2.3.1  Yleistä sairausvakuutuksesta korvattavista matkoista

Sairausvakuutuslain 4 luvussa säädetään matkakustannusten korvaamisesta. Lain perusteella maksetaan vakuutetulle korvausta sairauden hoitoon liittyvistä matkakustannuksista. Sairausvakuutuslain perusteella korvataan myös Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaiset kuntoutukseen liittyvät matkakustannukset. Sairausvakuutuslain 18 luvussa säädetään sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien rahoituksesta. Etuudet rahoitetaan sairausvakuutuslain 18 luvun 2 §:n mukaan sairausvakuutusrahastosta. Myös matkakustannukset korvataan sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksesta. Sairausvakuutusrahastosta maksettavia sairaanhoitovakuutuksen kuluja ovat matkakorvausten lisäksi lääkekorvaukset, hoito- ja tutkimuskorvaukset sekä Kansaneläkelaitoksen järjestämän ja korvaaman kuntoutuksen menot. Valtio rahoittaa sairaanhoitovakuutuksesta maksettavista korvauksista 51,4 prosenttia ja 48,6 prosenttia rahoitetaan vakuutettujen sairaanhoitomaksulla. 

Matkakustannusten korvaamisen tavoitteena on, että vakuutetuilla on yhtäläinen oikeus saada hoitoa ja tutkimusta asuinpaikasta riippumatta. Korvausta suoritetaan siltä osin kuin matka tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta olisi tullut maksamaan. 

Matkakorvausta maksetaan sekä julkiseen että yksityiseen terveydenhuoltoon tehdyistä matkoista. Yksityiseen terveydenhuoltoon sairauden vuoksi tehdyt matkat korvataan silloin, kun vakuutetulle suoritettu tutkimus tai annettu hoito on sairausvakuutuksesta korvattavaa. Terveyskeskukseen tai julkiseen sairaalaan tehdyt matkat korvataan riippumatta siitä, onko hoito yksityisen palvelujen tuottajan antamana korvattavaa. Julkisessa laitoshoidossa olevien potilaiden matkoja ei korvata sairausvakuutuksesta. 

Vakuutetulle aiheutuneet matkakustannukset korvataan yleensä sellaiseen lähimpään tutkimus- ja hoitopaikkaan, jossa vakuutettu voi saada hänen terveydentilansa vaarantumatta tarpeellista tutkimusta ja hoitoa. Jos potilaalla tai kuntoutujalla on lääkärin lähetteeseen perustuva terveydenhuollon tai sosiaalitoimen maksusitoumus tai palveluseteli, matka korvataan sinne, missä sairauden hoitoon liittyvät tutkimukset on suoritettu, hoito annettu tai kuntoutus järjestetty. Jos asiakas on itse valinnut hoitopaikan terveydenhuoltolain (1326/2010) valinnanvapauden perusteella oman hyvinvointialueensa ulkopuolelta, matka perusterveydenhuoltoon korvataan enintään niiden kustannusten mukaan, jotka aiheutuisivat vakuutetun väestötietojärjestelmän mukaisesta vakinaisesta kotiosoitteesta lähimpään kattavimmat palvelut tarjoavaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyskeskukseen. Erikoissairaanhoitoon tehty matka korvataan enintään niiden kustannusten mukaan, jotka aiheutuisivat matkasta vakuutetun väestötietojärjestelmän mukaisesta vakinaisesta kotiosoitteesta yhteistyöalueen yliopistolliseen sairaalaan. Matka yksityislääkäriin ja yksityisen terveydenhuollon toimintayksikköön korvataan edellä kuvatusti lähimpään tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan silloin, kun siellä tehty tutkimus tai annettu hoito on sairausvakuutuksesta korvattavaa.  

Kansaneläkelaitoksen korvauskäytännön mukaisesti matka voidaan korvata vakuutetun oman hyvinvointialueen sisällä siihen terveydenhuollon yksikköön, johon matka on tehty. Edellytyksenä tälle on, että korvausedellytykset täyttyvät. Jos asiakas on hakeutunut perusterveydenhuollon tasoiseen hoitoon oman hyvinvointialueensa ulkopuolelle, Kansaneläkelaitos korvaa matkan lähimmän hoitopaikan periaatteen mukaan. Tällöin matka korvataan enintään niiden kustannusten mukaan, jotka aiheutuisivat asiakkaan vakinaisesta kotiosoitteesta oman hyvinvointialueen lähimpään kattavat perusterveydenhuollon palvelut tarjoavaan hoitopaikkaan eli sote-keskukseen. Erikoissairaanhoitoon tehty matka korvataan enintään niiden kustannusten mukaan, jotka aiheutuisivat matkasta asiakkaan vakinaisesta kotiosoitteesta oman hyvinvointialueen mukaisen yhteistyöalueen yliopistosairaalaan. 

Saattajan tekemästä matkasta aiheutuneet kustannukset korvataan halvimman käytettävissä olevan matkustustavan mukaan vakuutetun kustannuksina, jos saattaja on ollut matkan aikana välttämätön vakuutetun terveydentilan vuoksi. Saattajan matka korvataan vain siltä osin kuin saattaja on tehnyt matkaa yhdessä vakuutetun kanssa. 

2.3.2  Sairausvakuutuslain perusteella korvattavat taksimatkat

Vakuutetun matkakustannukset korvataan pääsääntöisesti siten, kuinka paljon matka olisi tullut maksamaan käyttäen halvinta käytettävissä olevaa matkustustapaa. Halvimmalla matkustustavalla tarkoitetaan ensisijaisesti julkista, kaikille avointa säännöllistä joukkoliikennettä ja siihen ketjuttamalla yhdistettyä eri liikennevälineillä tehtyä matkaa; tai palveluliikennettä taikka kutsujoukkoliikennettä. Matkakustannukset korvataan kuitenkin erityisajoneuvon, kuten taksin, käytöstä aiheutuneiden kustannusten perusteella, jos vakuutetun sairaus, vaikea vamma tai liikenneolosuhteet edellyttävät erityisajoneuvon käyttöä. Tällöin vakuutetun on esitettävä selvitys erityisajoneuvon käytön tarpeellisuudesta sairauden tai vamman perusteella. Liikenneolosuhteista johtuva taksin käyttö on perusteltava matkaa tilattaessa. 

Vakuutetun matkakustannukset korvataan kokonaan siltä osin kuin ne yhdensuuntaiselta matkalta ylittävät omavastuuosuuden, joka on vuoden 2016 alusta alkaen ollut 25 euroa. Korvaus maksetaan kuitenkin enintään matkakustannusten korvauksen perusteeksi vahvistetun korvaustaksan määrästä. Jos vakuutetun maksettavaksi jäävien saman kalenterivuoden aikana syntyneiden korvattavien matkojen matkakustannusten yhteismäärä ylittää 300 euron suuruisen vuotuisen omavastuuosuuden, ylittävä osa korvataan kokonaan, kuitenkin enintään vahvistetun korvaustaksan mukaiseen määrään saakka. Vakuutetulle taksin käytöstä aiheutuneet matkakustannukset korvataan kuitenkin vain, jos taksimatka on tilattu Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen suorakorvausmenettelystä tehneestä tilausvälityskeskuksesta. Edellytystä ei sovelleta alueilla, joilla ei ole sellaista tilausvälityskeskusta. 

Kansaneläkelaitos toimeenpanee matkakorvaukset sekä kilpailuttaa sairausvakuutuslain mukaisesti korvattavat taksimatkat ja -palvelut. Tällä hetkellä jokaisen maakunnan alueella (pl. Ahvenanmaan maakunta) Jokainen maakunta muodosti Kansaneläkelaitoksen Kela-taksien kilpailutuksessa erillisen kilpailutusalueen. Tästä poiketen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat muodostivat kuitenkin yhden kilpailutusalueen. Hankinta ei koskenut Ahvenanmaan maakuntaa. Tässä esityksessä maakunnilla tarkoitetaan näitä kilpailutusalueita käsiteltäessä nyt voimassa olevaa sopimuskautta. toimii kaksi palveluntuottajaa (tilausvälityskeskusta), jotka välittävät Kansaneläkelaitoksen korvaamia taksimatkoja.  

Nykyisessä mallissa asiakkaalla on mahdollisuus valita, kummalta maakunnan palveluntuottajalta Kansaneläkelaitoksen korvaama matka tilataan. Palveluntuottaja vastaa siitä, että kaikki siltä tilatut suorakorvausmatkat hoidetaan tilauksen mukaisesti tarkoitukseen sopivalla kulkuneuvolla. Hankinnat on toteutettu käyttöoikeussopimuksina, jotka kattavat kokonaispalvelun: taksimatkojen tilauksen, yhdistelyn ja välityksen, kuljetuspalvelujen järjestämisen ja valvonnan sekä maksuliikenteen ja raportoinnin. Maksuliikenteessä käytetään Kansaneläkelaitoksen sähköistä suorakorvausmenettelyä. 

