1  Lakiehdotuksen perustelut

1 luku Yleiset säännökset

1 §.Soveltamisala. Ehdotetun lain soveltamisalaa koskeva pykälä vastaisi pääosin voimassa olevan lain 1 §:n soveltamisalasäännöksiä. Säännöksiä on kuitenkin täsmennetty siten, että ehdotettu pykälä sisältäisi pääasiallisesti aineelliset säännökset, jotka määräävät lain soveltamisalan. Sellaiset informatiivisia viittauksia muuhun lainsäädäntöön sisältävät pykälät, joissa ei määrätä ehdotetun lain soveltamisesta, olisivat lain 3 §:ssä. 

Pykälän 1 momentin mukaan laki olisi painelaitteita koskeva yleislaki. Ehdotettua lakia sovellettaisiin myös alusten painelaitteisiin. Alusten painelaitteita koskevat erityissäännökset olisivat ehdotetun lain 14 luvussa. 

Lakiin lisättäisiin vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994) tarkoitettujen kuljetettavien painelaitteiden käyttöä koskevat säännökset, jotka ehdotetaan sijoitettavaksi lakiehdotukseen omaksi luvukseen. Pykälän 2 momentin mukaan kuljetettavista painelaitteista ja kuljetettavan painelaitteen kaltaisista painelaitteista säädettäisiin ehdotetussa 12 luvussa. 

Ehdotettua lakia sovellettaisiin myös puolustusvoimien ja puolustusministeriön painelaitteisiin. Pykälän 3 momentti sisältäisi uuden säännöksen, jonka mukaan sanotuista painelaitteista säädettäisiin tarkemmin ehdotetussa 13 luvussa. Ehdotetuilla säännöksillä ei kuitenkaan muutettaisi nykytilaa. 

Lisäksi ehdotettua lakia sovellettaisiin osittain myös ydinlaitosten painelaitteisiin ja ydinaineiden tai ydinaineiden kuljetuksessa käytettäviin painelaitteisiin. Pykälän 4 momentin mukaan ehdotetun lain soveltamisesta ydinlaitosten painelaitteisiin ja ydinaineiden tai ydinaineiden kuljetuksessa käytettäviin painelaitteisiin säädetään ydinenergialaissa (990/1987), joka sisältää säännökset ydinlaitosten painelaitteiden valvonnasta. Ydinlaitosten painelaitteita ovat mainitun lain 60 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan erityisesti ydinlaitoksiin suunnitellut painelaitteet, joiden toimintahäiriö voi aiheuttaa radioaktiivisen päästön (ydintekninen painelaite) sekä 2 kohdan mukaan ydinlaitosten muut painelaitteet (tavallinen painelaite). Mainitun pykälän 2 momentin mukaan ydinlaitosten tavallisten painelaitteiden teknisistä vaatimuksista, turvallisuuden osoittamisesta ja muista markkinoille saattamista koskevista edellytyksistä säädetään painelaitelaissa. Vastaava säännös on voimassa olevan lain 1 §:n 2 momentissa. 

2 §.Määritelmät. Pykälässä määriteltäisiin laissa käytetyt keskeiset käsitteet. Määritelmissä noudatetaan pääasiassa painelaitedirektiivissä ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivissä esitettyä terminologiaa. Pykälässä on avattu kansalliseen lainsäädäntöön vastaavia käsitteitä kuin direktiivien 2 artiklassa. Terminologian lisääntyminen joiltain osin ei aiheuta merkittäviä muutoksia voimassa olevaan kansalliseen terminologiaan. 

Pykälän 1 kohta vastaisi voimassa olevan lain 2 §:n 1 kohdan määritelmää. Painelaitteella tarkoitettaisiin säiliötä, putkistoa ja muuta teknistä kokonaisuutta, jossa on tai johon voi kehittyä ylipainetta. Painelaitteeksi luettaisiin myös painelaitteen turvallisuuden varmistamiseksi tarkoitetut tekniset kokonaisuudet. Painelaitelakia sovellettaisiin siten selkeästi myös varolaitteisiin, joiden tarkoituksena on suojata painelaitteita sallittujen raja-arvojen, kuten paine ja lämpötila, ylittymiseltä. Painelaitteiden osiksi luettaisiin tarvittaessa myös paineenalaisiin osiin kiinnitetyt osat, kuten laipat, yhteet ja liittimet. Painelaite olisi laissa yleiskäsite, joka kattaa painelaitedirektiivissä ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivissä tarkoitetut painelaitteet ja laitekokonaisuudet. Laissa painelaitteella tarkoitettaisiin myös edellä mainittujen direktiivien soveltamisaloihin kuulumattomia painelaitteita, joihin liittyy paineesta aiheutuvaa vaaraa. Tyypillisiä painelaitteita ovat energiantuotannossa käytettävät höyrykattilat, lämmityskattilat, kemianteollisuuden paineelliset prosessisäiliöt, painevesisäiliöt, paineilmasäiliöt, kuljetettavat kaasusäiliöt sekä paineputkistot. 

Pykälän 2 kohdan aluksen painelaitteen määritelmä vastaisi myös voimassa olevan lain määritelmää. Kohdassa tarkoitetun kaasusäiliöaluksen rakenteen ja varustelun osalta sovelletaan kansainvälistä kaasualussäännöstöä, jos alus on tarkoitettu kotimaan liikenteeseen. Lain aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (1686/2009) 6 §:n mukaan SOLAS-yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvan aluksen on täytettävä SOLAS-yleissopimukseen liittyvien säännöstöjen velvoittavat määräykset, jotka koskevat alusten rakenteita, varusteita ja niiden järjestelyjä. 

Myös pykälän 3 kohdan sotilaspainelaitteen määritelmä vastaisi voimassa olevan lain vastaavaa määritelmää. Pykälän 4 kohdaksi lakiin lisättäisiin uusi erityissuojattavan kohteen määritelmä. Käsite tarkoittaisi asiallisesti samaa kuin nykyisessä laissa käytetty termi maanpuolustuksen kannalta salassa pidettävä kohde ja muutoksella tältä osin vain päivitettäisiin lain terminologia vastaamaan puolustusvoimissa ja puolustusministeriössä nykyään käytettävää terminologiaa. Erityissuojattavan kohteen voidaan katsoa kuvaavan paremmin sitä, mitä toimenpiteitä kohteiden ja siellä harjoitettavan toiminnan suojaamiseksi tehdään. 

Pykälän 5 kohdan kuljetettavan painelaitteen määritelmä perustuisi vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain vastaavaan määritelmään. Sanotussa laissa viitataan kuljetettavista painelaitteista sekä neuvoston direktiivien 76/767/ETY, 84/525/ETY, 84/526/ETY, 84/527/ETY ja 1999/36/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/35/EU 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun painelaitteeseen. 

Pykälän 6 kohdan mukaan kuljetettavan painelaitteen kaltaisella painelaitteella tarkoitettaisiin painelaitetta, joka rakenteeltaan ja käytöltään vastaa kuljetettavaa painelaitetta. Tällaisia laitteita olisivat esimerkiksi käsisammuttimet ja hengityslaitteiden happipullot. 

Pykälän 7 kohdan mukaan laitekokonaisuudella tarkoitettaisiin valmistajan yhtenäiseksi ja toiminnalliseksi kokonaisuudeksi kokoamia useita painelaitteita. 

Pykälän 8 kohdan ilmoitetun laitoksen määritelmä vastaisi eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetun lain määritelmää. Ehdotetun lain soveltamisalalla ilmoitettuna laitoksena toimisi vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos, joka on todettu päteväksi ilmoitetuista laitoksista annetun lain nojalla ja jolla on oikeus suorittaa painelaitteen vaatimustenmukaisuuden arviointi ja materiaalien eurooppalainen hyväksyntä. 

Pykälän 9 kohdassa määriteltävällä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella tarkoitettaisiin painelaitedirektiivin mukaista ilmoitettua laitosta, käyttäjien tarkastuslaitosta ja tunnustettua kolmantena osapuolena olevaa organisaatiota sekä yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin mukaista ilmoitettua laitosta, jotka suorittavat direktiiveihin perustuvia vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia. 

Pykälän 10 kohdan mukaan yksinkertaisella painesäiliöllä tarkoitettaisiin yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa painelaitetta. Määritelmä sisältyy direktiivin 1 artiklaan. 

Pykälän 11 kohta vastaisi painelaitedirektiivin ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin määritelmiä. 

Pykälän 12 kohdassa tarkoitettu tarkastuslaitos olisi kansallisen lainsäädännön nojalla päteväksi todettu organisaatio, jolla olisi oikeus suorittaa kansalliseen lainsäädäntöön perustuva vaatimustenmukaisuuden arviointi. 

Pykälän 13 kohdassa määriteltäisiin valmistajan käsite, joka vastaisi painelaitedirektiivin ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin sekä NLF-asetuksen ja NLF-päätöksen määritelmiä. 

Pykälän 14 kohta yhdenmukaistetusta standardista vastaisi painelaitedirektiivin ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin määritelmiä. 

Myös 15—17 kohdan määritelmät perustuisivat painelaitedirektiivin ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin määritelmiin. Pykälän 18 kohta perustuisi painelaitedirektiivin vastaavaan määritelmään. Pykälän 19 kohdan määritelmä perustuisi yksinkertaiset painesäiliöt direktiivin liitteen II 1 artiklan 1 kohdan määritelmään. Pykälän 20 kohdan määritelmä perustuisi yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin liitteen II 2 artiklan 1 kohdan määritelmään. 

Pykälän 21—26 kohdassa määriteltäisiin, maahantuoja, jakelija, valtuutettu edustaja, asettaminen saataville markkinoilla, markkinoille saattaminen sekä talouden toimija. Käsitteet vastaisivat painelaitedirektiivin ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin sekä NLF-asetuksen ja NLF -päätöksen määritelmiä. 

Pykälän 27 kohdassa ehdotetulla määritelmällä tarkoitettaisiin painelaitedirektiivin 24 artiklassa tarkoitettua tunnustettua kolmantena osapuolena olevaa organisaatioita, josta käytettäisiin kotimaista termiä pätevöintilaitos vastaten voimassa olevan painelaitelaissa tarkoitetuista tarkastuslaitoksista annetun asetuksen 1 §:n 1 momentin 3 kohtaa. Pätevöintilaitos suorittaisi painelaitteiden pysyviä liitoksia ja rikkomatonta aineenkoetusta tekevien henkilöiden sekä liitosmenetelmien pätevöintiä ja hyväksymistä. 

Pykälän 28 kohdassa tarkoitetun käyttäjien tarkastuslaitoksen määritelmä perustuisi painelaitedirektiivin johdantoluvussa käytettyyn määritelmään. Käyttäjien tarkastuslaitoksella tarkoitettaisiin sellaista painelaitedirektiivissä tarkoitettua vaatimusmukaisuuden arviointilaitosta, joka suorittaa tietyille painelaitteen käyttäjäryhmille tehtäviä tarkastuksia. 

Pykälän 29 kohdassa tarkoitettu hyväksytty laitos olisi kansalliseen lainsäädäntöön perustuva tarkastuslaitos, joka suorittaisi ehdotetussa laissa sille säädettyjä kansallisia painelaitteiden turvallisuuden varmistamiseen liittyviä tehtäviä. 

Pykälän 30 kohdan mukaan omatarkastuslaitoksella tarkoitettaisiin kansallista yksinomaan tietyille painelaitteen käyttäjäryhmille tarkoitettuja tarkastuksia tekevää tarkastuslaitosta. 

Pykälän 31 kohdan mukaan painelaitteen käytön valvojalla tarkoitettaisiin henkilöä, jonka painelaitteen omistaja tai haltija on nimennyt vastaamaan painelaitteen asianmukaisesta käytöstä. 

Pykälän 32 kohdan mukaan kattilalaitoksella tarkoitettaisiin yhden tai useamman höyry- tai kuumavesikattilan ja niihin liittyvien putkistojen, painesäiliöiden, tukirakenteiden, polttoaineen ja syöttöveden syöttöjärjestelmien sekä rakennusten muodostamaa yhtenäistä kokonaisuutta. 

Pykälän 33 kohdan mukaan autoklaavilla tarkoitettaisiin painelaitetta, jonka sisältöä kuumennetaan ja jossa on pikalukittava pääty, seinä tai kansi toistuvaa täyttöä ja tyhjennystä varten. 

Pykälän 34 kohta sisältäisi höyrykattilan määritelmän. Höyrykattilalla tarkoitettaisiin vesihöyryn tuotantoon tai lämpötilaltaan yli 100 °C olevan muun nesteen kuin veden kuumentamiseen tarkoitettua laitekokonaisuutta, johon kuuluu vähintään yksi lämmitetty painelaite, jossa on ylikuumenemisen vaara. Pykälän 35 kohdan mukaan kuumavesikattilalla tarkoitettaisiin veden kuumentamiseen tarkoitettua laitekokonaisuutta, johon kuuluu vähintään yksi lämmitetty painelaite, jossa on ylikuumenemisen vaara ja jossa vettä kuumennetaan yli 100 °C lämpötilaan. 

Pykälän 36 ja 37 kohtaan sisältyisivät tehon ja teholuvun määritelmät. Teholla tarkoitettaisiin suurimmalla jatkuvalla kuormituksella höyry- tai kuumavesikattilassa nesteeseen tai höyryyn aikayksikössä siirtyvän lämpöenergian tehoa. Teholuvulla tarkoitettaisiin lukua, joka saadaan laskemalla yhteen kattilalaitoksen käytössä olevien eri höyry- ja kuumavesikattiloiden suurimman sallitun käyttöpaineen ja tehon lukuarvojen tulot. 

3 §.Suhde muuhun lainsäädäntöön. Pykälässä määriteltäisiin ehdotetun lain suhde muuhun painelaitteiden kannalta keskeiseen lainsäädäntöön. 

Pykälän 1 momentin mukaan markkinavalvonnasta, NLF-asetuksen 27—29 artiklan mukaisesta ulkorajavalvonnasta, valvontaviranomaisista ja muutoksenhausta säädettäisiin markkinavalvontalaissa. Horisontaalinen markkinavalvontalaki perustuisi NLF-asetukseen ja yhdeksän tuoteryhmän erityissääntelyyn Euroopan unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä. Markkinavalvontalailla toimeenpantaisiin pääosin kansallisesti painelaitedirektiivin V luku ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin V luku eikä ehdotetussa laissa säädettäisi mainittujen direktiivien markkinavalvontaa koskevista asioista. Markkinavalvontalaissa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto olisi lain markkinavalvontaviranomainen ja Tulli laissa tarkoitettu ulkorajavalvontaviranomainen. Laki sisältäisi yleiset säännökset viranomaisten toimivaltuuksista ja markkinavalvontaviranomaisen valvontakeinoista tuotteiden vaatimustenvastaisuustilanteissa. Lisäksi laissa olisi säännökset muutoksenhausta viranomaisen markkinavalvontapäätökseen. Ehdotetun lain soveltamisalaan kuuluvien painelaitteiden käyttöön liittyvästä valvonnasta säädettäisiin kuitenkin uuden painelaitelain 11 luvussa. Kansallisen sääntelyn valvonta, muun muassa painelaitteiden tarkastaminen, olisi uudessa painelaitelaissa. 

Pykälän 2 momentissa viitattaisiin lakiin eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista, jossa säädetään ilmoitetuista laitoksista, niille asetetuista vaatimuksista, pätevyyden toteamisesta, ilmoitettujen laitosten valvonnasta ja muutoksenhausta. Mainitulla lailla toimeenpantaisiin kansallisesti pääosin yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin IV luku ja painelaitedirektiivin IV luku, siltä osin kuin ne koskevat ilmoitettuja laitoksia. Ilmoitettujen laitosten yleislaki sisältäisi säännökset, jolla laitos saisi ainoastaan ”ilmoitetun laitoksen statuksen” ja lisäksi yleislaissa säädettäisiin statuksen saamisen ja säilyttämisen edellytyksistä. Painelaitelain 7 luvussa säädettäisiin osin painelaitedirektiivin ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin mukaisten ilmoitettujen laitosten toiminnan aikaisista asioista. Myös ehdotetussa 5 luvussa olisi painelaitedirektiiviin perustuvia ilmoitettuja laitoksia koskevia velvollisuuksia. 

Pykälän 3 momentissa viitattaisiin NLF-asetukseen, joka on sellaisenaan velvoittavaa sääntelyä jäsenvaltioissa, ja sisältää myös viranomaisia koskevia säännöksiä markkinavalvontaan liittyvistä toimista, kuten vakavaa riskiä aiheuttavien tuotteiden poistamisesta markkinoilta, tullitarkastuksista sekä tiedonvaihdosta ja yhteydenpidosta muiden Euroopan unionin jäsenmaiden ja Euroopan komission kesken. Lain soveltamisalaan kuuluviin laitteisiin ja suojausjärjestelmiin sovelletaan NLF-asetuksessa vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat unionin markkinavalvontaa ja unionin markkinoille tuleville tuotteille tehtäviä tarkastuksia. NLF-asetuksessa säädetään myös CE-merkintää koskevista yleisistä periaatteista, joita sovelletaan lain soveltamisalaan kuuluviin laitteisiin ja suojausjärjestelmiin. 

Pykälän 3 momentissa olisi myös viittaus CE-merkintärikkomuksesta annettuun lakiin (187/2010). Mainitussa laissa säädetään NLF-asetuksessa tarkoitetun CE-merkinnän asetuksen vastaisen käytön seuraamuksista. Lakia sovelletaan CE-merkintärikkomuksiin, jollei muualla laissa toisin säädetä. Kyseisellä lailla osaltaan varmistetaan painelaitedirektiivin 19 artiklan 6 kohdan ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti CE-merkintää koskevan järjestelmän moitteeton toiminta silloin, kun CE-merkintää käytetään sääntöjen vastaisesti. Laki kattaa näin myös ehdotetun lain mukaiset laitteet. Laissa ei kriminalisoida tuotteen markkinoille saattamista ilman CE-merkintää, vaan se on jätetty sektorikohtaisen sääntelyn varaan. 

Pykälän 4 momentti sisältäisi voimassa olevan lain 1 §:n 5 momenttia vastaavan viittauksen ilma-alusten painelaitteisiin sovellettavasta lainsäädännöstä. 

4 §.Valvontaviranomainen. Pykälässä säädettäisiin lain noudattamista valvovista valvontaviranomaisista. Ehdotettu laki sisältäisi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston, Liikenteen turvallisuusviraston ja puolustusvoimien toimialaan kuuluvien painelaitteiden sääntelyä. Tämän vuoksi pykälässä ehdotetaan säädettäväksi kunkin valvontaviranomaisten toimivallasta painelaitteiden valvonnan osalta. Ehdotuksella ei muutettaisi nykytilaa. Suurin osa painelaitteista kuuluisi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimialaan. 

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että valvontaviranomaisena olisi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Alusten painelaitteet kuuluvat kuitenkin Liikenteen turvallisuusviraston toimialalle, joten pykälän 2 momenttiin ehdotetulla säännöksellä alusten painelaitteiden osalta valvontaviranomaisena olisi Liikenteen turvallisuusvirasto. Momentti sisältäisi myös poikkeuksen ensimmäisessä virkkeessä ehdotetusta säännöksestä. Sen mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoisi kuitenkin alusten painelaitteiden CE-merkinnän vaatimustenmukaisuutta.  

Ehdotettu laki koskee lisäksi osittain puolustusvoimien toimialaan kuuluvia painelaitteita. Pykälän 3 momentin mukaan sotilaspainelaitteiden ja puolustusministeriön tai puolustusvoimien hallinnassa oleviin erityissuojattaviin kohteisiin kiinteästi asennettujen painelaitteiden osalta valvontaviranomaisena olisi puolustusvoimat. Sillä olisi oltava samat toimivaltuudet kuin siviiliviranomaisilla tavanomaisten painelaitteiden osalta. Esimerkiksi ehdotettua 11 lukua sovellettaisiin siten kokonaisuudessaan myös sotilaspainelaitteiden sekä puolustusvoimien ja puolustusministeriön erityissuojattaviin kohteisiin kiinteästi asennettuihin painelaitteisiin, mutta niiden osalta kaikki 11 luvussa säädetyt viranomaistehtävät ja -oikeudet kuuluisivat puolustusvoimille. 

2 luku Painelaitteiden turvallisuuden varmistaminen

Ehdotettu luku sisältäisi painelaitteiden turvallisuuden varmistamista koskevan kansallisen sääntelyn. Luvun säännökset koskisivat kaikkia ehdotetussa laissa tarkoitettuja painelaitteita eli kansalliseen lainsäädäntöön perustuvia painelaitteita sekä Euroopan unionin lainsäädäntöön perustuvia painelaitteita. Painelaitedirektiivin 3 artiklan 2 kohdan ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin 3 artiklan 2 kohdan mukaan direktiivien säännökset eivät estä jäsenvaltioiden mahdollisuutta asettaa sellaisia vaatimuksia, jotka ne katsovat tarpeellisiksi säännösten soveltamisalaan kuuluvia tuotteita käyttävien ihmisten ja erityisesti työntekijöiden suojelemisen varmistamiseksi, jos tämä ei merkitse tuotteiden muuttamista tavalla, josta ei ole säädetty mainituissa direktiivissä. Säännösten sisältämät keskeiset turvallisuusvaatimukset olisivat keskeisiä erityisesti niiden painelaitteiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa, jotka eivät kuulu mainittujen direktiivien soveltamisalaan. 

5 §.Yleiset turvallisuusvaatimukset. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin kaikkia painelaitteita koskevista yleisistä turvallisuusvaatimuksista. Sääntely vastaisi pääosin voimassa olevan lain 3 §:ää, mutta painelaitteen sijoituksesta säädettäisiin erikseen 6 §:ssä. Pykälän 2 momentti perustuisi voimassa olevan lain 9 §:ään ja sen mukaan painelaitteessa olisi oltava riittävät käyttöturvallisuuteen vaikuttavat laitteet ja laitejärjestelmät, joiden olisi toimittava asianmukaisesti. Säännöksellä pyritään edistämään painelaiteturvallisuutta. Laitteiden ja järjestelmien riittävyys määräytyisi painelaitteen ominaisuuksien perusteella. Riittävyys ja toimivuus olisi todettava markkinoille saatettaessa sekä määräaikaistarkastuksissa. Tarkastuksissa arvioitaisiin samalla järjestelmien ja niiden laitoskohtaisen toteutuksen asianmukaisuus, jollei se ole jo sisältynyt laitteen markkinoille saattamiseen liittyvään vaatimustenmukaisuuden arviointiin. 

6 §.Painelaitteen sijoituksen turvallisuus. Pykälä sisältäisi uudet painelaitteiden turvallista sijoittamista koskevat säännökset. Aiemmin painelaitteen sijoittamista koskeva sääntely on ollut kokonaan lakia alemmanasteisissa säännöksissä. Painelaitteen sijoituksen turvallisuudesta huolehtiminen olisi omistajan ja haltijan velvollisuus. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan painelaite olisi sijoitettava niin, että vaurio- tai käyttöhäiriötilanteessa aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen. Momentin 2 kohdan mukaan painelaite tulisi sijoittaa niin, että sitä voidaan käyttää laitteen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla. Momentin 3 kohdan mukaan sijoituksessa tulisi huomioida, että painelaite voidaan asianmukaisesti tarkastaa ja pitää kunnossa. Pykälään ehdotetun 2 momentin mukaan painelaitetta ympäröivät tilat ja rakenteet olisi suunniteltava ja toteutettava niin, että vaurio- tai käyttöhäiriötilanteessa aiheutuva vaara, esimerkiksi painelaitteen sisällön purkautuessa, on mahdollisimman vähäinen. 

7 §.Sijoitussuunnitelma. Pykälän 1 momentin mukaan omistajan tai haltijan olisi laadittava painelaitteelle sijoitussuunnitelma, jos painelaite voi aiheuttaa sijoituspaikkansa vuoksi merkittävää vaaraa. Merkittävällä vaaralla tarkoitettaisiin laitteen sisältämästä paineesta aiheutuvaa vaaraa ja siihen liittyviä riskejä. Tällaisia painelaitteita olisivat esimerkiksi tietyt kuumavesikattilat ja autoklaavit sekä eräät sisätiloihin, yleisötiloihin tai yleisen kulkuväylän välittömään läheisyyteen sijoitettavat painelaitteet. Sijoitussuunnitelmaan voisivat sisältyä tiedot painelaitteesta, sijoituspiirustus, tiedot viereisistä tiloista ja rakenteista, tiedot painelaitteen käyttäjistä ja painelaitteen lähellä työskentelevistä työntekijöistä sekä poistumisreitit. 

Ehdotetun 2 momentin mukaan painelaitetta ei saisi asentaa paikalleen ennen kuin tarkastuslaitos on tarkastanut sijoitussuunnitelman. Sijoitussuunnitelman tarkastuksessa olisi todettava, että sijoitus on tehty ehdotetussa 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Sijoitussuunnitelman tarkastuksessa tarkastetaan painelaitteen sijoituksen turvallisuuden varmistavat menettelyt ja järjestelyt. Pykälän 3 momentin mukaan siirrettävän painelaitteen sijoitussuunnitelmassa tulisi olla yleiset periaatteet, joita noudatetaan painelaitetta eri kohteisiin sijoitettaessa. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin sellaisista painelaitteiden teknisistä ominaisuuksista, jotka voivat aiheuttaa ehdotetussa 1 momentissa tarkoitettua merkittävää varaa. Valtuussäännös olisi pykälän 4 momentissa. 

8 §.Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen. Pykälän 1 momentin mukaan painelaitteen vaatimustenmukaisuus osoitettaisiin vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten ja tarkastuslaitoksen tekemillä tarkastuksilla. Säännös on tarpeen painelaiteturvallisuuden varmistamiseksi. Tarkastuslaitoksen tehtävistä säädettäisiin tarkemmin ehdotetun lain 10 luvussa. 

Pykälän 2 momentin mukaan vaatimustenmukaisuuden osoittamista tarkastuslaitosten tekemillä tarkastuksilla ei kuitenkaan edellytettäisi, jos paineeseen liittyvä vaara on vähäinen. Vaaralla tarkoitettaisiin paineeseen liittyviä riskejä. Painelaitelain soveltamisala kattaa kaikki ylipaineiset painelaitteet, myös ne, jotka eivät kuulu painelaitedirektiivin tai yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin soveltamisalaan. Suuri osa direktiivien soveltamisalaan kuulumattomista painelaitteista on sellaisia, joissa paineeseen liittyvä vaara on vähäinen. Direktiivien soveltaminen alkaa vasta yli 0,5 baarin paineesta. Paineeseen liittyvä vaara olisi vähäinen ainakin alle 0,5 baarin painelaitteissa sekä ehdotetussa 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla hyvän konepajakäytännön mukaan suunniteltavissa painelaitteissa. 

