3.1  Työttömyysturvalaki

Pätevä syy jättää toteuttamatta työllistymissuunnitelmaa

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 7 §:n mukaan palkkatuetussa työssä olevalle työnhakijalle järjestetään työnhakukeskustelu kuukautta ennen palkkatukijakson päättymistä. Työnhakukeskustelussa työnhakijan kanssa laaditaan työllistymissuunnitelma, johon mainitun lain 3 luvun 5 §:n mukaan voidaan sisällyttää määrällinen velvollisuus hakea työmahdollisuuksia työttömyysetuuden jatkumisen edellytyksenä. Tarkoituksena on, että hakemalla työtä jo palkkatukijakson aikana työnhakija parantaisi mahdollisuuksiaan työllistyä nopeasti palkkatuetun työn päätyttyä. 

Palkkatuetun työn aikaisen työnhaun velvoittavuudesta työttömyysetuuden jatkumisen edellytyksenä säädetään työttömyysturvalain 2 a luvussa. Luvun 9 §:n 1 momentin johdantokappaleessa on mainittu nimenomaisesti palkkatuettu työ, ja jos palkkatuetussa työssä oleva henkilö laiminlyö hakea työmahdollisuuksia työllistymissuunnitelmaan kirjatulla tavalla, hänelle tulisi työttömyysturvalain 2 a luvun 9 ja 10 §:n mukaan asettaa korvaukseton määräaika eli niin sanottu karenssi tai työssäolovelvoite. 

Työttömyysturvalain 2 a luvun 12 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan työnhakijalla on kuitenkin pätevä syy jättää hakematta työmahdollisuuksia, jos hän on kokoaikaisessa työssä työnhakuvelvollisuuden tarkastelujakson aikana vähintään kahden viikon ajan. Säännöksessä ei ole otettu huomioon sitä, että palkkatuetussa työssä olevilla on työnhakuvelvollisuus edellä kuvatulla tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palkkatuetussa työssä olevaa tuetaan työnhaussa ja hänelle asetetaan häntä työttömyysetuuden jatkumisen edellytyksenä velvoittava työnhakuvelvollisuus, mutta jos hän jättää hakematta työmahdollisuuksia, hänelle ei kuitenkaan voida asettaa korvauksetonta määräaikaa tai työssäolovelvoitetta. 

Jotta työttömyysetuuden saamisen vastikkeellisuus toteutuisi työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla, työttömyysturvalain 2 a luvun 12 §:n 1 momentin 3 kohtaa muutettaisiin siten, ettei säännöstä sovellettaisi palkkatuetussa työssä oleviin. 

Oikeus työttömyysetuuteen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta

Työttömyysturvalain 10 luvussa säädetään työnhakijan oikeudesta työttömyysetuuteen työllistymistä edistävien palveluiden aikana. Luvun 2 §:n 3 momentissa säädetään siitä, että työnhakijalla on oikeus työttömyysetuuteen palvelun ajalta, vaikka hänellä ei palvelun alkaessa olisi etuusoikeutta korvauksettoman määräajan, työssäolovelvoitteen, tiettyjen koulutusta vailla olevia nuoria koskevien rajoitusten, omavastuuajan taikka työmarkkinatuen odotusajan tai tarveharkinnan takia. Säännöksellä pyritään kannustamaan palveluihin osallistumiseen silloin, kun työnhakijalla ei muuten ole työttömyysturvaoikeutta mainituista syistä. 

Jos jokin edellä mainituista etuuden maksamisen esteistä alkaa palvelun alkamisen jälkeen, 10 luvun 2 §:ää ei tältä osin enää sovelleta. Palvelun alettua sovellettavista poikkeuksista on säädetty 10 luvun 4 §:ssä. Säännökset on laadittu tällä tavoin, koska työnhakijalla voi esimerkiksi olla velvollisuus hakea työmahdollisuuksia palvelun aikana työttömyysetuuden jatkumisen edellytyksenä, eikä korvauksettomien määräaikojen ja työssäolovelvoitteen vaikutusta tästä syystä ole suljettu pois. 

Työttömyysturvalain 10 luvun 2 ja 4 §:n soveltamisessa on ajoittain ilmennyt epäselvyyttä siitä, kumpaa säännöstä tulisi soveltaa. Säännösten selkeyttämiseksi 4 §:n otsikkoa ja 1 momenttia muutettaisiin. Otsikossa ja 1 momentissa mainittaisiin nykyistä tarkemmin, että säännöstä sovelletaan palvelun alkamisen jälkeen. Pykälän 1 momentissa säädetty liittyy tilanteisiin, joissa henkilö on kieltäytynyt työstä ennen palvelun alkamista, mutta korvaukseton määräaika alkaa 2 a luvun 4 §:ssä säädetyn 30 päivän viiveen takia vasta palvelun alkamisen jälkeen. 

3.2  Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta

Työttömän määritelmä

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 3 §:n 3 kohdassa on määritelty, ketä pidetään työttömänä. Säännöksen c alakohtaa on viimeksi muutettu 1.1.2023 voimaan tulleella lailla. Ennen tätä muutosta henkilöä pidettiin työttömänä opiskeluun liittyvien seikkojen osalta, jos henkilö ei ollut työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitettu päätoiminen opiskelija. 

Muutoksen jälkeen henkilöä pidetään säännöksen sanamuodon mukaan työttömänä opiskeluun liittyvien seikkojen osalta, jos hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:ssä tarkoitettu päätoiminen opiskelija. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilö ei aiemmasta säännöksestä poiketen ole säännöksen sanamuodon perusteella työtön, jos häntä pidetään sivutoimisena opiskelijana työttömyysturvalain 2 luvun 10 a §:n perusteella. Mainitussa työttömyysturvalain pykälässä säädetään muun muassa tilanteista, joissa henkilö osoittaa opintojensa sivutoimisuuden opiskeluaikaisen työhistorian perusteella. 

Edellä kuvattua muutosta ei ole tarkoitettu. Sivutoimisesti opiskelevaa tulisi koskea samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muitakin työttömiä, ja tästä syystä työttömän määritelmää esitetään muutettavaksi. Muutetussa säännöksessä viitattaisiin työttömyysturvalain 2 lukuun vastaavalla tavalla kuin säännöksessä säädettiin ennen 1.1.2023 voimaan tullutta, tuolloin teknisluonteiseksi lakiviittauksen korjaamiseksi tarkoitettua muutosta. Tämän hallituksen esityksen lausuntokierroksella saatujen tietojen mukaan säännöstä on sovellettu sen tarkoitetun sisällön mukaisesti. 