Tilausvälitystoiminnan kuljetus- ja välityspalvelun tulee olla saatavilla ympärivuorokautisesti vuoden jokaisena päivänä. Palvelun toteuttamisessa tulee huomioida asiakkaiden erityistarpeet sekä kuljetusten luotettavuus, täsmällisyys ja oikea-aikaisuus. Tilattuja matkoja tulee pääsääntöisesti yhdistellä aina, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, ja kun yhdistelystä syntyy säästöjä. 

Palveluntuottaja voi järjestää kuljetukset käyttäen joko omia autoja ja kuljettajia, tai palveluntuottaja voi hankkia kuljetukset tekemällä yksittäisten liikenteenharjoittajien tai yhteenliittymien kanssa sopimuksia kuljetusten hoitamisesta henkilömallisella taksilla tai esteettömällä kalustolla. Esteettömällä kalustolla tarkoitetaan suuria ja pieniä esteettömiä ajoneuvoja, paaritakseja sekä esteettömiä ajoneuvoja, joissa on porrasvetolaite tai porraskiipijä. Taksikaluston tulee ajoneuvojen rakenteen ja varusteiden puolesta olla esteettömyyden, invavarusteiden tason ja pyörätuolikiinnitysten osalta kulloinkin voimassa olevien määräysten mukaisia. Esteettömien ajoneuvojen sekä paarikuljetuksiin soveltuvien ajoneuvojen tulee olla Traficomin antamien vaatimusten mukaiset.  

Palveluntuottajan tulee varmistaa, että autoja on alueellisesti riittävä määrä, jotta jokainen matka voidaan hoitaa luotettavasti. Lisäksi palveluntuottajan tulee reagoida alueen muuttuviin kuljetustarpeisiin ja lisätä tarvittaessa ajoneuvojen määrää. 

2.3.3  Tilastotietoja sairausvakuutuslain perusteella korvattavista matkoista ja taksimatkoista

Sairausvakuutuksesta maksettiin vuonna 2024 matkakorvauksia yhteensä noin 343 miljoonaa euroa, mikä oli noin 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Korvausten nousu selittyy suurelta osin rakenteellisilla tekijöillä, sillä vuoden 2024 alussa sairaankuljetuksen taksaa nostettiin 11 prosentilla ja taksimatkojen 4,5 prosentilla. Lisäksi vuonna 2023 kotimaan henkilökuljetukset oli neljän kuukauden ajan vapautettu arvonlisäverosta, mikä saa vuosien välisen eron näyttämään tavallista suuremmalta. Taksimatkojen määrän kasvua saattaa selittää se, että osa ambulanssimatkoista on muuttunut taksimatkoiksi. Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että ohjeistusta koskien hoitoon siirtymisen kiireellisyyttä on täsmennetty. 

Matkakorvauksia sai vuonna 2024 noin 600 000 henkilöä, eli noin 11 prosenttia väestöstä. Väestömäärään suhteutettuna osuus oli vuoden 2023 tasolla. Vuonna 2024 korvattujen matkojen määrä kasvoi 5 prosenttia vuodesta 2023. Kela, Tietopaketti: sairausvakuutuksen matkakorvaukset. Julkaistu 10.4.2025. Saatavilla: (9.6.2025). https://tietotarjotin.fi/tietopaketti/2705642/tietopaketti-sairausvakuutuksen-matkakorvaukset 

Matkakorvauksissa on suuria eroja korvausten saamisessa, matkojen määrissä ja niiden pituuksissa paitsi ikäryhmittäin, myös alueellisesti. Sairastavuus ja väestön ikärakenne sekä kulkuyhteydet ja etäisyydet palveluihin vaihtelevat alueittain. Suurimmat keskimääräiset korvaukset asukasta kohden maksettiin vuonna 2024 Lapin ja Kainuun hyvinvointialueilla (noin 140 euroa asukasta kohden). Vähäisintä matkakorvausten käyttö on ollut Uudellamaalla (Helsingin kaupunki, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue sekä Länsi-, Keski- ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueet), ja korvaukset asukasta kohti laskettuna ovat siellä maan pienimmät. Vuonna 2024 Uudellamaalla tapahtui kuitenkin suurin nousu: matkakorvaukset nousivat 21 prosenttia ja korvattujen matkojen määrä 13 prosenttia. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella taksimatkojen korvaukset nousivat 31 prosenttia ja matkamäärä 19 prosenttia. Kela, Tietopaketti: sairausvakuutuksen matkakorvaukset. Julkaistu 10.4.2025. Saatavilla: (9.6.2025). https://tietotarjotin.fi/tietopaketti/2705642/tietopaketti-sairausvakuutuksen-matkakorvaukset Valtaosa terveydenhuoltoon tehdyistä matkoista tehdään kuitenkin siten, ettei matkasta makseta matkakorvauksia, sillä kustannukset jäävät alle omavastuun. Matkat kerryttävät kuitenkin vuotuista omavastuukattoa.  

Sairausvakuutuksen matkakorvaukset kohdentuvat etenkin iäkkäille ihmisille. Lähes puolissa korvatuista matkoista matkustaja oli vähintään 70-vuotias vuonna 2024. Sairastavuus lisääntyy iän myötä, ja iäkkäämmät ihmiset asuvat yhä useammin kotona tai kodinomaisessa hoitopaikassa. Mahdollisuudet käyttää julkisia kulkuvälineitä tai omaa tai läheisen autoa ovat usein heikentyneet. Tämän vuoksi iäkkäämmät henkilöt kulkevat nuoria yleisemmin taksilla, ja myös kiireellisen ambulanssikuljetuksen tarve on muita korkeampaa. Kuviosta 2 havaitaan, että sairausvakuutuksesta korvattujen matkojen osuus painottuu erityisesti 75–79-vuotiaisiin, joille on korvattu useimmin myös taksien käyttöä. 

Kuvio 2. Sairausvakuutuksesta korvatut matkat vuonna 2024 ikäryhmittäin ja kulkuvälineittäin. Lähde: Kansaneläkelaitos.  

Alla olevassa taulukossa 1 kuvataan Kansaneläkelaitoksen kustantamien taksimatkojen korvaukset ja korvauksien saajamäärät vuosina 2022–2024.  

Taulukko 1. Kansaneläkelaitoksen korvaamien taksimatkojen korvaukset ja saajat vuosina 2022, 2023 ja 2024. Lähde: Kansaneläkelaitos.  

Vuonna 2024 tehtiin yhteensä noin 3,7 miljoonaa korvattua taksimatkaa, joiden määrä nousi edellisestä vuodesta noin 6 prosenttia. Näistä 3,7 miljoonasta taksimatkasta tehtiin noin 2,9 miljoonaa matkaa henkilömallisella taksilla, 770 000 matkaa invataksilla ja noin 74 100 matkaa paaritaksilla.  

Vuonna 2024 kaikista noin 3,7 miljoonasta taksimatkasta jäi palveluntuottajien raporttien mukaan toteutumatta 0,08 prosenttia eli yhteensä 3 180 matkaa koko maassa. Palveluntuottajat maksoivat asiakkaille korvauksia muulla tavoin järjestetyistä matkoista yhteensä 41 290 euroa vuonna 2024. Eniten korvauksia asiakkaille maksettiin Uudenmaan maakunnan alueella muulla tavoin järjestetyistä matkoista ja vähiten Kymenlaakson ja Pohjanmaan maakunnissa. 

2.4.1  Enimmäishintasääntelyn tausta

Hallituksen esityksessä (HE 164/2017) on todettu, että matkakorvausmenojen ennakoitavuuden ja korvausmäärän kasvun hillinnän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla tulisi säätää 1 heinäkuuta 2018 lukien sairausvakuutuksesta korvattavan taksin käytön enimmäishinnasta ja enimmäiskorvausperusteesta. Vaikka Kansaneläkelaitos kilpailuttaisi sairausvakuutuksesta korvattavien matkojen hinnat yhdessä tilausvälityskeskustoiminnan kanssa, enimmäishinta ja enimmäiskorvausperuste tarvittaisiin alueille, joilla ei ole Kansaneläkelaitoksen kanssa sopimuksen tehnyttä tilausvälityskeskusta esimerkiksi kilpailutuksen viivästymisen vuoksi. Myös kilpailutetuilla alueilla enimmäishinnan avulla voitaisiin estää hintojen ennakoimaton nousu. Esityksessä on ehdotettu, että sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinta perustuisi matkakustannusten korvaamiseen varattuihin varoihin ja kuljetuksesta aiheutuviin kustannuksiin siten, että siihen sisältyisi kohtuullinen voitto. Enimmäishinta voisi olla valtakunnallinen tai se voisi olla myös erilainen valtakunnan eri alueilla riippuen esimerkiksi alueen yleisestä taksiliikenteen hintatasosta. Ehdotuksen taustalla on tilanne siitä, että mikäli yleinen taksipalvelujen hintataso eriytyisi maan eri osissa taksien hintasääntelyn vapauduttua liikennepalvelulain voimaantulon myötä, enimmäishintoja voitaisiin säätää erilaisia eri hintatason alueille. Etenkin aluksi, kun ei ollut vielä tiedossa, miten taksien kuluttajahinnat kehittyvät, yksi enimmäishinta olisi esityksen mukaan tarkoituksenmukainen. 