9 §.Velvollisuus osoittaa painelaitteen vaatimustenmukaisuus. Pykälässä säädettäisiin velvollisuudesta osoittaa painelaitteen vaatimustenmukaisuus. Pykälän 1 momentin mukaan valmistajan olisi voitava osoittaa saattaessaan painelaitteen markkinoille, että painelaite ja painelaitteen suunnittelu sekä valmistus täyttävät 5 §:ssä säädetyt yleiset turvallisuusvaatimukset. Pykälän 2 momentissa täsmennettäisiin voimassa olevan lain 6 §:ää vastaavalla tavalla tahot, joita 1 momentissa säädetty velvollisuus koskisi valmistajan lisäksi. 

10 §.Painelaitteen omistajan ja haltijan velvollisuudet vaurio- ja onnettomuustilanteessa. Pykälässä säädettäisiin painelaitteen omistajan ja haltijan velvollisuuksista vaurio- ja onnettomuustilanteessa. Ehdotetussa 1 momentissa säädettäisiin omistajan ja haltijan velvollisuudeksi ryhtyä toimenpiteisiin vaurioituneen painelaitteen korjaamiseksi tai käytön lopettamiseksi. Kyseessä olisi lain tasolla uusi velvollisuus, joka lähinnä vastaisi tuoteturvallisuuden osalta vallitsevaa käytäntöä ja korostaisi omistajan ja haltijan vastuunkantoa painelaiteturvallisuudesta. Lisäksi 2 momentissa säädettäisiin omistajan tai haltijan velvollisuudesta ilmoittaa valvontaviranomaiselle painelaitteen vaurioitumisesta ja paineen äkillisestä purkautumisesta aiheutuneesta henkilövahingosta. Vastaavat momentissa tarkoitetut velvollisuudet ovat voimassa olevan lain 19 §:n 1 ja 2 momentissa. 

11 §.Valmistajan velvollisuus ilmoittaa henkilö- ja omaisuusvahingosta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin valmistajalle vastaava velvollisuus ilmoittaa henkilö- ja omaisuusvahingosta kuin ehdotetussa 10 §:n 2 momentissa painelaitteen omistajalle ja haltijalle. Pykälän 2 momentti sisältäisi informatiivisen viittauksen siitä, että velvollisuudesta ilmoittaa onnettomuudesta tai vaaratilanteesta Onnettomuustutkintakeskukselle säädetään turvallisuustutkintalain (525/2011) 16 §:ssä. 

12 §.Sovellettavat standardit. Pykälän mukaan valvontaviranomainen julkaisisi luettelon niistä standardeista, joita noudattaen katsotaan painelaitteen täyttävän tämän lain vaatimukset. Vastaava säännös on aiemmin ollut painelaitteista annetussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä. Standardin tai sen painoksen vaihtuessa valvontaviranomainen päivittäisi standardien luettelon. Luettelon päivityshetkellä rakenteilla oleva painelaite voitaisiin rakentaa valmiiksi ja ottaa käyttöön edellisen standardin mukaisena kolmen vuoden kuluessa päivityksestä. 

3 luku Yleiset säännökset painelaitteiden vaatimustenmukaisuudesta ja valmistajan velvollisuuksista

Ehdotettu luku koskisi vain painelaitedirektiivin mukaisia painelaitteita ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin mukaisia yksinkertaisia painesäiliöitä. 

Luvun 14—18 §:ssä säädettäisiin yleisesti mainituissa direktiiveissä tarkoitetuille painelaitteille asetettavista vaatimuksista ja niiden täyttämisestä. Talouden toimijoiden velvollisuudet ja vastuut toimijaketjussa on painelaitedirektiivissä ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivissä mukautettu NLF-päätökseen korostaen näin valmistajan ensisijaista vastuuta tuotteen vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin olisi kuuluttava edelleen yksinomaan valmistajan velvollisuuksiin. Valmistajalla onkin parhaat mahdollisuudet suorittaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, koska valmistajalla on yksityiskohtaiset tiedot suunnittelu- ja tuotantoprosessista. 

Luvun lopussa säädettäisiin lisäksi valmistajia koskevista muista painelaitedirektiiviin ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiiviin perustuvista velvoitteista, muun muassa menettelystä tuotteen vaatimustenvastaisuustilanteessa. Muiden talouden toimijoiden kuin valmistajan vastaavista velvollisuuksista säädettäisiin ehdotetun lain 6 luvussa. 

13 §.3 luvun soveltamisala. Pykälä sisältäisi rajauksen, jonka mukaan luvun soveltamisala koskisi ainoastaan painelaitedirektiivissä tarkoitettuja painelaitteita ja yksinkertaisia painesäiliöitä. Luku sisältäisi mainittujen painelaitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat yhteiset säännökset. 

14 §.Olennaiset turvallisuusvaatimukset. Pykälässä säädettäisiin painelaitteiden olennaisista turvallisuusvaatimuksista. Pykälällä toimeenpantaisiin painelaitedirektiivin 4 artikla ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin 4 artikla. Pykälän 1 momentin mukaan tuotteiden olisi täytettävä ehdotetussa laissa säädetyt olennaiset turvallisuusvaatimukset, jotta ne voitaisiin saattaa markkinoille ja ottaa käyttöön. 

Pykälän 2 momentin mukaan markkinoille saatettava painelaite olisi suunniteltava, valmistettava, tarkastettava, varustettava ja asennettava siten, että sen turvallisuus pystytään takaamaan, jos painelaitetta käytetään valmistajan ohjeiden mukaisesta normaaleissa ja kohtuudella ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa. 

Pykälän 3 momentin mukaan painelaitteet olisi suunniteltava asianmukaisesti ottaen huomioon kaikki sellaiset tekijät, joiden ansiosta on mahdollista taata laitteen turvallisuus koko sen käyttöiän ajan. Painelaitteen valmistuksessa olisi käytettävä sellaista tekniikkaa ja sellaisia valmistusmenetelmiä, jotta sille suunnitteluvaiheessa vahvistetut edellytykset voidaan täyttää. 

Pykälän 4 momentissa ehdotetut säännökset sisältäisivät yleisen tuoteturvallisuudessa noudatettavan periaatteen. Valittaessa tarkoituksenmukaisimpia menettelytapoja painelaitteeseen liittyvät vaarat olisi pyrittävä poistamaan tai pienentämään niitä siinä määrin kuin kohtuudella on mahdollista. Sellaisten vaarojen varalta, joita ei voida poistaa, olisi toteutettava tarvittavia suojatoimenpiteitä. Käyttäjille olisi tiedotettava tarvittaessa jäljelle jäävistä vaaroista ja ilmoitettava tarvittavista erityistoimenpiteistä, joiden tarkoituksena on pienentää vaaraa asennuksen tai käytön aikana. 

Pykälän 5 momentin mukaan, jos virheellisestä käytöstä aiheutuva vaara on todellinen tai ennakoitavissa, painelaitteet olisi suunniteltava siten, että tällaisesta virheellisestä käytöstä aiheutuvat riskit voidaan välttää tai jollei tämä ole mahdollista, painelaitteen käyttäminen riskiä aiheuttavalla tavalla tulisi kieltää. 

Pykälän 6 momentissa säädettäisiin painelaitteiden olennaisia turvallisuusvaatimuksia koskevasta asetuksenantovaltuudesta. Tarkempia säännöksiä on tarpeellista antaa valtioneuvoston asetuksella niistä olennaisista turvallisuusvaatimuksista, jotka koskevat painelaitteissa noudatettavaa suunnittelua, valmistusmenetelmiä, varustamista ja asentamista. Näistä säädetään painelaitedirektiivissä ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivissä ja mainittujen direktiivien liitteissä. Asetuksenantovaltuutus on kytketty informatiiviseksi viittaukseksi mainittuihin direktiiveihin. Valtuutuksen tarkoitus olisi, että asetuksella voitaisiin antaa painelaitedirektiivin 4 artiklan 1 kohdan ja direktiivin liitteen I mukaisia teknisiä säännöksiä olennaisista turvallisuusvaatimuksista ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin 4 artiklan 1 kohdan ja direktiivin liitteen I mukaisia teknisiä säännöksiä olennaisista turvallisuusvaatimuksista. 

15 §.Vaatimustenmukaisuusolettama. Pykälän 1 momentin mukaan tuotteen katsottaisiin täyttävän olennaiset turvallisuusvaatimukset, jos se on sitä koskevien yhdenmukaistettujen standardien mukainen. Säännöksellä toimeenpantaisiin painelaitedirektiivin ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin 12 artiklat. Pykälässä ilmaistu periaate on vanha, ja se on ollut käytössä siitä asti, kun teknisen yhdenmukaistamisen uusi lähestymistapa otettiin käyttöön 1980-luvulla Euroopan yhteisön lainsäädännössä. 

16 §.Valmistajan velvollisuus varmistaa painelaitteen vaatimustenmukaisuus. Painelaitteiden ja laitekokonaisuuksien käyttöön liittyvien riskien luonteen huomioon ottaen ja jotta talouden toimijoilla olisi mahdollisuus osoittaa ja toimivaltaisilla viranomaisilla mahdollisuus varmistaa, että markkinoilla saataville asetettavat painelaitteet tai laitekokonaisuudet ovat olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisia, on tarpeen säätää vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä. Nämä menettelyt olisi suunniteltava painelaitteisiin tai laitekokonaisuuksiin olennaisesti liittyvän vaaran suuruuden mukaisesti. Tämän seurauksena jokaista painelaiteluokkaa varten olisi oltava riittävä menettely tai mahdollisuus valita useiden, vaatimustasoltaan vastaavien menettelyjen välillä. Päätöksessä N:o 768/2008/EY säädetään vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyissä käytettävistä moduuleista, joihin sisältyy menettelyjä vähiten tiukoista tiukimpiin suhteutettuna kyseiseen riskitasoon ja vaadittuun turvallisuustasoon. Eri alojen välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi ja tapauskohtaisten variaatioiden välttämiseksi vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt olisi valittava kyseisten moduulien joukosta. Tällaisiin menettelyihin lisättyjä yksityiskohtia voidaan perustella painelaitteilta edellytettyjen tarkastusten luonteella. 

Pykälässä säädettäisiin valmistajan velvollisuuksista painelaitteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Pykälä perustuisi painelaitedirektiivin 6 ja 14 artikloihin ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin 6 ja 13 artikloihin. Valmistajan velvollisuudet säänneltäisiin yksityiskohtaisemmin kuin voimassa olevassa laissa. 

Pykälän 1 momentin mukaan valmistajan on ennen tuotteen markkinoille saattamista tai käyttämistä sitä omiin tarkoituksiinsa varmistettava, että se on suunniteltu ja valmistettu 14 §:ssä säädettyjen olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti. 

Pykälän 2 momentin mukaan valmistajan olisi suoritettava painelaitteelle soveltuvat vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt. Arvioinnissa olisi käytettävä ilmoitettua laitosta, jos painelaitteeseen sovellettava vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely sitä edellyttää. Menettely määräytyisi painelaitteeseen sovellettavan moduulin perusteella. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin olisi kuuluttava yksinomaan valmistajan velvollisuuksiin. Valmistajalla on parhaat mahdollisuudet suorittaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, koska valmistajalla on yksityiskohtaiset tiedot suunnittelu- ja tuotantoprosessista. Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä on säädetty tarkemmin painelaitedirektiivin liitteessä III ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin liitteessä II. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin muista painelaitteen vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvistä valmistajan velvollisuuksista. Momentin 1 kohdan mukaan valmistajan olisi laadittava tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi tekniset asiakirjat. Ehdotetun 2 kohdan mukaan valmistajan olisi laadittava EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, kun tuotteen vaatimustenmukaisuus on sovellettavien vaatimusten suhteen osoitettu. Painelaitedirektiivin 17 artiklan 4 kohdassa ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin 14 artiklan 4 kohdassa säädetään, että valmistaja ottaa vastuun tuotteen vaatimustenmukaisuudesta laatimalla EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. Momentin 3 kohdan mukaan valmistajan olisi säilytettävä tekniset asiakirjat ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus kymmenen vuotta sen jälkeen, kun tuote on saatettu markkinoille tai otettu käyttöön. 

Pykälän 4 momentin mukaan tekniset asiakirjat ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus tulisi laatia suomen tai ruotsin kielellä taikka muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä kielellä. Tältä osin kyseessä olisi kansalliseen harkintaan perustuva vaatimus. 

Pykälän 5 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä, teknisistä asiakirjoista ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta. 

17 §.CE-merkintä. Pykälässä säädettäisiin CE-merkinnän kiinnittämistä koskevista vaatimuksista. Kiinnittämällä CE-merkinnän tuotteeseen talouden toimija osoittaa ulospäin tuotteen vaatimustenmukaisuuden. CE-merkintä onkin näkyvä seuraus vaatimustenmukaisuuden arvioinnin koko prosessista laajassa merkityksessä. CE-merkintää koskevista yleisistä periaatteista säädetään NLF-asetuksen 30 artiklassa. Pykälällä pantaisiin täytäntöön painelaitedirektiivin 19 artikla ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin 16 artikla. 

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että valmistajan olisi kiinnitettävä ehdotetun lain vaatimukset täyttävään painelaitteeseen tai sen arvokilpeen CE-merkintä ennen sen markkinoille saattamista. Ehdotetussa laissa olisi myös määräyksiä Euroopan unionin lainsäädännön alaan kuuluvista painelaitteista, joihin ei tulisi kiinnittää CE-merkintää. Tästä säädettäisiin erikseen kyseisen säännöksen yhteydessä. 

Pykälän 2 momentin mukaan CE-merkintä olisi kiinnitettävä näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi. Ilmoitetun laitoksen ollessa mukana tuotannon tarkastusvaiheessa, CE-merkinnän jälkeen olisi merkittävä ilmoitetun laitoksen tunnusnumero. Tunnusnumeron kiinnittäisi laitos itse tai sen ohjeiden mukaisesti valmistaja tai valmistajan valtuutettu edustaja. 

Pykälän 3 momentissa todettaisiin, että ehdotetussa pykälässä tarkoitettuun CE-merkintään, tunnuksiin ja tietoihin voitaisiin liittää muuta tietoa, joka liittyy erityisvaaraan tai -käyttöön. 

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin valtuutussäännös, joka oikeuttaisi valtioneuvoston asetuksella säätämään tarkemmin CE-merkintään ja ilmoitetun laitoksen tunnusnumeroon liitettävistä tiedoista. Tarkoituksena olisi mahdollistaa erityisesti 3 momentissa tarkoitetuista muista merkinnöistä ja tiedoista säätäminen asetuksella. 

18 §.Ohjeet, turvallisuustiedot, merkinnät ja yhteystiedot. Pykälässä säädettäisiin valmistajan velvollisuudesta huolehtia riittävistä merkinnöistä ja tuotteen mukana seuraavista asiakirjoista. Säännöksessä mainitut valmistajan velvoitteet olisivat yksityiskohtaisempia kuin nykyisin on säädetty. Pykälällä pantaisiin täytäntöön painelaitedirektiivin 6 artiklan 5—7 kohta ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin 6 artiklan 5—7 kohta. 

Pykälän 1 momentin mukaan valmistajan olisi varmistettava, että tuotteeseen liitetään ohjeet ja turvallisuustiedot. Ohjeiden ja turvallisuustietojen olisi oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja helppotajuisia. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin valmistajan velvollisuudeksi varmistaa, että markkinoille saatettuun tuotteeseen on kiinnitetty tyyppi-, erä- tai sarjanumero tai muu tuotteen tunnistamiseksi tarpeellinen merkintä. Jos merkintää ei tuotteen koon tai luonteen vuoksi voitaisi kiinnittää tuotteeseen, se olisi kiinnitettävä tuotteen pakkaukseen tai sen mukana oleviin asiakirjoihin. 

Pykälän 3 momentin mukaan valmistajan olisi ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä ja postiosoitteensa tuotteessa tai mikäli se ei ole mahdollista, tuotteen mukana seuraavassa asiakirjassa. Osoitteessa olisi ilmoitettava yksi yhteyspiste, josta valmistajaan saa yhteyden. Säännöksellä pyritään varmistamaan, että valvontaviranomainen pystyy tarvittaessa ilmoitetusta osoitteesta saamaan yhteyden valmistajaan. Kyseessä on NLF-mukautukseen perustuva uusi vaatimus. 

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että pykälän 1 momentissa tarkoitetut merkinnät sekä tuotteeseen liitettävien ohjeiden, turvallisuustietojen ja muiden tuotteen mukana seuraavien asiakirjojen tiedot tulee antaa suomeksi tai ruotsiksi. Tältä osin kyseessä olisi kansalliseen harkintaan perustuva vaatimus. Säännös vastaisi pitkälti nykytilaa. Suomen tai ruotsin kielen edellyttäminen on riittävää, sillä säännöksen soveltamisalaan kuuluvat painelaitteet on tarkoitettu ammattikäyttöön, ei kuluttajakäyttöön. 

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin asetuksenantovaltuudesta. Sen mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin tuotteen merkinnöille, ohjeille ja turvallisuustiedoille asetettavista vaatimuksista. 

19 §.Valmistajan velvollisuus varmistaa sarjatuotannon jatkuva vaatimustenmukaisuus. Pykälässä säädettäisiin valmistajan velvollisuuksista varmistaa sarjatuotannon jatkuva vaatimustenmukaisuus. Kyseessä on uusi vaatimus, ja se perustuisi painelaitedirektiivin 6 artiklan 4 kohtaan ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin 6 artiklan 4 kohtaan. Valmistajan olisi varmistettava, että käytössä on menettelyt, joilla varmistetaan, että sarjatuotannossa valmistettu painelaite on olennaisten turvallisuusvaatimusten mukainen. Huomioon olisi otettava erityisesti muutokset painelaitteen suunnittelussa tai ominaisuuksissa sekä muutokset yhdenmukaistetuissa standardeissa tai muissa teknisissä eritelmissä, joihin nähden painelaitteen vaatimustenmukaisuus ilmoitetaan. Sarjatuotannolla tarkoitetaan ehdotetussa pykälässä tuotantoa, jossa valmistetaan tuotteita muutoin kuin yksittäiskappaleina. 

20 §.Valmistajan velvollisuudet vaatimustenvastaisuustilanteissa. Pykälässä säädettäisiin valmistajan velvollisuuksista vaatimustenvastaisuustilanteissa. Pykälällä pannaan täytäntöön painelaitedirektiivin 6 artiklan 8 kohta ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin 6 artiklan 9 kohta. 

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tilanteesta, jossa valmistajalla on syytä epäillä, että sen markkinoille saattama tuote ei täytä tämän lain vaatimuksia. Valmistajan olisi tällöin ryhdyttävä välittömästi oma-aloitteisesti toimenpiteisiin tuotteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai toimenpiteisiin sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin valmistajan velvollisuudesta välittömästi ilmoittaa valvontaviranomaiselle yksityiskohtaiset tiedot tuotteessa havaitusta vaatimustenvastaisuudesta ja kaikista toteutetuista toimenpiteistä. 

Pykälän 3 momentin mukaan valmistajan olisi silloin, kun se katsoo tämän aiheelliseksi painelaitteeseen liittyvien riskien vuoksi, testattava kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi näyte markkinoilla saataville asetetusta painelaitteesta. Valmistajan olisi tutkittava valitukset, vaatimustenvastaiset tuotteet ja tuotteiden palautukset sekä pidettävä niistä kirjaa ja tiedotettava jakelijoille kaikesta momentissa ehdotetusta valvonnasta. Pykälän 3 momentilla pannaan täytäntöön painelaitedirektiivin ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin 6 artiklojen 4 kohdan jälkimmäinen kappale. 

21 §.Hyvän konepajakäytännön mukaan suunniteltavat ja valmistettavat painelaitteet. Painelaitedirektiivin 4 artiklan 3 kohdan mukaan painelaitteet ja laitekokonaisuudet, joiden ominaisuudet ovat direktiivissä asetettujen rajojen alapuolella tai yhtä suuria niiden kanssa, on suunniteltava ja valmistettava Euroopan unionin jäsenvaltiossa noudatettavan hyvän konepajakäytännön mukaisesti, jotta niiden turvallinen käyttö voidaan taata. Vastaava säännös direktiivissä asetettujen rajojen alapuolella olevien painelaitteiden suunnittelusta ja valmistamisesta hyvän konepajakäytännön mukaisesti on yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivissä. Näissä painelaitteissa ja laitekokonaisuuksissa on oltava mukana riittävät käyttöohjeet. Hyvä konepajakäytäntö voi olla erilainen eri jäsenvaltioissa. 

Hyvään konepajakäytäntöön kuuluvat tuotteet määräytyvät painelaitedirektiivin liitteessä II olevien vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevien taulukoiden mukaan ja ne katsotaan vähemmän vaarallisiksi painelaitteiksi, joista ei aiheudu merkittävää paineeseen liittyvää riskiä. Hyvän konepajakäytännön mukaiset painelaitteet voivat olla erityyppisiä painelaitteita (säiliöt, putkistot, lisälaitteet) tai laitekokonaisuuksia sijaiten ominaisarvojen perusteella vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevien taulukoiden 4 artiklan 3 kohdassa. Näihin ei sovelleta direktiivissä tarkoitettuja olennaisia turvallisuusvaatimuksia eikä tarkkoja teknisiä vaatimuksia, mutta tuotteiden on oltava turvallisia niiden elinkaaren aikana. 

Pykälän 1 momentin mukaan painelaitteet, jotka ovat ominaisuuksiensa perusteella sellaisia, että niihin ei sovelleta ehdotetun lain 14 §:ssä tarkoitettuja olennaisia turvallisuusvaatimuksia, voitaisiin suunnitella ja valmistaa jossain Euroopan unionin jäsenvaltiossa noudatettavan hyvän konepajakäytännön mukaisesti. 

Pykälän 2 momentin mukaan hyvän konepajakäytännön mukaan suunniteltuun tai valmistettuun painelaitteeseen ei saisi kiinnittää ehdotetun lain 17 §:ssä tarkoitettua CE-merkintää. Huomattavaa olisi, että hyvän konepajakäytännön painelaitteisiin voi liittyä myös muuta Euroopan unionin lainsäädäntöä. Mikäli tästä lainsäädännöstä seuraa, että tuotteessa on oltava CE-merkintä, tulisi sellainen voida kiinnittää myös hyvän konepajakäytännön mukaiseen painelaitteeseen. 

Pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin niiden painelaitteiden ominaisuuksista, joiden suunnittelu ja valmistus voisi tapahtua hyvän konepajakäytännön mukaan. Ominaisuuksilla tarkoitettaisiin painelaitedirektiivissä ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiiveissä määriteltyjä raja-arvoja. 

4 luku Painelaitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointi

22 §.4 luvun soveltamisala. Painelaitedirektiivissä ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivissä säädetään kummassakin erikseen niiden soveltamisalaan kuuluvien painelaitteiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnista. Direktiiveissä tarkoitettujen painelaitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvien erojen vuoksi ehdotetun luvun säännökset koskisivat vain painelaitedirektiivissä tarkoitettujen painelaitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia. Direktiiveissä tarkoitettujen painelaitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat yleiset säännökset olisivat edellä ehdotetun lain 3 luvussa. 

23 §.Painelaitteiden luokitus. Pykälällä pantaisiin täytäntöön painelaitedirektiivin 13 artikla. 

Pykälän 1 momentin mukaan painelaitteet luokiteltaisiin eri luokkiin niiden aiheuttaman vaaran perusteella. Painelaitteen luokittelu kuuluisi valmistajan velvollisuuksiin osana vaatimustenmukaisuuden arviointia. Painelaitteiden luokittelusta säädetään painelaitedirektiivin liitteessä II. Painelaitteet luokitellaan direktiivin liitteen II vaatimustenmukaisuuden arviointitaulukoilla painelaitteen tyypin ja sen ominaissuureiden (sisältö, PN, V, DN) perusteella luokkiin I, II, III, IV tai niin sanottuihin hyvän konepajakäytännön painelaitteisiin. Pykälän 2 momentin mukaan luokan perusteella määräytyvät vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt, joilla vaatimustenmukaisuuden arviointi tehdään. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnista säädetään painelaitedirektiivin liitteessä III. Kussakin vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa noudatettavassa moduulissa on tehtäviä valmistajalle ja vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokselle ja niillä selvitetään vain, ovatko painelaitteeseen liittyvät olennaiset turvallisuusvaatimuksen täyttyneet. Pykälän 3 momentin mukaan tarkempia säännöksiä painelaitedirektiivissä säädetystä painelaitteiden luokittelusta annettaisiin valtioneuvoston asetuksella. 

24 §.Materiaalien eurooppalainen hyväksyntä. Pykälällä pantaisiin täytäntöön painelaitedirektiivin 15 artiklan 1—4 kohta. Painelaitteiden valmistus edellyttää turvallisten materiaalien käyttämistä. Pykälän 1 momentin mukaan yhdenmukaistettujen standardien puuttuessa painelaitteiden valmistuksessa toistuvaan käyttöön tarkoitettujen materiaalien ominaisuudet olisi vahvistettava materiaalien eurooppalaisella hyväksynnällä. 

Pykälän 2 momentin mukaan eurooppalaisen hyväksynnän saaneet materiaalit täyttäisivät ehdotetun lain 14 §:ssä säädetyt olennaiset turvallisuusvaatimukset. Eurooppalaisen hyväksynnän saaneiden materiaalien olisi saatava myös vaatimustenmukaisuusolettama painelaitedirektiivissä tarkoitettujen olennaisten turvallisuusvaatimusten osalta. 

Pykälän 3 momentin mukaan materiaalien eurooppalaisen hyväksynnän myöntäisi jokin tähän tehtävään erityisesti nimetty ilmoitettu laitos. Pykälän 4 momentin mukaan ilmoitetun laitoksen olisi määriteltävä ja tehtävä tai teetettävä asianmukaiset tutkimukset ja kokeet varmistuakseen siitä, että materiaalityypit täyttävät niille asetetut vaatimukset. 

Pykälän 5 momentin mukaan ilmoitetun laitoksen olisi toimitettava kopio myönnetystä materiaalien eurooppalaisesta hyväksynnästä Euroopan talousalueeseen kuuluville valtioille, ilmoitetuille laitoksille ja Euroopan komissiolle. 

Pykälän 6 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin materiaalien eurooppalaisessa hyväksynnässä noudatettavassa menettelystä, ilmoituksista, materiaalityypeistä ja vaatimuksista sen mukaan kuin painelaitteita koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään. 

25 §.Materiaalien eurooppalaisen hyväksynnän peruuttaminen. Pykälällä pantaisiin täytäntöön painelaitedirektiivin 15 artiklan 4 ja 5 kohdat. 

Pykälän 1 momentin mukaan materiaalien eurooppalaisen hyväksynnän painelaitteille myöntäneen ilmoitetun laitoksen olisi peruutettava hyväksyntä, jos se toteaa, että kyseistä hyväksyntää ei olisi pitänyt myöntää tai jos materiaalityyppiin sovelletaan yhdenmukaistettua standardia. Pykälän 2 momentin mukaan ilmoitetun laitoksen on välittömästi ilmoitettava materiaalien eurooppalaisen hyväksynnän peruuttamisesta valvontaviranomaiselle, muille Euroopan talousalueeseen kuuluville valtioille, ilmoitetuille laitoksille ja Euroopan komissiolle. 

