikenteeseen, mukaan lukien vähittäismyyntikanavat, toimitustavat, maksutavat
ii) Missä ja miten pysäköinti maksetaan, mukaan lukien vähittäismyyntikanavat, toimitustavat, maksutavat
c) Lisätiedot – säännöllinen liikenne ja tapauksen mukaan kysyntäohjauksinen liikenne:
i) Yleiset perusmaksut:
— Tariffialuetiedot (maksuvyöhykkeet/pysäkit ja hintaportaat)
— Perustariffirakenne (pisteestä pisteeseen, mukaan lukien päivä- ja viikkotariffit, vyöhyketariffit, tasatariffit)
ii) Ajoneuvojen varustetaso, mukaan lukien matkustusluokat, wifi-yhteys, polkupyörien kuljetusmahdollisuus ja -ehdot
1.3 Palvelutaso 3
a) Yleisiä perusmaksuja ja erikoismaksuja koskeva yksityiskohtainen haku – säännöllinen liikenne ja tapauksen mukaan kysyntäohjauksinen liikenne:
i) Matkustajaluokat (käyttäjäluokat, kuten aikuinen, lapsi, eläkeläinen, opiskelija, varusmies, veteraani, vammainen tai liikuntarajoitteinen, ja niiden edellytykset sekä matkustusluokat)
ii) Yleiset lipputuotteet (käyttöoikeudet kuten vyöhyke/pisteestä pisteeseen, mukaan lukien päivä- ja viikkoliput/kertaliput/meno-paluuliput, käytön edellytykset, peruskäyttöehdot kuten voimassaoloaika/liikenteenharjoittaja/matkustusaika/vaihtaminen, perushinta pisteestä pisteeseen erilaisille lähtö- ja määräpistepareille, mukaan lukien päivä- ja viikkohinnat/vyöhykehinnat/tasahinnat)
iii) Erikoismaksutuotteet: tarjoukset, joihin liittyy erityisiä lisäehtoja, kuten tarjoushinnat, ryhmähinnat, kausiliput, yhdistetyt tuotteet, joissa on yhdistetty erilaisia tuotteita ja lisätuotteita, kuten pysäköinti ja matkustus, vähimmäisaika perillä
iv) Kaupalliset perusehdot, kuten palautus/korvaaminen/vaihtaminen/siirtäminen
v) Varausta koskevat perusehdot, kuten myyntiaika, voimassaoloaika, reittirajoitukset, peräkkäiset vyöhykemaksut, vähimmäisaika perillä
b) Tiedotuspalvelu – kysyntäohjauksinen liikenne: Miten kysyntäohjauksiset liikennepalvelut varataan, mukaan lukien vähittäismyyntikanavat, toimitustavat, maksutavat
c) Reittisuunnitelmat:
i) Pyöräilyverkon yksityiskohtaiset tiedot (pinnan laatu, pyöräily rinnakkain, muun liikenteen kanssa jaettu tila, pyöräily tiellä/maastossa, maisemareitit, jalankulkualueet, kääntymis- tai kulkurajoitukset (esimerkiksi liikennevirtaa vastaan))
ii) Parametrit, joita tarvitaan ympäristötekijöiden laskemiseksi, kuten kasvihuonekaasupäästöt ajoneuvotyyppiä tai matkustajakilometriä tai käveltyä kilometriä kohti
iii) Parametrit, joita tarvitaan perinteisten ja vaihtoehtoisten polttoaineiden kulutuksen laskemiseksi
d) Reittisuunnitelman muodostaminen: arvioidut matka-ajat viikonpäivittäin ja aikaväleittäin kullekin liikennemuodolle / liikennemuotojen yhdistelmälle
1.4 Palvelutaso 4
a) Myöhästymisiä koskeva aiempi matka- ja liikennedata – säännöllinen liikenne ja tapauksen mukaan kysyntäohjauksinen liikenne
b) Myöhästymisiä ja ohitusaikoja koskeva havaintoihin perustuva data – säännöllinen liikenne:
i) Myöhästymisen pituus ja, jos mahdollista, syy rautateiden henkilöliikenteessä, kun kyseessä on vähintään 60 minuutin myöhästyminen (asetuksen (EU) 2021/782 19 artiklan mukaisesti)
ii) Lähdön viivästymisen kesto ja, jos mahdollista, syy merien ja sisävesien matkustajaliikenteessä, kun lähtö viivästyy yli 90 minuuttia (asetuksen (EU) N:o 1177/2010 18 artiklan mukaisesti)
iii) Lähdön viivästymisen kesto ja, jos mahdollista, syy säännöllisessä linja-autoliikenteessä, kun aikataulun mukainen matka on 250 km tai enemmän ja lähtö terminaalista viivästyy yli 120 minuuttia (asetuksen (EU) N:o 181/2011 19 artiklan mukaisesti)
iv) Viivästymisen kesto ja, jos mahdollista, syy, kun lennon lähtö viivästyy vähintään 120 minuuttia tai saapuminen viivästyy vähintään 180 minuuttia (asetuksen (EY) N:o 261/2004 5 ja 6 artiklan mukaisesti)
c) Peruutuksia koskeva havaintoihin perustuva data – säännöllinen liikenne:
i) Peruutukset ja, jos mahdollista, niiden syy rautateiden henkilöliikenteessä
ii) Peruutukset ja, jos mahdollista, niiden syy merien ja sisävesien matkustajaliikenteessä
iii) Peruutukset ja, jos mahdollista, niiden syy säännöllisessä linja-autoliikenteessä, kun aikataulun mukainen matka on 250 km tai enemmän
iv) Lentojen peruutukset ja, jos mahdollista, niiden syy
d) Pysäköintimaksuja koskevat tiedot
2. Dynaamisen matka- ja liikennedatan tyypit
2.1 Palvelutaso 1
Ohitusajat, matkasuunnitelmat ja lisätiedot:
i) Häiriöt, kuten suljetut reitin osat ja/tai kiertotiet, ja niiden syy, jos mahdollista
ii) Reaaliaikaiset tilannetiedot, kuten palvelujen arvioidut lähtö- ja saapumisajat, myöhästymiset, peruutukset, taattujen yhteyksien seuranta
iii) Liityntäpisteen ominaisuuksien tilanne (mukaan lukien dynaamiset laituritiedot, toiminnassa olevat hissit/liukuportaat, suljetut sisään- ja uloskäynnit) – säännöllinen liikenne
2.2 Palvelutaso 2
a) Pysäköintimaksuista tiedottaminen – kysyntäohjauksinen liikenne ja henkilökohtainen liikenne
b) Saatavuuden tarkistaminen ja sijainti – kysyntäohjauksinen liikenne ja tapauksen mukaan henkilökohtainen liikenne
i) Yhteiskäyttöautojen saatavuus ja sijainti, kaupunkipyörien saatavuus ja sijainti, yhteiskäytössä olevien potkulautojen saatavuus ja sijainti sekä muiden yhteiskäyttöajoneuvojen saatavuus ja sijainti
ii) Pysäköintipaikkojen saatavuus (kadunvarsi- ja muu pysäköinti)
Ehdotettu
1 momentti
asettaisi vastaavalla tavalla tavoitetason kuin ehdotettu 9 § tosiaikaisten liikennetietojen osalta. Käytännössä arvioidaan, että matkadata on Suomessa varsin hyvin olemassa digitaalisessa muodossa jo aikaisemman sääntelyn johdosta. Kumottava liikenteen palveluista annetun lain 154 § velvoitti huolehtimaan liikkumispalveluita koskevan olennaisen tiedon saatavuudesta, eli velvoite meni pidemmälle kuin MMTIS-asetuksen velvoite asettaa digitaalisessa muodossa olevaa tietoa saataville. Sääntely merkitsee tässä mielessä heikennystä nykytilaan, mutta käytännössä ero jäänee vähäiseksi.