Määräaikaisesti 31.12.2026 saakka voimassa olevan sairausvakuutuslain 4 luvun 7 a §:n 1 momentin mukaan sairausvakuutuksesta korvattavasta taksimatkasta vakuutetulta perittävästä enimmäishinnasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Enimmäishinta perustuu korvauksiin käytettävissä oleviin varoihin ja kuljetuksesta aiheutuviin kustannuksiin siten, että siihen sisältyy kohtuullinen voitto. Sosiaali- ja terveysministeriön on asetusta ja sen muutoksia valmisteltaessa kuultava Kansaneläkelaitosta ja asianomaisia toimijoita edustavia järjestöjä. Pykälän 2 momentin mukaan kuljetuspalvelujen tuottaja, joka ajaa Kelan kanssa sopimuksen suorakorvausmenettelystä tehneen tilausvälityskeskuksen välittämiä taksimatkoja, voi veloittaa välityskeskuksen välittämistä matkoista enintään 1 momentissa tarkoitetun enimmäishinnan. Alueella, jolla ei ole sellaista tilausvälityskeskusta, enimmäishinta koskee taksimatkoja, joita koskevan palvelujen tuottajan kanssa Kansaneläkelaitos on tehnyt sopimuksen sairausvakuutuksesta korvattavien taksimatkojen ajamisesta. 

Määräaikaisesti 31.12.2026 saakka voimassa olevan 4 luvun 8 §:n 2 momentin mukaan taksin käytön korvausperusteena käytetään 7 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen taksien osalta 7 a §:n 1 momentissa tarkoitettua enimmäishintaa, jollei Kansaneläkelaitos ole sopinut palvelujen tuottajan kanssa enimmäishintaa edullisemmasta hinnoittelusta. Käytettäessä muuta taksia vakuutetulle maksetaan matkasta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Mikäli momentin sisältöä ei vakinaistettaisi lainsäädäntöön tai sen määräaikaista voimassaoloa ei jatkettaisi, astuisi 1.1.2027 alkaen voimaan momentin toistaiseksi voimassa oleva sanamuoto, jota ei ole vielä tähän mennessä sovellettu lainkaan. Sen mukaan taksin käytön korvausperusteena käytetään Kansaneläkelaitoksen palvelujen tuottajan kanssa sopimaa enimmäishintaa. Käytettäessä taksia, jonka palvelujen tuottajan kanssa Kansaneläkelaitos ei ole sopinut enimmäishinnasta, vakuutetulle maksetaan matkasta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. 

2.4.2  Kohtuullinen voitto

Edellä kuvatun mukaisesti sairausvakuutuslain 4 luvun 7 a §:n 1 momentin mukaan enimmäishinta perustuu korvauksiin käytettävissä oleviin varoihin ja kuljetuksesta aiheutuviin kustannuksiin siten, että siihen sisältyy kohtuullinen voitto. Esimerkiksi tiettyä tasoa kohtuulliselle voitolle ei ole määritelty erikseen. 

Owal Group Oy on sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta arvioinut enimmäishintasääntelyn eri näkökulmia ja vaihtoehtoja selvityksessään Ks. lisää Owal Group, Selvitys Kela-taksipalveluiden hintasääntelystä. 2025. Saatavilla: (19.5.2025). https://stm.fi/hanke?tunnus=STM003:00/2025 (tarkemmin alaluvussa 2.5.2). Selvityksessä hyödynnettyjen tietojen mukaisesti kohtuullisella voitolla voidaan tarkoittaa pääoman tuottovastetta, jota keskivertoyritys edellyttäisi harkitessaan palvelun tuottamista sen toimeksiannon keston ajan huomioiden samalla riskin suuruuden. Riskin suuruuteen vaikuttaa toimiala, palvelun tyyppi ja korvausjärjestelmän ominaispiirteet. Kela-taksimarkkinoilla toiminnan riskeihin lukeutuvat esimerkiksi polttoainekustannusten muutokset. Ks. lisää Owal Group, Selvitys Kela-taksipalveluiden hintasääntelystä. 2025. Saatavilla: (19.5.2025). https://stm.fi/hanke?tunnus=STM003:00/2025 

Chasen (1920) mukaan voitto on keskeinen taloudellisen toiminnan kannustin ja tekijä. Kohtuullinen voitto on sidoksissa kohtuulliseen hintaan. Kohtuullinen hinta syntyy tuotannon todellisista kustannuksista ja oikeudenmukaisesta voitosta. Kohtuulliseen voittoon liittyy markkinoilla toimijoiden määrä. Kohtuullista voittoa on rajoitettu esimerkiksi luonnollisten monopolien kohdalla (mm. vesilaitokset, julkinen liikenne), kun taas vapaassa kilpailussa, jossa tarjontaa on riittävästi, kohtuullisen hinnan voidaan katsoa syntyvän kilpailussa. Kohtuulliselle voiton määritelmälle ei ole järkevää asettaa yhtä tiettyä tasoa, vaan kohtuullisuutta tulee arvioida huomioiden erilaiset taustatekijät, alakohtaiset riskit ja ajallinen vaihtelu. Sopiva kohtuullinen voitto voi vaihdella hyvinkin paljon eri taustatekijöiden takia. Stuart Chase, What Is a Reasonable Profit? Journal of Accountancy 29(6) 1920, Article 2, s. 416–434. 

Markkinoilla, joilla kilpailua on vähemmän (esim. luonnolliset monopolit), kohtuullista voittoa on määritelty eri tavoin. Esimerkiksi raideliikennelain (1302/2018) 4 §:n 13 kohdassa määritetään kohtuullinen tuotto . Kohtuullisella tuotolla tarkoitetaan oman pääoman tuottoastetta, jossa otetaan huomioon palvelupaikan ylläpitäjälle aiheutunut mahdollinen riski ja joka vastaa viimeksi kuluneiden vuosien keskimääräistä tuottoastetta asianomaisella palvelutoimialalla.  

Vastaavasti sähkömarkkinalain (588/2013) 49 b §:n 1 momentin mukaan lain 49 ja 49 a §:ssä tarkoitetut tehtävät rahoitetaan erillisillä maksuilla, joita järjestelmävastaava kantaverkonhaltija on oikeutettu keräämään kantaverkkopalvelun, tasepalvelun ja sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttäjiltä. Maksuilla voidaan kattaa järjestelmävastaavalle kantaverkonhaltijalle tehtävien hoitamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset ja kohtuullinen voitto. Maksujen määräytymisperusteiden tulee olla tasapuolisia ja syrjimättömiä. Talousvaliokunta (TaVM 21/2018 vp) on pitänyt perusteltuna, että järjestelmävastaavalle kantaverkonhaltijalle maksettaviin korvauksiin on sisällytetty myös investointeihin ja riskitasoon suhteutettu pääoman kohtuullinen tuotto. Se on kuitenkin pitänyt tärkeänä, että maksujen perusteiden ja voiton kohtuullisuuden valvontaan kiinnitetään huomioita. 

Taksimarkkinat ovat kilpailulliset. Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain taksin käytön korvausperusteena käytettävästä enimmäishinnasta, jolla hillitään kustannusten nousua muun muassa sellaisessa tilanteessa, jossa Kansaneläkelaitoksen toteuttama taksitoimijoiden kilpailutus viivästyisi. Enimmäishintaa voidaan muuttaa esimerkiksi kuljetuksesta aiheutuvien kustannusten muuttuessa. Kustannusmuutoksia ja hintaan sisältyvää voittoa voidaan arvioida erilaisten tilastoaineistojen avulla. Enimmäishintasääntelyssä hyödynnetään taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksejä, joka sisältää tietoja eri kustannustekijöistä ja kuvaa kustannusten muutoksia ks. myös HE 164/2017, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta. . Näitä ovat palkat, välilliset palkat, polttoaineet, korjaus, huolto ja renkaat, pääoman poisto, korot, vakuutukset, liikennöimismaksut, ylläpito ja hallinto Tilastokeskus, Taksiliikenteen kustannusindeksi. Saatavilla: (23.5.2025); Traficom, Taksiliikenteen kustannusindeksi. Saatavilla: (23.5.2025).; ks. myös Traficom, Taksiliikenteen vaikutusten seuranta. Traficomin julkaisuja 3/2020. https://stat.fi/tup/kustannusindeksit/taksiliikenteen-kustannusindeksi.html . Tämä edistää asetuksella säädettävän enimmäishinnan (sis. kohtuullinen voitto) arviointia. Kustannusten muutokset sekä esimerkiksi erilaisten alakohtaisten riskien merkitys on mahdollista arvioida säädettäessä enimmäishinnasta. Enimmäishinnoista säädetään valtakunnallisesti yhteneväisesti.  