5 luku Yksinkertaisten painesäiliöiden vaatimustenmukaisuuden arviointi

26 §.5 luvun soveltamisala. Ehdotetussa luvussa säädettäisiin yksinkertaiset painesäiliöt direktiivissä tarkoitettujen painelaitteiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnista vastaavasti kuin ehdotetussa 4 luvussa säädetään painelaitedirektiivin soveltamisalaan kuuluvien painelaitteiden osalta. Luvun säännöksillä pantaisiin täytäntöön yksinkertaiset painesäiliöt direktiivin 13 artikla. Pykälässä rajattaisiin tämän luvun säännökset koskemaan vain mainitussa direktiivissä tarkoitettuja yksinkertaisia painesäiliöitä. 

27 §.Yksinkertaisten painesäiliöiden vaatimustenmukaisuuden arviointi ennen valmistuksen aloittamista. Pykälällä pantaisiin täytäntöön yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin 13 artiklan 1 kohta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että yksinkertaiselle painesäiliölle, jonka suurimman sallitun käyttöpaineen ja tilavuuden lukuarvojen tulo on yli 50 baarilitraa, on ennen valmistuksen aloittamista tehtävä EU-tyyppitarkastus. 

Pykälän 2 momentin mukaan EU-tyyppitarkastuksesta säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella sen mukaan kuin yksinkertaisia painesäiliöitä koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään. 

28 §.Yksinkertaisten painesäiliöiden vaatimustenmukaisuuden arviointi ennen markkinoille saattamista. Pykälällä pantaisiin täytäntöön yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin 13 artiklan 2 kohta. Sen 1 momentin mukaan ennen yksinkertaisen painesäiliön markkinoille saattamista tuotteen vaatimuksenmukaisuus olisi osoitettava sisäiseen tuotannonvalvontaan perustuvalla tyypinmukaisuudella ja valvotulla säiliön testauksella. 

Pykälän 2 momentin mukaan sisäiseen tuotannonvalvontaan perustuvasta tyypinmukaisuudesta ja valvotusta säiliön testauksesta säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella sen mukaan kuin yksinkertaisia painesäiliöitä koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään. 

6 luku Maahantuojan, jakelijan ja valtuutetun edustajan velvollisuudet

29 §.6 luvun soveltamisala. Pykälä sisältäisi ehdotetun lain 6 luvun soveltamisalasäännöksen. Ehdotetussa luvussa säädettäisiin maahantuojan, jakelijan ja valtuutetun edustajan velvollisuuksista. Luvun lopussa säädettäisiin mainittujen talouden toimijoiden velvollisuuksista vaatimustenvastaisuustilanteessa sekä velvollisuudesta luovuttaa tietoja ja tehdä yhteistyötä valvontaviranomaisen kanssa. Näitä velvollisuuksia sovellettaisiin myös valmistajaan. Luvussa ehdotettu sääntely koskisi vain painelaitedirektiivin ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin soveltamisalaan kuuluvista painelaitteista johtuvia velvollisuuksia. 

30 §.Maahantuojan velvollisuudet. Pykälässä säädettäisiin maahantuojan velvollisuuksista. Sääntely perustuu painelaitedirektiivin 8 artiklan ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin 8 artiklan säännöksiin. Pykälällä tarkennettaisiin maahantuojan nimenomaisia tehtäviä toimijaketjussa. 

Pykälän 1 momentin mukaan maahantuoja saisi saattaa markkinoille ainoastaan olennaiset turvallisuusvaatimukset täyttäviä painelaitteita. 

Pykälän 2 momentin mukaan maahantuojan olisi ennen tuotteen markkinoille saattamista varmistettava, että valmistaja on varmistanut painelaitteen vaatimustenmukaisuuden ja suorittanut ehdotetun lain 16 §:ssä tarkoitetut vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt. Lisäksi maahantuojan olisi varmistettava, että valmistaja on laatinut tekniset asiakirjat, painelaitteeseen on kiinnitetty CE-merkintä, sen mukana on EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, siihen on kiinnitetty laitteen tunnistetiedot sekä valmistajan tiedot ja että laitteeseen on liitetty ohjeet ja turvallisuustiedot suomeksi tai ruotsiksi. 

Pykälän 3 momentissa velvoitettaisiin maahantuoja ilmoittamaan painelaitteesta aiheutuvasta vaarasta valmistajalle sekä valvontaviranomaiselle. 

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin maahantuojan velvollisuudeksi varmistaa, etteivät sinä aikana, jolloin maahantuoja vastaa painelaitteesta, sen varastointi- tai kuljetusolosuhteet vaaranna painelaitteen vaatimustenmukaisuutta. Pykälän 5 momentin mukaan maahantuojan olisi ilmoitettava valmistajan yhteystietoja vastaavat yhteystietonsa. 

Pykälän 6 momentissa säädettäisiin maahantuojan velvollisuudesta pitää EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennös viranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan siitä, kun tuote on saatettu markkinoille sekä varmistaa, että tekniset asiakirjat ovat pyynnöstä viranomaisten saatavilla tämän ajan. Kymmenen vuoden aika alkaisi kulua siitä, kun viimeinen tuote on saatettu markkinoille. 

31 §.Jakelijan velvollisuudet. Pykälässä säädettäisiin jakelijoiden velvollisuuksista toimijaketjussa. Sääntely perustuu painelaitedirektiivin 9 artiklan ja yksinkertaiset painesäiliöt direktiivin 9 artiklan säännöksiin. Jakelijan velvoitteita ei ole voimassa olevassa laissa säädetty yhtä yksityiskohtaisesti. Kummankin direktiivin 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti jakelijan on asettaessaan tuotetta saataville markkinoilla noudatettava asiaankuuluvaa huolellisuutta direktiivin vaatimusten osalta. Erityisesti jakelijan on varmistettava, että sen tuotteelle suorittama käsittely ei vaikuta kielteisesti tuotteen vaatimustenmukaisuuteen. Tämän tarkoituksena on korostaa valmistajien ja maahantuojien ensisijaisia velvollisuuksia suhteessa jakelijaan. 

Pykälän 1 momentin mukaan jakelijan olisi ennen painelaitteen asettamista saataville markkinoilla varmistettava, että sen mukana on EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat, laitteessa on vaadittavat laitteen ja valmistajan tiedot sekä vaaditut asiakirjat ja ohjeet ja turvallisuustiedot suomeksi tai ruotsiksi. 

Pykälän 2 momentin mukaan jakelijan olisi lisäksi huolehdittava, että sinä aikana, jolloin tuote on sen vastuulla, tuotteen varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen vaatimustenmukaisuutta olennaisten turvallisuusvaatimusten suhteen. 

Pykälän 3 momentin mukaan, jos jakelijalla on syytä epäillä, että tuote ei täytä olennaisia turvallisuusvaatimuksia, jakelija saisi asettaa tuotteen saataville markkinoilla vasta, kun se on mainittujen vaatimusten mukainen. Jos tuotteeseen liittyy vaara, jakelijan olisi ilmoitettava siitä valmistajalle tai maahantuojalle sekä valvontaviranomaiselle. 

32 §.Valmistajan velvollisuuksien soveltaminen maahantuojaan ja jakelijaan. Pykälässä säädettäisiin valmistajan velvollisuuksien soveltamisesta maahantuojaan ja jakelijaan. Kyseessä on uusi vaatimus, joka perustuisi painelaitedirektiivin 9 artiklaan ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin 9 artiklaan. Pykälässä säädettäisiin, että maahantuojalla ja jakelijalla olisi valmistajan velvollisuudet silloin, kun ne saattavat tuotteen markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään taikka jos ne muuttavat jo markkinoille saatettua tuotetta tavalla, joka voi vaikuttaa ehdotetun lain vaatimusten täyttymiseen. 

33 §.Valtuutettu edustaja. Pykälässä ehdotetaan säännöstä valtuutetun edustajan valtuuttamisesta ja tehtävistä, joita valmistaja voisi antaa valtuutetulle edustajalle. Pykälä vastaa painelaitedirektiivin 7 artiklaa ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin 7 artiklaa. 

Pykälän 1 momentissa rajattaisiin se, mitä tehtäviä valtuutetulle edustajalle ei voitaisi antaa. Säännöksen mukaan valtuutettu edustaja ei voisi vastata lain soveltamisalaan kuuluvan tuotteen vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta eikä teknisten asiakirjojen laatimisesta, vaan niiden tulisi olla yksinomaan valmistajan vastuulla. Valmistaja ei siis voisi siirtää valtuutetulle edustajalle vastuuta tuotteen olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisuudesta, vaan tämä on tarkoitettu kuuluvaksi yksinomaan valmistajan velvollisuuksiin. Sama koskisi vastuuta teknisten asiakirjojen laatimisesta. Näitä rajoituksia lukuun ottamatta toimeksiannossa voidaan sopia valtuutetun edustajan velvollisuuksista. 

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännökset toimeksiannosta, jonka valmistaja antaa valtuutetulle edustajalle. Valtuutettu edustaja olisi voitava oikeuttaa pitämään vähintään EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus tai tapauksen mukaan vaatimustenmukaisuustodistus sekä tekniset asiakirjat ehdotetun lain noudattamisen valvonnasta vastaavan viranomaisen saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun tuote on saatettu markkinoille. 

Pykälän 3 momentin mukaan valtuutetun edustajan olisi pyynnöstä luovutettava valvontaviranomaiselle ehdotetun lain noudattamisen valvontaa ja täytäntöönpanoa varten tarpeelliset tiedot ja asiakirjat suomeksi tai ruotsiksi taikka muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä kielellä sekä muutoinkin tehtävä valvontaviranomaisen kanssa yhteistyötä, jolla pyritään poistamaan valtuutetun edustajan toimeksiannon piiriin kuuluvien tuotteiden aiheuttamat riskit. 

Muiden talouden toimijoiden kuin valtuutetun edustajan osalta vastaavista velvollisuuksista säädetään ehdotetun lain 34 §:n 1 momentissa. 

34 §.Maahantuojan ja jakelijan velvollisuudet vaatimustenvastaisuustilanteissa. Pykälässä säädettäisiin tietyistä kaikkia talouden toimijoita koskevista velvoitteista. Näitä olisivat menettely tuotteen vaatimustenvastaisuustilanteessa sekä velvollisuus luovuttaa tietoja ja tehdä yhteistyötä valvontaviranomaisen kanssa. Säännöksillä pannaan täytäntöön painelaitedirektiivin 8 artiklan 7 kohdan ja 9 artiklan 4 kohdan säännökset sekä yksinkertaiset painesäiliöt direktiivin 8 artiklan 7 kohdan ja 9 artiklan 4 kohdan säännökset. Valmistajan osalta vastaavat säännökset olisivat ehdotetun lain 20 §:ssä. 

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin maahantuojan velvollisuuksista. Ne ovat samat kuin valmistajan velvollisuudet vaatimustenvastaisuustilanteissa, joten säännöksessä viitattaisiin suoraan valmistajaa koskevaan sääntelyyn ehdotetun lain 20 §:ssä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin jakelijan velvollisuuksista, jotka ovat samat kuin valmistajalla tilanteessa, jossa sillä on syytä epäillä, että sen markkinoille saattama tuote ei täytä tämän lain vaatimuksia sekä valmistajalle kuuluva velvollisuus ilmoittaa välittömästi valvontaviranomaiselle yksityiskohtaiset tiedot tuotteessa havaitusta vaatimustenvastaisuudesta ja kaikista toteutetuista toimenpiteistä. Säännöksessä viitattaisiin näiltä osin ehdotetun lain 20 §:n 1 ja 2 momentin määräyksiin. 

35 §.Tietojen luovuttaminen ja velvollisuus tehdä yhteistyötä. Pykälässä säädettäisiin valmistajan, maahantuojan ja jakelijan velvollisuudesta luovuttaa valvontaviranomaiselle tietoja sekä velvollisuudesta tehdä yhteistyötä valvontaviranomaisen kanssa. Pykälä perustuisi painelaitedirektiivin 11 artiklaan ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin 11 artiklaan. 

Pykälän 1 momentti ei koske valtuutettua edustajaa, jonka asiaa koskevista velvollisuuksista säädetään valtuutettua edustajaa koskevassa 33 §:ssä. Ehdotuksen 1 momentin mukaan valmistajan, maahantuojan ja jakelijan olisi pyynnöstä luovutettava valvontaviranomaiselle ehdotetun lain valvontaa ja täytäntöönpanoa varten tarpeelliset tiedot ja asiakirjat suomeksi tai ruotsiksi taikka muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä kielellä. Lisäksi momentissa velvoitettaisiin valmistaja, maahantuoja ja jakelija muutenkin tekemään yhteistyötä valvontaviranomaisen kanssa tuotteiden vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi. Ehdotetulla 1 momentilla pannaan täytäntöön painelaitedirektiivin 6 artiklan 9 kohta, 8 artiklan 9 kohta ja 9 artiklan 5 kohta sekä yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin 6 artiklan 9 kohta, 8 artiklan 9 kohta ja 9 artiklan 5 kohta. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin talouden toimijoiden velvollisuudesta luovuttaa jäljitettävyyden kannalta tarpeellisia tietoja. Momentin mukaan talouden toimijan olisi pyynnöstä toimitettava tunnistetiedot kaikista talouden toimijoista, jotka ovat toimittaneet sille painelaitteita ja joille tämä on toimittanut painelaitteita. Ehdotetusta 1 momentista poiketen ehdotettu 2 momentti koskisi kaikkia talouden toimijoita, eli myös valtuutettua edustajaa. 

Pykälän 3 momentin mukaan talouden toimijoiden olisi voitava esittää 2 momentin mukaiset jäljitettävyystiedot kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun niille on toimitettu painelaite, ja kymmenen vuoden ajan sen jälkeen kun ne ovat toimittaneet painelaitteen edelleen. 

7 luku Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset

Painelaitteen vaatimustenmukaisuuden voisivat arvioida joko Euroopan unionin lainsäädäntöön perustuva vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos tai kansalliseen sääntelyyn perustuva tarkastuslaitos. Ehdotetussa luvussa säädettäisiin vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksista ja sillä pantaisiin täytäntöön painelaitedirektiivin IV luvun ja yksinkertaiset painesäiliöt direktiivin IV luvun sisältämät säännökset niiltä osin, joista ei säädetä eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksissa annetussa laissa. Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia ovat ilmoitettu laitos, käyttäjien tarkastuslaitos ja pätevöintilaitos. Ne suorittaisivat mainittuihin direktiiveihin perustuvaa vaatimustenmukaisuuden arviointia, josta säädetään ehdotetun lain 3—5 luvussa. 

Eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetussa laissa säädetään horisontaalisesti unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöön perustuvien tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten hyväksymis- ja nimeämismenettelystä ilmoitetuksi laitokseksi ja laitoksen ilmoittamisesta Euroopan unionin komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Ilmoitettuja laitoksia koskevilla yhteisillä vaatimuksilla halutaan varmistaa, että kaikki ilmoitetut laitokset suorittavat tehtävänsä samantasoisesti ja terveen kilpailun edellytysten mukaisesti. Ilmoitettujen laitosten palvelujen laadun ja pätevyyksien varmistaminen yhdenmukaisin kriteerein voidaan saavuttaa horisontaalisella lailla. Yksinomaan painelaitedirektiiviin perustuvien käyttäjien tarkastuslaitosten ja pätevöintilaitosten vaatimuksiin sovellettaisiin ehdotetun lain mukaan osittain mainittua horisontaalista lakia. 

36 §.Pätevöintilaitoksen ja käyttäjien tarkastuslaitoksen hyväksyminen ja valvonta. Painelaitedirektiivin mukaan käyttäjien tarkastuslaitos ja tunnustettu kolmantena osapuolena oleva organisaatio voivat ilmoitettujen laitosten ohella suorittaa joitain painelaitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointitehtäviä. Vaatimustenmukaisuuden arviointia suorittavilla laitoksilla on merkittävä tehtävä markkinoille saatettavien tuotteiden turvallisuuden ja vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa. Painelaitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointi on teknistä erityisosaamista vaativa asiantuntijatehtävä, jonka suorittaminen on tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi katsottu tarpeelliseksi antaa viranomaisen ulkopuolelle. Ehdotetussa laissa tarkoitetut direktiiveihin perustuvat vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset ovat yksityisiä yrityksiä, jotka vaatimustenmukaisuuden arviointia suorittaessaan hoitaisivat julkista hallintotehtävää. 

Painelaitedirektiivin 24 artiklassa säädetään ilmoitettuja laitoksia ja tunnustettuja kolmantena osapuolena olevia organisaatioita koskevista vaatimuksista. Käyttäjien tarkastuslaitosten vaatimuksista säädetään painelaitedirektiivin 25 artiklassa. Voimassa olevassa kansallisessa sääntelyssä direktiivissä tarkoitetuista laitoksista säädetään painelaitelaissa tarkoitetuista tarkastuslaitoksista annetussa asetuksessa. Direktiivissä tarkoitetuista tunnustetuista kolmantena osapuolena olevista organisaatioista käytetään voimassa olevassa kansallisessa sääntelyssä termiä pätevöintilaitos. Painelaitedirektiivin täytäntöönpano ei edellytä kansallisesti käytetyn termin muuttamista. 

Käyttäjien tarkastuslaitokset ja pätevöintilaitokset nimetään arvioimaan olennaisten vaatimusten täyttymistä ja varmistamaan näiden vaatimusten johdonmukaista teknistä soveltamista Euroopan unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti. Käyttäjien tarkastuslaitokset ja pätevöintilaitokset tarjoavat palveluja valmistajille yleistä etua koskevalla alalla, jolla pyritään varmistamaan painelaiteturvallisuus. Tämän vuoksi ne vastaavat toimistaan sijoittautumismaansa kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle. 

Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyisi pätevöintilaitoksen ja käyttäjien tarkastuslaitoksen hakemuksesta, kun se varmistanut, että laitosten hyväksymiselle asetetut vaatimukset täyttyvät. Ministeriö ilmoittaisi laitoksen myös Euroopan komissiolle ja muille jäsenvaltiolle. Käyttäjien tarkastuslaitoksen ja pätevöintilaitoksen hakemusta, hyväksymistä ja hyväksymisen peruuttamista koskeva menettely on painelaitedirektiivin mukaan vastaava kuin ilmoitetuilla laitoksilla. Hakemusta, hyväksymistä ja hyväksymisen peruuttamista koskevien säännösten osalta pykälän 2 momentissa viitattaisiin tämän vuoksi suoraan eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetun lain 4 ja 6 §:ään, joissa vastaavat ilmoitettuja laitoksia koskevat säännökset ovat. 

Pykälän 3 momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriö valvoisi hyväksymiään pätevöintilaitoksia ja käyttäjien tarkastuslaitoksia. 

37 §.Pätevöintilaitoksen ja käyttäjien tarkastuslaitoksen yleiset vaatimukset. Pätevöintilaitoksen ja käyttäjien tarkastuslaitoksen vaatimuksia koskeva sääntely perustuisi myös painelaitedirektiivin 24 ja 25 artiklaan. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin niistä vaatimuksista, jotka ovat samoja kuin ilmoitetuilla laitoksilla. Pätevöintilaitoksen ja käyttäjien tarkastuslaitosten yleisiin vaatimuksiin, toimintaa koskeviin vaatimuksiin, puolueettomuuteen, arviointihenkilöstöä koskeviin vaatimuksiin, vastuuvakuutukseen, vaatimustenmukaisuusolettamaan ja tehtävien teettämiseen alihankintana ja tytäryhtiöllä sovellettaisiin eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetun lain 7—13 §:ää. 

Pykälän 2 momentin mukaan käyttäjien tarkastuslaitoksen yleisiin vaatimuksiin ei kuitenkaan sovellettaisi ilmoitetuista laitoksista annetun lain 7 §:n 2 kohtaa, jonka mukaan laitoksen olisi oltava arvioimastaan organisaatiosta ja tuotteesta riippumaton ulkopuolinen asiantuntijataho. 

38 §.Käyttäjien tarkastuslaitosta koskevat erityiset vaatimukset. Pykälässä ehdotettu käyttäjien tarkastuslaitosten erityisiä vaatimuksia koskeva sääntely perustuisi painelaitedirektiivin 25 artiklaan. Pykälän 1 momentin mukaan käyttäjien tarkastuslaitos olisi osa painelaitteen omistajan ja haltijan organisaatiota. Säännöksen tarkoituksena on, että käyttäjien tarkastuslaitos voisi kuulua myös samaan käyttäjien ryhmään kuin omistaja ja haltija. Käyttäjien ryhmä muodostuisi yrityksistä, jotka ovat organisoituneet suurehkoissa teollisuuskohteissa vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien järjestämiseksi. Käyttäjien tarkastuslaitos kuuluisi siihen organisaatioon, jonka käyttöön tuleville painelaitteille käyttäjien tarkastuslaitos tekee suunnitteluun ja valmistukseen liittyviä tarkastuksia. 

Toiminnan riippumattomuus varmistetaan esimerkiksi toimeksiantokohtaisella riippumattomuustarkastelulla ja sisäisellä valvonnalla. Laitos noudattaa organisaation laatupolitiikkaa ja sillä on tarkastustoimintaan laatujärjestelmä, joka tukeutuu organisaation laatujärjestelmään. 

Ehdotetun 2 momentin mukaan käyttäjien tarkastuslaitoksen olisi käytettävä sen organisaation raportointimenetelmiä, jonka osa laitos on. Raportointimenetelmien olisi osoitettava ja taattava käyttäjien tarkastuslaitoksen puolueettomuus. Käyttäjien tarkastuslaitos raportoi toiminnastaan organisaation johdolle.  

Ehdotetun 3 momentin mukaan käyttäjien tarkastuslaitokselta ei edellytettäisi eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetun lain 11 §:ssä tarkoitettua vastuuvakuutusta, jos tällainen vastuu kuuluu organisaatiolle, jonka osa laitos on. 

39 §.Pätevöintilaitoksen ja käyttäjien tarkastuslaitoksen yleiset velvollisuudet ja velvollisuus antaa tietoja. Pykälä perustuu painelaitedirektiivin 34 artiklaan, jossa säädetään ilmoitettujen laitosten, käyttäjien tarkastuslaitosten ja tunnustettujen kolmantena osapuolena olevien organisaatioiden toimintaan liittyvistä velvollisuuksista. Kansallisesti artiklan säännökset on pantu täytäntöön ilmoitettujen laitosten osalta eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetussa laissa. Käyttäjien tarkastuslaitoksen ja pätevöintilaitoksen yleiset velvollisuudet ovat samat kuin ilmoitetuilla laitoksilla, joten pykälän 1 momentissa viitattaisiin mainitun lain 14 §:ään, jossa artiklassa tarkoitetuista ilmoitettujen laitosten yleisistä velvollisuuksista säädetään. 

Pykälän 2 momentissa olisi 1 momenttia vastaavalla tavalla viittaus eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetun lain säännökseen velvollisuudesta antaa tietoja viranomaisille ja vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksille. 

40 §.Todistukset vaatimustenmukaisuudesta. Vaatimustenmukaisuudesta annettavista todistuksista säädetään painelaitedirektiivin liitteissä III sekä yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin liitteessä II, jotka sisältävät tarkemmat määräykset painelaitteiden vaatimuksenmukaisuudenarviointimenettelystä. Pykälän 1 momentin mukaan vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen olisi annettava valmistajalle painelaitteen vaatimustenmukaisuuden osoittava todistus, jos tuote täyttää sille säädetyt vaatimukset. Velvollisuus antaa todistus riippuisi myös painelaitteeseen sovellettavasta vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelystä, joka määräytyy painelaitteen luokittelun perusteella. Vaatimustenmukaisuuden osoittavia todistuksia voivat olla esimerkiksi EU-tyyppitarkastustodistus, vaatimustenmukaisuustodistus tai EU-suunnittelutodistus. 

Pykälän 2 momentin mukaan vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen olisi myös säilytettävä jäljennökset 1 momentissa tarkoitetuista todistuksista ja niiden lisäyksistä sekä teknisistä asiakirjoista, valmistajan toimittamat asiakirjat mukaan luettuina, kyseisen todistuksen voimassaolon päättymiseen saakka. 

Pykälän 3 momentissa annettaisiin valtuutus säätää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin vaatimustenmukaisuuden osoittavasta todistuksesta, näiden todistusten sisällöstä sekä niiden antamisen edellytyksistä, joista säädetään painelaitedirektiivissä ja yksinkertaiset painesäiliöt direktiivissä. 

41 §.Todistuksen antamatta jättäminen tai sen peruuttaminen. Pykälässä säädettäisiin vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen velvollisuudesta jättää todistus antamatta tai peruuttaa todistus. Sääntely perustuisi painelaitedirektiivin 34 artiklaan ja yksinkertaiset painesäiliöt direktiivin 29 artiklaan. Jos vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos havaitsisi, että painelaite ei täytä sitä koskevia olennaisia turvallisuusvaatimuksia, sen on vaadittava valmistajaa korjaamaan puute, eikä se saa antaa valmistajalle todistusta vaatimustenmukaisuudesta. Jos vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos katsoisi todistuksen antamisen jälkeen, ettei painelaite enää ole olennaisten turvallisuusvaatimusten mukainen, sen olisi vaadittava valmistajaa korjaamaan puute ja tarvittaessa peruutettava todistus väliaikaisesti tai pysyvästi. Jos puutetta ei korjattaisi tai toimenpiteillä ei olisi vaadittua vaikutusta, vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen olisi tarpeen mukaan peruutettava todistus väliaikaisesti tai pysyvästi tai myönnettävä se uudestaan rajoitettuna. 

42 §.Pätevöintilaitoksen suorittamaa vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat rajoitukset. Ehdotettu pykälä perustuisi painelaitedirektiivin 34 artiklan 1 kohtaan ja direktiivin liitteen I 3.1.2 kohtaan. Pykälän mukaan pätevöintilaitos voisi suorittaa vain painelaitteen pysyvien liitosten ja liitosmenetelmien pätevyyden vaatimustenmukaisuuden arvioinnin. 

43 §.Käyttäjien tarkastuslaitoksen suorittamaa vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat rajoitukset. Pykälällä pantaisiin täytäntöön painelaitedirektiivin 16 artikla. Voimassa olevassa kansallisessa sääntelyssä käyttäjien tarkastuslaitoksista säädetään painelaitelaissa tarkoitetuista tarkastuslaitoksista annetussa asetuksessa. Voimassa olevat kansalliset säännökset vastaavat painelaitedirektiivin määräyksiä, mutta säädöstason valinnasta johtuvien syiden vuoksi asiasta tulisi säätää jatkossa lain tasolla. 

Pykälän 1 momentin mukaan käyttäjien tarkastuslaitos saisi suorittaa tehtäviä yksinomaan sille organisaatiolle, johon se kuuluu. 

Pykälän 2 momentin mukaan käyttäjien tarkastuslaitoksen olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisiksi arvioimia painelaitteita tai laitekokonaisuuksia voitaisiin käyttää ainoastaan laitoksissa, joiden toimintaa harjoittavaan organisaatioon tai yritysryhmään tarkastuslaitos kuuluu. 