Ehdotettu
2 momentti
laittaisi täytäntöön ITS-direktiivin 6 a artiklan 1 kohdan liityntäpisteitä koskevan tiedon osalta. Kyse on velvollisuudesta digitoida taustalla olevat tiedot. Momentissa viitattaisiin ITS-direktiivin III liitteen 4 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin liityntäpisteiden sijainnista sekä liityntäpisteiden ja vaihtopaikkojen kulkuväylien esteettömyydestä. Niiden on oltava käytettävissä sanotussa kohdassa tarkoitetussa maantieteellisessä kattavuudessa ja aikataulussa. Myös tämä ehdotettu momentti sisältäisi lisäksi viittauksen julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 19 §:ään.
Ehdotettu
3 momentti
sisältäisi rautatieasemien esteettömyystietoa koskevaa tarkempaa sääntelyä. Ehdotuksella korvattaisiin voimassa oleva 154 a §, joka asettaa Liikenne- ja viestintäviraston vastuuseen asemien esteettömyystiedon keräämisestä, ylläpitämisestä ja tiedonvaihdosta. Yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1300/2014 (PRM-YTE) tarkoitetut esteettömyyttä koskevat tiedot ovat osittain päällekkäisiä MMTIS-asetuksessa tarkoitettujen tietojen kanssa, mutta PRM-YTE on yksityiskohtaisempi. Myös näiden tietojen osalta on tarkoituksenmukaista, että tietojen saatavuudesta ja niiden asettamisesta käyttöön kansallisen yhteyspisteen kautta vastaa se, jonka hallussa data on. Usein kyse on rautatieaseman haltijasta. Liikenteen palveluista annetun lain 154 a §:ään säädettäessä todettiin kuitenkin, että kaikissa tilanteissa asemanhaltijaa ei voida tunnistaa. Tällöinkin on niin, että kyseistä liityntäpistettä koskeva data on jonkin toimijan hallussa. Mahdolliset päällekkäisyyden ja ristiriitaisuudet tiedoissa pyrittäisiin poistamaan jatkossa siten, että Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:llä olisi ehdotetun 16 §:n mukaisesti oikeus ja velvollisuus tuottaa koostettua tietoa muun muassa liityntäpisteistä.
Ehdotetulla
4 momentilla
varaudutaan tulevaan EU-sääntelyyn, jossa pyrkimyksenä on luoda yhdenmukainen mekanismi yksilöllisten EU-tunnisteiden määrittämiseksi matkustajaliikenteen liityntäpisteille (suunnitelluille liikennemuodoille ja tilausliikenteelle tarpeen mukaan) koko unionin kattavasti. Yksilöllisten EU-tunnisteiden luominen tukisi multimodaalipalvelujen, kuten lipunmyyntipalvelujen, kehittämistä sekä lisäksi helpottaisi MMTIS-asetuksen täytäntöönpanoa. Tavoite on kirjattu komission vuosia 2024–2028 koskevaan ITS-työohjelmaan. Asian valmistelun on määrä alkaa vuonna 2025. Valmistelu tehdään EU:n osin rahoittamassa NAPCORE-X-hankkeessa. Hankkeen suositusten pohjalta komission on tarkoitus hyväksyä määritykset osaksi ITS-direktiivin mukaisia määrityksiä 2028 mennessä. Samalla liityntäpisteitä koskevan tiedon laatua kehitetään kansallisella tasolla. Säännöksellä otettaisiin etunojaa liityntäpisteisiin liittyvien tunnisteiden luomiseen, koska sellaiseen on havaittu tarve kansallisellakin tasolla. Työssä on otettava huomioon ne käytänteet, joita EU-yhteistyössä syntyy, jotta tunnisteet ovat lopulta yhteensopivia EU:ssa.
12 §.
Matkadatan käytettävyys
. Ehdotetussa pykälässä täydennettäisiin MMTIS-asetuksen sääntelyä säätämällä ohjelmointirajapinnan käytöstä. Ehdotus olisi linjassa RTTI-tietoa koskevan sääntelyn kanssa. Ohjelmointirajapinnan käyttö on käytännössä se tapa, jolla digitaalista tietoa voidaan siirtää. Ehdotetussa
1 momentissa
myös suljettaisiin pois velvoite toimittaa MMTIS-asetuksen liitteen kohdassa 2.3 tarkoitettua dynaamista tietoa ajoneuvon varausasteesta. Kohdan 2.3 sulkeminen pois velvoitteesta perustuu MMTIS-asetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisen kansallisen liikkumavaran käyttöön.
MMTIS-asetuksen liitteessä mainitut palvelutasot liittyvät asetuksen 4 ja 5 artikloissa säädettyihin asetuksen porrastettuihin soveltamisen alkamisajankohtiin. Staattisen, aiemman ja havaintoihin perustuvan matka- ja liikennedatan osalta soveltaminen on alkanut vuonna 2019, ja viimeisenä olevan kohdan 1.4 osalta soveltaminen alkaa 1.12.2025 koko EU:n liikenneverkolla. Dynaamisen matka- ja liikennedatan osalta soveltaminen alkaa kohdasta 2.1 EU-laajuisen liikenneverkon laajuudessa 1.12.2025 alkaen. Kohdan 2.2. osalta soveltaminen alkaa 1.12.2026 EU-laajuisesta liikenneverkosta alkaen. Kohtia 2.1 ja 2.2 sovelletaan koko unionin liikenneverkolla 1.12.2028 alkaen.