Enimmäishintasääntelyn ja kohtuullisen voiton tehtävä on rajata voitto niin, että sairausvakuutuslain mukaiset julkisesti tuetut taksimatkat eivät mahdollista hintojen nostamista yli kilpailullisten markkinoiden hintatason. Sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinta perustuu matkakustannusten korvaamiseen varattuihin varoihin sisältäen kohtuullisen voiton. Enimmäishintasääntelyn tehtävä on kustannusten nousun hillitseminen ja hoidon saavutettavuuden turvaaminen eri alueilla.  

Edellä kuvatun lisäksi myös Owal Groupin selvityksen Owal Group, Selvitys Kela-taksipalveluiden hintasääntelystä. 2025. Saatavilla: (19.5.2025). https://stm.fi/hanke?tunnus=STM003:00/2025 perusteella voidaan todeta, ettei sairausvakuutuksesta korvattavan taksin käytön kohtuullista voittoa ole mahdollista määritellä yksiselitteisesti (esim. tietty prosenttiosuus). Käytännössä Kansaneläkelaitoksen korvaamien taksipalveluiden kilpailuttamisella voidaan kuitenkin turvata kohtuullisen voiton toteutuminen: kilpailluilla markkinoilla tarjousten voidaan katsoa sisältävän kohtuullisen voiton. Tähän mennessä Kansaneläkelaitoksen kilpailuttamat hinnat ovat alittaneet säädetyn enimmäishinnan, ja hinnat ovat muodostuneet markkinahintojen mukaisesti.  

2.4.3  Kela-taksipalveluiden kilpailutus

Kansaneläkelaitos kilpailuttaa sairausvakuutuksesta korvattavien taksimatkojen palveluntuottajat, tilausvälityskeskukset. Kilpailutus toteutetaan maakunnittain Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Ensimmäiset koko maata koskeneet (pl. Ahvenanmaan maakunta) kilpailutukset toteutettiin 17 maakunnassa keväällä 2018, ja kilpailutuksen voittaneet tilausvälityskeskukset aloittivat toimintansa liikennepalvelulain voimaantulopäivänä eli 1.7.2018. Kilpailutuksen kohteena on sopimus, jolla tuotetaan sairausvakuutuksesta korvattavat taksikyydit kunkin maakunnan alueella. Sopimus sisältää henkilökuljetusten tilausten vastaanoton, yhdistelyn, välityksen, kuljetuspalvelujen järjestämisen ja valvonnan sekä maksuliikenteen ja raportoinnin. Sopimus tehdään määräajaksi. Sopimukset ovat olleet kestoltaan 3–4 vuotta ja ne ovat sisältäneet 1 tai 1+1 optiovuotta.Tarjoaja pääsee hintavertailuun, kun se läpäisee asetetut laatuvaatimukset ja tämän jälkeen edullisimman tarjouksen tehnyt voittaa. Palveluntuottaja saa korvauksen antamansa tarjouksen mukaisesti. Kansaneläkelaitos asettaa palvelun laadulle sopimuksessa ja palvelunkuvauksessa määritellyn minimivaatimustason.  

Asetuksella säädettävä enimmäishinta toimii kilpailutuksissa hintojen ylärajana eikä Kansaneläkelaitos voi tehdä sopimuksia enimmäishintaa korkeammista taksimatkojen hinnoista. Lisäksi enimmäishinta toimii sairausvakuutuksesta korvattavien taksimatkojen hintakattona myös sellaisessa poikkeustilanteessa, jossa jollakin kilpailutusalueella ei olisi Kansaneläkelaitoksen kilpailuttamaa palveluntuottajaa. Tällöin Kansaneläkelaitos voisi tehdä suorakorvaussopimuksia kuljetuspalveluntuottajien kanssa enintään asetuksen mukaisella enimmäishinnalla. Näin sairausvakuutuksesta korvattavien taksimatkojen korvausmenot ovat paremmin ennakoitavissa myös poikkeavissa tilanteissa, eivätkä menot muodostuisi kohtuuttoman suuriksi. 

Sopimuskauden ensimmäisenä vuonna 2022 palveluntuottajien kilpailutuksella säästettiin valtioneuvoston asetuksessa säädettyyn enimmäishintaan nähden noin 72 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 noin 79 miljoonaa euroa. Kaikkiaan kilpailutuksen myötä säästöprosentti on noin 24 prosenttia vuoden 2024 tasossa. Toisin sanoen kustannuksia maksettiin 24 prosenttia vähemmän, kuin jos taksimatkojen hinnat olisivat olleet valtioneuvoston asetuksen enimmäishintojen mukaisia. 

Taksipalveluiden kilpailutusta voidaan pitää erityisenä siitä syystä, että taksimarkkinat ovat kaksipuoliset markkinat, jossa kuluttajien ja yritysten kaupankäynnin mahdollistavat niiden välissä toimiva välitysalusta, eli välityspalvelu. Kansaneläkelaitoksen järjestämässä kilpailutuksessa välitysalustat tuottavat sekä välityspalvelun että järjestävät taksikyytien tuottamisen palkkaamalla taksinkuljettajia tai ostamalla taksiyrittäjiltä kuljetuspalveluita. Elisa Luukkonen, Taksipalveluiden julkinen kilpailutus. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 8/2021. Saatavilla: (26.5.2025). https://www.kkv.fi/uploads/sites/2/2021/11/2021-kkv-selvityksia-8-2021-taksipalveluiden-julkinen-kilpailutus.pdf Kansaneläkelaitoksen taksipalveluiden hankinnassa onkin tunnistettu haasteita. Näitä ovat kustannuksiin liittyvä epävarmuus pitkien sopimusten kohdalla (riittämätön tai liian suuri korvaus), mahdollisuus huutokaupan voittaneen välityspalvelun kannusteesta tuottaa minimilaatua tai kuljettajilta mahdollisesti puuttuva kannustin ajaa Kela-kyytejä, mikäli tilausvälityskeskus ei voi määrätä taksiyrittäjiä ajamaan kyytejä. Myös välityspalveluiden ja taksiyrittäjien keskinäisillä eksklusiivisilla sopimuksilla voi olla vaikutuksia markkinarakenteeseen, markkinoiden tehokkuuteen sekä taksiyrittäjien hyvinvointiin. Huutokauppa voi myös mahdollisesti johtaa tilausvälityskeskusten alueelliseen monopoliin. Elisa Luukkonen, Taksipalveluiden julkinen kilpailutus. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 8/2021. Saatavilla: (26.5.2025). https://www.kkv.fi/uploads/sites/2/2021/11/2021-kkv-selvityksia-8-2021-taksipalveluiden-julkinen-kilpailutus.pdf 

Kela-taksipalveluiden kilpailutusta on kaikkineen mahdollista kehittää ilman, että lainsäädäntöön tehdään muutoksia. Kansaneläkelaitos on muun muassa nykyisellä sopimuskaudella valinnut alueille kaksi palveluntuottajaa, joista asiakas voi valita haluamansa palveluntuottajan. Muutoksella on arvioitu voivan olla positiivisia vaikutuksia myös markkinoiden toimintaan. Ks. lisää kilpailutusta koskevista aiemmista selvityksistä: Elisa Luukkonen, Taksipalveluiden julkinen kilpailutus. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 8/2021. Saatavilla: (26.5.2025); Elisa Luukkonen, Kela-taksien kilpailutuksella on suuri vaikutus taksimarkkinoihin. Kelan tutkimusblogi, 10.2.2022. (10.4.2025); KPMG, Arviointi KELA:n hankintamenettelystä taksivälityspalveluissa. 15.4.2020. Saatavilla: (13.6.2025). https://www.kkv.fi/uploads/sites/2/2021/11/2021-kkv-selvityksia-8-2021-taksipalveluiden-julkinen-kilpailutus.pdf 

2.5.1  Selvitykset ja kyselyt

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmakirjauksen mukaan osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta valmisteltiin erillisinä asioina parlamentaarisessa komiteassa monikanavarahoituksen purkaminen. Parlamentaarisen työryhmän valmistelun tueksi sosiaali- ja terveysministeriössä laadittiin Monikanavarahoituksen purkamisen valmistelun virkamiesselvitys Monikanavarahoituksen purkamisen valmistelun virkamiesselvitys. Sosiaali- ja terveysministeriö 7.6.2021. Saatavilla: (13.6.2025). https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=8331100f-8cc3-4dee-a3c4-ab26abfcbff5 . Muiden kuin ensihoidon matkojen matkakorvausten osalta selvityksessä arvioitiin kahta vaihtoehtoista rahoitusmallia: valtion rahoitusosuus siirtyisi hyvinvointialueiden vastuulle vakuutettujen rahoitusosuuden säilyessä sairausvakuutuksessa, tai matkakorvaukset lakkaisivat kokonaan sairausvakuutuksesta ja rahoitusvastuu siirtyisi kokonaisuudessaan hyvinvointialueille. Virkamiesselvityksessä todetaan, että mikäli matkakorvauksista ei jatkossa säädettäisi sairausvakuutuslaissa, niistä tulisi kuitenkin säätää edelleen lain tasolla asiakkaan enimmäismaksuosuuden osalta sekä sen osalta, mihin terveydenhuollon palveluun päästäkseen asiakkaalla on oikeus saada korvausta.  