Ehdotetun 3 momentin mukaan kyseisen organisaation sisällä noudatettaisiin yhteisiä turvallisuusperiaatteita niiden teknisten eritelmien osalta, jotka koskisivat painelaitteiden suunnittelua, valmistusta, tarkastuksia, huoltoa ja käyttöä. 

Pykälän 4 momentin mukaan painelaitteissa ja laitekokonaisuuksissa, joiden vaatimustenmukaisuuden käyttäjien tarkastuslaitos on arvioinut, ei saisi olla CE-merkintää. Säännös perustuu painelaitedirektiivin 16 artiklan 2 kohtaan. 

Painelaitedirektiivin liitteessä III säädetään käyttäjien tarkastuslaitosten vaatimustenmukaisuuden arviointiin sovellettavista menettelyistä. Pykälän 5 momentin valtuutussäännöksen mukaan näistä menettelyistä voitaisiin säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella sen mukaan kuin painelaitedirektiivissä säädetään. 

8 luku Tarkastuslaitokset

Ehdotettu luku sisältäisi kansallisten tarkastuslaitosten vaatimuksia ja yleisiä velvollisuuksia koskevan sääntelyn, joka perustuisi voimassa olevan painelaitelain ja painelaitelaissa tarkoitetuista tarkastuslaitoksista annetun asetuksen säännöksiin. Tarkastuslaitokset tarkastaisivat ehdotetun lain 2 luvussa säädetyn painelaitteen kansallisen vaatimustenmukaisuuden ja suorittaisivat jäljempänä 9 luvussa säädettyjä painelaitteiden tarkastuksia. 

44 §.Tarkastuslaitoksen hyväksyminen. Pykälä perustuisi voimassa olevan painelaitelain 5 §:ään. Pykälän 1 momentin mukaan valvontaviranomainen voisi hyväksyä tarkastuslaitoksen suorittamaan ehdotetussa laissa säädettyjä tarkastuslaitoksen tehtäviä. Ehdotetulla sääntelyllä ei olisi tarkoitus muuttaa nykytilaa. Tarkastuslaitoksen tehtävät olisivat muita kuin niitä, jotka Euroopan unionin lainsäädännön nojalla olisivat vaatimuksenmukaisuuden arviointilaitoksen velvollisuuksia. Tällaisesta tarkastuslaitoksesta käytettäisiin ehdotetun lain määritelmien mukaan nimikettä hyväksytty laitos. Hyväksytty laitos tarkastaa painelaitteen sijoitussuunnitelman, suorittaa painelaitteiden määräaikaistarkastukset, hyväksyy määräaikaistarkastuksia korvaavat menettelyt, tarkastaa kattilalaitoksen vaaran arvioinnin asianmukaisuuden, tarkastaa painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä sekä tekee täyttöpaikkojen ja täyttölaitosten tarkastuksia. 

Pykälän 2 momentin mukaan hyväksyminen voitaisiin antaa vain määräajaksi. Tarkastuslaitokselle voitaisiin asettaa sen toimintaa koskevia vaatimuksia, rajoituksia ja muita ehtoja. Jos tarkastuslaitoksen tehtävät rajoitetaan suoritettavaksi yksinomaan tietylle painelaitteiden käyttäjäryhmälle, käytetään tarkastuslaitoksesta ehdotetun lain määritelmien mukaan nimikettä omatarkastuslaitos. Omatarkastuslaitoksen tehtäviä ovat sijoitussuunnitelman tarkastus, määräaikaistarkastukset sekä korjaus- ja muutostöiden tarkastukset. 

Pykälän 3 momentin mukaan tarkastuslaitoksen hyväksymistä koskevaan hakemukseen olisi liitettävä tarkastuslaitokselle säädettyjen vaatimusten täyttymistä osoittavat asiakirjat. Asiakirjoihin tulisi liittää myös FINAS-akkreditointipalvelun antama todistus tai lausunto vaatimusten täyttymisestä. Tarkastuslaitoksen hyväksymisen peruuttamisesta säädetään lakiehdotuksen 82 §:ssä. 

45 §.Tarkastuslaitokseen sovellettavat yleiset vaatimukset. Pykälässä säädettäisiin yleisistä vaatimuksista, jotka olisivat tarkastuslaitoksen hyväksymisen edellytyksenä. Säännökset perustuisivat pääosin painelaitelaissa tarkoitetuista tarkastuslaitoksista annetun asetuksen liitteen II säännöksiin. 

Ehdotetun 1 momentin 1 kohdan mukaan tarkastuslaitoksen tulisi olla Suomessa rekisteröity oikeushenkilö. Yksityinen henkilö ei käytännössä voisi täyttää tarkastuslaitokselle asetettuja vaatimuksia. Tarkastuslaitos käyttää tehtäviään suorittaessaan julkista valtaa ja ulkomaille rekisteröidyn laitoksen valvonnan toteuttaminen olisi vaikeaa. Momentin 2 kohdan mukaan laitoksen ja sen henkilökunnan olisi suoritettava arviointi- ja tarkastustoimet ammattitaitoisesti ja teknisesti pätevästi. Momentin 3 kohdan mukaan laitos ja sen henkilökunta eivät saisi olla erityisesti sellaisten henkilöiden taholta, joilla on etua tarkastuksen tuloksesta, painostuksen taikka taloudellisen tai muun vaikutuksen alaisia, joka voisi vaikuttaa heidän arviointiinsa tai tarkastuksen tuloksiin. Momentin 4 kohdan mukaan laitoksen tarkastushenkilöstön olisi oltava puolueetonta eikä henkilöstön palkkaus saisi olla riippuvainen suoritettujen tarkastusten määrästä eikä niiden tuloksista. Momentin 5 kohdan mukaan laitoksen käytettävissä olisi oltava tarvittava henkilöstö ja tarvittavat välineet, jotta se voi asianmukaisesti hoitaa ne tekniset ja hallinnolliset tehtävät, jotka liittyvät tarkastukseen ja valvontaan. Laitoksella olisi myös oltava mahdollisuus käyttää erikoistarkastuksiin tarvittavia laitteita. Momentin 6 kohdan mukaan tarkastuslaitoksella tulisi olla luotettava ja toimiva järjestelmä tekemiensä tarkastusten tietojen tallentamiseksi ja jäljitettävyyden varmistamiseksi. Tällaiset järjestelmät ovat tarpeen, sillä tarkastuslaitokset tekevät lukumääräisesti paljon tarkastuksia. Momentin 7 kohdan mukaan tarkastuslaitoksella olisi lisäksi oltava toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen riittävä vastuuvakuutus toiminnasta aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi. 

46 §.Tarkastuslaitoksen arviointihenkilöstöä koskevat vaatimukset. Ehdotetun pykälän 1 kohdan mukaan tarkastuslaitoksen tarkastushenkilöstöllä olisi lisäksi oltava hyvä tekninen tietämys sekä ammatillinen osaaminen ja koulutus. Pykälän 2 kohdan mukaan henkilöstöllä olisi oltava riittävät tiedot tehtäviä tarkastuksia koskevista vaatimuksista ja riittävä kokemus tällaisten tarkastusten suorittamisesta. Pykälän 3 kohdan mukaan henkilöstöllä olisi lisäksi oltava pätevyys laatia todistuksia, pöytäkirjoja ja selostuksia, joilla todennetaan tarkastuksen tulokset. 

47 §.Hyväksyttyä laitosta koskevat erityiset vaatimukset. Hyväksyttyä laitosta koskevat erityisvaatimukset perustuisivat painelaitelaissa tarkoitetuista tarkastuslaitoksista annetun asetuksen liitteen I kohdan 1 säännöksiin, jotka ehdotetaan siirrettäväksi ehdotetuksi pykäläksi. Vaatimuksia sovellettaisiin yleisten vaatimusten ohella. 

Pykälän 1 momentin mukaan hyväksytty laitos, sen johtaja ja henkilökunta eivät saisi olla laitoksen tarkastamien painelaitteiden suunnittelijoita, valmistajia, toimittajia, asentajia tai käyttäjiä eivätkä näiden edustajia. Ehdotetun 2 momentin mukaan edellä tarkoitetut tahot eivät saisi suoraan tai edustajina osallistua painelaitteiden suunnitteluun, valmistamiseen, markkinoille saattamiseen tai kunnossapitoon. Painelaitteen valmistaja ja hyväksytty laitos saisivat kuitenkin vaihtaa teknisiä tietoja. 

48 §.Omatarkastuslaitosta koskevat erityiset vaatimukset. Pykälän 1 momentin mukaan omatarkastuslaitosta koskeviin erityisiin vaatimuksiin sovellettaisiin vastaavia vaatimuksia kuin 38 §:ssä ehdotetaan käyttäjien tarkastuslaitoksille. Omatarkastuslaitos toimisi painelaitteiden käyttäjien ryhmän organisaatiossa itsenäisenä yksikkönä. Sen olisi muodostettava määriteltävissä oleva osa organisaatiosta ja sillä olisi oltava organisaation sisällä käytössä yhtenäiset raportointimenetelmät, jotka takaavat ja osoittavat sen puolueettomuuden. 

Pykälän 2 momentin mukaan omatarkastuslaitos ei saisi olla vastuussa tarkastamiensa painelaitteiden suunnittelusta, valmistuksesta, toimituksista, asennuksesta, käytöstä eikä huollosta, eikä se saisi olla osallisena missään sellaisessa toiminnassa, joka vaikuttaisi sen arviointien puolueettomuuteen tai sen tarkastustoimien luotettavuuteen. 

49 §.Tarkastuslaitoksen yleiset velvollisuudet. Euroopan unionin lainsäädäntöön perustuvia vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia vastaavalla tavalla kotimaiset tarkastuslaitokset ovat yksityisiä yrityksiä, joiden suorittaessaan vaatimustenmukaisuuden arviointia tai sen osaa katsotaan hoitavan julkista hallintotehtävää. Painelaitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointi on teknistä erityisosaamista vaativa asiantuntijatehtävä, jonka suorittaminen on tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi katsottu tarpeelliseksi antaa viranomaisten ulkopuolelle. Kotimaiset tarkastuslaitokset nimetään arvioimaan painelaitteiden vaatimusten täyttymistä ja varmistamaan näiden laitteiden vaatimustenmukaisuus johdonmukaista teknistä soveltamista edellyttävien menettelyjen mukaisesti. Tarkastuslaitokset tarjoavat palveluja valmistajille yleistä etua koskevalla alalla, jolla pyritään varmistamaan painelaiteturvallisuus. Ne vastaavat toimistaan kansalliselle valvontaviranomaiselle. Voimassa olevaan lainsäädäntöön verrattuna ehdotetussa laissa laitoksiin liittyvät velvollisuudet ja säädöstaso on korjattu vastaamaan perustuslain vaatimuksia. 

Ehdotetun 1 momentin mukaan tarkastuslaitosten henkilökunta toimisi ehdotetussa laissa säädettyjä hallintotehtäviä suorittaessaan rikosoikeudellisella virkavastuulla. Vahingonkorvauksesta säädettäisiin vahingonkorvauslaissa (412/1974). Pykälän 2 ja 4 momentin sääntely perustuisi painelaitelaissa tarkoitetuista tarkastuslaitoksista annetun asetuksen 6 §:ään. Tarkastuslaitoksella olisi oikeus käyttää ulkopuolisia testaus-, tarkastus- tai arviointipalveluja. Tarkastuslaitoksen olisi ulkopuolisia palveluja käyttäessään huolehdittava, että ulkopuolinen palvelun suorittaja täyttää ehdotetun lain 45—48 §:ssä säädetyt tarkastuslaitoksen vaatimukset. Lisäksi tarkastuslaitoksen olisi annettava valvontaviranomaiselle tietoja havaitsemistaan yleistä painelaiteturvallisuutta vaarantavista seikoista. Pykälän 3 momentin mukaan tarkastuslaitoksen olisi ilmoitettava valvontaviranomaiselle kaikista toimintansa sellaisista muutoksista, joilla on vaikutusta hyväksymisen edellytyksiin. Säännös perustuisi voimassa olevan lain 5 §:n 3 momenttiin. Pykälän 5 momentin mukaan tarkastuslaitoksen olisi annettava valvontaviranomaiselle vuosittain kertomus toiminnastaan. 

Pykälän 6 momentissa ilmaistaisiin muut keskeiset säädökset, joita tarkastuslaitoksen tulisi noudattaa tässä laissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan. Tarkastuslaitoksen olisi ehdotetussa laissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan noudatettava, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), hallintolaissa (434/2003), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003), kielilaissa (423/2003) ja henkilötietolaissa (523/1999) säädetään. Momentissa ehdotettujen informatiivisten viittausten hallinnon yleislakeihin on tarkoitus täsmentää tarkastuslaitosten velvollisuuksia. 

50 §.Omatarkastuslaitoksen toimintaa koskevat rajoitukset. Pykälän 1 momentin mukaan omatarkastuslaitos tarkastaisi vain sen ryhmän painelaitteita, jonka osa se on. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että omatarkastuslaitoksia koskisivat samat rajoitukset, joita ehdotetaan käyttäjien tarkastuslaitokselle 43 §:n 2 ja 3 momentissa. 

9 luku Painelaitteiden tarkastaminen

Ehdotettu luku sisältäisi painelaitteiden tarkastamista koskevat kansalliset säännökset. Selkeyden vuoksi rekisteröintiin ja tarkastuksiin liittyviä keskeisiä omistajan, haltijan ja tarkastuslaitoksen keskeisiä velvollisuuksia koskevat säännökset olisivat yhtenä kokonaisuutena luvun alussa ehdotetussa 51—54 §:ssä. Tarkastuksia koskevat tarkemmat säännökset olisivat ehdotetussa 55—68 §:ssä. Luku perustuu kokonaan voimassa olevaan painelaiteturvallisuudesta annettuun kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen. Ehdotetulla sääntelyllä ei ole tarkoitus muuttaa nykytilaa. 

51 §.Rekisteröintivelvollisuus. Pykälän 1 momentin mukaan painelaite olisi rekisteröitävä ensimmäisen määräaikaistarkastuksen yhteydessä. Rekisteröintiä koskevan ilmoituksen tekeminen olisi omistajan ja haltijan velvollisuus ja se olisi tehtävä, jos painelaite voi aiheuttaa merkittävää varaa. Rekisteröinnillä pyritään varmistamaan valvontaviranomaisen mahdollisuudet valvoa paineturvallisuutta. 

Pykälän 2 momentin mukaan omistajan ja haltijan on tehtävä rekisteröintiä koskeva ilmoitus tarkastuslaitokselle. Ilmoitus tehtäisiin ensimmäisen määräaikaistarkastuksen yhteydessä. Ilmoituksesta olisi käytävä ilmi painelaitteen tekniset tiedot, sijainti sekä painelaitteen valmistaja, maahantuoja, omistaja ja käytönvalvoja. 

Pykälän 3 momentin mukaan rekisteröitävän painelaitteen omistajan tai haltijan olisi ilmoitettava valvontaviranomaiselle painelaitteen omistajaa, haltijaa, sijaintia ja käytön valvojaa koskevien tietojen muutokset. Muutoksista ilmoittaminen varmistaisi, että valvontaviranomaisella on käytössään ajantasaiset tiedot painelaitteen vastuuhenkilöistä. 

Painelaitteen aiheuttama merkittävä vaara perustuu painelaitteen ominaisuuksiin. Ominaisuuksien määrittely on hyvin teknistä eikä teknistä sääntelyä ole tarkoituksenmukaista ulottaa lain alaan. Tästä syystä pykälän 4 momentin valtuussäännöksen mukaan valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä sellaisen painelaitteen teknisistä ominaisuuksista, jotka voivat aiheuttaa merkittävää varaa ja joita pykälässä ehdotettu rekisteröintivelvollisuus siten ainakin koskisi. 

52 §.Velvollisuudet rekisteröintiä koskevan ilmoituksen yhteydessä. Pykälän tarkoituksena on, että tarkastuslaitos täydentäisi rekisteröintiä koskevan ilmoituksen painelaitteen teknisiä ominaisuuksia ja tarkastuksia koskevilla tiedoilla ja toimittaisi tiedot valvontaviranomaiselle rekisteröintiä varten. Pykälän 1 momentin mukaan tarkastuslaitoksen olisi tarkastettava rekisteröintiä koskeva ilmoitus ja täydennettävä se ensimmäisen määräaikaistarkastuksen ajankohtaa ja tarkastuksen tuloksia koskevilla tiedoilla ja seuraavan määräaikaistarkastuksen tarkastuslajia ja ajankohtaa koskevilla tiedoilla sekä toimitettava nämä tiedot valvontaviranomaiselle. 

Ehdotetun 2 momentin mukaan tarkastuslaitoksen olisi toimitettava vastaavat tiedot valvontaviranomaiselle myös määräaikaistarkastusten siirroista ja muutostarkastuksista. Lisäksi 3 momentin mukaan, jos määräaikaistarkastukset on korvattu, omistajan tai haltijan olisi toimitettava ehdotetussa 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Määräaikaistarkastusten korvaamisesta säädettäisiin jäljempänä 63 tai 64 §:ssä. 

53 §.Velvollisuus huolehtia painelaitteen tarkastamisesta. Pykälässä säädettäisiin velvollisuudesta huolehtia, että painelaitteelle tehdään laissa säädetyt tarkastukset oikea-aikaisesti. Euroopan unionin lainsäädäntöön perustuvan painelaitteen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin yhteydessä voidaan sovellettavasta vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelystä johtuen tehdä jo joitain paineenlaitteen käyttöönottoon liittyviä tarkastuksia. Käyttöönoton yhteydessä ja käytön aikana tehtävillä painelaitteen tarkastuksilla seurataan muun muassa vaatimustenmukaisuuden täyttymistä. Tarkastuksista käytetyt nimikkeet vastaisivat voimassa olevaa kauppa- ja teollisuusministeriön painelaiteturvallisuudesta annetussa päätöksessä käytettyä terminologiaa. Käyttöönoton yhteydessä painelaitteelle tehtäisiin ensimmäinen määräaikaistarkastus. 

Ehdotetun 1 momentin mukaan rekisteröitävän painelaitteen omistajan tai haltijan olisi huolehdittava, että painelaitteelle tehdään laitteen käyttöönoton yhteydessä ensimmäinen määräaikaistarkastus. Lisäksi 2 momentin mukaan omistajan tai haltijan olisi huolehdittava, että rekisteröitävälle painelaitteelle tehdään ensimmäistä määräaikaistarkastusta seuraavat määräaikaistarkastukset tai ne korvataan 63 ja 64 §:ssä ehdotetuilla toimenpiteillä. 

Ehdotetun 3 momentin mukaan painelaitteen omistajan tai haltijan on huolehdittava, että painelaitteelle tehdään tarvittaessa muutostarkastus sen varmistamiseksi, että painelaite ei asianmukaisesti käytettynä vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta. Muutostarkastuksesta säädettäisiin tarkemmin ehdotetussa 61 tai 62 §:ssä. 

Pykälän 4 momenttiin ehdotettavan säännöksen mukaan käytöstä poistettuun painelaitteeseen, jonka käytöstä poistamisesta on ilmoitettu valvontaviranomaiselle, ei sovellettaisi määräaikaistarkastuksia koskevia velvollisuuksia. Säännös tarkentaisi omistajan ja valmistajan velvollisuuksia huolehtia vain käytössä olevien painelaitteiden tarkastamisesta. 

54 §.Tarkastuslaitoksen velvollisuus suorittaa tarkastustoimintaa. Pykälään ehdotetaan sijoitettavaksi säännökset tarkastuslaitoksen velvollisuudesta suorittaa kansalliseen lainsäädäntöön perustuvaa tarkastustoimintaa. Tarkastustoiminnan suorittamiseen kuuluvista velvollisuuksista on luontevaa säätää kokoavasti samassa yhteydessä kuin säädetään tarkastusten tarkemmasta sisällöstä. 

Pykälän 1 momentin mukaan tarkastuslaitoksen olisi suoritettava painelaitteelle ensimmäinen määräaikaistarkastus ja sitä seuraavat määräaikaistarkastukset; käyttötarkastus, sisäpuolinen tarkastus ja määräaikainen painekoe sekä upotustarkastus ja muutostarkastukset. Lisäksi tarkastuslaitoksen olisi hyväksyttävä määräaikaistarkastukset korvaavat menettelyt. 

Pykälän 2 momentin mukaan tarkastuslaitoksen olisi hyväksyttävä määräaikaistarkastusten, käyttötarkastuksen, sisäpuolisen tarkastuksen ja määräaikaisen painekokeen osaksi Euroopan talousalueeseen kuuluvissa valtioissa suoritetut toimenpiteet, jos näistä esitetään hyväksyttävä selvitys. 

55 §.Ensimmäinen määräaikaistarkastus. Pykälässä säädettäisiin toimenpiteistä, jotka on tarpeen suorittaa ennen painelaitteen käyttöönottoa ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa. Pykälän tarkoituksena on varmistaa, että painelaite täyttää yleiset turvallisuusvaatimukset, ja jos painelaite kuuluu Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisalaan, myös olennaiset turvallisuusvaatimukset. 

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan painelaitteen ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa olisi suoritettava painelaitteen rekisteröintiin liittyvät toimet. Momentin 2 kohdan mukaan ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa olisi vahvistettava painelaitteen käyttöarvot. Käyttöarvoilla tarkoitetaan painelaitteen sallittuja käyttöarvoja. Sallittuja käyttöarvoja ovat painelaitteen suurin sallittu käyttöpaine, korkein ja alin sallittu lämpötila sekä kattiloissa teho. Lisäksi 3 kohdan mukaan olisi määrättävä seuraavan määräaikaistarkastuksen laji ja ajankohta. Ehdotetun 4 kohdan mukaan painelaitteeseen tai sen arvokilpeen olisi merkittävä painelaitteen rekisterinumero sekä seuraavan määräaikaistarkastuksen kuukausi ja vuosi. 

Ehdotetussa 2 momentissa säädettäisiin ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa tehtävistä tarkastuksista. Painelaitteen ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa on esitettävä asiakirjoina vähintään käyttö- ja huolto-ohjeet sekä vaatimustenmukaisuusvakuutus. Momentin 1 kohdan mukaan ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa olisi tarkastettava, että painelaitteen merkinnät sekä käyttöohjeet on laadittu 18 §:ssä ehdotetulla tavalla ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus on laadittu 16 §:n 3 momentin 2 kohdassa ehdotetulla tavalla. Ehdotetun 2 kohdan mukaan olisi tarkastettava, että painelaitteen sijoituksessa noudatetaan sijoituksen turvallisuudesta 6 §:ssä ehdotettuja säännöksiä. Lisäksi 3 kohdan mukaan olisi tarkastettava, että painelaitetta voidaan käyttää turvallisesti, ja se voi toimia turvallisesti siinä järjestelmässä, johon se on liitetty. Tarkastuksiin kuuluisi 4 kohdan mukaan myös sen tarkastaminen, että käytön valvojalla on tehtävään riittävä pätevyys ja asiantuntemus. Käytön valvojan pätevyydestä ehdotetaan säädettävän 72 §:ssä. Ehdotetun 5 kohdan mukaan olisi tarkastettava, että painelaitteessa on riittävät käyttöturvallisuuteen vaikuttavat laitteet ja laitejärjestelmät, ja että ne toimivat asianmukaisesti. Lisäksi 6 kohdan mukaan olisi tarkastettava, että elektroninen tai ohjelmoitava, suojaus- ja lukitustoiminnot sisältävä automaatiojärjestelmä ja sen laitoskohtainen toteutus on asianmukainen, ellei sen arviointi ole sisältynyt vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyyn. 

Painelaitteen tyypillä voi olla vaikutusta ensimmäisen määräaikaistarkastuksen sisältöön ja tarkastuskohteisiin. Pykälän 3 momentti sisältäisi valtuuden antaa valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä ensimmäisen määräaikaistarkastuksen sisällöstä ja siihen kuuluvista tarkastuksista kattilalaitosten ja ulos sijoitettavien painelaitteiden osalta. 

56 §.Seuraavat määräaikaistarkastukset. Pykälän 1 momentin mukaan seuraavat määräaikaistarkastukset voisivat olla lajiltaan käyttötarkastus, sisäpuolinen tarkastus ja määräaikainen painekoe. Nämä seuraisivat ajallisesti ensimmäistä määräaikaistarkastusta. Ehdotetun 2 momentin mukaan tarkastuslaitoksen olisi määrättävä seuraavan määräaikaistarkastuksen laji ja ajankohta määräaikaistarkastuksen yhteydessä. Seuraavan määräaikaistarkastuksen kuukausi ja vuosi olisi merkittävä painelaitteeseen. 

Kunkin määräaikaistarkastuksen aikavälit ja niihin liittyvät vaatimukset määräytyvät painelaitetyypin mukaan. Tarkastusten aikaväleistä ja niihin liittyvistä vaatimuksista ehdotetaan säädettävän kunkin painelaitetyypin osalta 57—59 §:ssä. Pykälän 3 momentin mukaan tarkastuslaitoksen olisi lyhennettävä määräaikaistarkastusten aikaväliä, jos painelaitteen kunto sekä käyttöolosuhteet, hoito, valmistajan ohjeet tai tarkastustulokset edellyttävät sitä. Ehdotetun 4 momentin mukaan tarkastuslaitos voisi omistajan tai haltijan pyynnöstä pidentää tarkastuksen aikaväliä, jos painelaitteen kunto sekä käyttöolosuhteet, hoito, valmistajan ohjeet tai tarkastustulokset sen sallivat. Tarkastusten ajankohtaa voitaisiin 5 momentin mukaan siirtää enintään 13 kuukaudella eteenpäin. Kutakin tarkastusta koskevien vaatimusten yhteydessä voitaisiin säätää myös lyhyemmistä aikaväleistä. Siirto ei vaikuttaisi seuraavien määräaikaistarkastusten ajankohtien määräytymiseen. 

Painelaitteen putkiston määräaikaistarkastuksiin liittyy teknisiä erityisvaatimuksia. Näistä säädettäisiin 6 momentin mukaan tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 

57 §.Käyttötarkastus. Pykälän 1 kohdan mukaan painelaitteen käyttötarkastuksessa on tarkastettava, että painelaitteessa on riittävät käyttöturvallisuuteen vaikuttavat laitteet ja laitejärjestelmät ja että ne toimivat asianmukaisesti. Näihin liittyvistä vaatimuksista säädettäisiin 5 §:n 2 momentissa. Ehdotetun 2 kohdan mukaan olisi tarkastettava, että käytön valvojalla on tehtävään tarkoitettu pätevyys ja asiantuntemus. Ehdotetun 3 kohdan mukaan käyttötarkastukseen kuuluisi myös sen tarkastaminen, että painelaitteen, sen varusteiden, eristeiden, sääsuojien ja muiden ulkoisten rakenteiden kunto on asianmukainen. Lisäksi 4 kohdan mukaan olisi tarkastettava, että painelaite voi toimia turvallisesti siinä järjestelmässä, johon se on liitetty. Tarkastuksiin kuuluisivat 5 kohdan mukaan myös kattilalaitoksen vaaran arvioinnin tarkastaminen ja kattilalaitoksen käytön valvonnan vaatimusten täyttymisen tarkastaminen. 