MMTIS-asetuksen velvoitteet kohdistuvat datan haltijaan. Termillä tarkoitetaan asetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaan mitä tahansa oikeushenkilöä tai julkista tai yksityistä tahoa, kuten liikenneviranomaisia, liikenteenharjoittajia, infrastruktuurin haltijoita ja kysyntäohjauksisten liikennepalvelujen tarjoajia, joilla on oikeus myöntää pääsy valvonnassaan olevaan liitteessä lueteltuun dataan tai jakaa sitä sovellettavan unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Ehdotettu 1 momentti koskisi siten jatkossa datan haltijoita liikenteen palveluista annetun lain 154 §:n käyttämän henkilöliikenteen liikkumispalveluiden tarjoajien sijaan. Myös nykytilassa velvoitteen piiriin on kuulunut laajasti erilaisia toimijoita. Hallituksen esityksen HE 161/2016 vp mukaan henkilöliikenteen liikkumispalveluiden tarjoajiin kohdistettu velvoite koski kaikkien eri liikennemuotojen palveluntarjoajia, kuten rautatieliikenteen yhtiöitä, varustamoita, lentoyhtiöitä sekä muun muassa satamia, lentokenttiä ja terminaaleja, sekä välityspalvelun tarjoajia. Velvoitteen piiriin kuuluu myös julkisen sektorin toimijoita, kuten joukkoliikenteen toimivaltaisia viranomaisia, siltä osin kuin ne ovat datan haltijoita. Datan haltijan määritelmä sisältyisi myös ehdotettuun lakiin, ja se noudattelisi MMTIS-asetuksen perusmääritelmää.
Ehdotettu
2 momentti
sisältäisi säännöksen siitä, että julkisen sektorin datan uudelleenkäytön olisi oltava maksutonta. Voimassa olevassa liikenteen palveluista annetun lain 154 §:ssä on edellytetty, että tiedot ovat vapaasti käytettävissä. Säännöstä on käytännössä tulkittu niin, että kyse olisi myös maksuttomuudesta. Tämä on edistänyt liikkumispalveluita koskevan tiedon saatavuutta, ja sitä kautta loppukäyttäjille tarjottavien palveluiden, kuten esimerkiksi reittioppaan kehittämistä. Jatkossa maksuttomuudesta säädettäisiin suoraan viranomaisten ja julkista hallintotehtävää hoitavien osalta. Sääntely olisi yhdenmukainen RTTI-tietoja koskevan sääntelyn kanssa.
13 §.
Liikenneturvallisuuteen liittyvä data
. Ehdotus liittyy SRTI-asetukseen. Suomessa ei ole ollut aiemmin sitä täydentävää sääntelyä. Asetuksen 5 artiklan mukaan jäsenvaltion on nimettävä Euroopan laajuisen tieverkon osuudet, joilla on käytössä liikenneturvallisuuteen liittyvä yleinen vähimmäistason tietopalvelu. Tällaiseksi on ilmoitettu seuraavat tieliikenneverkon osat: E18 (Turku-Vaalimaa), Kehä I, Kehä II, Kehä III sekä lisäksi seuraavat pääkaupunkiseudun sisääntuloväylät Kehä III:n sisäpuolelta: valtatie 3, valtatie 4, kantatie 51, kantatie 45, kantatie 170 ja seututie 120. Jatkossa ITS-direktiivin 6 a artikla velvoittaa jäsenvaltiota huolehtimaan siitä, että tällaista palvelua tarjotaan direktiivin liitteen IV tarkoittamassa laajuudessa. Tietojen saatavuutta on tämän johdosta tarvetta edistää.
Asetuksen 3 artiklan mukaan liikenneturvallisuuteen liittyvän yleisen liikennetietopalvelun kattamien tapahtumien tai olosuhteiden on koostuttava vähintään yhdestä seuraavista tietoluokista:
tilapäisesti liukas tie;
eläimiä, ihmisiä, esteitä, rojua tiellä;
suojaamaton onnettomuuspaikka;
lyhytaikaiset tietyöt;
heikentynyt näkyvyys;
väärään suuntaan ajava kuljettaja;
hallitsematon tiesulku;
poikkeukselliset sääolosuhteet.
Ehdotetun pykälän
1 momentissa
asetettaisiin toimijoille tavoite pyrkiä huolehtimaan SRTI-asetuksen 3 artiklassa tarkoitetun tiedon saatavuudesta vastaavalla tavalla kuin 9 ja 11 §:ssä RTTI-asetuksessa ja MMTIS-asetuksessa tarkoitettujen tietojen osalta.
Pykälän
2 momentissa
täydennettäisiin asetuksen 7 artiklan säännöstä datojen asettamista saataville kansallisen yhteyspisteen kautta velvoittamalla toimijat lähtökohtaisesti käyttämään ohjelmointirajapintaa. Myös tältä osin noudatettaisiin samaa linjaa kuin edellä olevissa pykälissä. Myös säännös julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytöstä maksutta vastaisi sääntelyä RTTI- ja MMTIS-tiedon osalta.
14 §.
Tietojen toimittaminen kansalliseen yhteyspisteeseen
. Ehdotetun pykälän
1 momentissa
tarkennettaisiin lisää sitä, kuinka RTTI-, MMTIS- ja SRTI-asetusten velvoite asettaa tiedot saataville kansallisen yhteyspisteen kautta käytännössä voidaan toteuttaa. Vastaava velvoite toimittaa ohjelmointirajapinnan osoite ja rajapinnan käyttämiseksi tarvittavan muun tietoaineiston verkko-osoite tai –osoitteet sekä tieto niiden mahdollisista päivityksistä kansalliselle yhteyspisteelle löytyy voimassa olevasta liikenteen palveluista annetun lain 154 §:n 2 momentista. Rajapinnan käyttämiseksi tarvittavan muun tietoaineiston verkko-osoitteella tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa ohjelmointirajapinnan käyttöä ohjeistavalla aineistolla on eri verkko-osoite.
Pykälän
2 momentissa
Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:lle asetettavien velvoitteiden avulla pyritään helpottamaan etenkin pienempien toimijoiden, kuten pienten kuntien ja palveluntarjoajien mahdollisuutta toimittaa tietonsa saataville kansallisen yhteyspisteen kautta. Velvoite tarjota ohjelmointirajapinnan käytölle vaihtoehtoista työkalua sisältyy voimassa olevaan liikenteen palveluista annetun lain 154 §:n 3 momenttiin. Kyse on ollut niin sanotusta RAE-työkalusta (reitti- ja aikatauluediittori). Ehdotuksessa velvoitetta tarjota työkalua laajennettaisiin, ja se kattaisi RTTI-, MMTIS- ja SRTI-asetuksissa tarkoitetut datatyypit. Lisäksi Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n velvollisuutena olisi tarjota toimijoiden tarvitsemaa ohjausta ja neuvontaa. Myös tällä pyritään helpottamaan esimerkiksi kuntien mahdollisuuksia toimittaa edellytettyjä tietoja.