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallituskaudella asetettu monikanavarahoituksen purkamisen parlamentaarinen työryhmä totesi 17.11.2021 päivätyssä loppuraportissaan Monikanavarahoituksen purkamisen parlamentaarisen työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2021. Saatavilla: VN_16946_2021-STM-26+Monikanavarahoituksen+purkamisen+parlamentaarisen+työryhmän+loppura+2099679_993750 (13.6.2025). https://stm.fi/documents/1271139/2013549/VN_16946_2021-STM-26+Monikanavarahoituksen+purkamisen+parlamentaarisen+ty%C3%B6ryhm%C3%A4n+loppura+2099679_993750_0.pdf/0b1a2368-e579-bab2-241e-dcf9d1b57bc1/VN_16946_2021-STM-26+Monikanavarahoituksen+purkamisen+parlamentaarisen+ty%C3%B6ryhm%C3%A4n+loppura+2099679_993750_0.pdf?t=1637230555294_0.pdf , että muiden kuin ensihoidon matkakorvausten osalta rahoitusvastuun siirto hyvinvointialueille voi tulla ajankohtaiseksi, kun hyvinvointialueiden toiminta on käynnistynyt ja vakiintunut. Loppuraportin mukaan on kuitenkin tärkeää seurata sote-uudistuksen toimeenpanon edistymistä myös matkakorvauksia koskevien päätösten kohdalla ja turvata keskitetty toimeenpano.  

Taksiyrittäjille suunnatussa kyselyssä vastaajista (N=844) noin kaksi kolmasosaa ilmoitti ajavansa Kela- tai sote-kuljetuksia ja 40 prosenttia koulukuljetuksia. Monet vastaajat ilmoittivat haluavansa ajaa aiempaa enemmän julkisesti tuettuja kyytejä, kuten Kela-kuljetuksia, vaikka niistä saatu korvaus oli usein muita kyytejä pienempi. Kyselyn avoimissa vastauksissa annettiin paljon kielteistä palautetta julkisesti tuettujen kyytien kilpailutuksesta. Monien vastaajien mukaan välityspalveluiden tekemät tarjoukset ovat niin pieniä, että taksiyrittäjät joutuvat ajamaan kyytejä olemattomalla katteella tai jopa tappiollisesti. Selvästi suurin osa vastaajista arvioi, että Kela-kuljetuksista saatava korvaus oli pienempi verrattuna muihin välityspalvelun kautta saatavien kyytien korvauksiin. Koulukuljetusten ja sote-kuljetusten osalta korvaus arvioitiin suhteessa paremmaksi verrattuna Kela-kuljetuksiin. Arviot olivat vastaavat verrattuna tolpalta saatujen kyytien korvauksiin. Kyselyssä pienet katteet nähtiin ongelmana erityisesti pienillä paikkakunnilla, joissa julkisesti tuettujen kyytien osuus on merkittävä. Tämä nähtiin keskeisenä kysymyksenä toiminnan jatkamisen mielekkyyden ja esimerkiksi kaluston päivittämisen näkökulmista. Ratkaisuna ehdotettiin esimerkiksi välityskeskusten ja taksiliikenteen erillistä kilpailuttamista sekä laadun ja varmuuden painottamista enemmän kilpailutuksessa. Mika Saastamoinen – Anni Väättänen – Antti Sieppi, Taksiyrittäjien näkemyksiä taksimarkkinasta. Kilpailu- ja kuluttajaviraston Tutkimusraportteja 8/2023. 

Invalidiliitto toteutti kyselyn Invalidiliitto, Kelan taksimatkojen tyytyväisyyskyselyn tuloksia. 3.1.2023. Saatavilla: (21.3.2025). https://www.invalidiliitto.fi/ajankohtaista/kelan-taksimatkojen-tyytyvaisyyskyselyn-tuloksia Kela-taksimatkojen toimivuudesta marraskuussa 2022. Kyselyyn vastasi 134 henkilöä. Kyselyyn vastanneista henkilöistä 51 prosenttia oli yleisesti tyytyväisiä Kelan järjestämiin taksipalveluihin, kun tyytymättömiä oli 49 prosenttia. Invalidiliiton mukaan vastaajista 52 prosentilla oli vakiotaksioikeus, millä se näkee olevan yhteyttä tyytyväisyyteen. Sen mukaan tyytyväisyys palveluihin liittyi hyvään asiakaspalveluun sekä luotettaviin kuljettajiin. Lisäksi aikataulujen pitävyys ja toivetaksi-menettely nousivat esille avoimissa vastauksissa tyytyväisyyttä edistävinä asioina.  

Vastaavasti tyytymättömyyttä aiheutti kyselyn mukaan muun muassa epävarmuus aikatauluista ja erityisemmin myöhästely tai taksin saapumatta jääminen. Ongelmana nähtiin myös ison esteettömän ajoneuvon saatavuuden epävarmuus. Kotiinpaluun aikataululla oli vastaajille merkitystä, sillä monella on muita suunniteltuja menoja vastaanoton jälkeen tai asiakas voi olla väsynyt vastaanoton jälkeen. Lisäksi turvallisuuteen liittyvät ongelmat laskivat tyytyväisyyttä palveluun. Kyselyssä lakisääteinen 25 euron omavastuu per suunta ja 300 euron vuotuinen katto koettiin liian korkeana kustannuksena. Lisäksi kyselyvastauksissa näkyi epävarmuus siitä, peritäänkö omavastuu oikein erityisesti lyhyillä matkoilla.  

Invalidiliitto tuo esille kyselyn perusteella huomioita jatkokehittämistä varten. Näitä ovat esimerkiksi isojen esteettömien ajoneuvojen riittävyys myös jatkossa, kyytien järjestyminen lyhyille matkoille, omavastuujärjestelmän hallinnan varmistaminen, asiakaspalautteen merkitys, kilpailutuksien vaikutukset palvelujen laatuun ja rekisteröitymismenettely kilpailutuksen vaihtoehtona. 

Myös Kansaneläkelaitos kartoitti Kela-takseja käyttävien asiakkaiden kokemuksia keväällä 2023 Ks. Kela, Kela-taksin asiakkaat pääosin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tiedote 16.6.2023. Saatavilla: (9.6.2025). https://www.kela.fi/ajankohtaista/kela-taksin-asiakkaat-p%25C3%25A4%25C3%25A4osin-tyytyv%25C3%25A4isi%25C3%25A4-saamaansa-palveluun . Kysely lähetettiin satunnaisesti valituille asiakkaille, jotka olivat käyttäneet Kela-taksia ajalla 27.2.–19.3.2023. Tekstiviestitse lähetettyyn kyselyyn vastasi noin kolmasosa niistä 20 000 henkilöstä, joille se oli lähetetty. Kyselyn tulosten mukaan valtaosa asiakkaista oli tyytyväisiä saamaansa palveluun.  

Asiakkaiden antamien arvosanojen keskiarvo oli 8,8 asteikolla 0–10. Asiakkaat arvioivat kokemuksensa vähintään 9:n arvoiseksi peräti kahdeksassa maakunnassa. Heikoimmaksi kokemus arvioitiin Uudellamaalla (keskiarvo 7,9). Avoimien vastausten perusteella asiakkaan kokemukseen vaikuttavat merkittävästi muun muassa aikataulut, luotettavuus ja asiakaspalvelu. Sovitusti saapuva ja luotettavasti ajallaan perille ehtivä kuljetus yleensä lisää asiakastyytyväisyyttä. Peruuntunut tai myöhässä oleva kuljetus vastaavasti heikentää asiakastyytyväisyyttä. 

Vastaavaan keväällä 2025 toteutettuun kyselyyn Ks. Kela, Asiakkaat ovat aiempaa tyytyväisempiä Kela-takseihin. Tiedote 12.5.2025. Saatavilla: (9.6.2025). https://www.kela.fi/ajankohtaista/asiakkaat-ovat-aiempaa-tyytyvaisempia-kela-takseihin vastasi kolmasosa niistä 40 000 asiakkaasta, jotka olivat käyttäneet Kela-taksia ajalla 24.2.–16.3.2025. Kyselyssä asiakkaita pyydettiin arvioimaan taksipalvelua asteikolla 0–10. Arvosanojen keskiarvoksi muodostui 9,2. Keväällä 2025 parhaat arvosanat annettiin Kainuussa, jossa keskiarvo oli 9,5. Heikoimmaksi keskiarvo jäi Uudellamaalla, mutta myös Uudellamaalla keskiarvo (8,8) oli selvästi parempi kuin vuonna 2023.  