Työnhakuvelvollisuuden asettamatta jättäminen

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvun 7 §:ssä säädetään tilanteista, joissa työnhakijan työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan ei sisällytetä velvollisuutta hakea työmahdollisuuksia. Pykälän 1 momentin 6 kohdan mukaan työnhakuvelvollisuutta ei aseteta, jos työnhakijan työttömyys on päättymässä kuukauden kuluessa. 

Jos työnhakija opiskelee päätoimisesti omaehtoisia opintoja työttömyysetuudella tuettuna, päätoimisesti työttömyysetuudella tuettuna omaehtoisessa kotoutumiskoulutuksessa tai päätoimisesti työvoimakoulutuksessa, hän ei ole julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettu työtön. Näissä tilanteissa työnhakuvelvollisuutta ei voimassa olevan säännöksen mukaan aseteta viimeiselle kuukaudelle ennen opintojen alkamista. 

Työnhakuvelvollisuuden asettamatta jättäminen mainitussa tilanteessa ei ole tarkoituksenmukaista, koska työnhakijalla voi olla velvollisuus hakea työmahdollisuuksia myös opintojen aikana muiden julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvun säännösten perusteella. Näitä säännöksiä sovelletaan opintojen alkamisesta lukien. Käytännössä nykyinen säännös johtaa siihen, että työnhakuvelvollisuuteen voi tulla ennen opintojen alkamista katkoksia, joiden kesto vaihtelee sattumanvaraisesti. Lisäksi on otettava huomioon, että opiskelun aikaisen toimeentulon turvaaminen työttömyysetuudella tai opiskelumahdollisuuden järjestäminen työvoimakoulutuksena ei välttämättä ole edes tarkoituksenmukaista, jos työnhakija työllistyy muutenkin. 

Yhdenjaksoisen työnhakuvelvollisuuden varmistamiseksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 3 luvun 7 §:n 1 momentin 6 kohtaa muutettaisiin siten, että työnhakuvelvollisuutta ei jätettäisi asettamatta, vaikka työnhakija olisi kuukauden kuluessa aloittamassa omaehtoisen työttömyysetuudella tuetun opiskelun tai kotoutumiskoulutuksen taikka työvoimakoulutuksen. 

Viittaukset ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvussa säädetään työvoimakoulutuksesta. Luvun 4 §:ään sisältyy viittauksia ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin (531/2017). Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin lailla 164/2022 tehtyjen, 1.8.2022 voimaan tulleiden muutosten johdosta yksi viittaussäännöksistä viittaa kumottuun lainkohtaan. Tämä viittaussäännös kumottaisiin. 

Työnhakijan velvollisuus antaa tietoja opintojen etenemisestä

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvussa säädetään työnhakijan työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta. Opiskelun tukeminen edellyttää muun muassa sitä, että työnhakija etenee opinnoissaan. Opintojen etenemisen seurantaa on vakiintuneessa soveltamiskäytännössä toteutettu esimerkiksi siten, että työnhakija ilmoittaa etenemisestä työ- ja elinkeinotoimiston antamassa määräajassa verkkopalvelun kautta. Etenemistä voidaan seurata muullakin tavalla työ- ja elinkeinotoimiston harkinnan mukaan. Työ- ja elinkeinotoimisto voi myös seurata etenemistä muutenkin käytössään olevien rekisterien kautta. Tällainen rekisteri on Opetushallituksen kansallinen opiskeluoikeuksien ja suoritusten keskitetty integraatiopalvelu KOSKI. Kaikkien opintojen etenemistä ei merkitä rekisteriin. 

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 6 luvun 8 §:n mukaan työnhakijan on esitettävä työ- ja elinkeinotoimistolle tarpeellinen selvitys opintojensa etenemisestä. Jotta säännös ei tarpeettomasti rajoittaisi rekisteritietojen hyödyntämistä ja kulloinkin tarkoituksenmukaisten ja joustavien menettelytapojen käyttöä, säännöstä muutettaisiin siten, että nykyisen ehdottoman sanamuodon sijasta työ- ja elinkeinotoimisto voisi edellyttää opintojen etenemistä koskevan selvityksen esittämistä. Käytännössä muutos mahdollistaisi sen, että nykyistä soveltamiskäytäntöä voitaisiin jatkaa ilman, että käytäntö on ristiriidassa säännöksen sanamuodon kanssa. 

Muutos tulisi sovellettavaksi myös työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevissa kunnissa työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 10 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetyn tehtävän perusteella. 

Työ- ja elinkeinotoimiston tiedonsaantioikeus 

Joissakin tilanteissa työ- ja elinkeinotoimiston voi olla työvoimapalveluiden toimeenpanon kannalta välttämätöntä saada tietoja suoraan myös muulta taholta kuin asiakkaalta itseltään. Työ- ja elinkeinotoimisto voi hankkia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuja julkisia työvoimapalveluja palveluntuottajilta. Lisäksi työ- ja elinkeinotoimisto voi tarjota muita työllistymistä tukevia palveluita, mutta erityisesti tämä koskee kuntia, jotka voivat tarjota työnhakijalle niin sanotun yleisen toimialansa puitteissa järjestettyjä työllisyyspalveluita. 

Palveluntuottajilta hankittujen julkisten työvoimapalvelujen ja muiden työllistymistä tukevien palvelujen osalta työ- ja elinkeinotoimiston on välttämätöntä saada tietoja palvelun etenemisestä ja tuloksista asiakkaan palveluprosessin etenemisen suunnittelemiseksi ja varmistamiseksi. 

Tiedonsaantioikeuden järjestämiseksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 6 §:n 1 momentissa säädettyä työ- ja elinkeinotoimiston tiedonsaantioikeutta laajennettaisiin koskemaan työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitun palvelun tuottajalta saatavia välttämättömiä tietoja. Palveluntuottajilla olisi oikeus antaa nämä tiedot suoraan työ- ja elinkeinotoimistolle ilman asiakkaalta erikseen nimenomaisesti pyydettävää suostumusta. 

Vastaava säännös sisältyy vuoden 2025 alussa voimaan tulevaan työvoimapalveluiden järjestämisestä annettuun lakiin. Säännös olisi kuitenkin tarpeen toimeenpanon sujuvuuden varmistamiseksi myös ennen mainittua ajankohtaa. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muutos tulisi sovellettavaksi myös työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevissa kunnissa työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 17 §:ssä säädetyn viittauksen perusteella. 