Ehdotetun 2 momentin mukaan käyttötarkastuksen yhteydessä olisi esitettävä tarkastuslaitokselle selvitys edellisen käyttötarkastuksen jälkeen tehdyistä korjaustöistä. Velvollisuus kuuluisi omistajalle tai haltijalle. 

Painelaitteen ominaisuuksien määrittely perustuu laitteiden teknisiin tietoihin, joiden perusteella määräytyvät painelaitteen käyttötarkastuksen aikavälit. Pykälän 3 momentin mukaan käyttötarkastusten aikavälit saisivat olla enintään kaksi vuotta höyry- ja kuumavesikattilalle; autoklaaville; paineella tyhjennettävälle kuljetussäiliölle, joka on paineellinen vain tyhjennettäessä; lujitemuoviselle säiliölle; ja kalkki- ja sementtituotteiden karkaisuun käytetylle painesäiliölle. Muille painelaitteille aikaväli olisi neljä vuotta. 

Pykälän 4 momentin mukaan käyttötarkastusten aikaväliä saisi pidentää enintään yhdellä vuodella. 

58 §.Sisäpuolinen tarkastus. Pykälän 1 momentin mukaan painelaitteen sisäpuolisessa tarkastuksessa olisi tarkastettava, että painelaitteessa ja sen varusteissa ei ole vikoja tai ominaisuuksia, jotka voivat vaarantaa painelaitteen turvallisen käytön. Varusteilla tarkoitetaan painelaitteeseen liitettyjä paineenalaisia lisälaitteita ja varolaitteita, esimerkiksi sulkuventtiileitä, paineen, lämpötilan ja pinnankorkeuden mittauslaitteita sekä varoventtiilejä. 

Ehdotetussa 2 momentissa säädettäisiin, että painelaitteeseen liittyvän putkiston osalta sisäpuolen tarkastus voidaan korvata seurannalla. Seurannasta ei tarvitsisi ilmoittaa valvontaviranomaiselle, sillä putkistot eivät olisi rekisteröitäviä painelaitteita. 

Pykälän 3 momentin mukaan sisäpuolisten tarkastusten aikaväli saisi olla enintään kaksi vuotta lujitemuoviselle säiliölle ja kalkki- ja sementtituotteiden karkaisuun käytetylle painelaitteelle. Tarkastuksen aikaväli saisi olla enintään kahdeksan vuotta painelaitteelle, jonka sisältö ei syövytä eikä muutenkaan vaikuta haitallisesti painelaitteen seinämään. Tämä edellyttäisi, että painelaitteen omistaja tai haltija ja tarvittaessa valmistaja vakuuttaisivat mainitun haitattomuuden. Muulle painelaitteelle aikaväli saisi olla enintään neljä vuotta. 

59 §.Määräaikainen painekoe. Pykälässä säädettäisiin painelaitteelle määräajoin tehtävästä painekokeesta. Ehdotetun 1 momentin mukaan painekokeessa olisi todettava, ovatko painelaitteen paineenalaiset seinämät tiiviit koepaineessa ja esiintyykö rakenteessa turvallisuutta vaarantavia muodonmuutoksia. Kokeen tekemisessä olisi otettava huomioon painelaitteen valmistajan mahdollinen ohje. 

Pykälän 2 momentti sisältäisi turvallisuusmääräyksen. Sen mukaan painekoe olisi tehtävä tarpeellista varovaisuutta noudattaen. Ehdotetun 3 momentin mukaan painekoe olisi tehtävä joka toisen sisäpuolisen tarkastuksen yhteydessä. Koetta ei tarvitsisi kuitenkaan tehdä painesäiliölle ja putkistolle, joiden sisäpuolisessa tarkastuksessa on voitu riittävästi varmistua rakenteen eheydestä ja lujuudesta. Ehdotetun 4 momentin mukaan kokeen poisjättämisen perustelut olisi esitettävä tarkastuspöytäkirjassa ja kokeen poisjättäminen olisi arvioitava uudestaan seuraavassa sisäpuolisessa tarkastuksessa. Pykälän 5 momentin sisältämän valtuutusssäännöksen mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin painekokeessa noudatettavasta menettelystä. 

60 §.Upotustarkastus. Pykälässä säädettäisiin maalla osittain tai kokonaan peitettävää rekisteröitävää painelaitetta koskevasta erityisestä upotustarkastuksesta. Sen 1 momentin mukaan tällaista painelaitetta ei saisi peittää ennen kuin tarkastuslaitos on tehnyt painelaitteelle ja siihen liitetylle putkistolle upotustarkastuksen. Ehdotetussa 2 momentissa säädettäisiin upotustarkastusta koskevasta menettelystä. Upotustarkastuksessa olisi tarkastettava, että painelaite ja siihen liitetty putkisto ovat riittävästi suojattu. Lisäksi tarkastettaisiin, vaarantaako maaperän epätasaisuus tai liikkeet painelaitteen turvallisuutta ja onko käytettävä maa-aines laitteen peittämiseen sopivaa. 

61 §.Muutostarkastus. Pykälässä säädettäisiin muutostarkastuksen tekemisestä painelaitteelle. Ehdotetussa 1 momentissa säädettäisiin sellaisista tilanteista, joissa muutostarkastuksen tekeminen on painelaiteturvallisuuden vuoksi tarpeen ennen laitteen uutta käyttöönottoa. Momentin 1 kohdan mukaan muutostarkastus on tehtävä momentissa tarkoitetuissa tapauksissa painelaitteelle, joka on vahingoittunut. Lisäksi muutostarkastus olisi tehtävä ennen käyttöönottoa 2 kohdan mukaan painelaitteelle, jonka käyttöturvallisuuteen vaikuttavia laitteita tai laitejärjestelmiä on merkittävästi muutettu ja 3 kohdan mukaan painelaitteelle, jonka käyttötarkoitusta tai sallittuja käyttöarvoja on tarkoitus muuttaa. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tilanteista, jolloin muutostarkastus on tehtävä rekisteröidylle painelaitteelle. Ehdotetun 1 kohdan mukaan muutostarkastus momentissa tarkoitetuissa tilanteissa olisi tehtävä painelaitteelle, joka on asennettu uuteen paikkaan. Muutostarkastus olisi 2 kohdan mukaan tehtävä painelaitteelle, joka on siirretty tai jota on muutettu sellaisella tavalla, että laitteelle hyväksyttyä sijoitussuunnitelmaa ei voida noudattaa. Lisäksi muutostarkastus olisi tehtävä painelaitteelle, joka on ollut valvontaviranomaiselle ilmoitettuna poissa käytöstä yli vuoden ja otetaan uudelleen käyttöön. 

Pykälän 3 momentin mukaan muutostarkastus tehtäisiin noudattaen ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa noudatettavaa menettelyä. Momentissa ilmaistaisiin myös, että muutostarkastuksen tarkoituksena on tarkastaa, että painelaite täyttää yleiset turvallisuusvaatimukset, ja jos painelaite kuuluu Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisalaan, myös olennaiset turvallisuusvaatimukset. 

62 §.Muutostarkastukset eräissä tilanteissa. Pykälässä säädettäisiin muista tilanteista, jolloin painelaitteelle olisi tehtävä muutostarkastus. Ehdotetun 1 momentin 1 kohdan mukaan muutostarkastus olisi tehtävä ennen painelaitteen käyttöönottoa painelaitteelle, joka on tuotu maahan Euroopan talousalueeseen kuuluvasta valtiosta ja valmistettu ennen vaatimusta painelaitteen CE-merkinnästä. Ehdotetun 2 kohdan mukaan muutostarkastus olisi tehtävä ennen sellaisen painelaitteen käyttöönottoa, jonka vaatimustenmukaisuuden käyttäjien tarkastuslaitos tai omatarkastuslaitos on arvioinut ja jota aiotaan käyttää muualla kuin laitoksessa, jonka toimintaa harjoittavaan organisaatioon käyttäjien tarkastuslaitos tai omatarkastuslaitos kuuluu. 

Ehdotetun 2 momentin mukaan pykälässä tarkoitetussa muutostarkastuksessa olisi arvioitava painelaitetta koskevien asiakirjojen avulla ja painelaitetta tutkimalla, että painelaite vastaa kunnoltaan ja muulta turvallisuustasoltaan yleisiä turvallisuusvaatimuksia, ja mikäli painelaite kuuluu Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisalaan, myös olennaisia turvallisuusvaatimuksia. Muutostarkastuksessa noudatettaisiin ensimmäistä määräaikaistarkastusta koskevia vaatimuksia. 

63 §.Määräaikaistarkastusten korvaaminen painelaitteen seurannalla. Pykälän tarkoitus on mahdollistaa ensimmäistä määräaikaistarkastusta seuraavien määräaikaistarkastusten tai niiden osien korvaaminen painelaitteen seurannalla. Pykälän 1 momentin mukaan rekisteröitävän painelaitteen määräaikaistarkastukset tai niiden osa voitaisiin korvata omistajan tai haltijan suorittamalla painelaitteen seurannalla. Tämä edellyttäisi, että painelaitteen turvallisuudesta voidaan seurannan avulla varmistua. 

Pykälän 2 momentin mukaan omistajan tai haltijan tulisi sopia painelaitteen seurannasta hyväksytyn laitoksen kanssa ja seurannasta olisi tehtävä kirjallinen suunnitelma. Ehdotetun 3 momentin mukaan omistajan tai haltijan olisi ilmoitettava valvontaviranomaiselle seurannasta ja seurannan piiriin kuuluvien painelaitteiden rekisterinumerot. 

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että painelaitteen seurannasta on palattava takaisin määräaikaistarkastuksiin, jos omistaja, haltija, hyväksytty laitos tai valvontaviranomainen katsoo, ettei painelaitteen seurannalla saavuteta yleisiä turvallisuusvaatimuksia, ja jos painelaite kuuluu Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisalaan, myös olennaisia turvallisuusvaatimuksia. 

Pykälän 5 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin, mitkä määräaikaistarkastukset tai niiden osat voidaan korvata painelaitteen seurannalla. Asetuksella säätäminen olisi tarpeen, sillä korvattavat tarkastukset määräytyvät teknisten yksityiskohtien perustella. 

64 §.Määräaikaistarkastusten korvaaminen kunnonvalvontajärjestelmällä. Pykälän 1 momentin mukaan putkiston määräaikaistarkastus, käyttötarkastus, sisäpuolen tarkastus ja määräaikainen painekoe voitaisiin korvata hyväksytyn laitoksen tarkastuskohdetta varten vahvistamalla kunnonvalvontajärjestelmällä. Edellytyksenä olisi, että se vaikutukseltaan vastaisi määräaikaistarkastusta. Pykälän 2 momentin mukaan kunnonvalvontajärjestelmä olisi laadittava kirjallisesti. Siinä olisi määriteltävä valvontajärjestelmään osallistuvien henkilöiden tehtävät ja pätevyysvaatimukset sekä valvonnan edellyttämien mittalaitteiden kunnossapito. 

Ehdotetun 3 momentin mukaan määräaikaistarkastukset korvaavien toimenpiteiden määrissä, sisällöissä ja ajankohdissa olisi otettava huomioon tarkastuskohteen riskeistä, käytöstä ja tarkastuksista saadut tiedot. 

Ehdotetun 4 momentin mukaan painelaitteen omistajan tai haltijan olisi ilmoitettava kunnonvalvontajärjestelmään kuuluvat rekisteröitävät painelaitteet ja niitä koskeva tarkastus- ja seurantaohjelma valvontaviranomaiselle, joka voisi tarvittaessa asettaa tarkempia ehtoja järjestelmän tai ohjelman toteutukselle. 

Pykälään ehdotetun 5 momentin mukaan painelaitteen omistajan tai haltijan on jatkuvasti kehitettävä kunnonvalvontajärjestelmää painelaitteen käytöstä ja tarkastuksesta saatujen tietojen avulla. 

Pykälän 6 momentin mukaan määräaikaistarkastuksiin olisi palattava takaisin, jos omistaja, haltija, hyväksytty laitos tai valvontaviranomainen katsoo, ettei vahvistetulla kunnonvalvontajärjestelmällä saavuteta yleisiä turvallisuusvaatimuksia, ja jos painelaite kuuluu Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisalaan, myöskään olennaisia turvallisuusvaatimuksia. 

65 §.Kattilalaitoksen vaaran arviointi ja vaaratilanteisiin varautuminen. Pykälässä säädettäisiin kattilalaitosta koskevasta vaaran arvioinnista ja vaarojen hallinnasta. Ehdotetussa 1 momentissa määriteltäisiin kattilalaitokset, joissa omistajan ja haltijan olisi tehtävä vaaran arviointi käyttöönoton jälkeisen turvallisuuden varmistamiseksi. Momentin 1—3 kohdan mukaan vaaran arviointi olisi tehtävä kattilalaitoksessa; jossa on painelaiterekisteriin rekisteröitävä höyrykattila, jonka teho on yli 6 megawattia; jossa on painelaiterekisteriin rekisteröitävä kuumavesikattila, jonka teho on yli 15 megawattia; tai joka sijoitetaan maan alle.  

Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan kattilalaitoksen vaaran arvioinnista olisi käytävä ilmi kattilalaitoksen käyttöön liittyvät vaaratilanteet ja olosuhteet, joissa onnettomuus on mahdollinen. Lisäksi 2 kohdan mukaan vaaran arvioinnista tulisi käydä ilmi kattilalaitoksen käyttötekniikasta aiheutuvat vaaratilanteet. Näitä olisivat esimerkiksi erilaisista käyttötavoista aiheutuvat vaaratilanteet. Momentin 3 kohdan mukaan arvioinnissa tulisi olla kuvaus tyypillisistä ja suurimmista mahdollisista vaaratilanteista sekä niihin johtavista käyttövirheistä, virhetoiminnoista, laitteiden vikaantumisista ja vaurioista ja muista syistä. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin vaaran arvioinnissa tunnistettuihin vaaratilanteisiin varautumisesta. Momentin 1—3 kohdan mukaan tunnistetuista vaaratilanteista olisi selvitettävä ehdotetussa 2 momentissa säädetyn lisäksi vähintään; miten vaaratilanteiden ehkäisemiseen on varauduttu kattilalaitoksen normaalikäytön ja korjaus- ja huoltotöiden sekä erilaisten häiriötilanteiden yhteydessä; millaisiin toimenpiteisiin tehtyjen selvitysten johdosta on ryhdytty; ja millaisia suojausjärjestelmiä tunnistettujen vaarojen estämiseksi tai niiden seuraamusten pienentämiseksi on tarkoitus käyttää, mitä järjestelmien toiminnoilta ja luotettavuudelta vaaditaan ja miten näiden vaatimusten täyttyminen on varmistettu. 

Pykälän 4 momentin mukaan tarkastuslaitoksen olisi tarkastettava vaaran arviointi. 

66 §.Tarkastuspöytäkirja. Pykälän mukaan tarkastuslaitoksen olisi annettava tarkastusta pyytäneelle tarkastuspöytäkirja tekemästään tarkastuksesta. Jos määräaikaistarkastusten osaksi on hyväksytty Euroopan talousalueeseen kuuluvissa valtioissa suoritettuja toimenpiteitä, selvitys hyväksymisestä olisi liitettävä tarkastuspöytäkirjaan. 

67 §.Välitön vaara. Pykälän 1 momentin mukaan tarkastuslaitoksen olisi kehotettava käytön valvojaa taikka omistajan tai haltijan edustajaa ryhtymään heti toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi, jos tarkastuslaitos havaitsee tarkastuksen yhteydessä, että painelaitteen käyttö aiheuttaa välittömän vaaran. 

Pykälän 2 momentin mukaan tarkastuslaitoksen olisi ilmoitettava asiasta kirjallisesti painelaitteen omistajalle tai haltijalle ja lähetettävä ilmoituksesta jäljennös valvontaviranomaiselle ja käytön valvojalle. 

Pykälän 3 momentin mukaan painelaitteen omistajan tai haltijan olisi pyydettävä välittömän vaaran korjaamiseksi suoritettujen toimenpiteiden jälkeen tarkastuslaitosta tekemään painelaitteelle ehdotetussa 61 §:ssä tarkoitettu muutostarkastus. 

68 §.Viat ja puutteet. Pykälän 1 momentin mukaan tarkastuslaitoksen olisi ilmoitettava käytön valvojalle taikka omistajan tai haltijan edustajalle, ettei painelaitteen käyttö ole turvallista, jos tarkastuksessa todetaan, että painelaitteessa on vikoja tai puutteita, jotka vähentävät painelaitteen käytön turvallisuutta. 

Pykälän 2 momentin mukaan painelaitteen omistajan tai haltijan olisi pyydettävä vian ja puutteen korjaamiseksi suoritettujen toimenpiteiden jälkeen tarkastuslaitosta tekemään painelaitteelle ehdotetussa 61 §:ssä tarkoitettu muutostarkastus. 

Pykälän 3 momentin mukaan tarkastuspöytäkirjaan olisi kirjattava puutteet ja sovittava puutteiden poistamisen tai painelaitteen käytön lopettamisen määräajasta, jos tarkastuslaitos pitää painelaitteen puutteita vakavina, mutta ne eivät edellytä ehdotetuissa 1 momentissa tai 67 §:n 1 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä. Tarkastuslaitoksen olisi valvottava, että sovitut toimet toteutetaan. 

Pykälän 4 momentin mukaan valvontaviranomainen voisi määrätä ylimääräisiä tarkastuksia painelaitteille, joiden turvallisuuden varmistamiseen on erityistä syytä. Erityisenä syynä voisivat olla esimerkiksi toistuvasti havaitut viat ja puutteet tai niiden korjaamisen laiminlyönti. 

69 §.Painelaitekirja. Pykälän 1 momentin mukaan rekisteröitävän painelaitteen omistajan tai haltijan olisi koottava keskeiset asiakirjat yhtenäiseen muotoon painelaitekirjaksi. Säännöksessä tarkoitettuja keskeisiä asiakirjoja olisivat esimerkiksi painelaitteen valmistuksen tekniset asiakirjat sekä tarkastustodistukset, EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, sijoitussuunnitelman tarkastustodistus, rekisteröinti-ilmoitus, ensimmäisen määräaikaistarkastuksen ja määräaikaistarkastusten todistukset sekä painelaitteen muutoksia ja korjauksia koskevat asiakirjat. 

Pykälän 2 momentin mukaan omistajan tai haltijan olisi säilytettävä rekisteröitävän painelaitteen painelaitekirja, kunnes painelaite ilmoitetaan valvontaviranomaiselle rekisteristä poistetuksi. Painelaitteen luovutuksen yhteydessä painelaitekirja olisi luovutettava uudelle omistajalle tai haltijalle. 

10 luku Painelaitteen käyttö ja käytön valvonta

70 §.Omistajan ja haltijan velvollisuudet huolehtia rekisteröitävän painelaitteen turvallisesta käytöstä. Pykälä sisältäisi keskeiset säännökset omistajan ja haltijan velvollisuuksista huolehtia painelaitteen turvallisesta käytöstä, jotka olisivat tarpeen painelaiteturvallisuuden varmistamiseksi. Ehdotetun 1 momentin mukaan painelaitteen omistajan tai haltijan olisi nimettävä rekisteröitävän painelaitteen asianmukaista käyttöä valvomaan käytön valvoja. Käytön valvojan pätevyysvaatimuksista ehdotetaan säädettävän 72 §:ssä. 

Pykälän 2 momentin 1—3 kohdassa säädettäisiin omistajan ja haltijan velvollisuuksista huolehtia, että käytön valvojalla on asianmukaiset mahdollisuudet hoitaa tehtäväänsä. Painelaitteen omistajan tai haltijan olisi ensinnäkin huolehdittava, että käytön valvoja saa tietoonsa kaikki painelaitteen käyttöön ja kuntoon liittyvät seikat. Lisäksi tulisi huolehtia, että käytön valvojalle annetaan mahdollisuus hoitaa ja käyttää painelaitetta niin, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisille tai omaisuudelle. Omistajan tai haltijan olisi myös huolehdittava siitä, että painelaitteelle nimetään yksi tai useampi käytön varavalvoja, joka toimii käytön valvojana, kun varsinainen käytön valvoja on estynyt hoitamasta tehtäviään. 

Pykälän 2 momentin 4 kohdan mukaan omistajan tai haltijan olisi huolehdittava siitä, että painelaitetta käyttää ammattitaitoinen, tehtäviinsä perehdytetty henkilökunta. Momentin 5 kohdan mukaan omistajan tai haltijan tulisi huolehtia siitä, että omistajan tai haltijan vaihdoksen yhteydessä valvontaviranomaiselle ilmoitetaan uuden omistajan tai haltijan yhteystiedot. Velvollisuus kohdistuisi painelaitteen uuteen omistajaan tai haltijaan. 

71 §.Käytön valvojan tehtävät. Painelaitteen käytön valvoja huolehtii siitä, että painelaitetta käytetään tavalla, joka ei vaaranna painelaiteturvallisuutta. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan käytön valvojan tehtävänä olisi valvoa painelaitteen käyttöä ja kuntoa sekä huolehtia käyttökirjanpidosta. Momentin 2 kohdan mukaan käytön valvojan olisi pidettävä painelaitteen omistaja tai haltija tietoisena olennaisista painelaitteen käyttöön ja kuntoon liittyvistä seikoista. Momentin 3 kohdan mukaan käytön valvojan tehtävänä olisi varmistaa, että painelaitetta käyttävä henkilökunta tuntee painelaitteen toiminnan, käyttöohjeet ja turvallisuussäännökset ja varmistus- ja hälytyslaitteiden toiminnan, käytön ja kokeilut. 

Pykälän 2 momentti sisältäisi asetuksenantovaltuuden. Valtuussäännöksen mukaan ehdotetussa 1 momentissa säädetyistä käytön valvojan tehtävistä voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 

72 §.Käytön valvojan pätevyys. Henkilön tulisi täyttää tietyt vaatimukset, jotta hän voisi toimia painelaitteen käytön valvojana. Pykälässä säädettäisiin käytön valvojan pätevyysvaatimuksista. Erityisiä vaatimuksia kohdistuisi kattilalaitoksen käytön valvojan pätevyysvaatimuksiin. Käytön valvojalla on turvallisuuteen liittyvä, erityisasiantuntemusta edellyttävä tehtävä painelaitteen käytön valvonnassa. Näiden seikkojen vuoksi käytön valvojalle on säädetty pätevyysvaatimuksia ja velvoite pätevyyden osoittamisesta. Painelaitteen omistajalle ja haltijalle on säädetty velvollisuus nimetä pätevä käytön valvoja ja ilmoittaa hänen tietonsa valvontaviranomaiselle. Ehdotetulla sääntelyllä ei ole tarkoitus muuttaa nykytilaa. 

Pykälän 1 momentin yleisvaatimuksen mukaan painelaitteen käytön valvojalla olisi oltava painelaitteen rakennetta, käyttöä ja kunnossapitoa koskeva riittävä asiantuntemus. Asiantuntemusta voitaisiin arvioida esimerkiksi koulutuksen ja työkokemuksen perusteella. Koulutus takaisi riittävän laaja-alaisen teoreettisen osaamisen, työkokemus varmistaisi, että asiat tunnettaisiin myös käytännössä ja esimerkiksi turvallisuustutkinnolla voitaisiin varmistua, että turvallisuuteen liittyvien säädösten ja oleellisten turvallisuusstandardien vaatimukset hallittaisiin riittävästi. 

Pykälän 2—7 momentissa säädettäisiin kattilalaitoksen käytön valvojan pätevyysvaatimuksista. Kattilalaitoksessa, jossa on yksi tai useampi painelaiterekisteriin rekisteröitävä höyry- tai kuumavesikattila ja niiden yhteenlaskettu teho on suurempi kuin yksi megawatti tai niistä yhdenkin suurin sallittu käyttöpaine yli kymmenen baaria, todistuksena käytön valvojan pätevyydestä käytön valvojalla tulisi olla pätevyyskirja, joka antaa kelpoisuuden toimia kyseisen laitoksen käytön valvojana. Vaadittavan pätevyyden taso määräytyisi painelaitteen tehon perusteella. Pätevyyskirjoja olisivat ylikonemestarinkirja, konemestarinkirja, alikonemestarinkirja, A-koneenhoitajankirja ja B-koneenhoitajankirja. 

Ehdotetun 2 momentin 1—5 kohdassa säädettäisiin tarkemmin vaadittavan pätevyyskirjan tuottamasta kelpoisuudesta seuraavasti: ylikonemestarinkirja, jos teholuku on yli 5 000 baarimegawattia (bar • MW); konemestarinkirja, jos teholuku on enintään 5 000 baarimegawattia (bar • MW); alikonemestarinkirja, jos suurin sallittu käyttöpaine on enintään 40 baaria ja teholuku on enintään 500 baarimegawattia (bar • MW); A-koneenhoitajankirja, jos suurin sallittu käyttöpaine on enintään 25 baaria ja teholuku on enintään 100 baarimegawattia (bar • MW); tai B-koneenhoitajankirja, jos suurin sallittu käyttöpaine on enintään 16 baaria ja teholuku on enintään 40 baarimegawattia (bar • MW). 

Jos kattilalaitoksessa on yksinomaan kuumavesikattiloita, pykälän 3 momentin mukaan voitaisiin käytön valvojaksi nimetä henkilö, jolla on luokkaa alempi pätevyys kuin ehdotetussa 2 momentissa säädetään. 

Jos kattilalaitoksessa on sekä höyry- että kuumavesikattiloita, pykälän 4 momentin mukaan pätevyysvaatimukset määräytyisivät ehdotetun 2 ja 3 momentin perusteella korkeampaa pätevyyttä edellyttävän vaihtoehdon mukaan laskemalla teholuvut ja suurimmat sallitut käyttöpaineet erikseen höyrykattiloiden ja kuumavesikattiloiden ryhmille. 

Pykälän 5 momentin 1—3 kohdan mukaan kattilalaitoksen käytön valvojaksi voitaisiin lisäksi nimetä henkilö, jolla on tekniikan koulutusalan korkeakoulututkinto, tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto tai tekniikan alempi ammattikorkeakoulututkinto; arvosana höyry- ja kuumavesikattiloiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa koskevissa oppiaineissa; ja vähintään kahden vuoden kokemus vastaavan pätevyysluokan kattilalaitoksen käyttö- ja kunnossapitotehtävissä. Ennen ammattikorkeakoulujen tuloa insinööri oli ammatillisen korkea-asteen tutkinto. Momentin 1 kohdan säännöksessä tarkoitettuina tutkintoina pidettäisiin myös ennen vuotta 2003 suoritettuja ammatillisen korkea-asteen insinöörin tutkintoja. Mainitun koulutuksen ja kokemuksen omaava henkilö voitaisiin nimetä käytön valvojaksi, vaikka hänellä ei ole ehdotetussa 2 momentissa säädettyä pätevyyskirjaa. Jos ehdotetussa 5 momentissa tarkoitetut pätevyysvaatimukset muuten täyttävä henkilö on toiminut vähintään vuoden ajan höyry- tai kuumavesikattiloiden suunnittelu- ja valmistustehtävissä tai tarkastustehtävissä, riittäisi pykälän 6 momentin mukaan vuoden kokemus vastaavan pätevyysluokan kattilalaitoksen käyttö- ja kunnossapitotehtävissä. 