Kyselyn avoimissa vastauksissa asiakkaat antoivat myönteistä palautetta erityisesti kuljettajien ystävällisyydestä, turvallisuuden tunteesta ja matkustamisen sujuvuudesta. Kielteistä palautetta annettiin muun muassa myöhästymisistä ja haasteista kyytien saamisessa. Tärkeimmiksi asiakaskokemukseen vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat aikataulujen pitävyys ja asiakaspalvelun laatu. 

2.5.2  Owal Group Oy:n selvitys Kela-taksipalveluiden hintasääntelystä

Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi Owal Group Oy:lta (2025) selvityksen Owal Group, Selvitys Kela-taksipalveluiden hintasääntelystä. 2025. Saatavilla: (19.5.2025). https://stm.fi/hanke?tunnus=STM003:00/2025 Kela-taksipalveluiden hintasääntelystä. Selvityksen päätavoitteena oli arvioida Kela-taksipalveluiden sääntelyn erityiskysymyksiä siitä näkökulmasta, miten voitaisiin turvata kustannustehokkaan ja laadukkaan Kela-taksipalvelun toteutuminen. Selvitys tehtiin monimenetelmällisesti, ja tiedonkeruu koostui dokumenttianalyysistä, haastattelututkimuksista sekä sähköisistä kyselyistä. Selvitys toteutettiin joulukuun 2024 ja helmikuun 2025 välisenä aikana.  

Dokumenttiaineistoon kuului muun muassa erilaisia selvityksiä, arviointeja ja lausuntoja. Selvitystyötä varten haastateltiin julkisen sektorin toimijoita, etujärjestöjä sekä yhdistyksiä. Selvityksessä toteutettuun sähköiseen kyselyyn vastauksia saatiin yhteensä 766 henkilöltä. Vastaajista 81 prosenttia oli taksiyrittäjiä tai muita liikenteenharjoittaja ja 16 prosenttia taksinkuljettajia. Vastaajista tilausvälityskeskusten edustajia oli vain yksi prosentti. Vastauksia saatiin 1–24 kaikista maakunnista (pl. Ahvenanmaan maakunnasta vastauksia ei ollut ollenkaan). Lisäksi järjestettiin täydentävä kysely. 

Selvityksen mukaan nykyinen enimmäishintasääntely koetaan pääasiassa toimivaksi. Selvityksen haastatteluissa tuotiin esille, että Kela-taksijärjestelmän toimivuus sekä luotettavuus on yleisesti hyvällä tasolla. Enimmäishintasääntely koetaan pääasiassa tarkoituksenmukaisena keinona kustannusten hillinnässä ja ennakoitavuudessa. Tutkimuksessa esitettiin kuitenkin myös kritiikkiä enimmäishintasääntelyn tarpeellisuudesta, kun palvelut hankitaan kilpailluilta markkinoilta. Enimmäishintasääntely ei välttämättä tuo tällöin lisäarvoa ja joissakin tapauksissa tarjoajat voivat katsoa enimmäishinnan olevan niin sanottu kattohinta, joka palvelusta voidaan maksaa. Toisaalta selvityksen mukaan kilpailutus ilman hintasääntelyä voi nostaa kustannuksia sellaisilla alueilla, joilla ei synny aitoa kilpailua. Vastaavasti alueilla, joilla kilpailua on enemmän, voisi kustannustaso laskea. Kyselyn perusteella taksiyrittäjät kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa nykyisessä mallissa työskentelynsä hinnoitteluun.  

Enimmäishintasääntelystä luopumiseen liittyy selvityksen perusteella kaikkineen niin mahdollisia hyötyjä kuin haittoja sekä riskejä. Sen poistaminen ei yksin ratkaise nykyisen järjestelmän haasteita. Esitettyjä enimmäishintasääntelystä luopumiseen liittyviä hyötyjä ovat esimerkiksi markkinoiden mahdollinen tehostuminen ja hintojen aleneminen. Mahdollisia haittoja ja riskejä taas olisivat esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen hallinnollisen taakan kasvu, vaikutus muiden julkisesti tuettujen kyytien hintojen nousuun, Kela-kyytien hintojen nousu sekä paikalliset vaikutukset (hyötyjä ja haittoja). Selvityksessä esitettyjä vaihtoehtoja enimmäishintasääntelyn kehittämiseksi ovat esimerkiksi vähimmäishinta, hinnoittelun porrastaminen matkan pituuden ja ajankohdan mukaan sekä dynaaminen hinnoittelu. 

Selvityksessä todetaan enimmäishintaan sisältyvän kohtuullisen voiton arvioinnin olevan haasteellista tai jopa mahdotonta. Kohtuullisen voiton toteutumisessa on alueellisia eroja sekä eroja liittyen ajoneuvotyyppeihin. Kohtuullisen voiton arvioinnissa tulisi määritellä, kenen voittoa tavoitellaan. Erityisen ongelmallisena kyselyssä näyttäytyi kilpailutusmalli, jossa välityskeskus tarjoaa palvelun tuottamista koskevan hinnan. Kyselyvastaajat, joista suurin osa oli taksiyrittäjiä, kokivat, että järjestelmä hyödyttää tilausvälityskeskuksia, joilla ei myöskään ole suurta riskiä voittojen menettämisestä. Sen sijaan riski kustannusten kasvusta ja voittojen menettämisestä tulee pääasiassa taksiyrittäjälle. 

Korvauksien riittämättömyys näkyy selvityksen perusteella erityisesti esteettömien ajoneuvojen hankinta- ja ylläpitokustannuksissa. Kyselyssä moni taksiyrittäjä kertoi jättäneensä hankkimatta tai joutuneensa luopumaan esteettömästä ajoneuvosta korkeista kustannuksista johtuvista syistä. Selvityksessä hyödynnettyjen tietojen mukaan noin 30 prosenttia kaikista taksiliikenteen ajoneuvoista on ollut esteettömiä vuosina 2018–2023. Esteettömien ajoneuvojen keski-ikä oli 4,68 vuotta vuonna 2023, kun taas tavallisten ajoneuvojen ikä oli 4,09: ajoneuvojen keski-ikä on kasvanut vuosittain. (ks. myös alaluku 2.1). 

Osa haastateltavista ja kyselyihin vastanneista toi esille, että kohtuullisen voiton tulisi kattaa kaikki palvelun tuottamisesta syntyvät kustannukset. Lisäksi sen tulisi mahdollistaa tarpeen vaatiessa ajoneuvojen uusiminen ja päivittäminen. Toisaalta osa haastateltavista ilmaisi, että Kela-taksimarkkinoilla riski kysynnän heikkenemisestä on vähäinen, mikä voisi perustella matalampaakin voittoprosenttia tulojen vakauden vuoksi. Osa tutkimukseen osallistuneista taas toi esille, että kohtuullinen voitto voitaisiin määritellä prosentuaalisena osuutena liikevaihdosta tai kustannuksista. Ehdotettuja osuuksia olivat 5–10 prosenttia ja 15–30 prosenttia. Toisaalta selvityksen aineistossa myös kyseenalaistettiin kohtuullisen voiton määrittelyn tarvetta, sillä riittävän kilpailun tilanteessa markkinat määrittelevät kannattavan hinnan. Näin tilausvälityskeskusten tehtävänä on määritellä tarjouksessa hinta, jolla palvelun tuottamisesta jää kohtuullinen voitto. Jos taas enimmäishintasääntely määrittää hinnat, on kohtuullisen voiton toteutuminen tärkeää palvelun jatkuvuuden ja saatavuuden varmistamiseksi. 

Haastatteluissa tuotiin esille, että pitkät yhdensuuntaiset siirtymät ja lyhyet kyydit haastavat kyytien ajamisen kannattavuutta. Erityisesti haja-asutusalueilla kannattavuuden kannalta pitkät siirtymät ovat ongelmallisia. Haasteita tuovat myös logistisesti hankalat alueet, kuten saaristossa tehtävät matkat. Toisaalta taksialan toimijat arvioivat autojen saatavuuden kuitenkin hyväksi suurimmalla osalla alueita. Selvityksessä hyödynnettyjen Kansaneläkelaitoksen vuosien 2022–2024 tilastotietojen mukaan palveluntuottajista johtuvista syistä peruuntuneiden kyytien osuus kaikista matkoista on pieni. Osuus on vain 0,4 peruuntunutta kyytiä tuhatta matkaa kohden koko maan tasolla (ks. myös alaluku 2.3.3). Kyytien peruuntumissa on jonkin verran alueellisia eroja, mutta tilanne esimerkiksi Uudellamaalla on parantunut tarkasteluajanjaksolla. 