Asiakastietojen käsittely

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvussa säädetään työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojen käsittelystä. Luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohdassa säädetään perusteesta käsitellä työ- ja elinkeinotoimiston henkilöasiakkaan työttömyysturvaoikeuteen ja vuorotteluvapaaseen liittyviä selvityksiä ja työvoimapoliittisia lausuntoja. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että selvityksiä ja työvoimapoliittisia lausuntoja voidaan merkitä kulloinkin käytössä olevaan asiakastietojärjestelmään. 

Työvoimapoliittisista lausunnoista säädetään työttömyysturvalain 1 luvun 4 §:ssä ja 11 luvun 4 §:ssä. Työ- ja elinkeinotoimisto tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus antaa työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle niitä sitovia työvoimapoliittisia lausuntoja siitä, täyttääkö työnhakija ne työttömyysetuuden saamisen edellytykset, joiden selvittäminen ja ratkaiseminen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimiston tai asiakaspalvelukeskuksen toimivaltaan. Vuorottelukorvausta koskevista työvoimapoliittisista lausunnoista säädetään vuorotteluvapaalain (1305/2002) 17 §:ssä viittaamalla työttömyysturvalakiin. 

Työ- ja elinkeinotoimistot ovat antaneet vuoden 2023 alusta lukien työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle lausuntoja siitä, täyttääkö työnhakija muutosturvarahan maksamisen edellytykset. Lausunnon antamisesta säädetään työttömyysturvalain 9 luvun 1 §:ssä. Koska muutosturvaraha ei ole työttömyysetuus, sitä koskeva lausunto ei käsitteellisesti ole työvoimapoliittinen lausunto, vaikka lausuntoon sovelletaankin työvoimapoliittista lausuntoa koskevia työttömyysturvalain säännöksiä. 

Työvoimapoliittisten lausuntojen ja muutosturvarahaa koskevien ilmoitusten lisäksi työ- ja elinkeinotoimistot tekevät työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle ilmoituksia työnhakijan lähtemisestä työnhakuun sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 64 artiklassa tarkoitetulla tavalla toiseen EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin. Ilmoitusten tekemisestä säädetään työttömyysturvalain 11 luvun 4 a §:ssä. Myöskään nämä ilmoitukset eivät käsitteellisesti ole työvoimapoliittisia lausuntoja, mutta käytännössä ne annetaan kulloinkin käytössä olevassa tietojärjestelmässä kuten työvoimapoliittiset lausunnot. 

Työ- ja elinkeinotoimistot ilmoittavat työttömyyskassoille ja Kansaneläkelaitokselle myös useissa muissa tilanteissa työ- ja elinkeinotoimistolla olevia sellaisia työnhakijaa koskevia tietoja, joilla voi olla vaikutusta niihin työttömyysetuuden saamisen edellytyksiin, joiden ratkaiseminen kuuluu työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen toimivaltaan. Tiedot toimitetaan yleensä sähköisesti työvoimapoliittisten lausuntojen antamista vastaavalla menettelyllä. Työttömyyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen oikeus saada näitä tietoja perustuu työttömyysturvalain 13 luvun 1 §:n 1 momenttiin. Ilmoitettavia tietoja voi liittyä myös vuorotteluvapaajärjestelmän toimeenpanoon. Näissä tilanteissa työttömyyskassan ja Kansaneläkelaitoksen oikeus saada tietoja perustuu vuorotteluvapaalain 21 §:n 1 momenttiin. 

Jotta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 2 §:n 1 momentissa säädettäisiin nykyistä tarkkarajaisemmin käsiteltävistä tiedoista, momentin 8 kohtaan lisättäisiin maininta muista työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaaseen liittyvistä lausunnoista ja ilmoituksista. 

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohtaan lisättäisiin myös maininta tilanteista, joissa henkilö ei ole työ- ja elinkeinotoimiston asiakas. Työttömyysturvalain 11 luvun 4 §:n perusteella työvoimapoliittinen lausunto voi tulla annettavaksi myös silloin, kun henkilö on hakenut työttömyysetuutta, mutta ei ole ilmoittautunut työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Tässä lausunnossa työ- ja elinkeinotoimisto ilmoittaa työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle näitä sitovasti, ettei henkilöllä ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hänen työnhakunsa ei ole voimassa työttömyysturvalain 2 luvun 1 §:ssä edellytetyllä tavalla. 

Nykyisin edellä tarkoitetut työnhaun voimassa oloa koskevat työvoimapoliittiset lausunnot tallennetaan työ- ja elinkeinotoimiston yleiseen asianhallintajärjestelmään. Selkeyden ja tiettyä henkilöä koskevien tietokokonaisuuksien eheyden vuoksi olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista, että lausunnot voitaisiin tallentaa käytössä olevaan asiakastietojärjestelmään samalla tavalla kuin muutkin työvoimapoliittiset lausunnot. 

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 2 §:n muutokset koskisivat työ- ja elinkeinotoimistoja vastaavasti myös työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevia kuntia. Tämä perustuu työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 14 §:n 1 momenttiin. 

Ehdotettu muutos ei tarkoita sitä, että työvoimapoliittiset lausunnot ja muut lausunnot tulisi ehdottomasti antaa käytössä olevassa tietojärjestelmässä. Muu tapa lausuntojen antamiseen voi olla tarpeen esimerkiksi erilaisten häiriötilanteiden yhteydessä. Tämä vastaa nykytilaa. 

3.3  Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä

Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä tulee voimaan 1.1.2025. Samanaikaisesti laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta kumotaan. Koska julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin tässä hallituksen esityksessä esitetyt muutokset on tarkoitettu toistaiseksi voimassa oleviksi, vastaavat tarvittavat muutokset tehtäisiin työvoimapalveluiden järjestämisestä annettuun lakiin. 

3.4  Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 15 §:n 2 momentissa on säädetty asetuksenantovaltuudesta, jonka nojalla valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tiettyjen työnhakijan työttömyysturvaoikeutta koskevien työvoimapoliittisten lausuntojen antamiseen liittyvästä työ- ja elinkeinotoimistojen keskinäisestä toimivallasta. Valtioneuvoston asetuksella on säädetty, että Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto antaa muun muassa yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta koskevat työvoimapoliittiset lausunnot kaikkien työ- ja elinkeinotoimistojen asiakkaana olevista työnhakijoista. Ratkaisulla on muun muassa pyritty turvaamaan yhdenmukaista soveltamiskäytäntöä. 