Ehdotetulla
3 momentilla
täydennettäisiin jakeluinfra-asetuksen 20 artiklaa. Asetus sisältää jo itsessään keskeiset elementit, muun muassa edellyttämällä rajapintaa ja säätämällä tietojen maksuttomuudesta. Sääntelyä täydennettäisiin kuitenkin tarkentamalla, mitä tietoja ohjelmointirajapintaan liittyen kansalliselle yhteyspisteelle on toimitettava. Asetuksen 20 artiklan sisällön enempi toistaminen ei tässä kokonaisuudessa olisi tarpeen kumottavan liikenteen palveluista annetun lain 154 b §:n tapaan.
15 §.
Hakupalvelu
. RTTI- ja MMTIS-asetusten mukaan kansallisen yhteyspisteen on tarjottava datan käyttäjille hakupalveluita. RTTI-asetuksen 3 artiklan 3 kohdassa esimerkkinä annetaan palvelu, joka mahdollistaa pyydetyn datan hakemisen vastaavan metadatan sisältöä käyttämällä. Koska datan haltijoiden velvollisuutena on toimittaa metadata kansalliselle yhteyspisteelle, hakupalvelu voi lähinnä muodostaa niin sanotun metadatakatalogin, joka kertoo, mistä datan käyttäjän kaipaama data on saatavissa. Asetusten säännöksiä tarkennettaisiin osoittamalla hakupalvelun tarjoamista koskeva velvollisuus Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n tehtäväksi. Samalla pykälä kertoo, kuinka datat ovat saatavissa kansallisen yhteyspisteen kautta. Lähtökohtaisesti kansalliseen yhteyspisteeseen ei siis kerättäisi dataa, vaan sieltä löytyy tieto siitä, mistä dataa on saatavissa.
Kansallinen yhteyspiste ei päätä siitä, saako datan hyödyntäjä käytettäväkseen hakemansa datan uudelleenkäyttöä varten ja millä ehdoilla. Pääsy dataan määräytyy osaksi ehdotetun lain kautta, jossa julkisten toimijoiden ja niihin rinnastettavien toimijoiden keräämä, ITS-direktiivissä ja sen nojalla annetuissa komission delegoiduissa asetuksissa tarkoitettu data on oltava vapaasti käytettävissä. Muiden toimijoiden osalta pääsyoikeudet määräytyvät delegoiduissa asetuksissa säädettyjen, pääasiassa FRAND-ehtojen kautta.
3 Luku.
Liikennejärjestelmän perustietopalvelu
Ehdotettu kolmas luku olisi pääosin kansallista sääntelyä. Siinä luotaisiin pohja liikennejärjestelmän perustietopalvelulle. Se koskisi ensivaiheessa lähinnä tieliikennettä, mutta jatkossa myös muihin liikennemuotoihin liittyvien vastaavien tietojen saatavuutta voitaisiin sen avulla pyrkiä kehittämään. Ehdotusten pohjalla on nykytila Suomessa, jossa RTTI-asetukseen liittyvän tiedon kansallisina yhteyspisteinä käytännössä toimivat tietojärjestelmät Digiroad ja Digitraffic ovat tarjonneet EU:n ITS-sääntelyssä edellytettyä metadatakatalogi -tyyppistä palvelua kehittyneempiä tietopalveluja ja koostettua dataa.
16 §.
Liikennejärjestelmän perustietopalvelun tiedot
. Pykälän
1 momentissa
liikennejärjestelmän perustietopalvelun tarjoaminen annettaisiin Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n tehtäväksi. Perustietopalvelussa datasta muodostuu tietoa. Kuten pykälän 2 momentissa todetaan, tietopalvelun tiedot perustuvat kansallisen yhteyspisteen kautta vapaasti hyödynnettäväksi saatettavista tiedoista. Ensivaiheessa tietopalvelun tiedot liittyvät pääosin tieliikenteen ja koostuvat tieliikenteen infrastruktuurin ominaisuuksiin liittyvästä datasta eli tiedatasta, tieliikenteeseen liittyvästä tosiaikaisesta datasta ja historiadatasta eli liikennedatasta, multimodaalisten matkaketjujen tarjoamiseen tarvittavasta datasta eli matkadatasta ja tieliikenteen turvallisuuteen liittyvästä datasta.
Kuten pykälän
2 momentissa
todettaisiin, perustietopalvelussa hyödynnettäisiin kansallisen yhteyspisteen kautta vapaasti käytettäväksi asetettujen datojen lisäksi mahdollisesti muuta tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun yhteydessä syntynyttä dataa. Kysymys saattaa olla esimerkiksi liikenteen palveluista annetun lain 142 §:n mukaisesti Hätäkeskuslaitokselta saaduista tiedoista, joita ei sellaisenaan toimiteta kansallisen yhteyspisteen kautta saataville, mutta joita käytetään esimerkiksi liikennedataa ja tieliikenteen turvallisuutta koskevaa dataa tuotettaessa. Viranomaisilta saadun datan julkisuutta voi kuitenkin rajoittaa liikenteen palveluista annetun lain 144 §:n 1 momentin säännös, jolloin tällaista dataa ei voi sisällyttää perustietopalvelusta saataviin tietoihin.
Lisäksi Maanmittauslaitos toimittaa tietopalveluun paikkatietoinfrastruktuurista annetussa laissa (421/2009) tarkoitetut liikenneverkkoja koskevat tiedot. Voimassa olevan tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä annetun lain (991/2003, ns. Digiroad -laki) 5 §:n mukaan Maanmittauslaitos toimittaa järjestelmään tallennettaviksi tässä laissa tarkoitettuja liikenneväyliä koskevat sijaintitiedot ja käytössään olevat väyliä koskevat ominaisuustiedot Digiroad -järjestelmään. Jatkossa Maanmittauslaitos velvollisuus toimittaa tietoja koskisi samoja tietoja, mutta tiedot toimitettaisiin Väyläviraston järjestelmän asemesta Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n ylläpitämään järjestelmään. Säännöksessä viitattaisiin yksityistielakiin, jossa tiekunta velvoitetaan ilmoittamaan yksityistietä koskevat painorajoitukset ja tien käytön kieltämistä tai rajoittamista koskevat ajantasaiset tiedot. Yksityistielain säännöksiä muutettaisiin esityksellä niin, että tie- ja katuverkon tietojärjestelmän asemesta edellytettäisiin, että tietojen on oltava saatavilla kansallisen yhteyspisteen kautta. Lisäksi yksityistien tienpitäjä voisi toimittaa tietopalveluun muutkin hoitamaansa yksityistä tietä koskevat tiedot. Säännös vastaa Digiroad -lain 5 §:n säännöstä, mutta kohdistuisi jatkossa kuntien asemesta yleisesti yksityistien tienpitäjään.