Selvityksen mukaan Kela-kyytien kannustavuutta voisi parantaa ja turvata esimerkiksi niin, että Kansaneläkelaitoksen tulisi hoitaa omavastuun perintä. Selvityksen mukaan Kela-kyydit tulisi myös hinnoitella samalla tasolle tai korkeammalle kuin muut julkisesti tuetut kyydit. Muita selvityksessä esitettyjä ehdotuksia ja muutoksia ovat esimerkiksi tilausvälityskeskusten roolin arviointi. Lisäksi ehdotetaan, että välityspalvelut kilpailutettaisiin erillään varsinaisista Kela-kuljetuspalveluista. Se mahdollistaisi selvityksen mukaan sen, että välityspalvelun hinnoittelu olisi erillään Kela-kyydin toteuttamisesta, ja molemmat toimijat voisivat osallistua tuottamiensa palvelujen hinnoitteluun. 

Kaikkineen selvityksessä esitetään useita erilaisia suosituksia ja tuloksia, joista merkittävä osa ei kuulu tämän esityksen alaan. Selvitystä hyödynnetään kuitenkin myös jatkossa esimerkiksi enimmäishintasäätelyä koskevan valtioneuvoston asetuksen valmistelun yhteydessä. Lisäksi ehdotuksia on mahdollista tarkastella joiltakin osin Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemassa kilpailutuksessa. 

4.2.1  Taloudelliset vaikutukset

4.2.2  Ympäristövaikutukset

Sähköinen kalusto on yleistynyt taksiliikenteessä. Vuoden 2020 alussa sähköisiä takseja (täyssähköautoja tai ladattavia hybridejä) oli noin 129, kun vuoden 2023 lopulla niitä oli noin 2 600 Traficom, Taksiliikennemarkkinoiden tilannekuva. Julkaistu 28.06.2023, päivitetty 20.05.2025. Tieto.Traficom. Saatavilla: (9.6.2025). https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/taksiliikennemarkkinoiden-tilannekuva . Sähköautot ja hybridit muodostivat vuonna 2024 noin kolmasosan kaikkien taksien käyttövoimasta, mutta yli puolet takseista oli kuitenkin dieselkäyttöisiä Suomen Taksiliitto. Taksimarkkinoiden tilannekuva. 2025. Saatavilla: (19.6.2025). Esitetyt tiedot perustuvat Traficomin vuoden 2024 tietoihin. https://www.taksiliitto.fi/wp-content/uploads/2025/02/Taksiliitto_kaaviot_2025_ruutu.pdf . Kansaneläkelaitoksen korvaamia taksimatkoja ajettiin puhtailla ajoneuvoilla noin 24 miljoonaa kilometriä vuonna 2024. Ajettujen kilometrien määrä on noin kolminkertaistunut verrattaessa vuoden 2024 lukuja vuoden 2023 lukuihin. Joulukuussa 2024 Kansaneläkelaitoksen korvaamissa taksimatkoissa oli toiminnassa yhteensä noin 2 000 puhdasta ajoneuvoa. Vuonna 2024 taksimatkoista 5 prosenttia oli yhdisteltyjä. Matkojen yhdistely paitsi hillitsee korvausmenoja myös vähentää ajokilometrejä.  

Taksimarkkinoilla toimivien ajoneuvojen keski-ikä on ollut vuoden 2023 lopulla 4,26 vuotta. Esteettömät ajoneuvot ovat keskimäärin tavanomaisia ajoneuvoja vanhempia. Owal Groupin selvityksessä tuodaan esille kohtuullisen voiton arvioinnin yhteydessä, että erityisesti esteettömien ajoneuvojen hankinta- ja ylläpitokustannuksien osalta nykyinen järjestelmä ei mahdollista erityisesti taksiyrittäjien näkökulmasta riittävää korvausta Owal Group, Selvitys Kela-taksipalveluiden hintasääntelystä. 2025. Saatavilla: (19.5.2025). https://stm.fi/hanke?tunnus=STM003:00/2025 , ja samanlaisia vaikutuksia voisi olla myös koskien investointeja puhtaisiin ja energiatehokkaisiin ajoneuvoihin.  

Esityksessä ehdotetuilla muutoksilla ei arvioida olevan suoria vaikutuksia ympäristöön. Taksimarkkinat ovat kilpailulliset ja palvelujen hinnat syntyvät Manner-Suomessa kilpailutuksen kautta nykytilanteessa. Muutokset taksimarkkinoilla, kuten puhtaiden ajoneuvojen käytön yleistyminen, heijastuvat myös Kela-takseihin. Korvauksien suuruudesta säädettäisiin myös jatkossa valtioneuvoston asetuksessa. 

4.2.3 Muut ihmisiin kohdistuvat ja yhteiskunnalliset vaikutukset 

5.1.1  Enimmäishintasääntelystä luopuminen

Esityksen valmistelun yhteydessä on arvioitu myös muita toteuttamisvaihtoehtoja vakuutettujen tekemien, sairausvakuutuksesta korvattavien taksimatkojen toteutumisen turvaamiseksi.  

Yksi vaihtoehto on enimmäishintasääntelystä luopuminen. Tällöin enimmäishinnasta ei enää säädettäisi sairausvakuutuslaissa ja enimmäishintaa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa, vaan markkinat määrittelisivät matkan hinnan. Sairausvakuutuksesta korvattaisiin vakuutetulle taksin käytön kustannus kohtuullisin osin. Tämä tarkoittaisi perusoikeusmyönteisellä laintulkinnalla täyden hinnan korvaamista vakuutetun omavastuun ylittävältä osalta. Mikäli enimmäishintasääntelyä korvattaville taksimatkoille ei enää olisi, kilpailutuksissa ei olisi hinnoille ylärajaa, jolloin hinnat mahdollisesti nousisivat ja korvauksille varattujen varojen riittävyyden arvioiminen vaikeutuisi. 

Tilanteesta saattaisi aiheutua myös kotitalouksille nykyistä enemmän kustannuksia, mikäli taksimatkan kustannukset ylittäisivät sairausvakuutuslain 4 luvun 8 §:n 1 momentin mukaiset kohtuullisena pidetyt kustannukset ja asiakkaalle jäisi enemmän maksettavaa kuin nykyinen omavastuun määrä. Kotitalouksiin kohdistuva matkakustannusten kasvu voisi vaikuttaa tosiasiallisesti hoitoon pääsyyn, mikä voisi heikentää perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaisen oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin toteutumista.  

Enimmäishintasääntelyä on kritisoitu edellä kuvatulla tavalla erityisesti siitä näkökulmasta, että taksiala on lähtökohtaisesti markkina, jolla on olemassa kilpailua. Kilpailluilta markkinoilta tapahtuva palveluiden hankkiminen voi perustua selkeästi markkinamekanismin varaan, eli kustannustaso asettuu kilpailluilla markkinoilla tasolle, jolla tarjoajat pystyvät toimimaan ja jonka ostaja on valmis maksamaan. Lisäksi enimmäishintasääntely voi Owal Group Oy:n (2025) selvityksessään haastattelemien asiantuntijoiden mukaan joissain tapauksissa jopa nostaa hintatasoa, jos tarjoajat katsovat enimmäishinnan olevan niin sanottu kattohinta, joka palvelusta ollaan valmiita maksamaan. Enimmäishintasääntely voi myös selvityksen mukaan rajoittaa kilpailua, estää markkinoiden joustavaa toimintaa sekä välillisesti heikentää Kela-kyytien kannustavuutta. Owal Group, Selvitys Kela-taksipalveluiden hintasääntelystä. 2025. Saatavilla: (19.5.2025). https://stm.fi/hanke?tunnus=STM003:00/2025 Voimassa olevan sopimuskauden mukaisesti jokaisessa maakunnassa on kaksi palveluntuottajaa, ja kilpailutukseen on saatu riittävästi tarjouksia. Kilpailutuksen kautta saadut sopimukset ovat alittaneet säädetyt enimmäishinnat, eikä viitteitä esimerkiksi kattohinnan hintoja nostavasta vaikutuksesta ole toistaiseksi ollut.  

Kilpailutus ilman hintasääntelyä voisi myös nostaa kustannuksia erityisesti niillä alueilla, joilla ei syntyisi aitoa kilpailua taksialan toimijoiden välille. Hintasääntelyllä voidaan siten katsoa olevan myös hintojen nousua hillitsevää vaikutusta, erityisesti niillä alueilla, joilla luontevaa kilpailua ja siten markkinamekanismin määrittämää luonnollista hintaa ei syntyisi. ks. myös Owal Group, Selvitys Kela-taksipalveluiden hintasääntelystä. 2025. Saatavilla: (19.5.2025). https://stm.fi/hanke?tunnus=STM003:00/2025 Enimmäishintasääntely turvaa myös esimerkiksi sellaisia tilanteita, joissa kilpailutuksen kautta ei ole saatu tehtyä sopimusta palveluntuottajan kanssa tai palveluntuottaja ei enää pystyisi tuottamaan palvelua kesken sopimuskauden. Näin julkisesti tuetuille Kela-taksikyydeille olisi olemassa kattohinta.  