Myös vuorotteluvapaalaissa säädetään työvoimapoliittisten lausuntojen antamisesta. Nämä lausunnot koskevat vuorottelijan oikeutta vuorottelukorvaukseen. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto on vakiintuneen käytännön mukaisesti antanut myös vuorottelukorvausta koskevat työvoimapoliittiset lausunnot muidenkin työ- ja elinkeinotoimistojen asiakkaista silloin, kun asiassa on kyse vuorottelijan harjoittaman yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuudesta. Käytäntö on perustunut siihen, että vuorotteluvapaalain 17 §:n 2 momentin mukaan työvoimapoliittiseen lausuntoon sovelletaan, mitä työttömyysturvalaissa ja sen nojalla säädetään, jollei vuorotteluvapaalaista johdu muuta. 

Koska työvoimapoliittisen lausunnon antamiseen liittyvän toimivallan keskittämisestä säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa eikä työttömyysturvalaissa ja toimivallan järjestämisestä on säädetty tarkemmin ensin mainitun lain nojalla, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston toimivalta vuorotteluvapaalla olevan henkilön yritystoimintaa koskevien työvoimapoliittisten lausuntojen antamiseen on lainsäädännössä tulkinnanvarainen. Toimivaltaa selkeytettäisiin lisäämällä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 15 §:n 2 momentissa säädettyyn asetuksenantovaltuuteen maininta vuorotteluvapaalaissa tarkoitetuista työvoimapoliittisista lausunnoista. 

3.5  Palkkaturvalaki ja merimiesten palkkaturvalaki

Palkkaturvalain 10 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan palkkaturvahakemus on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistoon tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Momenttia on muutettu lailla 395/2023 siten, että palkkaturvahakemus on 1.1.2025 alkaen toimitettava kehittämis- ja hallintokeskukseen tai sille kunnan tai kuntayhtymän viranomaiselle, joka vastaa julkisten työvoimapalveluiden järjestämisestä. Merimiesten palkkaturvalain 9 §:n 1 momentissa on palkkaturvalakia vastaava säännös palkkaturvahakemuksen toimittamisesta ja siihen on myös tehty vastaava 1.1.2025 voimaan tuleva muutos (396/2023). 

Edellä mainitut muutokset liittyvät julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirtoon kunnille. Samassa yhteydessä palkkaturvan toimeenpanoon liittyvät tehtävät on siirretty kehittämis- ja hallintokeskukselle 1.1.2025 alkaen (laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain muuttamisesta 382/2023). 

Palkkaturva-asiat kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Itsehallintolain 32 §:ssä säädetään järjestelmästä, jonka mukaan valtakunnan hallinnolle kuuluvia tehtäviä voidaan maakunnan hallituksen suostumuksella siirtää määräajaksi tai toistaiseksi maakunnan viranomaiselle niin sanotulla sopimusasetuksella. 

Palkkaturva-asioiden hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa on voimassa tasavallan presidentin asetus (346/2006). Asetuksen mukaan palkkaturvalainsäädäntöön perustuvat työvoimatoimiston (nykyinen työ- ja elinkeinotoimisto) tehtävät hoitaa Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan työmarkkina- ja opintopalveluviranomainen (Ålands arbetsmarknads- och studieservicemyndighet). Tämä tarkoittaa sitä, että Ahvenanmaan työmarkkina- ja opintopalveluviranomainen voi vastaanottaa palkkaturvahakemuksia Ahvenanmaan maakunnassa. 

Palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain edellä kuvattujen muutosten yhteydessä on jäänyt ratkaisematta se, mikä viranomainen ottaa palkkaturvahakemukset vastaan Ahvenanmaan maakunnassa. Tätä tehtävää ei voida säätää valtakunnan lailla suoraan Ahvenanmaan maakunnan viranomaisen tehtäväksi. Nykytilan säilyttäminen edellyttää, että hakemusten vastaanottaminen säädetään Ahvenanmaan maakunnassa kuntien sijasta valtion viranomaisen tehtäväksi. 

Palkkaturvalain 10 §:n 1 momenttia ja merimiesten palkkaturvalain 9 §:n 1 momenttia, jotka tulevat voimaan 1.1.2025, ehdotetaan näistä syistä muutettavaksi. Momentteihin lisättäisiin säännös, jonka mukaan Ahvenanmaan maakunnassa palkkaturvahakemus on toimitettava kehittämis- ja hallintokeskukseen. 

Nykytilan säilyttäminen edellyttää lisäksi, että Ahvenanmaan maakunnan kanssa sovitaan, että Ahvenanmaan maakunnassa kehittämis- ja hallintokeskukselle kuuluvat tehtävät hoitaisi nykyiseen tapaan Ahvenanmaan työmarkkina- ja opintopalveluviranomainen. Asiasta sovitaan ja tähän liittyvä tasavallan presidentin asetus valmistellaan erikseen. 

Jatkossakaan Ahvenanmaan työmarkkina- ja opintopalveluviranomainen ei ratkaisisi palkkaturvapäätöksiä, vaan ratkaisuvalta palkkaturva-asioissa olisi edelleen valtakunnan viranomaisella eli vuoden 2025 alusta lukien kehittämis- ja hallintokeskuksella. 

3.6  Laki työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta

Työttömän määritelmä

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 2 §:ssä säädettyyn työttömän määritelmään tehtäisiin vastaava muutos kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin ja työvoimapalveluiden järjestämisestä annettuun lakiin. 

Työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen 

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana oleva kunta antaa asiakkaanaan olevan työnhakijan työttömyysturvaoikeutta koskevia työvoimapoliittisia lausuntoja työttömyyskassalle ja Kansaneläkelaitokselle. Lausunnossa kunta ilmoittaa, täyttääkö työnhakija työttömyysetuuden maksamisen niin sanotut työvoimapoliittiset edellytykset. 

Työvoimapoliittisten lausuntojen antamisesta säädetään työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 12 a §:ssä. Säännöksen 1 momentissa säädetään niistä tilanteista, joissa kunta on toimivaltainen antamaan lausunnon. Muissa tilanteissa lausunnon antaa työ- ja elinkeinotoimisto työttömyysturvalain 11 luvun 4 §:n perusteella. Työ- ja elinkeinotoimiston toimivalta perustuu siihen, että työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetussa laissa on säädetty vain niistä tehtävistä, jotka on siirretty työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille. 

