1.1  Lainsäädäntö ja käytäntö

2.1.1  Liikennepolttoaineet

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti syksyllä 2015 luopua makeisten ja jäätelön valmisteverosta vuoden 2017 alusta. Makeisten ja jäätelön valmisteverotuotoksi arvioitiin tuolloin noin 109 miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä päätettiin, että verontuottomenetys korvataan myöhemmin päätettävällä toimenpiteellä, jottei julkisen talouden alijäämä kasvaisi. 

Makeisten ja jäätelön veron poistamisen verotuloja vähentävän vaikutuksen kattamiseksi pääministeri Juha Sipilän hallitus päätti keväällä 2016 osana julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2017—2020, että liikenteen polttonesteiden veroja korotetaan 100 miljoonalla eurolla. Hallitus kuitenkin seuraa öljyn maailmanmarkkinahinnan kehitystä ja jos raakaöljyn hinta nousee yli 80 dollariin barrelilta, hallitus tarkastelee veronkorotusta uudelleen. 

Liikennepolttoaineiden veron korotus ehdotetaan toteutettavaksi nostamalla liikennepolttonesteiden veroa siten, että fossiilisen moottoribensiinin vero nousisi 2,12 ja fossiilisen dieselöljyn vero 2,41 senttiä litralta. Biopolttoaineiden litrakohtainen vero nousisi tuotteesta riippuen tätä vähemmän pääasiassa niiden fossiilisia polttoaineita alhaisemman lämpöarvon takia. Veronkorotus kohdennettaisiin sekä energiasisältö- että hiilidioksidiveroon. Valitulla ratkaisulla korotustarve olisi energiatuotetta kohti vähäisempi ja veropohja vakaampi kuin korotettaessa pelkästään hiilidioksidiveroa, koska energiasisältöveroa ei alenneta biopolttoaineiden kestävyyden perusteella. Energiasisältöveron nosto kannustaisi energian säästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen ja vähentäisi siten osaltaan myös hiilidioksidipäästöjä. Energiasisältöveron korottaminen parantaisi hieman myös 80—100 prosenttia biopolttoainetta sisältävien, eli niin sanottujen korkeaseospolttoaineiden asemaa suhteessa matalaseoksisiin polttoaineisiin johtuen energiaverodirektiivin vähimmäisverosäännöksistä. Liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron arvoa nostettaisiin neljä euroa hiilidioksiditonnilta, joka olisi samansuuruinen korotus kuin lämmityspolttoaineille, jos lämmityspolttoaineiden energiasisältö- ja hiilidioksidiveroja samanaikaisesti korotetaan jäljempänä ehdotettavalla tavalla. 

Keskimäärin moottoribensiinin ja sitä korvaavien polttoaineiden verotaso nousisi kolme prosenttia ja dieselöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden verotaso noin viisi prosenttia. Korotus toteutettaisiin nostamalla energiasisältövero 0,016 eurosta 0,01631 euroon megajoulelta ja hiilidioksiditonnin arvo 58 eurosta 62 euroon. Dieselöljyä verotettaisiin edelleen noin 0,0072 euroa megajoulelta eli 25,95 senttiä litralta lievemmin kuin sen ominaisuudet verotasoksi edellyttäisivät. Koska ero säilyisi samansuuruisena kuin ennen korotusta, dieselkäyttöisistä henkilöautoista kannettavaan käyttövoimaveroon ei tarvitse tehdä muutosta bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen mahdollisimman tasapuolisen verokohtelun säilyttämiseksi. 

Bioperäisten nestemäisten liikennepolttoaineiden verotuksen rakenne säilyisi ennallaan. Siten esimerkiksi kestävien ensimmäisen sukupolven maatalousperäisten biopolttoaineiden hiilidioksidivero olisi puolitettu. Toisen sukupolven, elintarvikeketjun ulkopuolisista raaka-aineista kuten esimerkiksi jäte- ja tähdeperäisistä raaka-aineista valmistetuilta biopolttoaineilta ei kannettaisi edelleenkään hiilidioksidiveroa. Liikenteen biopolttonesteiden energiasisältövero nousisi vastaavin perustein kuin fossiilisten liikennepolttoaineiden. 