Pykälän 7 momentin mukaan käytön varavalvojaksi kattilalaitokseen voitaisiin myös nimetä henkilö, jolla on luokkaa alempi pätevyys kuin 2—4 momentissa ehdotetaan. 

Pykälän 8 momentti sisältäisi asetuksenantovaltuuden. Ehdotetun pykälän 2 momentti sisältäisi säännökset pätevyyskirjoista, jotka tuottavat pätevyyden toimia painelaitteen käytönvalvojana. Eri kelpoisuuden antavan pätevyyskirjan myöntämisen edellytyksenä olevista vaatimuksia olisi tarpeellista antaa tarkemmat säännökset asetuksella, sillä vaatimukset voivat sisältää teknisiä ja yksityiskohtaisia säännöksiä koulutuksen oppisisällöistä, työkokemuksesta tai muusta pätevyyden edellyttämästä teknisestä tietämyksestä. Momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin kunkin käytön valvojan tehtävässä vaadittavan pätevyyskirjan myöntämisen edellytyksenä olevista koulutuksen oppisisällöistä, työkokemusvaatimuksista ja muista teknisen pätevyyden osoittavista kelpoisuusvaatimuksista. 

73 §.Pätevyyskirjojen myöntäminen. Pykälässä säädettäisiin pätevyyskirjan myöntämisestä. Ehdotetun 1 momentin mukaan pätevyyskirjan myöntäisi hyväksytty laitos, joka arvioi pätevyyskirjaa hakevan henkilön kelpoisuuden ja myöntää pätevyyskirjan. Pykälän 2 momentin mukaan pätevyyskirjaa koskevaan hakemukseen olisi liitettävä selvitys hakijan opinnoista ja työkokemuksesta sekä jäljennös aikaisemmin myönnetystä pätevyyskirjasta. 

Pykälän 3 momentin mukaan hyväksytyn laitoksen on annettava pätevyyskirja henkilölle, joka täyttää käytönvalvojan pätevyyskirjan myöntämiselle ehdotetut vaatimukset. Pykälän 4 momentin mukaan hyväksytyn laitoksen tulisi pitää myöntämistään pätevyyskirjoista luetteloa. 

Pykälän 5 momentin mukaan hyväksytyn laitoksen olisi pyynnöstä annettava todistus Suomessa harjoitetusta painelaitealan ammattitoiminnasta. Tämä olisi tarpeen erityisesti siinä tilanteessa, jossa Suomesta lähdetään vastaaviin töihin muualle Eurooppaan. 

74 §.Ulkomailla hankittu koulutus ja työkokemus. Pykälässä säädettäisiin siitä, miten hyväksytyn laitoksen tulisi ottaa huomioon ulkomailla hankittu koulutus ja työkokemus, kun se myöntää pätevyyskirjat. Ulkomaisia hakijoita voi olla sekä EU-maista että muualta. 

Hyväksytyn laitoksen tulisi pätevyyskirjoja myöntäessään sen lisäksi, mitä muualla säädettäisiin, ottaa huomioon ulkomailla saatu koulutus ja ulkomailla hankittu työkokemus. Hyväksytty laitos voisi tarvittaessa pyytää yliopistolta, korkeakoululta tai muulta oppilaitokselta päätöksenteon tueksi lausunnon siten kuin ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1384/2015) 4 §:ssä säädetään. 

Pykälän 2 momentin mukaan hyväksytty laitos voisi myös myöntää suomalaisen pätevyyskirjan ulkomaisen pätevyystodistuksen perusteella, jos katsoo sen vastaavan riittävässä määrin kotimaisia vaatimuksia. 

Pykälän 3 momentilla mahdollistettaisiin henkilön siirtyminen toisesta EU/ETA-alueen maasta Suomeen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin ammattipätevyyden tunnustamisesta 2005/36/EY, jäljempänä ammattipätevyysdirektiivi, mukaisesti. Hyväksytyn laitoksen tulisi ottaa huomioon direktiivin vaatimukset ja myöntää pätevyystodistus, jos direktiivi oikeuttaa henkilön siirtymään maasta toiseen ammattia harjoittamaan, ja henkilö täyttää kyseiset vaatimukset. Direktiivi on toimeenpantu ammattipätevyyden tunnustamisesta annetulla lailla (1093/2007, jäljempänä ammattipätevyyslaki). Ammattipätevyysdirektiivi sisältää useita vastavuoroisen tunnustamisen järjestelmiä. Jos pätevyyskirjaa haetaan direktiivin mukaisesti hankitun ammattikokemuksen perusteella (harjoittanut kyseistä ammattia lähtömaassaan riittävän kauan), on hyväksytyn laitoksen tarvittaessa rajoitettava pätevyyskirjan laajuutta painelaitealan töissä hankitun kokemuksen mukaisesti. 

Ammattipätevyysdirektiivi on pantu kansallisesti täytäntöön muun muassa säätämällä yleislaki ammattipätevyyden tunnustamisesta, jossa säädetään ammattipätevyyden tunnustamista koskevista menettelyistä. Uusi ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu laki tuli voimaan vuoden 2016 alusta lukien. Uuteen lakiin sisältyy ammattipätevyysdirektiiviä muuttaneen direktiivin (2013/55/EU) säännökset, jotka liittyvät muun muassa eurooppalaiseen ammattikorttiin ja osittaiseen ammatinharjoittamisoikeuteen. 

Eurooppalainen ammattikortti on ammattipätevyyden tunnustamista koskeva päätös, jonka muoto poikkeaa nykyisestä eli joka tehdään komission sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän IMI:n avulla. Eurooppalaista ammattikorttia koskevat yksityiskohdat määrittyvät komission täytäntöönpanosäädöksissä (EU) 2015/983. Mainitun täytäntöönpanoasetuksen mukaan ammattikortti voidaan käytännössä myöntää sairaanhoitajan, proviisorin, fysioterapeutin, kiinteistönvälittäjän ja vuoristo-oppaan ammatin harjoittajalle. Painelaitealan työt eivät ole olleet komission ja jäsenvaltioiden välillä käydyissä keskusteluissa esillä ammatteina, joille ammattikortin käyttöönottoa oltaisiin harkitsemassa. 

Uusi ammattipätevyyslaki sisältää myös säännöksen osittaisen ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisen edellytyksistä. Säännös perustuu muutosdirektiiviin sisältyvään 4 f artiklaan, jonka 6 kohdan mukaan artiklaa ei sovelleta ammattihenkilöihin, joiden ammattipätevyys tunnustetaan automaattisesti III osaston II, III ja III a luvun nojalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osittaista ammatinharjoittamisoikeutta koskeva säännös koskee vain yleiseen tunnustamisjärjestelmään kuuluvia ammatteja, eikä esimerkiksi painelaitealan töitä, jos tunnustamispäätökset tehdään ammattikokemuksen tunnustamisen perusteella. Jos pätevyystodistuksen myöntäminen sen sijaan perustuu toisessa EU-/ETA-maassa suoritettuun koulutukseen, hyväksytty laitos tekee päätöksen yleisen tunnustamisjärjestelmän säännösten mukaisesti ja tällöin tulee myös arvioitavaksi mahdollisuudet myöntää ammatinharjoittamisoikeus osittaisena, jos yleislaissa säädetyt edellytykset täyttyvät. 

75 §.Kattilaitoksen käytön valvonta. Pykälässä säädettäisiin eräiden kattilalaitoksen painelaitteiden käytön valvonnassa noudatettavasta menettelystä. Pykälän 1 momentin mukaan kattilalaitoksen painelaiterekisteriin rekisteröitäviä höyry- ja kuumavesikattiloita olisi valvottava käytön aikana joko jatkuvasti tai jaksottaisesti. 

Pykälän 2 ja 3 momentissa säädettäisiin tarkemmin jatkuvassa käytön valvonnassa ja jaksottaisessa käytön valvonnassa noudatettavista menettelyistä. Jatkuvassa käytön valvonnassa tulisi seurata jatkuvasti kattilalaitoksen turvallisuuden kannalta olennaisia käyttötietoja laitoksessa tai laitoksen ulkopuolella sijaitsevalla ohjauspaikalla. Jaksottaisessa käytön valvonnassa ei tarvitsisi olla jatkuvasti kattilalaitoksessa tai sen ohjauspaikalla. Painelaitteen käyttäjän olisi kuitenkin saatava viivytyksettä tieto hälytyksestä ryhtyäkseen tarvittaviin toimenpiteisiin. 

Pykälän 4 momentin mukaan painelaitteelle, joka on tarkoitus siirtää pysyvästi jatkuvasta käytön valvonnasta jaksottaiseen käytön valvontaan, olisi tehtävä muutostarkastus. 

Kattilalaitoksen painelaitteen ominaisuuksien määrittely perustuu laitteen teknisiin tietoihin. Tämän vuoksi niiden kattilalaitoksessa olevien painelaitteiden ominaisuuksista, joita voidaan valvoa jaksottaisesti, säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä myös jatkuvassa ja jaksottaisessa käytön valvonnassa noudatettavasta menettelystä sekä kattilan ja ohjauspaikan vaatimuksista. Asetuksenantovaltuudet ilmaiseva säännös olisi pykälän 5 momentissa. 

76 §.Painelaitteen asennus-, korjaus- ja muutostyöt. Pykälän 1 momentti ilmaisisi säännöksen, jonka mukaan painelaitteen asennus-, korjaus- ja muutostöissä olisi noudatettava vastaavia turvallisuusperiaatteista kuin painelaitteen valmistuksessa. Näin asennus-, korjaus- ja muutostöissä olisi aina noudatettava vähintään yleisiä turvallisuusvaatimuksia, ja jos painelaite kuuluu Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisalaan, myös olennaisia turvallisuusvaatimuksia. Paineenkestoon vaikuttavan rakenteen korjaus- ja muutostyöt sisältävät lisäksi teknisiä määräyksiä. Pykälän 2 momentin mukaan tarkempia säännöksiä mainituissa korjaus- ja muutostöistä annettaisiin valtionneuvoston asetuksella. 

11 luku Painelaitteiden käytön aikainen viranomaisvalvonta

Eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetulla lailla luodaan kansallisesti yleiset ja yhdenmukaiset sääntelypuitteet tietyillä tuotesektoreilla tapahtuvalle markkinavalvonnalle ja valvontaviranomaisten toimenpiteille NLF-asetuksen 27—29 artiklassa tarkoitetuissa tilanteissa ulkorajavalvonnassa. Näiltä osin ehdotetussa painelaitelaissa olisi viittaus edellä tarkoitetun lain säännöksiin. 

Euroopan unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöön perustuvien tuoteryhmiä koskevien direktiivien vaikutus kattaa vain tuotteiden markkinoille saattamisen ja päättyy siihen, kun tuote otetaan ensimmäisen kerran käyttöön. Ehdotettu laki sisältäisi painelaitedirektiivin ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavien säännösten ohella kansallisia säännöksiä, jotka koskevat tuotteen käyttöä markkinoille saattamisen jälkeen. Tuotteiden käytön aikainen valvonta markkinoille saattamisen jälkeen perustuu kansalliseen lainsäädäntöön eikä se kuulu eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain soveltamisalaan. Tämän vuoksi ehdotetussa laissa olisi tarpeen olla säännökset kansallisen lainsäädännön valvonnasta, johon kuuluvat käytön aikaisen olosuhdevalvonnan suorittaminen sekä rangaistussäännökset. 

Ehdotettu luku sisältäisi säännökset painelaitteiden käytön aikaisesta viranomaisvalvonnasta. Säännökset perustuisivat voimassa olevan painelaitelain valvontaa koskeviin säännöksiin, mutta ne on rajattu ainoastaan niihin toimiin, jotka olisivat tarpeen painelaitteiden käytön aikaisen valvonnan toteuttamiseksi. Rangaistusäännökset ovat ehdotetun lain 15 luvussa. 

77 §.Painelaiterekisteri. Pykälässä säädettäisiin painelaiterekisteristä. Pykälä sisältäisi painelaiterekisterin tarkoitusta ja tietosisältöä koskevat säännökset. Ehdotetun 1 momentin mukaan painelaiterekisterin ylläpitäjä olisi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Painelaiterekisteriä pidettäisiin painelaiteturvallisuuden valvontaa varten. Tähän kuuluisivat painelaitteiden turvallisen käytön valvonta sekä sen varmistaminen, että rekisteröitävät painelaitteet tarkastetaan säädetyin aikavälein. Painelaitteen käytön valvoja suorittaisi painelaiteturvallisuuteen liittyviä ja erityisasiantuntemusta edellyttäviä tehtäviä. Painelaiteturvallisuuden varmistamisen vuoksi on tarpeen valvoa, että käytön valvojalla on tehtävään edellytetty pätevyys. Rekisteriä pidettäisiin myös sen varmistamiseksi, että painelaitteille on nimetty pätevyysvaatimukset täyttävä käytön valvoja. Pätevyysvaatimuksista säädettäisiin lakiehdotuksen 72 §:ssä. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin rekisterin tietosisällöstä. Rekisterin tietosisältö vastaisi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston painelaiterekisteriin nykyisin merkitsemiä tietoja. Voimassa olevaan lakiin verrattuna tietosisältöä koskevia säännöksiä täsmennettäisiin kuitenkin olennaisesti ehdotetussa laissa. Momentin 1 kohdan mukaan rekisteriin merkittäisiin painelaitteen yksilöintiä koskevat tiedot, joita olisivat painelaitteen rekisterinumero, valmistusnumero ja valmistusvuosi. Momentin 2 kohdan mukaan rekisteriin merkittäisiin myös painelaitteen omistajan ja haltijan toiminimi, yritys- ja yhteisötunnus sekä yhteystiedot. Tiedot ovat tarpeen painelaitteen omistajan ja haltijan yksilöimiseksi. Lisäksi rekisteriin merkittäisiin 3 kohdan mukaan painelaitteen alkuperän yksilöimistä varten valmistajan ja maahantuojan toiminimi. 

Momentin 4 kohdan mukaan painelaiterekisteriin merkittäisiin käytön valvojan nimi, henkilötunnus ja pätevyyttä koskevat tiedot sekä käytön valvojan työnantajan toiminimi, yritys- ja yhteisötunnus ja yhteystiedot. Käytön valvojalla on merkittävä tehtävä painelaiteturvallisuuden varmistamiseksi ja tehtävä edellyttää pätevyysvaatimusten täyttämistä. Painelaiterekisteriin olisi tarpeen merkitä sellaiset tiedot, joilla painelaitteen käytön valvoja on tunnistettavissa. Näiltä osin painelaiterekisteri muodostaisi henkilörekisterin, johon merkittävät henkilötiedot ovat tarpeen painelaiteturvallisuuden varmistamiseksi. 

Momentin 5 kohdan mukaan painelaiterekisteriin merkittäisiin painelaitteen sijoituspaikkaa koskevat tiedot. Momentin 6 ja 7 kohdan mukaan rekisteriin merkittäisiin myös painelaitteen teknisten tietojen painelaitteen tyyppiä ja varolaitejärjestelmää koskevat tiedot sekä painelaitteen sallitut käyttöarvot, tilavuus, teho ja sisältöä koskevat tiedot. 

Momentin 8 kohdan mukaan rekisteriin merkittäisiin myös painelaitteen tarkastuksia koskevat tiedot, joita ovat tarkastusajankohta, tarkastuslaji, tarkastuksen tulos sekä seuraavalle tarkastukselle määrätty ajankohta ja tarkastuslaji. Momentin 9 kohdan mukaan rekisteriin tallennettaisiin myös tarkastusten olennaiset turvallisuushavainnot. Lisäksi 10 kohdan mukaan merkittäisiin tiedot menettelyistä, joilla tarkastukset on korvattu. Momentin 11 kohdan mukaan painelaiterekisteriin merkittäisiin myös tarkastuksen tehneen tarkastuslaitoksen tiedot. 

Pykälän 3 momentin mukaan rekisteriin merkittyjä tietoja voisi säilyttää sen aikaa kun ne olisivat tarpeen valvonnan kannalta. Tiedot olisi poistettava rekisteristä viipymättä, kun ne eivät ole tarpeen enää toiminnan valvontaa varten. Tämä on perusteltua siksi, että tietojen toiminnanharjoittajista, tarkastuksista ja tarkastuksissa tehdyistä turvallisuushavainnoista tulee olla jälkikäteen tarkistettavissa. Tietojen säilyttäminen on perusteltua myös laissa ehdotettujen seuraamusjärjestelmien kannalta. 

78 §.Oikeus päästä käytön aikaisen valvonnan kannata keskeisiin paikkoihin. Valvontaviranomaisella tulisi painelaitteiden käytönaikaisen valvonnan suorittamiseksi olla oikeus päästä valvonnan kannalta keskeisiin paikkoihin. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan keskeisiä paikkoja olisivat painelaitteiden sekä niiden osien ja materiaalien valmistus-, varastointi-, myynti-, asennus-, korjaus-, käyttö- ja tarkastuspaikat. Ehdotetun 2 kohdan mukaan valvontaviranomaisella olisi lisäksi oikeus saada tarpeellisia näytteitä ja koekappaleita painelaitteiden sekä niiden osien ja materiaalien omistajalta, haltijalta, valmistajalta, asennus- ja korjaustoimintaa harjoittavalta, maahantuojalta, myyjältä ja varastoijalta sekä tarkastuslaitokselta. Sääntely perustuisi käytönaikaisten toimien osalta voimassa olevan lain 12 §:ään. 

Pykälän 2 momentin mukaan valvontaviranomaisella ei kuitenkaan olisi oikeutta päästä perustuslain 10 §:ssä turvatun kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin, joita ovat pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyt tilat ja asunnot. 

Pykälän 3 momentin mukaan tarkastuksissa tulisi noudattaa hallintolain 39 §:ssä säädettyä menettelyä. 

Pykälän 4 momentin mukaan valvontaviranomaisen olisi korvattava 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut näytteet ja koekappaleet käyvän hinnan mukaan, jollei havaita, että painelaite on ehdotetun lain vastainen. 

79 §.Valvontaviranomaisen oikeus saada tietoja. Pykälässä säädettäisiin voimassa olevan lain 14 §:ää vastaavalla tavalla valvontaviranomaisten oikeudesta saada tietoja. Tehokas valvonta edellyttää laissa turvattua oikeutta saada valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Painelaiteturvallisuuden valvonta perustuu tarkastusten ohella valvottavien toimittamiin tietoihin ja ilmoituksiin sekä näiden oikeellisuuden tarkistamiseen pistokokein. Erityisesti markkinavalvonnan yhteydessä voi myös tulla esiin tarve saada valvontaa varten sellaisia tietoja, joiden toimittamiseen ei ole normaalisti velvollisuutta. Tietojen saannin varmistamiseksi valvontaviranomaiselle annettaisiin oikeus saada valvottavilta valvontaa varten tarpeellisia tietoja salassapitosäännösten estämättä. Velvollisuus luovuttaa tietoja koskisi talouden toimijaa, painelaitteen haltijaa, käyttäjien tarkastuslaitosta, pätevyydenarviointilaitosta, tarkastuslaitosta, painelaitteen asennus- ja korjaustoiminnan harjoittajaa, myyjää ja varastoijaa. Valvontaviranomainen voi tehostaa määräystä ehdotetun 103 §:n mukaisella uhkasakolla. 

80 §.Tiedonsaanti viranomaiselta ja salassa pidettävien tietojen luovuttaminen. Pykälässä säädettäisiin valvontaviranomaisten oikeudesta saada tietoja toisilta viranomaisilta ja luovuttaa niitä toisille viranomaisille. Tiedon saaminen on olennaisen tärkeää valvontaviranomaisen toiminnassa ja valvonta edellyttää laissa turvattua oikeutta saada valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Tehokas valvonta edellyttää laissa turvattua oikeutta saada valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ei ole säännöksiä siitä, että salassa pidettäviä tietoja voisi luovuttaa toiselle viranomaiselle tietyn tehtävän suorittamiseksi. Asiasta täytyy säätää erikseen erityislainsäädännössä. Valvontaviranomaisten keskinäinen tiedonsaanti tulee turvata silloinkin, kun kyse on salassa pidettävistä tiedoista. 

Pykälän 1 momentin mukaan valvontaviranomaisella olisi salassapitosäännösten tai muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada esitutkintaa ja tämän lain mukaista valvontaa varten välttämättömiä tietoja toisilta viranomaisilta, kuten poliisilta sekä pelastus-, ja työsuojeluviranomaisilta. Tietojensaantioikeus olisi kytketty tietojen saannin välttämättömyysvaatimukseen. Viranomaisten keskinäinen tiedonsaanti tulee turvata silloinkin, kun kyse on salassa pidettävistä tiedoista. 

Pykälän 2 momentin mukaan salassapitosäännökset eivät estäisi tietojen luovuttamista syyttäjälle ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen ehkäisemiseksi tai selvittämiseksi, pelastusviranomaiselle ja työsuojeluviranomaiselle, jos tiedon luovuttaminen on viranomaisen tehtävien suorittamisen kannalta välttämätöntä tai toimivaltaiselle toisen valtion viranomaiselle ja kansainväliselle toimielimelle Euroopan unionin säädökseen tai Suomea sitovaan kansainväliseen sopimukseen perustuvan velvoitteen toteuttamiseksi. 

81 §.Vaatimusten vastaista painelaitetta koskevat valvontaviranomaisen toimenpiteet. Pykälässä säädettäisiin valvontaviranomaisen toimenpiteistä valvontaviranomaisen käytön aikaisessa valvonnassa havaitseman vaatimusten vastaisen toiminnan johdosta. Sääntely vastaisi pääpiirteittäin sisällöltään voimassa olevan lain 15 §:ää, mutta voimassa olevasta sääntelystä poiketen toimenpiteet koskisivat vain painelaitteiden käytön aikaista valvontaa. Asiasta olisi tarpeen säätää ehdotetussa laissa, sillä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettava laki ei koske tuotteiden käytön aikaista valvontaa. Valvontaviranomaisen ensisijaisena toimenpiteenä on kehottaa omistajaa tai haltijaa korjaamaan puute määräajassa. 

Ehdotetun 1 momentin mukaan, jos valvonnassa todetaan, että painelaite on 5 §:ssä ehdotettujen yleisten turvallisuusvaatimusten vastainen tai sen sijoitus ei täytä 6 §:ssä ehdotettuja sijoituksen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, valvontaviranomaisen olisi kehotettava omistajaa tai haltijaa korjaamaan puutteet ja laiminlyönnit määräajassa. Lisäksi olisi vaadittava sen osoittamista, että painelaite täyttää toimenpiteiden jälkeen mainitut vaatimukset. Vastaavaa noudatettaisiin ehdotetun 2 momentin mukaan, jos painelaitteeseen sovelletaan ehdotetussa 14 §:ssä tarkoitettuja olennaisia turvallisuusvaatimuksia ja valvonnassa todetaan, ettei painelaite täytä mainittuja vaatimuksia. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin valvontaviranomaisen toimenpiteistä, jos painelaitteelle ei ole tehty 55—59 §:ssä ehdotettuja määräaikaistarkastuksia tai nimetty käytön valvojaa 70 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Vastaavasti kuin ehdotetussa 1 momentissa valvontaviranomaisen olisi näissä tilanteissa kehotettava omistajaa tai haltijaa suorittamaan mainitut toimenpiteet määräajan kuluessa. 

Ehdotetussa 4 momentissa säädettäisiin toimenpiteistä, jos 1—3 momentissa tarkoitetut kehotukset eivät johda tarkoitettuun lopputulokseen. Valvontaviranomaisella olisi tällöin oikeus kieltää vaatimustenvastaisen painelaitteen käyttö, myynti tai muu luovuttaminen määräajaksi. Voimassa olevasta laista poiketen kielto myydä, luovuttaa ja käyttää vaatimustenvastaista painelaitetta voitaisiin lisäksi jatkossa asettaa vain määräajaksi. Tilapäinen käyttökielto voitaisiin asettaa esimerkiksi, kun painelaitteen tarkastuksessa on havaittu välitön vaara ja tarkastuslaitos on ilmoittanut tästä viranomaiselle. Tilapäinen käyttökielto voitaisiin asettaa myös, jos määräaikaistarkastusta ei ole tehty määräaikaan sidotusta kehotuksesta huolimatta, käytön valvojaa ei ole nimetty määräaikaan sidotusta kehotuksesta huolimatta tai viranomaisen valvontakäynnillä on havaittu vakavia turvallisuuspuutteita. 

Ehdotetun 5 momentin mukaan, jos puutteet tai laiminlyönnit ovat vakavia tai olennaisia eivätkä 1—3 momentissa tarkoitetut kehotukset ja 4 momentissa tarkoitetut kiellot ole johtaneet puutteiden korjaamiseen, valvontaviranomaisella olisi oikeus määrätä, että painelaite on muutettava paineenalaiseen käyttöön soveltumattomaksi. Jos tätä ei katsottaisi, esimerkiksi painelaitteen ominaisuuksista johtuen, tarkoituksenmukaiseksi toimintatavaksi, valvontaviranomaisen olisi määrättävä, miten vaatimustenvastaisen painelaitteen kanssa on muulla tavalla meneteltävä. 

Ehdotetun 6 momentin mukaan painelaitteen omistaja, haltija, jakelija, tukkumyyjä tai vähittäismyyjä voitaisiin velvoittaa korvaamaan testauksesta ja tutkimuksesta aiheutuneet kulut, jos valvontaviranomainen on käyttänyt jotakin 1—4 momentissa tarkoitettua oikeuttaan. 

82 §.Tarkastuslaitosten valvonta. Pykälä koskisi lakiehdotuksen 8 luvussa tarkoitettujen kotimaiseen sääntelyyn perustuvien tarkastuslaitosten valvontaa. Sääntely vastaisi pääosin voimassa olevan lain 5 §:n 4 momentissa sekä painelaitelaissa tarkoitetuista tarkastuslaitoksista annetun asetuksen 7 §:ssä valvontaviranomaiselle säädettyjä velvollisuuksia. 

83 §.Käytön valvojan nimeäminen uudelleen. Pykälä vastaisi aineelliselta sisällöltään voimassa olevan lain 18 §:ää. Pykälän 1 momentin mukaan, jos käytön valvoja ei tehtäväänsä hoitaessaan noudata ehdotettua lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, valvontaviranomaisen olisi kehotettava käytön valvojaa korjaamaan puutteet asettamassaan määräajassa. Pykälän 2 momentin mukaan, jos laiminlyönnit ovat vakavia ja olennaisia, valvontaviranomainen voisi määrätä, että painelaitteen omistajan tai haltijan on nimettävä uusi käytön valvoja. Ennen määräyksen antamista valvontaviranomaisen on varattava käytön valvojalle sekä omistajalle tai haltijalle tilaisuus tulla kuulluksi. 