Työ- ja elinkeinotoimistojen kesken toimivalta vaativammissa työttömyysturva-asioissa on keskitetty valtakunnallisesti Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistolle. Tästä säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 15 §:n 2 momentin nojalla valtioneuvoston asetuksessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (1373/2018). Käytännössä Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto ratkaisee vaativammat työttömyysturva-asiat sekä muiden työ- ja elinkeinotoimistojen, että työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien asiakkaiden osalta, ja muissa työttömyysturva-asioissa kullakin työ- ja elinkeinotoimistolla ja kokeilualueen kunnalla on pääosin yhdenmukainen toimivalta. 

Soveltamiskäytännössä on ilmennyt, että Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston käsiteltäväksi on muista työ- ja elinkeinotoimistoista ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevista kunnista lähetetty tapauksia, joissa asia olisi tullut ratkaista kyseessä olevassa toimistossa tai kunnassa. Näiden tilanteiden lukumäärä ei ole luotettavasti arvioitavissa. Työnhakijan näkökulmasta asian siirtämisestä aiheutuu merkittäviä viiveitä, kun asia odottaa käsittelemistä ensin Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistossa ja sen jälkeen, kun se on palauttanut asian takaisin muuhun työ- ja elinkeinotoimistoon tai kuntaan, tässä työ- ja elinkeinotoimistossa tai kunnassa. 

Työ- ja elinkeinohallinto on ryhtynyt toimiin, jotta asioiden tarpeettomalta siirtämiseltä vältyttäisiin. Näiden lähinnä henkilöstön työttömyysturvaosaamiseen liittyvien toimien vaikutus näkyy kuitenkin viiveellä. Jotta Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistolla olisi toimivalta käsitellä sille virheellisesti lähetetty työnhakijan työttömyysturva-asia, valtioneuvoston asetusta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista on tarkoitus muuttaa samanaikaisesti tässä hallituksen esityksessä ehdotettujen muutosten kanssa siten, että Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto voisi käsitellä minkä tahansa työnhakijan työttömyysturva-asian ja antaa tätä koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Kyse olisi mahdollisuudesta antaa lausunto. Velvollisuus lausunnon antamiseen säilyisi sillä työ- ja elinkeinotoimistolla, jonka asiakkaana työnhakija on. 

Edellä kuvatulla asetusmuutoksella voidaan välttää asian palauttaminen Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistosta toiseen työ- ja elinkeinotoimistoon. Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista ei koske työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevia kuntia. Jotta Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto voisi vastaavalla tavalla käsitellä myös kunnan asiakasta koskevan työttömyysturva-asian, myös työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 12 a §:n 3 momenttia tulisi muuttaa.  

Pykälän ehdotettu sanamuoto mahdollistaisi, että mikä tahansa työ- ja elinkeinotoimisto olisi toimivaltainen antamaan työvoimapoliittisia lausuntoja kunnan asiakkaana olevasta työnhakijasta. Tarkoituksena kuitenkin on, että laajempaa toimivaltaa käyttäisi vain Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto. Sanamuodon mukaan kyse olisi mahdollisuudesta antaa työvoimapoliittisia lausuntoja, eikä muilla työ- ja elinkeinotoimistoilla ole intressiä hoitaa kunnille kuuluvia työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. 

Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston nykyistä laajempi toimivalta on tarkoitettu tilapäiseksi toimeksi, jolla estetään työnhakijan työttömyysturva-asian käsittelyn pitkittymistä. Kuten edellä on mainittu, samanaikaisesti tehdään muita asiaan vaikuttavia toimia. Laaja toimivalta lakkaisi 31.12.2024 valtioneuvoston elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista antaman asetuksen kumoutuessa tältä osin, kun asetuksen antamiseen valtuuttavan lain säännöksen kumoaminen tulee voimaan (L 382/2023). Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettu laki puolestaan on voimassa määräaikaisesti 31.12.2024 asti. 

Asiakastietojen käsittely työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 14 a §:n 1 momentin mukaan kokeilualueen kuntaan sovelletaan, mitä työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain (1369/2014) 9, 9 a ja 11 §:ssä säädetään työ- ja elinkeinotoimistosta. Viimeksi mainitun lain asiakastietojärjestelmää koskevan 9 a §:n 4 momentin mukaan asiakastietojärjestelmän käyttöoikeus voidaan myöntää työ- ja elinkeinotoimiston hakemuksesta työ- ja elinkeinotoimiston palveluksessa olevalle henkilölle. 

Koska työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevat kunnat voivat käyttää kuntalain (410/2015) 8 luvussa tarkoitettuja yhteistoiminnan muotoja, kokeilualueeseen kuuluvat kunnat voivat sopia työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetussa laissa tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä kuntayhtymän muodossa. Kuntayhtymän palveluksessa olevat henkilöt eivät ole kunnan palveluksessa. Tämä on aiheuttanut epäselvyyttä siitä, voidaanko kuntayhtymän palveluksessa olevalle henkilölle, joka hoitaa työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetussa laissa tarkoitettuja tehtäviä, myöntää käyttöoikeus monialaisen yhteispalvelun asiakastietojärjestelmään. 

Lainsäädännön selkeyttämiseksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 14 a §:n 1 momenttiin lisättäisiin säännös siitä, että asiakastietojärjestelmän käyttöoikeuksia koskeva monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain 9 a §:n 4 momentti koskisi myös työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien perustamaa kuntayhtymää. Pykälän 2 momentissa oleva virheellinen pykäläviittaus korjattaisiin. 

4.1  Taloudelliset vaikutukset

Ehdotetuilla muutoksilla ei ole taloudellisia vaikutuksia. Jäljempänä on arvioitu tarkemmin niitä muutoksia, joilla periaatteessa voisi olla taloudellisia vaikutuksia, mutta vaikutukset arvioidaan kuitenkin niin pieniksi ja sattumanvaraisiksi, ettei niillä ole merkitystä julkiseen talouteen. 

Työttömyysturvalain muuttaminen siten, että palkkatuetussa työssä oleminen ei enää olisi pätevä syy jättää hakematta työmahdollisuuksia, voi johtaa siihen, että korvauksettomia määräaikoja asetettaisiin nykyistä enemmän. Vaikutuksen arvioidaan kuitenkin olevan tältä osin hyvin vähäinen. 