Pykälän
3 momentti
antaisi Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:lle mandaatin muodostaa tiedoista niin sanottuja koontikantoja. Pykälässä lueteltaisiin ne koontikannat, joiden tuottamista tavoitellaan. Koontikannat yhdistelevät eri lähteistä peräisin olevaa dataa, ja muun muassa päällekkäisen datan osalta valitaan mahdollisimman paikkansa pitävä data. Säännöksen avulla edistetään muun muassa liityntäpisteitä koskevan tiedon laatua ja saatavuutta, mukaan lukien esteettömyyttä koskeva tieto. Vastaavaa säännöstä ei lain tasolla toistaiseksi ole, mutta Digiroad ja Digitraffic -järjestelmät ovat luonteeltaan koontikantoja, ja myös liikenteen palveluista annetun lain 154 §:ään perustuva FINAP sisältää metadatakatalogin lisäksi jonkin verran koostettua tietoa. Lisäksi momentissa velvoitettaisiin Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy kehittämään liikennejärjestelmän perustietopalvelun tietojen laatua. Säännöksellä pyritään siihen, että tiedot olisivat käytännössä mahdollisimman käytettäviä ja mahdollisimman suurta hyötyä tuottavia.
17 §.
Tietojen luovuttaminen
. Tietojen luovuttaminen tapahtuisi ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan ohjelmointirajapinnan avulla tai muutoin sähköisesti. Kyse on koneluettavasta tiedosta. Luovutettavat tiedot ovat perustietoja, joiden avulla pyritään hyödyttämään erilaisia yhteiskunnallisia tarpeita, ja tiedon käyttäjinä voivat olla julkiset ja yksityiset toimijat sekä luonnolliset henkilöt. Luovutettavasta tiedosta ei tämän johdosta perittäisi maksua. Säännös vastaisi tältä osin tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä annetun lain 8 §:ää.
Ehdotettavassa
1 momentissa
tarkoitettujen tietojen osalta Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy käsittelisi tietoja ja muodostaisi niistä koontikantoja, mutta tietoja ei jalostettaisi yksittäisen tiedon käyttäjän, esimerkiksi jonkin yrityksen erityisen tarpeen mukaisesti. Jalostettujen tietojen tuottaminen aiheuttaisi yhtiölle lisäkustannuksia, joiden kattaminen julkisin varoin ei ole perusteltua.
Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy on valtion erityistehtäväyhtiö, jonka tehtävänä on yhtiöjärjestyksen mukaisesti luoda mahdollisuuksia markkinoille syntyvälle uudelle liiketoiminnalle, joka perustuu automaatioon ja tiedon laajempaan hyödyntämiseen. Siksi on perusteltua, että yhtiö voi lisäpalveluiden avulla hyödyttää erityistä tietoa tarvitsevia toimijoita ottamalla maksun tietojen lisäkäsittelystä aiheutuneesta työstä. Tavoitteena on, että perustietopohja on kaikkien toimijoiden saatavilla ja hyödynnettävissä, jolloin sen päälle voidaan rakentaa monenlaisia palveluita, joita voidaan esimerkiksi tarjota erilaisille käyttäjäryhmille. Koska perustietopalvelussa hyödynnettävät tiedot ovat sellaisia, joita voidaan saada kansallisen yhteyspisteen kautta vapaasti käytettäväksi tai joita Fintraffic -konsernissa on tuotettu, ei säännöksessä ehdotettu mahdollisuus maksullisten lisäarvopalveluiden tarjoamiseen muodosta uhkaa esimerkiksi muun toimijan liikesalaisille tiedoille.
18 §.
Muut tietopalvelut
. Ehdotetun pykälän
1 momentissa
tarkoitettu liikenteen kokonaistilannekuva perustuisi nykytilassa pääsääntöisesti Fintraffic -konsernin eri osien tuottamaan liikenteen hallinta- ja ohjauspalvelujen tarjoamisen yhteydessä syntyneeseen tietoon. Kokonaistilannekuvassa voitaisiin yhdistää eri liikennemuotojen tilannekuva. Tulevaisuudessa kokonaistilannekuvaan voidaan sisällyttää myös muiden organisaatioiden tuottamia tietoja, jotka sisältyvät liikennejärjestelmän perustietopalveluun tai muuten ovat tilannekuvan kannalta merkityksellisiä. Tieliikenteen osalta säännökseen liittyy liikenteen palveluista annetun lain 137 §:n 1 momentin säännös tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajan velvollisuudesta tilannekuvan ylläpitoon. Säännöstä tarkennettaisiin esityksellä siten, että tilanteessa, jossa tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluja tuottaisi useampi kuin yksi palveluntarjoaja, kullakin olisi velvollisuus pitää yllä tilannekuvaa tarjoamiensa palvelun laajuudessa.
Loppukäyttäjien saataville tarjottava kokonaistilannekuva tarjotaan nykytilassa Fintrafficin Liikennetilanne -palvelun kautta, Digitransit -reittioppaiden sekä Fintraffic Mobiili -sovelluksen avulla avoimesti ja veloituksetta. Liikennetilanne -palvelussa loppukäyttäjille tarjotaan selainkäyttöliittymässä reaaliaikaista tietoa tie-, rata-, meri- ja lentoliikenteestä. Fintraffic Mobiili puolestaan tarjoaa reaaliaikaista liikennetietoa tie- ja rataliikenteestä ja ilmoittaa käyttäjälle mahdollisista liikennehäiriöistä. Lisäksi sovelluksen kautta voi jättää palautetta liikenneväylien kunnosta sekä raportoida liikenteen poikkeamista ja vaaranpaikoista, kuten tielle eksyneistä eläimistä, pysähtyneistä ajoneuvoista tai huonosta ajokelistä. Digitransit -reittiopas tarjoaa hakupalvelun ja tilannekuvan multimodaaleihin matkatietoihin.
Pykälän
2 momentissa
Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n tehtäväksi osoitettaisiin liikenneturvallisuuteen liittyvän yleisen vähimmäistason liikennetietopalvelun tarjoaminen. ITS-direktiivin 6 a artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltion on varmistettava palvelun käyttöönotto, joten säännöksellä saatetaan kyseinen velvollisuus osaksi kansallista lainsäädäntöä. Käyttöönotto tapahtuisi ITS-direktiivin liitteessä IV tarkoitetussa aikataulussa ja maantieteellisessä kattavuudessa. SRTI-asetuksessa tarkoitetuista tietolajeista osa on varsin haastavia, joten palvelun rakentamisessa on tarve lähteä liikkeelle heti lain voimaantultua. Eurooppalaisessa yhteistyössä on syytä pyrkiä selventämään, millainen palvelu ylipäätään parhaiten palvelisi liikenneturvallisuutta ja käyttäjien tarpeita.
19 §.