2.1.2  Lämmityspolttoaineet

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa eräänä veropoliittisena linjauksena verotuottojen lisäämiseksi ja samalla yhdistetyn tuotannon ohjaamiseksi vähäpäästöisemmäksi on yhdistetyn tuotannon hiilidioksidiveron alennuksen (veroleikkuri) poistaminen vaiheittain. Hallitusohjelman laatimisen yhteydessä toimenpiteellä arvioitiin saatavan noin 90 miljoonan euron lisäys valtion verotuottoihin. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö valmistelevat mallin ja aikataulun. 

Yhdistetyn tuotannon veroleikkurin poistolla arvioitiin olevan vaikutuksia Suomen energiatalouteen ja valtiontalouteen sekä mahdollisesti myös kasvihuonekaasupäästöihin ja energiaomavaraisuuteen. Veroleikkurin poiston valmistelemiseksi ja veromuutoksen vaikutusten arvioimiseksi ministeriöt tilasivat yhdessä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ltä (VTT) selvityksen yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidiveron puolituksen poiston vaikutuksista, VTT-R-01173-16. 

Selvityksen mukaan nykyinen energiaverojärjestelmä toimii kokonaisuutena hyvin valtiontalouden sekä energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden kannalta. Kivihiilen käyttö vähenee tasaisesti ja yhdistetyn tuotannon kilpailukyky muihin tuotantomuotoihin nähden on säilynyt kohtuullisena. Toisaalta veroleikkurin poisto ei edistäisi sille hallitusohjelmassa asetettuja ympäristö- ja energiapoliittisia tavoitteita ja sen vaikutukset olisivat energian hinnan, energiatehokkuuden ja -omavaraisuuden sekä ympäristönäkökohtien näkökulmasta pääosin lievästi negatiivisia tai neutraaleja. 

VTT:n selvityksen valmistuttua hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi toukokuussa 2016, ettei yhdistetyn tuotannon veroleikkuria poisteta ja että siitä aiheutuva verotuottovaje täytetään korottamalla lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron laskentaperusteena olevaa hiilidioksiditonnin hintaa vuoden 2017 alusta neljällä eurolla 58 euroon hiilidioksiditonnilta. Lisäksi talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti korottaa energiasisältöveroa noin 0,4 eurolla megawattitunnilta. Korotuksesta noin kolme neljäsosaa kohdistuisi siten hiilidioksidiveroon ja yksi neljäsosa energiasisältöveroon. Näillä toimenpiteillä saataisiin puolet eli 45 miljoonaa euroa yhdistetyn tuotannon verotuen vaiheittaisella poistolla tavoitellusta 90 miljoonan euron lisäverotuotosta. Tästä syystä talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi, että tarvittavasta lisäkorotuksesta vuoden 2019 alusta päätettäisiin myöhemmin erikseen.  

Lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron korotus nykyisen 54 euron sijasta 58 euroon tonnilta tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi kevyen polttoöljyn hiilidioksidivero nousisi noin 0,0040 eurosta megajoulelta noin 0,0043 euroon megajoulelta. Hiilidioksidiveron korotuksen tavoitteena on kannustaa vähäpäästöisten lämmityspolttoaineiden käyttöön ja parantaa maakaasun kilpailuasemaa erityisesti suhteessa kivihiileen. Energiasisältöveron korottaminen 0,4 eurolla megawattitunnilta tarkoittaisi, että energiasisältövero nousisi 0,00185 eurosta megajoulelta 0,00196 euroon megajoulelta. 

Bioperäisten nestemäisten lämmityspolttoaineiden verotuksen rakenne säilyisi ennallaan. Niiden hiilidioksidiveroa alennettaisiin nykyisen verorakenteen mukaisesti siten, että kestävien ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden hiilidioksidivero olisi puolitettu. Toisen sukupolven biopolttoaineilta ei kannettaisi edelleenkään hiilidioksidiveroa. Energiasisältövero nousisi vastaavin perustein kuin fossiilisten lämmityspolttoaineiden. 