Hyvin vähäinen vaikutus johtuu siitä, että palkkatuetussa työssä olevalle työnhakijalle asetetaan nykyisinkin velvollisuus hakea työmahdollisuuksia, ja mahdollinen korvauksettoman määräajan asettamatta jättäminen tullee työnhakijan tietoon varmuudella vasta siinä vaiheessa, jos hän on jättänyt toteuttamatta hakuvelvollisuuttaan ja työ- ja elinkeinotoimisto selvittää laiminlyönnin vaikutusta työnhakijan työttömyysturvaoikeuteen. Lisäksi on otettava huomioon, että ensimmäisestä laiminlyönnistä vuoden kuluessa ei aseteta työttömyysturvaseuraamuksia. 

Myös ennen työvoimakoulutuksen ja työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun tai kotoutumiskoulutuksen alkamista asetettavaa työnhakuvelvollisuutta koskevan muutoksen vaikutus arvioidaan hyvin vähäiseksi. Tämä johtuu siitä, että osalla koulutuksen aloittavista työnhakijoista on täysi työnhakuvelvollisuus jo nykyisin koulutuksen alkamiseen asti ja osalla työnhakuvelvollisuus päättyy ennen koulutuksen alkamista, mutta koulutuksen alkamiseen on aikaa vähemmän kuin kuukausi. Tämä riippuu siitä sattumanvaraisesta seikasta, missä vaiheessa työllistymissuunnitelmaa ja siihen sisältyvää työnhakuvelvollisuutta tarkistetaan. Tilastotietoja asiasta ei ole käytettävissä. 

4.2  Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annettua lakia muutettaisiin siten, että laissa säädettäisiin vuorottelukorvaukseen liittyviä työvoimapoliittisia lausuntoja koskevasta asetuksenantovaltuudesta. Tällä muutoksella itsessään ei olisi vaikutusta viranomaisten toimintaan. 

Asetuksenantovaltuuden nojalla valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston toimivallasta antaa vuorottelukorvausta koskevia työvoimapoliittisia lausuntoja myös muiden työ- ja elinkeinotoimistojen asiakkaista. Vuorotteluvapaalla olevan henkilön yritystoimintaan liittyvien työvoimapoliittisten lausuntojen antamista koskevalla muutoksella ei kuitenkaan olisi vaikutuksia työmäärän jakaantumiseen Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston ja muiden työ- ja elinkeinotoimistojen välillä. Tämä johtuu siitä, että Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto on hoitanut vastaavaa tehtävää jo nykyisin, ja asetusmuutoksessa olisi kyse lainsäädännön selkeyttämisestä. Lisäksi kyseessä olevien vuorottelijan yritystoimintaa koskevien työvoimapoliittisten lausuntojen määrä on hyvin vähäinen, mutta luotettavana pidettäviä tilastotietoja ei tältä osin ole käytettävissä. 

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettuun lakiin esitetty työvoimapoliittisten lausuntojen antamista koskeva muutos nopeuttaisi työttömyysturva-asioiden käsittelyä silloin, kun asia on virheellisesti siirretty työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevasta kunnasta Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston käsiteltäväksi ja työ- ja elinkeinotoimistossa huomataan, että asia tulisi palauttaa kunnan käsiteltäväksi. Näissä tilanteissa asian käsittelyyn kokonaisuudessaan kuluva aika lyhenisi muutoksen jälkeen arviolta muutamilla päivillä. Sellaisia tilastotietoja, joiden perusteella tilanteiden lukumäärää olisi mahdollista arvioida luotettavasti, ei ole käytettävissä. 

Kunnille aiheutuva hallinnollinen työ vähenisi siltä osin, kun kunnan ei enää tarvitsisi perehtyä Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston sille palauttamaan työnhakijan työttömyysturva-asiaan uudelleen ja ratkaista sitä. Varsinaisesti työvoimapoliittisen lausunnon antamiseen liittyvä teknisluonteinen kirjoitustyö vähenisi tältä osin kunnissa ja lisääntyisi Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistossa. Työmäärän muutos arvioidaan kuitenkin vähäiseksi, ja muutoksen tarkoituksena onkin nopeuttaa asian käsittelyä eikä vähentää hallinnollista työtä. 

4.3  Vaikutukset työllisyyteen

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa, työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa ja työllisyyden kuntakokeilusta annetussa laissa säädettyä työttömän määritelmää muutettaisiin korjaamalla säännöksessä oleva virhe. Voimassa olevan säännöksen sanamuoto johtaa siihen, ettei esimerkiksi opiskeluaikaisella työssäololla opintojen sivutoimisuuden osoittanutta työnhakijaa pidetä työttömänä. Tämä vaikuttaa esimerkiksi siihen, tuleeko tällaiselle henkilölle asettaa työnhakuvelvollisuus tai onko hän oikeutettu työttömille tarkoitettuihin työvoimapalveluihin. 

Soveltamiskäytännössä säännöstä ei ole tulkittu sen sanamuodon mukaisesti vaan siten kuin säännöksessä on tarkoitettu. Toisin sanoen työnhakijaa, jota on pidetty sivutoimisena opiskelijana työttömyysturvalain 2 luvun 10 a §:n perusteella, on soveltamiskäytännössä pidetty työttömänä. Tästä syystä muutoksella ei olisi tosiasiallisia vaikutuksia esimerkiksi työnhakijoiden oikeuksiin tai velvollisuuksiin. 

4.4  Tiedonhallinnan muutosvaikutukset

Lakiesitykseen sisältyy tiedonhallintaa koskevia säännöksiä. Esityksen valmistelun yhteydessä ei ole tehty julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua tiedonhallinnan muutosten arviointia, koska esitettyjä muutoksia ei voida pitää mainitun lain 5 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisina. Vaikutukset eivät myöskään ylitä lausuntomenettelystä tiedonhallinnan muutosta koskevissa asioissa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1301/2019) säädettyjä kynnysarvoja eikä esityksestä tämän vuoksi ole pyydetty valtiovarainministeriön lausuntoa. 

Tiedonhallintaa koskevien säännösten muutokset ovat käytännössä vähämerkityksellisiä täsmennyksiä työ- ja elinkeinotoimistojen ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien käytössä olevaa asiakastietojärjestelmäkokonaisuutta koskevaan lainsäädäntöön ja tiedonsaantioikeuteen. Asiakastietojärjestelmäkokonaisuutta on kuvattu ja arvioitu hallituksen esityksessä eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 225/2021 vp). Eduskunta on hyväksynyt nämä säännökset ja ne ovat voimassa olevaa lainsäädäntöä. 

Työ- ja elinkeinotoimiston ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevan kunnan oikeus saada palveluntuottajilta nykyistä kattavammin tietoja rajautuisi julkisten työvoimapalveluiden järjestämistä ajatellen välttämättömiin tietoihin. Muutoksen merkitys olisi lähinnä toimeenpanon sujuvoittaminen, kun asiakkaalta ei tarvitsisi pyytää suostumusta tietojen saamiseen. 