Yhteistyön tekeminen
. Ehdotetun pykälän
1 momentissa
asetettaisiin lain tasolla Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:lle velvollisuus koordinoida toimijoiden välistä yhteistyötä liikenteen digitaalisen toimintaympäristön kehittämiseksi. Kyse on lähinnä kansallisen tason yhteistyöstä, jonka avulla muun muassa liikennettä koskevan tiedon laatua voidaan kehittää. Samalla pyritään helpottamaan toimijoiden, kuten esimerkiksi kuntien, velvoitteita asettaa dataa saataville kansallisen yhteyspisteen kautta, kun toimintamalleja voidaan kehittää yhdessä.
Ehdotetussa
2 momentissa
kyse olisi EU-tasoisen yhteistyön tekemisestä. Säännöksellä pantaisiin osittain täytäntöön ITS-direktiivin 5 artiklan 3 kohdassa mainittua jäsenvaltioiden velvoitetta yhteistyön tekemiseen unionin tukemien koordinointihankkeiden kautta. Yhteistyön tekeminen olisi luontevasti Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n tehtävää siltä osin kuin on kyse käytännön tekemisestä. Yhtiö osallistuu nykytilassa jo muun muassa NAPCORE-hankkeeseen, jossa kansallisten yhteyspisteiden toimintaa kehitetään.
Pykälän 2 momentti sisältäisi myös standardin ja arkkitehtuurin määritelmät, joita käytetään ehdotetussa laissa vain tässä kohdassa. Määritelmillä pantaisiin täytäntöön ITS-direktiivin 4 artiklan kohdat 10 ja 18.
20 §.
Tietojen oikeellisuus
. Ehdotetun pykälän avulla pyrittäisiin varmistamaan tietopalvelusta saatavien tietojen laadukkuutta. RTTI- ja MMTIS-asetuksissa säädetään, että datan haltijoiden ja datan käyttäjien on tehtävä yhteistyötä varmistaakseen. että mahdollisista dataan liittyvistä epätarkkuuksista ilmoitetaan viipymättä sille datan haltijalle, jolta data on peräisin. Ehdotetussa
1 momentissa
säädetyt velvollisuudet kohdistuisivat Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:hyn. Yhtiön on luotava menettelyt, joiden avulla datan hyödyntäjät voivat ilmoittaa havaitsemistaan virheistä, ja Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy voi viedä tiedon eteenpäin datan haltijalle. Tieto mahdollisesta virheellisyydestä voi tulla Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n tietoon myös oma-aloitteisesti, kun se käsittelee tietoja ehdotetun 16 §:n nojalla.
Pykälän
2 momentti
sisältäisi säännöksen siitä, että Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy ei vastaisi datan haltioiden tiedoissa mahdollisesti olevista virheellisyyksistä. Säännös vastaisi kumottavan tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä annetun lain 9 §:ää.
21 §.
Rautatieasemien esteettömyyttä koskevien tietojen toimittaminen
. Euroopan unionin rautatiejärjestelmään koskevista yhteen toimivuuden teknisistä eritelmistä annetussa komission asetuksessa edellytetään, että kerätyt esteettömyystiedot toimitetaan Euroopan rautatieviraston esteettömyystietokantaan. Tietojen toimittamisesta on vastannut tähän saakka ilman nimenomaista lain säännöstä Liikenne- ja viestintävirasto, jolla on myös ollut vastuu tietojen keräämisestä liikenteen palveluista annetun lain 154 a §:n mukaisesti. Kun vastuu tietojen käytettäväksi asettamisesta kansallisen yhteyspisteen kautta kohdistetaan jatkossa datan haltijaan ehdotetun 11 §:n 2 momentissa, on tietojen toimittamisvelvollisuutta syytä selkeyttää ottamalla siitä lakiin nimenomainen säännös.
4 Luku.
Viranomaistehtävät ja seuraamukset
22 §.
Vaatimustenmukaisuuden arviointi
. Ehdotettu
1 momentti
vastaa kumottavan liikenteen palveluista annetun lain 160 §:n 2 momenttia. ITS-direktiivin 6 artiklan 6 kohdan kolmannen kappaleen mukaan jäsenvaltiot voivat nimetä yhden tai useamman elimen, jolla on toimivalta arvioida määrityksissä asetettujen vaatimusten noudattamista. RTTI-, MMTIS- ja SRTI-asetus sisältävät kukin vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevan artiklan. Tehtävä osoitettaisiin Liikenne- ja viestintävirastolle, kuten nykyäänkin.
Pykälän
2 momentissa
velvoitettaisiin Liikenne- ja viestintävirasto tekemään yhteistyötä muiden maiden viranomaisten kanssa vaatimustenmukaisuuden arvioinnin kehittämiseksi. Säännöksellä pantaisiin täytäntöön ITS-direktiivin 5 artiklan 3 kohdan loppuosa.
23 §.
Valvonta
. Pykälässä osoitettaisiin ehdotetun lain säännösten valvonta Liikenne- ja viestintävirastolle. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto nimettäisiin valvovaksi viranomaiseksi ITS-direktiivin nojalla annettujen komission asetusten osalta. Vaikka itse ITS-direktiivin artiklat pannaan tällä lailla erikseen täytäntöön, sen nojalla annetut komission asetukset ovat lähtökohtaisesti sellaisinaan suoraan sovellettavia. Erikseen on kuitenkin tarpeellista kansallisesti osoittaa viranomainen, joka valvoo näiden asetusten noudattamista.
24 §.
Tiedonsaantioikeus.
Pykälässä säädettäisiin valvovan viranomaisen tiedonsaantioikeudesta. Ehdotettu muotoilu vastaa liikenteen palveluista annetun lain 197 §:n 1 ja 2 momenttia. Liikenne- ja viestintävirastolla olisi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tämän lain mukaisten tehtävien suorittamiseksi välttämättömät tiedot niiltä, joiden oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään tässä laissa sekä niissä Euroopan unionin asetuksissa, joiden täydentämisestä ja täsmentämisestä tässä laissa säädetään. Tiedonsaantioikeus ei laajenisi niihin toimijoihin, joiden oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään sellaisissa EU:n asetuksissa, joihin tässä laissa ainoastaan viitataan. Viraston tiedonsaantioikeutta rajoittaisi siis yhtäältä se, että tiedon olisi oltava välttämätön, jotta virasto kykenee suorittamaan tämän lain mukaiset tehtävänsä. Toisaalta tiedon antamiseen olisivat velvoitettuja vain ne, joiden oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään tässä laissa tai pykälässä tarkoitetuissa EU:n asetuksissa. Tiedot olisi luovutettava viipymättä, viranomaisen pyytämässä muodossa ja maksutta.
25 §.