84 §.Painelaitteen vaurioitumisesta aiheutuneen henkilö- ja omaisuusvahingon tutkiminen. Pykälässä säädettäisiin voimassa olevan lain 19 §:n 2 momenttia vastaavalla tavalla valvontaviranomaisen velvollisuuksista tutkia ja arvioida painelaitteen vaurioitumisesta aiheutuva henkilö- ja omaisuusvahinko. 

12 luku Kuljetettavan painelaitteen käyttö

85 §.Kuljetettaviin painelaitteisiin sovellettavat säännökset. Lakia sovellettaisiin kuljetettavien painelaitteiden käyttöön. Pykälän mukaan kuljetettaviin painelaitteisiin sovellettaisiin ehdotetussa 12 luvussa säädetyn lisäksi 6 §:ssä ehdotettuja sijoituksen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Tarkoitus olisi, että kuljetettavan painelaitteen tarkastuksiin sovellettaisiin vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lakia. Säännökset perustuvat voimassa olevan painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 6 luvun säännöksiin. Ehdotetulla sääntelyllä ei ole tarkoitus tehdä lainsäädäntöön sisällöllisiä muutoksia. 

86 §.Kuljetettavan painelaitteen kaltaisiin painelaitteisiin sovellettavat säännökset. Pykälässä säädettäisiin miltä osin lakia sovellettaisiin kuljetettavan painelaitteen kaltaisiin painelaitteisiin. Sen 1 momentin mukaan kuljetettavien painelaitteiden kaltaisten painelaitteiden täyttöön, tyhjennykseen ja muuhun käyttöön sovellettaisiin ehdotetun 12 luvun säännöksiä. 

Pykälän 2 momentti sisältäisi informatiivisen viittauksen, jonka mukaan kuljetettavan painelaitteen kaltaisen painelaitteen tarkastuksista säädettäisiin vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa. Voimassa olevassa vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa asiasta säädetään 13 a §:ssä ja sen nojalla annetulla alemmanasteisella sääntelyllä. Vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevaa lainsäädäntöä ollaan kuitenkin uudistamassa lähivuosina. 

87 §.Täyttölaitos. Pykälässä säädettäisiin täyttölaitoksen turvallisuudelle asetetuista vaatimuksista. Pykälän 1 momentin mukaan täyttölaitoksen omistajan tai haltijan olisi huolehdittava siitä, että laitos sijoitetaan ja rakennetaan sekä työskentely siellä järjestetään niin, ettei täyttö vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta. Pykälän 2 momentin mukaan täyttölaitoksen rakenteiden ja varustelun tulisi olla sellainen, että kuljetettavan painelaitteen täyttö ja siihen liittyvät toiminnot voivat tapahtua asianmukaisella tarkkuudella. Pykälän 3 momentin mukaan täyttölaitoksen palveluksessa tulisi olla pätevää henkilöstöä. Pätevyysvaatimuksena olisi, että henkilöstöllä on riittävä asiantuntemus kuljetettavien painelaitteiden täytöstä ja rakenteesta. 

88 §.Täyttölaitoksen perustamissuunnitelma ja laitoksen käyttöönotto. Pykälän 1 momentin mukaan täyttölaitoksen omistajan tai haltijan olisi laadittava täyttölaitoksen perustamissuunnitelma. Omistajan tai haltijan olisi pyydettävä tarkastuslaitosta tarkastamaan perustamissuunnitelma ennen rakennustöiden aloittamista. Tarkastuksessa olisi tarkastettava, että perustamissuunnitelmassa on huomioitu 87 §:n 1 momentissa ehdotetut vaatimukset. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tilanteista, joissa perustamissuunnitelmaa ei tarvittaisi. Perustamissuunnitelmaa ei tarvitsisi laatia, jos täyttölaitoksella on kyseisen aineen täyttöä koskeva Turvallisuus- ja kemikaaliviraston myöntämä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 23 §:ssä tarkoitettu lupa tai siitä on tehty mainitun lain 24 §:ssä tarkoitettu ilmoitus. Perustamissuunnitelmaa ei myöskään tarvitsisi laatia juomien täyttölaitokselle. 

Pykälän 3 momentin mukaan täyttölaitoksen saisi ottaa käyttöön, kun tarkastuslaitos on käyttöönottotarkastuksessa todennut, että täyttölaitos on teknisesti käyttövalmis ja täyttää 87 §:n 1 momentissa laitokselle ehdotetut vaatimukset. 

Pykälän 4 momentin mukaan täyttölaitoksen omistajan tai haltijan olisi pyydettävä tarkastuslaitosta tarkastamaan vähintään kolmen vuoden välein, että täyttölaitos täyttää vaatimukset ja noudattaa 91 §:ssä ehdotettuja täyttöluettelon ylläpitämistä koskevia vaatimuksia. Lisäksi tarkastusta olisi pyydettävä, jos olosuhteet olennaisesti muuttuvat. Olosuhteiden olennainen muuttuminen tarkoittaisi esimerkiksi uuden täyttölaitteiston käyttöönottoa tai täyttötoiminnan laajentamista uuteen kaasulajiin. 

Pykälän 5 momentin mukaan käyttöönottotarkastuksen jälkeistä tarkastusta ei tarvita, jos Turvallisuus- ja kemikaalivirasto tekee täyttölaitoksella kyseisen aineen täyttöön liittyen kemikaalilain (591/2013) tai räjähteiden vaatimustenmukaisuudesta annettavan lain nojalla määräaikaisia tarkastuksia. 

89 §.Kuljetettavan painelaitteen täyttö. Pykälän 1 momentin mukaan kuljetettava painelaite olisi täytettävä täyttölaitoksessa, josta ehdotetaan säädettävän 87 §:ssä. 

Pykälän 2 momentti sisältäisi poikkeamismahdollisuuden 1 momentissa ehdotetusta vaatimuksesta. Momentin 1 kohdan mukaan tilavuudeltaan enintään 450 litraa oleva kuljetettava painelaite saataisiin kuitenkin täyttää toisesta tilavuudeltaan enintään 450 litraa olevasta kuljetettavasta painelaitteesta. Momentin 2 kohdan mukaan tilavuudeltaan enintään 15 litraa oleva kuljetettava painelaite saataisiin kuitenkin täyttää täyttöpaikassa, josta ehdotetaan säädettäväksi lain 90 §:ssä. 

Pykälän 3 momentin mukaan ennen täyttöä on varmistettava, että kuljetettava painelaite varusteineen on käyttökunnossa ja määräaika seuraavalle tarkastukselle ei ole umpeutunut. Kuljetettavaan painelaitteeseen ja kuljetettavan painelaitteen kaltaiseen painelaitteeseen merkitään määräaikaistarkastuksen ajankohta ja seuraavan määräaikaistarkastuksen vuosi. Täyttölaitos tai täyttöpaikka voi näistä merkinnöistä todeta, onko määräaikaistarkastus erääntynyt.  

Pykälän 4 momentin mukaan kuljetettavan painelaitteen saisi täyttää ainoastaan aineella, jota varten se on hyväksytty ja merkitty. Lisäksi mahdollisuus painelaitteen ylitäyttöön tulisi olla luotettavasti estetty. 

90 §.Täyttöpaikka. Pykälän 1 momentin mukaan tilavuudeltaan alle 15 litran kuljetettavien painelaitteiden täyttämiseen käytettävän laitteiston omistajan tai haltijan olisi pyydettävä tarkastuslaitosta arvioimaan täyttöpaikka ennen laitteiston käyttöönottoa. Ensimmäisen arvioinnin jälkeen täyttöpaikka olisi arvioitava vähintään kuuden vuoden välein. 

Pykälän 2 momentin mukaan tarkastuslaitoksen olisi arvioitava, voidaanko täyttöpaikan laitteistolla täyttää painelaitteet oikeaan täyttöpaineeseen ja turvallisesti sekä onko täyttäjillä tarvittava osaaminen täyttöpaikan laitteiston käyttämiseen ja painelaitteiden täyttämiseen. 

91 §.Täyttöluettelo. Pykälän 1 momentin mukaan täyttölaitoksessa olisi pidettävä täytetyistä kuljetettavista painelaitteista luetteloa, johon merkitään täyttöaine, täyttöpäiväys ja täyttäjän tunnus sekä valmistusnumero tai omistajan tai haltijan käyttämä numero. Tilavuudeltaan yli 450 litraa olevista kuljetettavista painelaitteista merkittäisiin lisäksi painelaitteen omistajan tai haltijan nimi sekä painelaitteen täyttöarvot ja punnitustulokset. Luettelo olisi säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Täyttöluetteloa pidetään kuljetettavien painelaitteiden täytön tietojen jäljitettävyyden varmistamiseksi. Täyttöluetteloa pidetään käytännössä vain yritysten omistamista kuljetettavista painelaitteista. Yksityishenkilöt omistavat lähinnä sukelluspulloja, jotka täytetään täyttöpaikassa. 

Pykälän 2 momentin 1 ja 2 kohdan mukaan täyttöluetteloa ei tarvitsisi pitää kuljetettavasta painelaitteesta joka on tilavuudeltaan enintään 150 litraa ja sen täytösaineena on propaani, propeeni, butaani, buteeni tai näiden seos (nestekaasu) eikä tilavuudeltaan enintään 450 litraa olevasta muusta kuin edellä tarkoitetuista kuljetettavista painelaitteista, jos painelaite varustetaan viimeisen täytön suorittaneen täyttölaitoksen osoittavalla kestävällä merkinnällä. Momentin 3 kohdan mukaan täyttöluetteloa ei tarvitsisi pitää myöskään ajoneuvon polttoainesäiliönä käytettävistä kuljetettavista painelaitteista. 

92 §.Kuljetettavan painelaitteen tyhjennys. Pykälän 1 momentin mukaan palavaa, myrkyllistä tai syövyttävää kaasua sisältävän, tilavuudeltaan yli 450 litraa olevan kuljetettavan painelaitteen tyhjennyspaikan omistajan tai haltijan olisi huolehdittava siitä, että tyhjennyspaikka sijoitetaan ja rakennetaan ja työskentely siellä järjestetään niin, ettei tyhjennys vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta. 

Pykälän 2 momentin 1—4 kohdan mukaan kuljetusvälineessä olevan kuljetettavan painelaitteen tyhjennyksessä varastosäiliöön olisi varmistettava, että tyhjennys tapahtuu valvotusti; varmistettava ennen tyhjennyksen aloittamista, että kuljetusväline pysyy paikallaan; toteutettava asianmukainen maadoitus, jos tyhjennetään palavaa kaasua; ja eristettävä asianmukaisesti tyhjennyspaikka, jos tyhjennetään palavaa tai myrkyllistä kaasua. Näistä huolehtiminen olisi tyhjennyspaikan omistajan tai haltijan velvollisuus. 

Pykälän 3 momentin mukaan kuljetussäiliön saisi tyhjentää paineella vain, jos säiliö tai tyhjennyslaitteisto on varustettu estämään säiliön suurimman sallitun käyttöpaineen ylittyminen. 

93 §.Tarkastuslaitoksen toimivalta. Pykälässä säädettäisiin tarkastuslaitoksen toimivallasta kuljetettavien painelaitteiden osalta. Ehdotetun pykälän tarkoituksena on, että vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain tarkastuksiin hyväksytty tarkastuslaitos (A-tyypin ilmoitettu laitos) voi tehdä täyttölaitoksiin ja täyttöpaikkoihin liittyviä tarkastuksia ilman erillistä hyväksyntää. Perusteena on, että kuljetettavien painelaitteiden tarkastuslaitoksella oletetaan olevan tarvittava ammattitaito ja osaaminen myös kuljetettavien painelaitteiden täyttötoimintaan liittyviin tarkastuksiin. 

Pykälän mukaan kuljetettavien painelaitteiden tarkastukseen hyväksytty tarkastuslaitos saa tehdä tässä luvussa tarkoitettuja vastaavia tarkastuslaitostehtäviä ilman ehdotetussa 44 §:ssä tarkoitettua laitoksen hyväksymistä. Säännös perustuisi valtioneuvoston asetukseen vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten, säiliöiden ja irtotavarakonttien vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja tähän liittyviä tehtäviä suorittavista tarkastuslaitoksista (124/2015). 

94 §.Tarkastuslaitoksen muut velvollisuudet. Pykälässä säädettäisiin muista ehdotetun luvun säännöksiin liittyvistä tarkastuslaitoksen velvollisuuksista. 

Pykälän 1 momentin mukaan tarkastuslaitoksen olisi meneteltävä ehdotetussa 67 §:ssä välittömästä vaarasta säädetyllä tavalla, jos tarkastuslaitos havaitsee täyttölaitoksen tai täyttö- tai tyhjennyspaikan toiminnassa välitöntä vaaraa. 

Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarkastuslaitos havaitsee täyttölaitoksen tai täyttö- tai tyhjennyspaikan toiminnassa vikoja tai puutteita, sen olisi meneteltävä 68 §:ssä ehdotetulla tavalla. 

Pykälän 3 momentin mukaan tarkastuslaitoksen olisi pidettävä luetteloa täyttölaitoksen perussuunnitelmaa ja täyttöpaikkaa koskevista tarkastuksista ja annettava niistä luettelo valvontaviranomaiselle tämän pyynnöstä. 

95 §.Käyttöön liittyviä erityissäännöksiä. Pykälässä säädettäisiin kuljetettaviin painelaitteisiin ja kuljetettavien painelaitteiden käyttöön liittyvistä erityissäännöksistä. Yleisesti käsisammuttimen tarkastuksessa ja huollossa on noudatettava käsisammuttimien tarkastuksesta ja huollosta annettua sisäasiainministeriön asetusta (917/2005), jossa säädetään muun muassa tarkastusväleistä. Lisäksi käsisammuttimille on omat merkintänsä, joista säädetään käsisammuttimista annetussa sisäasiainministeriön asetuksessa (790/2001). 

Pykälän 1 momentin mukaan kuljetettavaa painelaitetta ei saisi pitää paineellisena, jos painelaitteelle viimeksi suoritetusta tarkastuksesta on kulunut vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain nojalla säädetty tarkastusten välinen aika lisättynä yhdellä vuodella. Valvontaviranomainen voi pidentää edellä tarkoitettua käyttöaikaa. 

Pykälän 2 momentin mukaan sammuttimena tai sen osana käytettävälle tilavuudeltaan enintään 150 litraa olevalle kuljetettavalle painelaitteelle viimeksi suoritetusta tarkastuksesta aikaa saisi kulua 1 momentissa säädetystä poiketen yksitoista vuotta. 

Pykälän 3 momentin mukaan tilavuudeltaan enintään 450 litraa olevan kuljetettavan painelaitteen sisältö olisi ilmaistava tunnusvärillä. 

Pykälän 4 momentin mukaan painelaitteen ja siihen liitettävän laitteen välisen liitoksen tulisi olla sellainen, että vaarallista liitäntää ei voida tehdä. 

13 luku Sotilaspainelaitteet sekä puolustusvoimien ja puolustusministeriön erityissuojattaviin kohteisiin kiinteästi asennetut painelaitteet

96 §.Lain soveltaminen sotilaspainelaitteisiin sekä puolustusvoimien ja puolustusministeriön erityissuojattaviin kohteisiin kiinteästi asennettuihin painelaitteisiin. Pykälässä säädettäisiin lain soveltamisesta puolustusvoimien ja puolustusministeriön painelaitteisiin. Luvun säännökset koskisivat siten myös niitä puolustusvoimien alusten käyttämiseksi tarkoitettuja painelaitteita, jotka ovat 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettuja sotilaspainelaitteita. Puolustusvoimien käytössä olevat sotilaspainelaitteet poikkeavat tyypillisesti suunnittelu- ja valmistusperusteiltaan, rakenteeltaan, käyttötarkoitukseltaan sekä niitä koskevien tietojen saatavuuden osalta yleisesti käytössä olevista painelaitteista. Sotilaspainelaitteiden turvallisuus on myös yleensä varmistettu muilla menetelmillä kuin yleisesti käytössä olevien painelaitteiden turvallisuus. Painelaitedirektiiviä ja yksinkertaiset painelaitteet -direktiiviä ei sovelleta yksinomaan sotilaskäyttöön tarkoitettuihin painelaitteisiin. Näistä syistä johtuen lakia ei ole mahdollista sellaisenaan soveltaa puolustusvoimien sotilaspainelaitteisiin, vaan niiden osalta on säädettävä tietyistä poikkeuksista. Koska poikkeussäännösten kattamat painelaitteet eivät ole direktiivien soveltamisalan piirissä, poikkeusten säätämiseen ei ole EU-oikeudellista estettä. 

Pykälän 1 momentin mukaan painelaitelakia sovellettaisiin lähtökohtaisesti myös puolustusvoimien ja puolustusministeriön painelaitteisiin, mikä vastaisi voimassa olevaa oikeustilaa. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin poikkeuksista pääsääntöön sotilaspainelaitteiden osalta. Ehdotetuista poikkeuksista 16 §:n 3 momentin 2 ja 3 kohta, 17, 24 ja 25 §, 5 luku, 30 §:n 2 momentin 3 kohta ja 5 momentti koskevat CE-merkintää tai EU-vaatimuksenmukaisuusarviointia, joita ei ole saatavilla sotilaspainelaitteisiin. Kyseisiä lainkohtia ei siten ole mahdollista soveltaa puolustusvoimien sotilaspainelaitteisiin. Ehdotettu poikkeus 8 §:n 1 momentista puolestaan koskisi vaatimustenmukaisuuden arviointia, josta säädettäisiin erikseen ehdotetussa 97 §:ssä. Poikkeus 23 §:stä koskisi painelaitedirektiivin mukaista luokittelua, jota ei ole myöskään mahdollista soveltaa sotilaspainelaitteisiin. Ehdotettu sääntely vastaisi tältä osin nykytilaa. Ehdotetuista poikkeuksista 18 §:n 4 momentti ja 30 §:n 2 momentin 6 kohta puolestaan koskevat kielivaatimuksia, joita myöskään ole käytännössä mahdollista puolustusvoimien sotilaspainelaitteiden osalta täyttää. Ehdotettua 35 §:n 2 momenttia koskeva poikkeus puolestaan koskisi markkinavalvontaviranomaiselle annettavia tietoja. Lain mukainen tiedonantovelvollisuus voisi johtaa maanpuolustuksen kannalta salassa pidettävien tietojen paljastumiseen. 

Erityissuojattaviin kohteisiin kiinteästi asennettavien painelaitteiden osalta ei ole pääsääntöisesti olemassa sotilaspainelaitteita vastaavaa perustetta poikkeuksiin, koska ne tyypillisesti ovat tavanomaisia painelaitteita. Mikäli kuitenkin erityissuojattavaan kohteeseen asennettaan yksinomaan sotilaalliseen käyttöön tarkoitettu painelaite, noudatettaisiin sotilaspainelaitteita koskevia säännöksiä. Erityissuojattava kohde, esimerkiksi asejärjestelmän osa, voi tietyissä tilanteissa myös itsessään olla sotilaspainelaite. Myös näissä tilanteissa sovellettaisiin sotilaspainelaitteita koskevia säännöksiä. 

97 §.Puolustusvoimien tarkastamat painelaitteet ja vaatimustenmukaisuuden arviointi. Puolustusministeriön tai puolustusvoimien hallinnassa oleviin erityissuojattaviin kohteisiin kiinteästi asennettujen painelaitteiden valvontaviranomaisena olisi ehdotetun lain 4 §:n 4 momentin mukaan puolustusvoimat. Painelaitelakia sovellettaisiin puolustusministeriön tai puolustusvoimien hallinnassa oleviin erityissuojattaviin kohteisiin kiinteästi asennettuihin painelaitteisiin lähtökohtaisesti sellaisenaan. Poikkeuksena olisi kuitenkin erityissuojattaviin kohteisiin kiinteästi asennettujen painelaitteiden tarkastaminen, jota koskevasta poikkeuksesta säädettäisiin erikseen ehdotetussa pykälässä. 

Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan puolustusvoimat tarkastaisi painelaitteet ja niiden painelaitteiden sijoituksen, jotka on asennettu kiinteästi puolustusvoimien ja puolustusministeriön hallinnassa oleviin erityissuojattaviin kohteisiin. Säännös olisi välttämätön, koska puolustushallinnon ulkopuolisten suorittamien tarkastusten yhteydessä voisi paljastua maanpuolustuksen kannalta salassa pidettäviä tietoja. Pykälä vastaisi voimassa olevan painelaitelain 10 a §:ää, jonka esitöissä (HE 138/2008 vp.) sääntelyä on myös perusteltu tarkemmin. Pykälää on kuitenkin täsmennetty niin, että puolustusvoimat tarkastaisi myös puolustusministeriön hallinnassa olevissa kohteissa sijaitsevat painelaitteet. Tämä tarkennus vastaisi voimassa olevan lain määritelmää. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin sotilaspainelaitteiden vaatimuksenmukaisuuden arvioinnista. Sotilaspainelaitteiden osalta vaatimuksenmukaisuuden arvioinnissa ei ole mahdollista soveltaa kokonaisuudessaan samoja menetelmiä ja periaatteita kuin tavanomaisten painelaitteiden osalta. Tavanomaisten painelaitteiden vaatimuksenmukaisuuden arviointiin tarkoitetuilla laitoksilla ei siten välttämättä ole edes edellytyksiä arvioida sotilaspainelaitteiden vaatimuksenmukaisuutta. Sotilaspainelaitteiden vaatimuksenmukaisuuden arviointi tulisi siten tehdä lakiehdotuksen 8 §:stä poiketen puolustusvoimien sisäisesti. 

14 luku Aluksen painelaitteet

Ehdotetussa luvussa säädettäisiin alusten painelaitteiden tarkastamisesta, aluksen painelaitteita tarkastavien tarkastuslaitosten valvonnasta ja yhdenmukaisen eurooppalaisen standardin mukaisen painelaitteen käytöstä. Alusten painelaitteita koskeva erityinen luku on tarpeen merenkulussa käytettävien painelaitteiden turvallisuuden varmistamiseksi. Ehdotettu sääntely perustuu osin voimassa olevan painelaitelain 3 a lukuun, joka on lisätty lakiin vuonna 2007 sekä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen painelaiteturvallisuudesta alusten painelaitteita koskeviin säännöksiin. Sääntelyä on perusteltu tarkemmin mainitun lakimuutoksen esitöissä (HE 19/2007 vp.). 

98 §.Painelaitteen tarkastaminen. Aluksen painelaitteen tarkastamisesta säädetään voimassa olevan lain 19 a §:ssä. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin pääosin voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavalla tavalla aluksen painelaitteiden tarkastamisesta. Valvontaviranomaisena toimisi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston lisäksi Liikenteen turvallisuusvirasto. Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti, jonka mukaan Liikenteen turvallisuusviraston valtuuttama hyväksytty luokituslaitos pitäisi yllä painelaiterekisteriä luokitettujen alusten painelaitteista. Luokituslaitos vastaisi 77 §:n 1 momentissa ehdotetuista painerekisteriin liittyvistä tehtävistä. Liikenteen turvallisuusvirasto pitäisi yllä vastaavaa rekisteriä myös luokittamattomien alusten painelaitteista. 

99 §.Tarkastuslaitoksen valvonta. Tarkastuslaitoksen valvontaa koskevat säännökset ovat voimassa olevan lain 19 b §:ssä. Pykälä siirrettäisiin sellaisenaan ehdotettuun lakiin. Viittaus luokituslaitosdirektiiviin (2009/15/EY) on kuitenkin korvattu aluksen teknisestä turvallisuudesta annetulla lailla, jolla mainittu direktiivi on pantu kansallisesti täytäntöön. 

100 §.Käytön valvojan pätevyysvaihtoehdot aluksilla. Pykälä sisältäisi lain tasolla uudet aineelliset viittaussäännökset käytön valvojan pätevyysvaihtoehdoista aluksilla. 

Pykälän 1 momentin mukaan laivaväestä ja alusten turvallisuusjohtamisesta annetun lain (1687/2009) 2 luvun 4 §:ssä tarkoitettuun alukseen asennetun painelaitteen käytön valvojan pätevyydestä säädettäisiin mainitun lain nojalla annetuissa säännöksissä. Pykälän 2 momentin mukaan muiden alusten ja proomujen painelaitteen käytön valvojien pätevyyden osalta noudatettaisiin 72 §:ssä ehdotettua sääntelyä. 

101 §.Aluksen painelaitteiden turvallisuutta koskevat erityisvaatimukset. Pykälä sisältäisi alusten painelaitteiden turvallisuutta koskevat erityissäännökset. Pykälä perustuisi painelaiteturvallisuudesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 28 a §:ään. Sen 1 momentin mukaan aluksen höyrykattila ja höyrynkehitin olisi varustettava vähintään kahdella varoventtiilillä. Valvontaviranomainen voisi kuitenkin sallia käytettäväksi vain yhtä varoventtiiliä pienitehoisissa kattiloissa ja höyrynkehittimissä, jos riittävä suojaus liiallista painetta vastaan voitaisiin varmistaa. Jokaisen yksittäisen varoventtiilin kapasiteetin olisi oltava riittävä suojaamaan höyrykattila tai höyrynkehitin liialliselta paineelta. Höyrykattila olisi lisäksi varustettava tyhjiösuojalla. 

Pykälän 2 momentin mukaan aluksessa ilman jatkuvaa valvontaa käytettävä öljy- tai kaasulämmitteinen kattila olisi varustettava turvavarustuksella, joka sulkisi polttoainesyötön ja antaisi hälytyksen alhaisen vesipinnan, ilmansyöttöhäiriön tai liekkihäiriön ilmaantuessa. 

Pykälän 3 momentin mukaan höyrynkehityslaitteisto, jonka höyrynsyöttö on tärkeä aluksen turvallisuudelle tai joka voisi aiheuttaa vaaraa, jos sen syöttövesijärjestelmään tulisi häiriö, olisi varustettava vähintään kahdella erillisellä syöttövesijärjestelmällä sekä vesipumpuilla, kuitenkin näille syöttövesijärjestelmille hyväksytään yhteinen läpivienti höyryrumpuun. Jos pumpun rakenne ei kestä paineen nousua yli suunnitellun paineen, olisi pumppupesään tai putkeen ennen ensimmäistä sulkuventtiiliä asennettava varolaite. 

Pykälän 4 momentin mukaan jokainen aluksen turvallisuuden kannalta tärkeä höyrykattila, joka on suunniteltu sisältämään määrätyn määrän vettä, olisi varustettava vähintään kahdella vedenpinnan näyttölaitteella, joista vähintään yksi on suoraan luettavissa oleva mittalasi. Näyttölaitteiden asennuksessa tulisi ottaa huomioon aluksen liikkeet. 

Pykälän 5 momentin mukaan aluksen höyrykattilan päähöyryventtiili olisi kaikissa tilanteissa pystyttävä sulkemaan kattilan sijaintipaikan ulkopuolelta. 