Enimmäishintasääntelystä luopumisella saattaisi olla matkakorvauskustannuksia nostava vaikutus, etenkin jos taksimatkojen hinnat muodostuisivat täysin markkinaehtoisesti. Korvauskustannusten noustessa myöskään matkojen yhdistelyllä ei saataisi nykyisen kilpailutuksen aikaansaamia säästöjä. Matkakorvauskustannusten kehitystä ei pystyttäisi todennäköisesti myöskään yhtä luotettavasti ennakoimaan tai arvioimaan. Ilman enimmäishintasääntelyä ei olisi sellaista mekanismia, jolla voitaisiin estää julkisista varoista korvattavien matkakustannusten hallitsematon nousu. Myös yleisesti taksimarkkinoiden sääntelyä koskeva uudistus on nostanut palvelujen hintoja joillakin alueilla, ja myös kuljetuksista saatava tulo on voinut vähentyä Jan Jääskeläinen – Samuli Leppälä – Anni Väättänen, Effects of Taxi Market Deregulation: Evidence from a Natural Experiment. Working Papers 2/2023. Finnish Competition and Consumer Authority (KKV). . Kilpailun avautuminen ja sen vaikutus hintoihin ei ole toiminut siten kaikilla alueilla samalla tavoin. Sairausvakuutuslaissa enimmäishintasääntelystä kokonaan luopumisella olisi siten todennäköisesti eri alueilla erilaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia.  

Ahvenanmaan maakunnassa Kansaneläkelaitoksen korvaamat taksimatkat korvataan enimmäishintasääntelyn perusteella. Kansaneläkelaitos on tehnyt sopimukset palveluntuottajien kanssa ja asiakas tilaa taksin poikkeuksellisesti suoraan autoilijalta. Mikäli enimmäishintasääntelystä luovuttaisiin, ei hinnoittelua voitaisi ohjata. Lisäksi voidaan olettaa, että jos taksipalvelua käyttävän asiakkaan omavastuuosuus pysyisi enimmäishintasääntelystä luopumisen jälkeen joka tapauksessa samanlaisena, ei asiakkaalla olisi kannustinta valita julkisen talouden näkökulmasta edullisinta palvelua. Asiakkaalla olisi taas kannuste kilpailuttaa palveluita silloin, jos omavastuuosuus perustuisi prosenttiosuuteen. Tällöin hoitoon pääsystä joutuisi todennäköisesti maksamaan enemmän niillä alueilla, jotka ovat hankalien liikenneyhteyksien päässä (syrjäseudut ja saaristo). Tämä vaarantaisi edellä esitetyllä tavalla perusoikeuksien toteutumisen. 

Enimmäishintasääntelyn ja sitä koskevan valtioneuvoston asetuksessa olevan taksin käytön enimmäishinnan rakenne muodostuu eri maksuluokista, joista palveluntuottajat tarjoavat yhtä alennusprosenttia. Mikäli enimmäishintasääntelyä ei jatkettaisi, tulisi Kansaneläkelaitoksen järjestää taksipalvelua koskeva kilpailutus muulla tapaa siten, että taksimatkasta tarjottava ja maksettava hinta muodostuisi matkan perusteella edelleen yhteneväisin korvausperustein. Mallissa tulisi turvata niin hintavertailu, asiakkaille yhdenvertaiset korvausperusteet kuin selkeä korvauskäsittely Kansaneläkelaitoksen ratkaisutyössä.  

5.1.2  Osittainen tai vaihteleva hintasääntely aluekohtaisesti

Valmistelun aikana on arvioitu myös vaihtoehtoa, jossa hintasääntelyä sovellettaisiin alueilla, joilla tarjontaa on vähemmän. Enimmäishinnan taso voisi myös vaihdella. Tässä vaihtoehtoisessa mallissa osalla alueista enimmäishintasääntelyä ei sovellettaisi, vaan korvattavan taksimatkan enimmäishinta muodostuisi markkinamekanismin mukaisesti. Enimmäishintasääntelyä noudatettaisiin niillä alueilla, joilla aitoa kilpailua ei arvioitaisi syntyvän. Sen taso voisi vaihdella alueen markkinoiden mukaisesti. Hintojen hallitsemattoman ja ennakoimattoman nousun ehkäisemiseksi näillä alueilla noudatettaisiin enimmäishintamallia kilpailutuksen pohjana.  

Osittaisen hintasääntelyn mallia voisi pitää perusteltuna kustannusten nousun ehkäisemisen näkökulmasta, mutta toimeenpanon kannalta malli olisi haastava toteuttaa. Lisäksi malli asettaisi eri alueilla toimivat taksialan toimijat ja tilausvälityskeskukset keskenään erilaiseen asemaan toiminta-alueen perusteella. Mallia voisi pitää palveluntarjoajien kannalta epäyhdenvertaisena. Lisäksi olisi mahdotonta varmistua siitä, etteivät enimmäishintasääntelyn ulkopuolella olevilla alueilla tehtävissä kilpailutuksissa tarjotut hinnat kuitenkaan lähtisi hallitsemattomaan nousuun, kun enimmäishintasääntelyn tarjoamaa ylärajaa ei olisi mahdollista soveltaa. On myös havaittu, että hintojen hajonta on suurta paitsi alueittain, mutta myös alueiden sisällä on hajontaa Anni Väättänen – Jan Jääskeläinen, Mitä kuuluu taksimarkkinoille taksiuudistuksen jälkeen? Blogi, 8.10.2024. Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Saatavilla: (6.6.2025). https://www.kkv.fi/blogit/kkv-blogi/mita-kuuluu-taksimarkkinoille-taksiuudistuksen-jalkeen/ . Tämä voisi vaikeuttaa enimmäishinnan tason luotettavaa arviointia myös alueen sisällä, vaikka erot tulevat pääasiassa esille vertailtaessa alueita keskenään. Tältäkin kannalta osittaista tai vaihtelevaa hintakattoa voisi olla vaikeaa asettaa ja siitä saatavat hyödyt voisivat jäädä vähäisiksi verrattuna nykytilaan.  

5.1.3  Yhteenveto vaihtoehtojen arvioinnista

Hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriössä on selvitetty erilaisia tapoja toteuttaa Kansaneläkelaitoksen korvaamien taksikyytien hinnanmuodostusta. Keskeisiä vaihtoehtoja on kuvattu ja arvioitu yllä. Kokonaisuutena arvioiden enimmäishintasääntelyä voidaan edelleen pitää perusteltuna mekanismina koskien sairausvakuutuksesta korvattavaa taksin käyttöä. Voisi olla mahdollista, että joissain tapauksissa kilpailutus ilman enimmäishintasääntelyä voisi muodostaa nykyisiä sopimuksia edullisemman hinnan. Tätä näkemystä eivät kuitenkaan tue Kansaneläkelaitoksen aiemmin järjestämät kilpailutukset, vaan enimmäishinnan alittavia tarjouksia on saatu riittävästi. Lisäksi ei ole olemassa riittävää varmuutta tai takeita siitä, etteivätkö hinnat voisi myös nousta hallitsemattomasti.  

Aluekohtaiset erot voivat olla suuria. Haja-asutusalueilla ja pitkien välimatkojen alueilla enimmäishintasääntelyn voidaan katsoa varmistavan riittävän vakaan hinnanmuodostuksen perusteen ja hillitsevän kustannusten ennakoimatonta kasvua. Osittaiseen tai vaihtelevaan hintasääntelyyn siirtyminen puolestaan monimutkaistaisi ja vaikeuttaisi toimeenpanoa merkittävästi, mistä syystä sitä ei ole pidetty varteenotettavana mallina. Osittaisen tai vaihtelevan hintasääntelyn vaikeutena olisi lisäksi haaste oikean alueellisen hintatason asettamisessa, mikä myös vaikeuttaisi toimeenpanoa merkittävästi. Lisäksi eri alueilla toimivat kuljetusalan yrittäjät olisivat keskenään epäyhdenvertaisessa asemassa, mikäli hintasääntely olisi alueittainen tai muuten rakenteeltaan vaihteleva.  

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hallituksen esityksen valmistelussa on päädytty siihen, että enimmäishintasääntely on edelleen aiheellinen ja kokonaisuutena arvioiden toimivin tapa säännellä sairausvakuutuksesta korvattavien taksimatkojen kustannuksia, vaikka siihen liittyvä kritiikki onkin tunnistettu. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön Owal Group Oy:ltä tilaamassa selvityksessä on tunnistettu ja arvioitu erilaisia mahdollisuuksia kehittää sairausvakuutuksesta korvattavien taksikyytien kokonaisuutta. On tärkeää jatkossakin edelleen kehittää sairausvakuutuksesta korvattavien ja myös julkisesti tuettujen kyytien kokonaisuutta. Nyt esitetty enimmäishintasääntelyn säätäminen toistaiseksi voimassa olevaksi ei estä kehittämistä ja jatkoselvittämistä tulevaisuudessa.