Valvontapäätös
. Pykälässä säädettäisiin Liikenne- ja viestintävirastolle valvontaviranomaisena annettavista toimivaltuuksista antaa hallinnollisena seuraamuksena huomautuksen, sekä velvoittaa virheen tai laiminlyönnin korjaamiseen. Ehdotettu muotoilu vastaa sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 330 §:n muotoilua. Toimivaltuudet koskisivat sekä ehdotetun lain noudattamista, että ITS-direktiivin nojalla annettujen komission asetusten velvoitteiden noudattamista.
26 §.
Uhkasakko ja teettämisuhka
. Pykälän
1 momentissa
annettaisiin Liikenne- ja viestintävirastolle valtuudet asettaa uhkasakko tai teettämisuhka sen tehosteeksi, että toimija korjaa toimintansa vaatimusten mukaiseksi. Pykälän
2 momentti
sisältäisi informatiiviset viittaukset tilanteessa sovellettaviin uhkasakkolakiin (1113/1990) ja verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).
Pykälän
3 momentissa
säädettäisiin toimijalle asetettavan uhkasakon enimmäismääräksi 5 000 euroa kultakin alkavalta viivästyskuukaudelta. Uhkasakon säätämistä kumulatiivisena pidetään oikeasuhtaisena ja tarkoituksenmukaisena sääntelyssä, joka kohdistuu monenlaisiin palvelun tarjoajiin.
On huomattava, että suomalaisen oikeusperinteen mukaan uhkasakon tai teettämisuhan määräämisen ei ole ensimmäinen toimenpide, johon valvontaviranomainen ryhtyisi laiminlyönnin havaittuaan. Viranomainen tarjoaa yleensä ensivaiheessa ohjausta ja neuvontaa, minkä jälkeen ryhdytään tarpeen mukaan tässä luvussa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
5 Luku.
Erinäiset säännökset
27 §.
Virkavastuu ja asiakirjajulkisuus
. Pykälän
1 momentti
sisältäisi säännöksen Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n palveluksessa olevaan henkilöön sovellettavasta rikosoikeudellisesta virkavastuusta. Vastaava säännös sisältyy tällä hetkellä liikenteen palveluista annetun lain 154 d §:ään. Säännös liittyy tehtävän luonteeseen julkisena hallintotehtävänä. Vahingonkorvauslakiin liittyvä viittaus on ehdotuksessa sisällytetty 5 §:n 1 momenttiin.
Pykälän
2 momentissa
todettaisiin, että Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n toimintaan sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sen suorittaessa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Toiminnan tarkoituksena on ylipäätään edistää liikenteeseen liittyvän tiedon vaihtoa. Käytännössä toiminnassa syntyy erittäin vähän asiakirjoja, joita olisi tarpeen pyytää julkisuuslain nojalla. Säännöksellä pyritään varmistamaan hyvän hallinnon toteutumista julkista palvelutehtävää siirrettäessä. Säännös on tarpeen sen johdosta, että viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia ei muutoin sovellettaisi ehdotetussa laissa tarkoitettuihin Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:lle osoitettuihin tehtäviin, tai tilanne olisi vähintään epäselvä. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 4 §:n 2 momentin mukaan sitä sovelletaan myös lain tai asetuksen taikka lain tai asetuksen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää hoitavia yhteisöjä, laitoksia, säätiöitä ja yksityisiä henkilöitä niiden käyttäessä julkista valtaa. Ehdotetussa laissa tarkoitetuissa tehtävissä on kyse julkisen hallintotehtävän siirtämisestä, mutta siinä ei käytetä julkista valtaa. Myöskään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu julkisuusperuste ei soveltuisi jatkossa, koska tehtävät siirrettäisiin Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:lle suoraan lain nojalla, eikä Liikenne- ja viestintävirastolla tai Väylävirastolla olisi niiden osalta enää toimeksiantosuhdetta yhtiöön.
On syytä huomata, että samalla noudatettaviksi tulevat myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:ssä olevat salassapitoperusteet. Niillä on merkitystä muun muassa ehdotetun 29 ja 30 §:n tilanteissa, joiden mukaan liikennejärjestelmän perustietopalvelun tietojen merkitystä on arvioitava kansallisen turvallisuuden näkökulmasta säännöllisesti, tai joiden nojalla tietojen saamista voidaan estää tai rajoittaa poikkeuksellisissa tilanteissa.
28 §.
Tehtävien rahoitus
. Kun tehtäviä osoitetaan laissa suoraan Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:lle, myös tehtävien rahoitusmallin on muututtava. Liikenteen palveluista annetun lain 154, 154 a ja 154 b §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa tehtävä on osoitettu virastoille, jotka ovat hankkineet tehtävien hoitamisen Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:ltä. Kyse on ollut viraston ja yhtiön välillä tehtävästä palvelusopimuksesta, johon perustuvien tehtävien hoitaminen on rahoitettu virastojen budjettien kautta. Jatkossa kyse olisi valtionavustuksesta. Tehtävien hoitamiseen käytettävää rahamäärää vastaava summa osoitettaisiin omalle momentilleen, josta rahoitus voidaan maksaa valtionavustuksena. Maksamisen hoitaisi Liikenne- ja viestintävirasto päätöksensä mukaisesti noudattaen valtionavustuslaissa (688/2001) säädettyjä menettelyjä. Avustuksen enimmäismääränä olisi korkeintaan valtion talousarviossa tuen maksamista varten varattu määräraha. Valtionavustus ei pääsääntöisesti saa kattaa toiminnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyttä määrää, jollei valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömistä ja perustelluista syistä muuta johdu (valtionavustuslain (688/2001) 6 §). Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n avustuksen täysimääräisyys on perusteltua ottaen huomioon yhtiölle osoitettujen tehtävien luonne.
Liikenne- ja viestintävirasto vahvistaisi avustuspäätöksessä avustuskelpoisten kustannusten ja valtionavustuksen enimmäismäärän Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n tekemän hakemuksen perusteella. Avustuskelpoisia kustannuksia olisivat tässä laissa Fintrafficille osoitettujen tehtävien hoitamisen kannalta välttämättömät kustannukset vähennettynä toimintaan kohdistuvien mahdollisten korvausten, hyvitysten ja muiden kustannuksia vähentävien tulojen määrällä. Avustuksella katettaisiin myös arvonlisäveron osuus.
29 §.
Riskiarvion tekeminen
. Ehdotetussa
1 momentissa
edellytettäisiin, että liikennejärjestelmän perustietopalveluista saatavien tietojen ja etenkin koostetun tiedon palveluiden merkitystä kansallisen turvallisuuden kannalta arvioitaisiin säännöllisesti. Arviota olisi päivitettävä vuosittain. Voimaantulosäännökseen sisällytettävän siirtymäsäännöksen mukaisesti arvio olisi ensimmäisen kerran tehtävä kolmen kuukauden kuluttua lain voimaan tulosta.