102 §.Yhdenmukaistetun eurooppalaisen standardin mukaisen painelaitteen käyttö. Pykälässä ilmaistaisiin EU-lainsäädännössä omaksutun vastavuoroisen hyväksymisen periaatteen, jonka mukaan valvontaviranomaisen tulisi sallia aluksen painelaitteen käyttö, kun painelaite on valmistettu tai sitä on markkinoitu toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai kun se on valmistettu toisessa ETA-jäsenvaltiossa, jos painelaitteen turvallisuustaso vastaa vähintään sitä tasoa, joka kuvataan soveltuvissa yhdenmukaistetuissa eurooppalaisissa standardeissa. Säännös vastaisi voimassa olevan painelaitelain 19 c §:ää. 

15 luku Erinäiset säännökset

103 §.Uhkasakko ja teettämisuhka. Ehdotettu pykälä vastaisi sisällöltään voimassa olevan lain 20 §:ää. Pykälän 1 momentissa säädetään uhkasakosta ja teettämisuhasta. Painelaiteturvallisuuteen liittyvät puutteet voivat aiheuttaa välitöntä terveyteen, turvallisuuteen tai omaisuuteen kohdistuvaa vaaraa, minkä vuoksi puutteiden korjaaminen nopeasti on tärkeää. Tästä syystä valvontaviranomaisen antamien kieltojen ja määräysten tehostamiseksi on tarpeen olla mahdollisuus uhkasakon tai teettämisuhan asettamiseen. Näistä on voimassa, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään. 

Pykälän 2 momentin mukaan teettäen suoritetun toimenpiteen kustannukset maksettaisiin ennakkoon valtion varoista, mutta ne voitaisiin periä laiminlyöjältä ilman tuomiota tai päätöstä. Säännöksen tarkoituksena olisi, että myös ehdotetun lain 81 §:n 6 momentissa tarkoitetut kulut voitaisiin periä suoraan laiminlyöjältä. 

104 §.Rangaistussäännös. Painelaitedirektiivin 47 artiklan ja yksinkertaiset painesäiliöt direktiivin 40 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan talouden toimijoiden rikkoessa direktiivien nojalla annettuja kansallisia säännöksiä, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta varmistetaan näiden seuraamusten täytäntöönpanon valvonta. Seuraamuksiin voi sisältyä vakavia rikkomistapauksia koskevia rikosoikeudellisia seuraamuksia. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. 

Perustuslain ilmaisema rikosoikeudellinen laillisuusperiaate sisältää lain täsmällisyyteen kohdistuvan erityisen vaatimuksen. Kunkin rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava laissa riittävällä täsmällisyydellä siten, että lain sanamuodon perusteella on ennakoitavissa, onko jokin teko tai laiminlyönti rangaistavaa. Laillisuusperiaatteen näkökulmasta ongelmallisia ovat sellaiset avoimet blankorangaistusäännökset, joiden mukaan rangaistavien tekojen tunnusmerkistöt määräytyvät osittain lain nojalla annettavien alemmanasteisten säännösten tai määräysten taikka Euroopan unionin oikeuden perusteella. 

Voimassa olevan painelaitelain 21 §:n rangaistussäännökset ovat kuvatun kaltaisia blankorangaistussäännöksiä, joissa säädetään rangaistavaksi tiettyjen pykälien rikkominen kuvaamatta tarkemmin rangaistavaa menettelyä. Laiminlyödyt velvollisuudet koskevat pääosin painelaiteturvallisuuden varmistamista kuten painelaitteen vaatimustenmukaisuutta, vaatimustenmukaisuuden osoittamista, painelaitteen käytön aikaisia tarkastuksia ja rekisteröintiä sekä omistajan ja haltijan velvollisuuksia turvallisuuden saavuttamiseksi. Osa velvollisuuksien sisällöstä täsmentyy kokonaan vasta alemmanasteisissa säännöksissä. 

Painelaiteturvallisuuden varmistamiseksi tiettyjen ehdotetun lain säännösten laiminlyönti olisi edelleen tarpeellista säätää rangaistavaksi. Velvollisuudet koskisivat painelaitteen markkinoille saattamiseen liittyvää vaatimustenmukaisuuden varmistamista ja tähän liittyviä valmistajien, maahantuojien ja jakelijoiden velvollisuuksia sekä painelaitteen omistajan ja haltijan velvollisuuksia, jotka koskevat käytön aikaista painelaiteturvallisuutta. Euroopan unionin lainsäädäntöön perustuvat markkinoille saattamista koskevat velvollisuudet sisältävät runsaasti teknisiä yksityiskohtia, joista on perusteltua säätää tarkemmin alemmanasteisissa säännöksissä.  

Blankorangaistussäännöksiä on pidetty mahdollisina, jos niihin sisältyvät valtuusketjut ovat täsmällisiä, rangaistavuuden edellytykset ilmaisevat aineelliset säännökset on kirjoitettu rangaistussäännöksiltä vaaditulla tarkkuudella ja nämä säännökset käsittävästä normistosta käy ilmi niiden rikkomisen rangaistavuus. Kriminalisoinnin sisältävässä lain säännöksessä tulee myös olla asiallinen luonnehdinta kriminalisoitavaksi tarkoitetusta teosta. Lisäksi aineellisissa säännöksissä tulee olla selkeä velvoite, jonka rikkominen on rangaistavaa. 

Ehdotetussa laissa rangaistavaksi säädetyt laiminlyönnit vastaisivat voimassa olevan lain 21 §:n rangaistussäännöksiä, mutta niihin on lisätty ne vastaavat Euroopan unionin lainsäädännöstä aiheutuvat velvoitteet, joiden säätäminen rangaistavaksi olisi tarpeellista erikseen, sillä näistä velvollisuuksista säädettäisiin ehdotetussa laissa pääosin eri pykälissä kuin puhtaasti kansallisista velvoitteista. Uusina velvoitteina on säädetty rangaistavaksi maahantuojan ja jakelijan ilmoitusvelvollisuudet, jotka perustuvat NLF-sopeutukseen. Kriminalisoitavat säännökset ovat lisääntyneet myös sen vuoksi, että voimassa olevaan lakiin verrattuna ehdotetussa laissa rangaistussäännöksissä viitattaisiin aiempaa yksityiskohtaisemmin niihin asiallisiin säädöksiin, joiden rikkominen säädettäisiin rangaistavaksi. Kaikki rangaistavaksi ehdotetut laiminlyönnit ovat sellaisia, että ne yksinäänkin voivat johtaa painelaiteturvallisuuden heikentymiseen. Ehdotetun rangaistussäännöksiä koskevan pykälän 1 momentin mukaan teot olisivat rangaistavia joko tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta aiheutettuina, mikä vastaisi voimassa olevan lain rangaistussäännösten syyksiluettavuuden astetta. 

Ehdotetun 1 momentin 1 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi omistajan ja haltijan velvollisuuden laiminlyönti huolehtia painelaitteen sijoituksen turvallisuudesta. Säännös kattaisi velvollisuuden huolehtia, että painelaite sijoitetaan niin, että painelaitteen vaurio- tai käyttöhäiriötilanteessa aiheutuva vaara on mahdollisimman vähäinen, painelaitetta voidaan käyttää asianmukaisesti laitteen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla ja painelaite voidaan asianmukaisesti tarkastaa ja pitää kunnossa. 

Momentin 2 kohdassa rangaistavaksi säädettäisiin omistajan tai haltijan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti valvontaviranomaiselle. Momentin 3 kohdan mukaan valmistajan vastaavan velvollisuuden laiminlyönti olisi rangaistavaa. Valvontaviranomaiselle tehtävän ilmoituksen laiminlyönnin rangaistavuus on tarpeellista painelaiteturvallisuuden vuoksi. Ilmoitusten laiminlyönti voi johtaa siihen, että olennaisia painelaiteturvallisuuteen liittyviä seikkoja ei tule valvontaviranomaisen tietoon. 

Ehdotetun 4—14 kohdan rangaistussäännökset koskisivat vain Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvista painelaitteista johtuvia velvollisuuksia. Momentin 4 ja 5 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi valmistajan velvollisuuden laiminlyönti suorittaa painelaitteelle vaatimustenmukaisuuden arviointi. Tähän kuuluisi valmistajan velvollisuus varmistaa, että painelaite on suunniteltu ja valmistettu olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti sekä velvollisuus suorittaa painelaitteelle sille soveltuva vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely. 

Momentin 6 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi laiminlyönnit, jotka koskevat valmistajan velvollisuuksia liittää painelaitteeseen vaatimustenmukaisuuden osoittavat tekniset asiakirjat sekä laatia EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus. Kyseiset tiedot ovat tarpeen muun muassa painelaitteisiin kohdistuvien markkinavalvontatoimenpiteiden toteuttamiseksi. Tiedoista käy myös esimerkiksi ilmi, kuinka painelaite on suunnittelu, mikä mahdollistaa vaarojen torjunnan sen jälkeen kun painelaitteen valmistus on lopetettu. Momentin 7 kohdassa säädettäisiin vastaavasti rangaistavaksi CE-merkinnän kiinnittämisen laiminlyönti. 

Momentin 8 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi valmistajan velvollisuuden laiminlyönti varmistaa, että painelaitteessa ovat ohjeet ja turvallisuustiedot. Velvollisuuden laiminlyönti voisi tarkoittaa, että laitteen mukana ei ole vaadittuja ohjeita. Tämä voisi aiheuttaa merkittävää vaaraa painelaiteturvallisuudelle. Käytännössä puutteet velvollisuuksien noudattamisessa pyritään toteuttamaan valmistajalle asetettavien uhkasakkojen nojalla, mutta laiminlyöntien rangaistavuus on tarpeen toistuvien laiminlyöntien välttämiseksi. 

Momentin 9 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi valmistajan velvollisuuden laiminlyönti varmistaa sarjatuotannossa valmistetun painelaitteen olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisuus. Velvollisuuden laiminlyönnin rangaistavuus olisi tarpeen, jotta painelaitteen vaatimustenmukaisuutta noudatettaisiin laitteen valmistuksessa myös sen jälkeen, kun se on ensimmäisen kerran saatettu markkinoille. 

Momentin 10—12 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi maahantuojan velvollisuuden laiminlyönti varmistaa, että painelaite on olennaisten turvallisuusvaatimusten mukainen ja valmistaja on laatinut tekniset asiakirjat, painelaitteeseen on kiinnitetty CE-merkintä, painelaitteessa on mukana EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja painelaitteessa on ohjeet ja turvallisuustiedot. Velvoitteiden sisältö vastaa valmistajan edellä rangaistavaksi säädettyjä velvollisuuksia. Maahantuojan velvoitteiden laiminlyönnin rangaistavuus on tarpeen esimerkiksi Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien laitteiden vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi. Rangaistavuus kattaisi myös maahantuojan laiminlyönnin ilmoittaa viranomaisille ja valmistajalle vaaraa aiheuttavasta painelaitteesta. 

Momentin 13 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi jakelijan velvollisuuden laiminlyönti tarkistaa, että painelaitteessa on mukana EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat sekä ohjeet ja turvallisuustiedot. Momentin 14 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi velvollisuuden laiminlyönti ilmoittaa vaaraa aiheuttavasta painelaitteesta valmistajalle ja valvontaviranomaiselle. Myös nämä laiminlyönnit olisi tarpeen säätää rangaistavaksi painelaiteturvallisuuden vuoksi. 

Momentin 15 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi omistajalle ja haltijalle säädetyn velvollisuuden laiminlyönti antaa rekisteröintiä koskevan ilmoituksen yhteydessä painelaitetta koskevat tiedot. Säännöksen tarkoituksena on, että myös väärien tietojen antaminen tahallisesti olisi rangaistavaa ehdotetun lain nojalla. 

Momentin 16—18 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi omistajan tai haltijan velvollisuus huolehtia, että painelaitteelle tehdään ensimmäinen määräaikaistarkastus, velvollisuudet huolehtia, että painelaitteelle tehdään seuraavat määräaikaistarkastukset tai nämä tarkastukset korvataan sekä velvollisuus huolehtia, että painelaitteelle tehdään muutostarkastus. Painelaitteen rekisteröinnistä ja laitteelle tehtävistä määräaikaistarkastuksista saatavat tiedot ovat olennaisia valvontaviranomaisen keinoja valvoa painelaitteiden vaatimustenmukaisuutta. Ensimmäisen määräaikaistarkastuksen ja seuraavien määräaikaistarkastusten tekeminen tai niiden korvaaminen varmistaa, että painelaite on käyttöön otettaessa ja käytön aikana edelleen vaatimusten mukainen. Näiden velvollisuuksien laiminlyönti on tarpeen säätää rangaistavaksi painelaiteturvallisuuden varmistamiseksi. 

Kattilalaitoksen painelaitteet ovat teholtaan niin suuria, että niille on laadittava erityinen vaaran arviointi, jossa painelaitteiden turvallisuusriskit selvitetään. Momentin 19 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi tämän omistajan ja haltijan velvoitteen laiminlyönti. 

Momentin 20 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi omistajalle tai haltijalle säädetty velvollisuus nimetä painelaitteen käyttöä valvomaan käytön valvoja. Käytön valvojalla on merkittävä tehtävä painelaitteen turvallisen käytön varmistamiseksi. Momentin 21 kohdan mukaan rangaistavaa olisi myös omistajan tai haltijan laiminlyönti huolehtia siitä, että käytön valvoja saa tietoonsa kaikki painelaitteen käyttöön ja kuntoon liittyvät seikat ja käytön valvojalle annetaan mahdollisuus hoitaa ja käyttää painelaitetta niin, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisille tai omaisuudelle. Käytön valvojan nimeämisen tai toimintaedellytysten laiminlyönti voi johtaa painelaiteturvallisuuden olennaiseen heikentymiseen. 

Momentin 22 kohdassa säädettäisiin rangaistavaksi omistajalle tai haltijalle annetun määräyksen laiminlyönti muuttaa vaatimustenvastainen painelaite paineenalaiseen käyttöön soveltumattomaksi. Rangaistavuus on tarpeen valvontaviranomaisen valvontakeinojen tehokkaaksi toteutumiseksi ja painelaiteturvallisuuden varmistamiseksi. Ensisijaisesti vaatimustenvastaisuudet tulee pyrkiä korjaamaan muilla laiminlyöntiä koskevassa pykälässä ehdotetuilla toimenpiteillä. 

Painelaiterikkomuksen enimmäisrangaistus olisi sakkorangaistus. Tavoitteena olisi, että painelaitelain rikkomustapauksissa käytettäisiin ensisijaisesti hallinnollisia pakkokeinoja ja sakkorangaistuksiin turvauduttaisiin vain vakavammissa rikkomustapauksissa. Painelaitelain velvoitteiden noudattamisen kannalta olisi tärkeää, että vakavissa rikkomustapauksissa, esimerkiksi, jos lain säännöksiä rikotaan toistuvasti, voitaisiin tuomita sakkorangaistus. Käytännössä painelaiterikkomuksesta tuomittava sakko olisi useissa tapauksissa tarkoituksenmukaisin sanktio, koska esimerkiksi uhkasakolla ei kaikissa tilanteissa enää voida saavuttaa haluttua tarkoitusta. 

Ehdotetussa momentissa olisi toissijaisuuslause voimassa olevaa lakia vastaavalla tavalla. Mahdollisia ankarampia rangaistuksia voisi seurata rikoslain (39/1889) 21 luvussa säädetyistä henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista, jos tiettyjä ehdotetun lain mukaisia velvoitteita laiminlyötäisiin tahallaan tai huolimattomuudesta, ja tästä aiheutuisi toisen henkilön kuolema tai vammautuminen taikka vaara sellaisesta. Kyseeseen voisivat tällöin tulla esimerkiksi kuolemantuottamus tai törkeä kuolemantuottamus (8 ja 9 §), vammantuottamus tai törkeä vammantuottamus (10 ja 11§) taikka vaaran aiheuttaminen (13 §). 

Pykälän 2 momentin nojalla rangaistukseen ei voitaisi tuomita samasta teosta sitä, joka rikkoo uhkasakolla tehostettua kieltoa tai velvoitetta. Säännöksellä varmistettaisiin niin sanotun kaksoisrangaistavuuden kiellon eli ne bis in idem -periaatteen huomioon ottaminen säännöstä sovellettaessa. Ehdotus vastaisi nykytilaa. 

105 §.Muutoksenhaku ministeriön ja valvontaviranomaisen päätökseen. Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan ministeriön ja valvontaviranomaisen päätökseen saisi hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Muutoksenhaku ministeriön päätöksestä hallinto-oikeuteen vastaisi uudistettua hallintolainkäyttölain yleissäännöstä, jonka mukaan ministeriön päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntäisi valitusluvan. 

Voimassa olevassa laissa ei ole säännöksiä valitusluvasta. Voimassa olevassa painelaitelaissa ei säädetä oikaisuvaatimuksesta ministeriön tai valvontaviranomaisen päätökseen eikä oikaisuvaatimusta esitetä otettavaksi käyttöön. Oikaisuvaatimusmenettelyä ei esitetä otettavaksi käyttöön, koska se saattaisi tarpeettomasti hidastaa oikeusturvan antamista asioissa, jotka on perusteltua voida saattaa nopeasti tuomioistuimen ratkaistavaksi. 

Pykälän 2 momenttia vastaava säännös on voimassa olevan lain 24 §:ssä. Painelaiteturvallisuuden toteutuminen edellyttää, että tarkastuksessa säännösten vastaiseksi tai painelaiteturvallisuutta muutoin vaarantavaksi todetun laitteen käyttö voidaan estää tai sen käyttöä rajoittaa. Siten lakiin ehdotetaan otettavaksi esitetty momentti, jossa säädettäisiin, että valvontaviranomaisen antamaa päätöstä olisi kuitenkin muutoksenhausta huolimatta noudatettava, ellei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että uhkasakon asettamista ja maksettavaksi tuomitsemista sekä teettämis- ja keskeyttämisuhan asettamista ja täytäntöönpantavaksi määräämistä koskevaan päätökseen saisi kuitenkin hakea muutosta siten kuin uhkasakkolaissa säädetään. 

106 §.Muutoksenhaku vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen, hyväksytyn laitoksen ja omatarkastuslaitoksen päätökseen. Pykälässä säädettäisiin muutoksenhausta vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten, hyväksytyn laitoksen ja omatarkastuslaitoksen tekemiin päätöksiin, jotka koskevat vaatimustenmukaisuuden osoittavia todistuksia. Niiltä osin kuin vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset, hyväksytty laitos ja omatarkastuslaitos suorittavat lakiin perustuvia tarkastustehtäviä ja vaatimustenmukaisuuden arviointia, kyse on perustuslain 124 §:n mukaisesta julkisesta hallintotehtävästä. Edelleen perustuslain 124 §:n mukaan, milloin yksityisoikeudellinen oikeussubjekti hoitaa julkista hallintotehtävää, on vaatimukset oikeusturvan takaamisesta pystyttävä turvaamaan. Siten edellä mainittujen tahojen tekemiin päätöksiin tulisi voida hakea muutosta niiltä osin kuin on kyse hallintopäätöksestä. 

Ehdotuksen mukaan 1 momentin oikaisuvaatimussäännöksessä viitattaisiin hallintolakiin. Yleiset säännökset oikaisuvaatimusmenettelystä ovat hallintolain 7 a luvussa. Momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen, hyväksytyn laitoksen ja omatarkastuslaitoksen ehdotetun lain nojalla tekemään päätökseen saisi vaatia oikaisua päätöksen tehneeltä laitokselta siten kuin hallintolaissa säädetään. 

Pykälän 2 momentin mukaan oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Toimivaltainen hallinto-oikeus määräytyisi hallintolainkäyttölain 12 §:n mukaan. Hallinto-oikeuden päätökseen saisi 3 momentin mukaan hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. 

Pykälän 4 momentin mukaan vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen, hyväksytyn laitoksen ja omatarkastuslaitoksen ehdotetun lain nojalla tekemää päätöstä olisi muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määräisi. 

107 §.Turvallisuustekniikan neuvottelukunta. Pykälässä säädettäisiin, että työ- ja elinkeinoministeriön ja valvontaviranomaisen apuna tämän lain säännösten kehittämisessä ja seurannassa toimisi valtioneuvoston asettama turvallisuustekniikan neuvottelukunta. Turvallisuustekniikan neuvottelukunta toimii myös nykyisin painelaitelain soveltamisalaan kuuluvissa asioissa ministeriön apuna. Turvallisuustekniikan neuvottelukuntaa koskevia säädöksiä on myös muussa lainsäädännössä eli vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa, pyroteknisten tuotteiden vaatimusten mukaisuudesta annetussa laissa (180/2015) ja räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien vaatimustenmukaisuudesta annettavassa laissa. Tarkoitus on, että valtioneuvosto asettaisi neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan nykyisen käytännön mukaisesti. 

Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin neuvottelukunnan kokoonpanosta, toimikaudesta ja tehtävistä. 

108 §.Valvontaviranomaisen oikeus myöntää poikkeuksia. Pykälässä säädettäisiin valvontaviranomaisen oikeudesta myöntää poikkeuksia kattilalaitoksen käytön valvojan pätevyysvaatimuksesta ja kelpoisuudesta. Poikkeaminen olisi mahdollista vain erityisten syiden perusteella. Erityisenä syynä voitaisiin pitää esimerkiksi käytön valvojaksi nimettävän henkilön pitkää työkokemusta valvottavasta kattilalaitoksesta. Oikeus myöntää poikkeuksia koskisi aina vain yksittäisiä tapauksia ja olisi voimassa vain siinä kattilalaitoksessa, johon poikkeus myönnetään. Valvontaviranomainen voisi myöntää poikkeuksia myös painelaitteiden määräaikaistarkastusten aikaväleistä. Kyseeseen tulisivat määräaikaistarkastuksissa suurempaan seisokkiin liittyvä tarkastusten keskittäminen samaan ajankohtaan. 

109 §.Painelaitteiden asettaminen näytteille. Pykälä sisältäisi mahdollisuuden poiketa ehdotetussa laissa säädetyistä vaatimuksista asetettaessa laitteita näytteille. Sen 1 momentin mukaan painelaitteita tai laitekokonaisuuksia, jotka eivät ole tämän päätöksen mukaisia, saataisiin asettaa näytteille messuilla, näyttelyissä, esittelytilaisuuksissa ja muissa sellaisissa tilaisuuksissa, jos näkyvässä merkinnässä selvästi ilmoitetaan, että painelaite tai laitekokonaisuus ei ole vaatimustenmukainen eikä saatavana ennen kuin se on saatettu vaatimustenmukaiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan esittelytilaisuuksissa olisi valvontaviranomaisen asettamien vaatimusten mukaisesti toteutettava asianmukaiset suojatoimenpiteet ihmisten turvallisuuden varmistamiseksi. 

16 luku Voimaantulo

110 §.Voimaantulo. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian, sillä yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin soveltaminen on alkanut jo 20 päivänä huhtikuuta 2016 ja painelaitedirektiivin soveltaminen alkaa 19 päivänä heinäkuuta 2016. 

Pykälän 2 momentin mukaan ehdotetulla lailla kumottaisiin voimassa oleva painelaitelaki. 

Pykälän 3 momentin mukaan voimassa olevan painelaitelain nojalla annettu asetus kattilalaitosten käytön valvojien pätevyyskirjoista jätettäisiin edelleen voimaan, kun vanha laki kumoutuisi ehdotetun uuden lain tullessa voimaan. Kattilalaitosten käytön valvojien pätevyyskirjoista annetussa asetuksessa säädetään painelaitteiden käytön valvojan pätevyydestä annettavista todistuksista ja pätevyyskirjoista. Tarkoitus on, että asetus jäisi voimaan ja sitä sovellettaisiin myös ehdotetun lain voimaantulon jälkeen. 

Pykälän 4 momentin mukaan ennen ehdotetun lain voimaantuloa markkinoille saatetut painelaiteet ja laitekokonaisuudet, joiden vaatimustenmukaisuus on varmistettu lain voimaan tullessa voimassa olleiden säädösten mukaisesti, saisivat olla markkinoilla lain voimaantulon jälkeen. Lisäksi säädettäisiin, että painelaitteisiin liittyvät todistukset vaatimustenmukaisuudesta jäisivät edelleen voimaan. Säännös perustuisi painelaitedirektiivin 48 artiklaan ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin 41 artiklaan. 

Pykälän 5 momentin tarkoituksena olisi, että ennen tämän lain voimaantuloa hyväksytty omatarkastuslaitos ja hyväksytty laitos saisivat jatkaa toimintaansa nimeämispäätöksessä mainituilla ehdoilla ilman erillistä uutta hyväksyntää. 

Pykälän 6 momentin mukaan ennen ehdotetun lain voimaantuloa myönnetyt pätevyystodistukset ja poikkeusluvat jäisivät voimaan annetussa laajuudessaan. 

Pykälän 7 momentin mukaan valtioneuvoston 23 päivänä lokakuuta 2014 asettama turvallisuustekniikan neuvottelukunta jatkaisi toimintaansa toimikautensa loppuun saakka. 

2  Tarkemmat säännökset ja määräykset

Painelaitedirektiivin ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin keskeiset tuotteita koskevat vaatimukset on sisällytetty ehdotettuun painelaitelakiin. Tarkemmat säännökset on tarkoitus antaa kummankin tuoteryhmän osalta erikseen painelaitteita ja yksinkertaisia painesäiliöitä koskevilla valtioneuvoston asetuksilla. 

Valtioneuvoston asetuksilla on tarkoitus antaa tarkempia säännöksiä tuotteiden olennaisista turvallisuusvaatimuksista, luokituksesta, vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä, teknisistä asiakirjoista, EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta, vaatimustenmukaisuustodistuksesta sekä tuotteiden merkinnöille, ohjeille ja turvallisuustiedoille asetettavista vaatimuksista ja laiteryhmiä koskevista erityismerkinnöistä. Koska painelaitedirektiivin ja yksinkertaiset painesäiliöt -direktiivin liitteet sisältävät runsaasti yksityiskohtaisia, osin varsin teknisiä vaatimuksia muun muassa olennaisista turvallisuusvaatimuksista sekä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä ja luokitteluista, valtioneuvoston asetuksessa on tarkoitus säätää viittauksista direktiivien liitteisiin. 

Valtioneuvoston asetuksella olisi tarkoitus antaa myös tarkempia painelaiteturvallisuutta koskevia säännöksiä. Näihin sisältyisivät muun muassa painelaitteiden ominaisuuksia koskevat tekniset säännökset ja tarkastuksiin liittyvät tekniset menettelyt. Nämä olisivat puhtaasti kansallista sääntelyä. 

3  Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian, sillä yksinkertaiset painesäiliöt direktiivin soveltaminen on alkanut 20 päivänä huhtikuuta 2016. 

4  Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Esityksellä uudistetaan painelaitelainsäädäntö vastaamaan perustuslain vaatimuksia. Eräät esitykseen sisältyvät säännökset ovat merkityksellisiä perustuslain kannalta.