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettuun lakiin esitetty kuntayhtymiä koskeva muutos olisi lainsäädäntöä selkeyttävä ja sääntelyä täsmentävä muutos. Henkilötietojen käsittelyn rekisterinpito, käyttötarkoitus tai määrä eivät muuttuisi. Kokeilualueen kunnan oikeus käsitellä työtöntä koskevia tietoja perustuu niille laissa säädettyyn tehtävään. Euroopan parlamentin ja neuvoston luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta antaman asetuksen (EU) 2016/679 eli niin sanotun tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan käsittely on lainmukaista, jos käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. 

Asiakastietojärjestelmän käyttäminen edellyttää henkilökohtaista käyttöoikeutta, jonka myöntäminen kytkeytyy lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Koska kokeilualueen kunta voi järjestää sille kuntakokeilulaissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle samaan kokeilualueeseen kuuluvalle kunnalle tai kuntayhtymälle, hoitaa myös kuntayhtymä lakisääteistä tehtävää, johon käyttöoikeuden myöntäminen perustuu. 

8.1  Johdanto

Pääosa esitetyistä muutoksista on vähäisenä pidettäviä lainsäädännön tarkentamista merkitseviä muutoksia. Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettuun lakiin esitetyn muutoksen tavoitteena on lisäksi estää työnhakijan työttömyysturva-asian käsittelyyn kuluvan ajan pitkittymistä. 

Esityksen valtiosääntöoikeudellisessa arvioinnissa merkityksellisiä ovat perustuslain 10 § (yksityiselämän suoja), 19 § (oikeus sosiaaliturvaan), 21 § (oikeusturva) ja 80 § (vaatimus säätää lailla yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista). 

8.2  Hyvän hallinnon vaatimuksista

Perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa viranomaisessa. Pykälän 2 momentin mukaan hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. Perustuslain 21 §:än liittyen hallintolain (434/2003) 23 §:n 1 momentissa säädetään, että asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. 

Valtaosa työnhakijan työttömyysturvaoikeutta koskevista asioista käsitellään työ- ja elinkeinotoimistoissa ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevissa kunnissa nopeasti. Koska työttömyysetuutta haetaan takautuvasti, asian käsittelemisestä ei näissä tilanteissa aiheudu viivästystä etuuden maksamiselle. Vaativammissa työttömyysturva-asioissa käsittelyajat sen sijaan ovat selvästi pitempiä. Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella (1556/2016) on säädetty. että työvoimapoliittisen lausunnon antamiseen saa näissä tilanteissa kulua enintään 30 päivää siitä, kun työnhakija on toimittanut tarvittavat selvityksen työ- ja elinkeinotoimistolle tai määräaika niiden toimittamiselle on päättynyt. Ylimmät laillisuusvalvojat ovat toistuvasti kiinnittäneet huomiota määräajan noudattamiseen. 

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettua lakia koskeva muutos, jonka perusteella työ- ja elinkeinotoimistolla olisi nykyistä laajempi toimivalta antaa työvoimapoliittisia lausuntoja kokeilussa mukana olevan kunnan asiakkaan oikeudesta työttömyysetuuteen, olisi vaikutuksiltaan vähäinen. Yksittäisen työnhakijan kohdalla muutamienkin päivien ylimääräinen viivästys työvoimapoliittisen lausunnon antamisessa voi kuitenkin olla merkityksellinen. 

Perustuslakivaliokunta on viitannut työ- ja elinkeinohallintoon liittyvässä lausunnossaan PeVL 44/2021 vp siihen, että perustuslaissa turvattuja seikkoja arvioitaessa tulee ottaa huomioon se, mihin perusoikeuteen kyseessä oleva asia liittyy. Edellä mainittu hyvää hallintoa tukeva käsittelyajan pitkittymistä ehkäisevä muutos tukisi myös perustuslain 19 §:n 2 momentissa turvatun sosiaaliturvaoikeuden toteutumista. 

Hyvään hallintoon kuuluu myös oikeus luottaa viranomaisen tekemien ratkaisujen pysyvyyteen. Tästä luottamuksensuojasta säädetään hallintolain 6 §:ssä. Sen mukaan viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Tältä osin tarkasteltavaksi tulee esityksessä ehdotettu useita eri lakeja koskeva muutos työttömän määritelmään. 

Soveltamiskäytännössä työttömän määritelmää on tulkittu säännöksille tarkoitetun sisällön perusteella. Tulkinta poikkeaa kuitenkin säännöksen sanamuodosta. Ristiriita ratkaistaisiin säätämällä muutosten voimaantulosäännöksissä niiden takautuvasta soveltamisesta. Tällä ratkaisulla vältettäisiin lyhyin väliajoin muuttuvat tulkinnat sekä mahdollisesti hyvin kirjavaksi ja sattumanvaraiseksi muodostuva soveltamiskäytäntö, jos soveltamiskäytäntöä ryhdyttäisiin korjaamaan säännösten sanamuodon mukaiseksi, joissakin tilanteissa mahdollisesti jopa takautuvasti. Työnhakijan palveluprosessin sujuvuutta ja työnhakijoiden perustuslain 6 §:ssä turvattua yhdenvertaista kohtelua pidetään siten tältä osin painavampina perusteina kuin säännösten sanamuodon mukaista tulkintaa. 

8.3  Lainsäädännön tarkkarajaisuudesta ja selkeydestä

Perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla, samoin kun asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. 

Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt yleisesti huomiota työttömän asemaan ja hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskevan sääntelyn monimutkaisuuteen (PeVL 44/2021 vp ja PeVL 70/2022 vp). Perustuslakivaliokunta totesi ensin mainitussa lausunnossaan, että kun kyse on perustuslain 19 §:n 2 momentissa tarkoitettua perustoimeentuloa turvaavasta etuusjärjestelmästä, lähtökohtana voidaan pitää, että työnhakijan tulisi säädettävän lain perusteella kyetä jollakin tarkkuudella ennakoimaan, miten hänen toimintansa vaikuttaa hänelle perustuslaissa turvatun oikeuden toteutumiseen. 

Perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan PeVL 44/2021 vp lisäksi, että sääntelyn selkeyteen on syytä kiinnittää huomiota perusoikeuskytkentäisessä sääntelyssä, joka koskee luonnollisia henkilöitä heidän tavanomaiseen elämäänsä kuuluvissa toiminnoissa. Lailla säätämisen vaatimukseen sisältyy perustuslakivaliokunnan mukaan vaatimuksia paitsi sääntelyn täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta myös selkeydestä ja ymmärrettävyydestä. 

Vaikka esitetyt muutokset ovat pääosin luonteeltaan vähäisinä pidettäviä korjauksia, ne toteuttavat kuitenkin edellä mainittuja periaatteita. Lainsäädännön selkeyttä ja johdonmukaisuutta parantaisivat erityisesti muutokset, jotka liittyvät pätevään syyhyn jättää toteuttamatta työllistymissuunnitelmaa, työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavaan työttömyysetuuteen, työttömän määritelmään sekä työnhakuvelvollisuuden asettamatta jättämiseen. 

Lainsäädännön täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta puolestaan parantaisivat muutokset, jotka liittyvät työvoimakoulutusta koskevassa säännöksessä säädettyyn pykäläviittaukseen, asiakastietojen käsittelyyn työ- ja elinkeinotoimistossa ja työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa sekä toimivaltaan antaa vuorottelukorvausta koskevia työvoimapoliittisia lausuntoja. 

8.4  Henkilötietojen suojasta

Eräät esitetyistä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muutoksista liittyvät perustuslain 10 §:n 1 momentissa turvattuun yksityiselämän suojaan. Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Saman lainkohdan mukaan henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Henkilötietojen suojan osalta perustuslain säännös viittaa tarpeeseen lainsäädännöllisesti turvata yksilön oikeusturva ja yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä, rekisteröinnissä ja käyttämisessä. (HE 309/1993 vp, s. 53/I-II) 

Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen käytännön mukaan lainsäätäjän liikkuma-alaa rajoittaa henkilötietojen suojaa koskevan säännöksen lisäksi myös se, että henkilötietojen suoja sisältyy osittain samassa momentissa turvatun yksityiselämän suojan piiriin. Lainsäätäjän tulee näin ollen turvata oikeus henkilötietojen suojaan tavalla, jota voidaan pitää hyväksyttävänä perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta. Säännös viittaa tarpeeseen lainsäädännöllisesti turvata yksilön oikeusturva ja yksityisyyden suoja henkilötietojen käsittelyssä. 

Valiokunta on käytännössään pitänyt henkilötietojen suojan kannalta tärkeinä sääntelykohteina muun muassa henkilötietojen sallittuja käyttötarkoituksia mukaan luettuna tietojen luovutettavuus. Sääntelyn lain tasolla on tullut lisäksi olla kattavaa ja yksityiskohtaista. (Ks. esim. PeVL 31/2017 vp, s. 2, PeVL 42/2016 vp, s. 2, PeVL 38/2016 vp, s. 2, PeVL 29/2016 vp, s. 4, PeVL 13/2016 vp, s. 3–4). 

Perustuslakivaliokunta on lisäksi arvioinut viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyä perustuslain 10 §:n 1 momentissa säädetyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta ja kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, mihin ja ketä koskeviin tietoihin tiedonsaantioikeus ulottuu ja miten tiedonsaantioikeus sidotaan tietojen välttämättömyyteen. 

Valiokunta on arvioinut erityisesti arkaluonteisten tietojen käsittelyn sallimisen koskevan yksityiselämään kuuluvan henkilötietojen suojan ydintä (PeVL 37/2013 vp, s. 2/I), minkä johdosta esimerkiksi tällaisia tietoja sisältävien rekisterien perustamista on arvioitava perusoikeuksien rajoitusedellytysten, erityisesti rajoitusten hyväksyttävyyden ja oikeasuhtaisuuden, kannalta (ks. PeVL 29/2016 vp, s. 4–5 ja esimerkiksi PeVL 21/2012 vp, PeVL 47/2010 vp sekä PeVL 14/2009 vp). 

Valiokunta on antanut merkitystä luovutettavien tietojen luonteelle arkaluonteisina tietoina arvioidessaan tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevan sääntelyn kattavuutta, täsmällisyyttä ja sisältöä (ks. esim. PeVL 38/2016 vp, s. 3). Perustuslakivaliokunta on painottanut arkaluonteisten tietojen käsittelyn aiheuttamia uhkia. Valiokunnan mielestä arkaluonteisia tietoja sisältäviin laajoihin tietokantoihin liittyy tietoturvaan ja tietojen väärinkäyttöön liittyviä vakavia riskejä, jotka voivat viime kädessä muodostaa uhan henkilön identiteetille (ks. PeVL 13/2016 vp, s. 4, PeVL 14/2009 vp, s. 3/I). 

Myös EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 51 johdantokappaleen mukaan asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuja erityisiä henkilötietoja, jotka ovat erityisen arkaluonteisia perusoikeuksien ja -vapauksien kannalta, on suojeltava erityisen tarkasti, koska niiden käsittelyn asiayhteys voisi aiheuttaa huomattavia riskejä perusoikeuksille ja -vapauksille. Valiokunta on tämän johdosta kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että arkaluonteisten tietojen käsittely on syytä rajata täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään (ks. esim. PeVL 3/2017 vp, s. 5). (PeVL 15/2018 vp, s. 37) 

Ehdotetussa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 6 §:n 1 momentin muutoksessa on kyse uuden tiedonsaantioikeuden lisäämisestä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin. Muutos olisi voimassa vuoden 2024 loppuun ja vastaisi työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 115 §:ä, joka tulee voimaan 1.1.2025 ja on voimassa toistaiseksi. Työvoimapalveluiden järjestämisestä annettu laki on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (HE 207/2022 vp, PeVL 90/2022 vp). Esitetyn muutoksen katsotaan tältä osin olevan sopusoinnussa perustuslaissa turvatun yksityisyyden suojan kanssa. 

Sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohtaan että työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 114 §:n 1 momentin 9 kohtaan, samoin kuin työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 14 a §:ään esitetyillä muutoksilla täsmennettäisiin voimassa olevaa lainsäädäntöä. Kaikki mainitut säännökset ovat syntyneet perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (HE 225/2021 vp, PeVL 14/2022 vp; HE 207/2022 vp, PeVL 90/2022 vp; HE 87/2020 vp ja HE 114/2020 vp, PeVL 25/2020 vp). Koska kyse olisi ainoastaan täsmentämisestä, myös näiden muutosten katsotaan olevan sopusoinnussa perustuslaissa turvatun yksityisyyden suojan kanssa. 

Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.