Ehdotetun
2 momentin
mukaan yhtiön olisi tehtävä yhteistyötä kansallisen turvallisuuden varmistamisesta vastaavien viranomaisten kanssa arvion tuottamiseksi. Arvio olisi annettava niille tiedoksi salassapitosäännösten estämättä.
30 §.
Datan jakamisen keskeyttäminen, rajoittaminen tai kieltäminen poikkeuksellisissa tilanteissa
. Ehdotetun 30 §:n avulla varaudutaan poikkeuksellisiin tilanteisiin, joissa liikenteeseen liittyvää dataa pyrittäisiin väärinkäyttämään, tai ehdotetussa laissa tarkoitettuihin tietopalveluihin kohdistettaisiin häirintää. Tiedossa ei toistaiseksi ole, millaisiin tilanteisiin säännöksen avulla jouduttaisiin reagoimaan. Vaikka palveluissa ei ole kyse kriittisestä tai salassa pidettävästä tiedosta, saattavat nykyiset tiedon yhdistelemiseen kykenevät järjestelmät tuottaa tilanteita, joissa väärinkäytöksiä voisi esiintyä. Mahdollista vaaraa tai haittaa voisi syntyä myös siten, että perustietopalvelun tietopohjaan syötettäisiin virheellistä tietoa.
Ehdotetussa 1 ja 2 momentissa säädettäisiin kiireellisestä menettelystä tilanteessa, jossa olisi tarvetta estää tai rajoittaa tietojen saamista liikennejärjestelmän perustietopalvelusta. Tietopalveluita hallinnoiva Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy on taho, joka ensimmäisenä havaitsee tai sen tulisi havaita mahdolliset poikkeamat tietoliikenteessä. Siksi on olennaista, että pykälän
1 momentin
nojalla yhtiö voisi reagoida tilanteisiin nopeasti. Yhtiön toimenpiteillä voitaisiin rajoittaa tai keskeyttää tietojen luovuttaminen liikennejärjestelmän perustietopalvelusta. Samoin voitaisiin rajoittaa tai keskeyttää liikenteen kokonaistilannekuvan yleistä saatavuutta. Tilanteet olisivat poikkeuksellisia. Viranomaisten oikeutta saada tietoja, jotka ovat välttämättömiä sille laissa säädetyn tehtävän hoitamiseksi, ei kuitenkaan rajoitettaisi.
Pykälän
2 momentin
mukaan Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n olisi välittömästi informoitava valvovaa viranomaista eli Liikenne- ja viestintävirastoa tilanteesta ja siihen johtaneista syistä. Päätöksenteko asiassa siirtyy informoinnin jälkeen viranomaiselle. Liikenne- ja viestintävirasto voi muun muassa päättää toimenpiteen keskeyttämisestä. Ehdotettu menettely vastaisi osaksi liikenteen palveluista annetun 137 §:n 2 ja 3 momentissa säädettyä menettelyä, jonka nojalla tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoaja voi muun muassa sulkea tunnelin ja tehdä eräitä muita toimenpiteitä liikenteen ohjaamiseksi poikkeuksellisissa tilanteissa.
Pykälän 3 ja 4 momentin avulla käytetään ITS-direktiivin 7 a artiklan 3 kohtaan sisältyvää kansallista liikkumavaraa. Kyseisessä kohdassa tunnistetaan jäsenvaltioiden toimivalta toteuttaa toimia hätätilanteessa, joka liittyy kansallisen turvallisuuden tai puolustuksen asioihin, jotka vaikuttavat niiden alueella käyttöön otettuihin ITS-sovelluksiin ja -palveluihin. Toimenpiteet, joista 3 ja 4 momentissa säädettäisiin, eivät rajoittuisi vain perustietopalveluun ja kokonaistilannekuvaan, vaan ne koskisivat laajemminkin laissa tarkoitetun datan saatavuutta ja kansallisen yhteyspisteen toimintaa. Toimivaltuus olisi tarkoituksenmukaista antaa viranomaiselle, joka toimintaa valvoo. Direktiivi rajaa poikkeuksen kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen asioihin.
Pykälän
3 momentissa
esitetään, että Liikenne- ja viestintävirasto voisi päätöksellään rajoittaa tässä laissa tarkoitetun datan käytettävyyttä tai kieltää datan jakamisen. Kielto tai rajoitus voidaan asettaa vain, jos se on välttämätöntä maanpuolustuksen, aluevalvonnan, rajaturvallisuuden tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Virasto voisi tehdä päätöksen omasta aloitteestaan tai pelastus-, poliisi- tai sotilasviranomaisen taikka Rajavartiolaitoksen esityksestä. Lähtökohtaisesti virasto tekisi päätöksen nimenomaan näiden muiden viranomaisten esityksestä. Ei haluta kuitenkaan sulkea pois mahdollisuutta, jossa datan jakaminen haluttaisiin keskeyttää välittömästi, jolloin virasto voisi tehdä päätöksen myös ilman muodollista esitystä.
Viraston päätös voisi olla
4 momentin
mukaan voimassa vain välttämättömän ajan, kuitenkin enintään 14 vuorokautta, ja päätös olisi välittömästi kumottava, jos edellytykset sen tekemiselle eivät enää täyty. Jos keskeytystä, rajoitusta tai kieltoa olisi tarpeen jatkaa 14 vuorokauden jälkeen, päätöksen tekisi valtioneuvosto. Vastaavan kaltaisesta menettelystä poikkeuksellisiin tilanteisiin puuttumiseksi on säädetty liikenteen palveluista annetun lain 126 a §:ssä, jossa säädetään lentoliikenneoikeuksien käytön rajoittamisesta.
31 §.
Voimaantulo
. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026. Lain voimaan tullessa eri toimijoiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että ne voivat täyttää ITS-direktiivissä ja sen nojalla annetuissa asetuksissa tarkoitetut tiedon digitoimista ja saataville asettamista koskevat velvoitteensa EU-säädöksissä säädettyjen aikataulujen puitteissa. Huomattava osa tiedoista on jo olemassa digitaalisessa muodossa ja saatavilla kansallisena yhteyspisteenä toimivista tietojärjestelmistä, mutta mukana on myös haastavampia tietolajeja sekä sellaisia toimijoita, joiden tietojen saatavuudessa on puutteita. Toimivien rajapintojen ja niiden yhteentoimivuuden sekä datan laadun ja formaattien muokkaaminen yhteensopiviksi vaativat usein pitkäjänteistä kehitystyötä.
Pykälän
2 momentti
sisältäisi siirtymäsäännöksen, joka kohdistuu 29 §:ssä tarkoitetun riskiarvion laatimiseen. Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin riskiarvion laatimiseksi ensimmäistä kertaa siten, että se olisi valmis viimeistään kolmen kuukauden kuluttua lain voimaantulosta.