Lämmitykseen käytetystä mäntyöljystä kannetaan valmisteveroa raskaan polttoöljyn veroa vastaava määrä. Veron tarkoituksena on ohjata mäntyöljy energiakäytöstä jatkojalostukseen kemianteollisuuden raaka-aineeksi. Jatkojalostuksen raaka-ainesaannin turvaamiseksi ehdotetaan, että mäntyöljyn veroa korotettaisiin saman verran kuin raskaan polttoöljyn. 

Muutoksia ei ehdoteta biokaasun, kiinteiden biomassojen eikä turpeen verotukseen. Myös yhdistetyn tuotannon verotuksen sääntely säilyisi ennallaan. 

2.1.3  Maatalouden veronpalautus

Lämmityspolttoaineiden energiasisältöveron korotus kasvattaisi maataloudessa käytetystä kevyestä ja raskaasta polttoöljystä sekä biopolttoöljystä maksettavan veronpalautuksen määrää. Koska palautusmäärät on suoraan sidottu polttoaineverolain mukaisiin energiasisältöveron määriin, maatalouden veropalautuslakia ei ole tarpeen muuttaa. Päästökaupan ulkopuolisena sektorina maataloudelle ei edelleenkään myönnettäisi palautusta hiilidioksidiverosta.  

3.1  Taloudelliset vaikutukset

Liikennepolttoaineiden veron korottaminen lisäisi valtion tuloja vuositasolla noin 100 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 verotuoton kasvun arvioidaan jäävän noin 90 miljoonaan euroon valmisteverojen tilityksen ja verosuunnittelun vaikuttaessa vuosikertymään. 

Vuodelta 2017 liikennepolttoaineista arvioidaan kertyvän noin 2,7 miljardia euroa valmisteverotuottoa. Liikennepolttoaineiden verotuotto kasvaisi esityksen seurauksena noin 3,9 prosenttia. Ennusteessa on oletettu, että biopolttoaineiden osuus on jatkossa yhtä suuri kuin biopolttoaineiden jakeluvelvoite edellyttää. Ehdotetut muutokset muuttaisivat vähäisissä määrin polttoaineiden välisiä verotuksellisia suhteita. 

Veronkorotus olisi bensiinille ja sitä korvaaville tuotteille keskimäärin 2,0 senttiä litralta, eli 3,1 prosenttia ja dieselille ja sitä korvaaville polttoaineille 2,2 senttiä litralta, eli keskimäärin 4,9 prosenttia. Korotukset nostaisivat moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden hintaa arvonlisäveron vaikutus huomioon ottaen noin 2,5 senttiä litralta. Tyypillisen E95-moottoribensiinin hinta nousisi arviolta noin kaksi prosenttia. Dieselöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden arvonlisäverollinen hinta nousisi 2,7 senttiä litralta. Tyypillisen seitsemän tilavuusprosenttia biodieseliä sisältävän D7-dieselöljylaadun hintaa korotus nostaisi yli kaksi prosenttia. 

Esityksen seurauksena kuorma-auton vuotuiset polttoainekustannukset nousisivat keskimääräisellä dieselpolttoaineseoksella 837 eurolla, jos polttoaineen keskikulutus olisi 38 litraa 100 kilometrillä ja ajosuorite 100 000 kilometriä. Bensiinikäyttöisen henkilöauton keskimääräiset vuotuiset polttoainekustannukset nousisivat arvonlisävero mukaan lukien noin 31 eurolla ja dieselauton 28 eurolla, jos molempien ajosuorite olisi 17 000 kilometriä vuodessa ja bensiinikäyttöisen henkilöauton kulutus olisi 7,1 litraa ja dieselkäyttöisen 6,0 litraa 100 kilometrillä. 

Lämmityspolttoaineiden veronkorotuksella tavoitellaan 45 miljoonan euron nettolisätuottoja. 

Koska energiaverotukseen sisältyy tukijärjestelmiä, kuten energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautus, yhdistetyn tuotannon puolitettu hiilidioksidivero ja maatalouden energiaveropalautus tulisi lämmityspolttoaineiden veroja nostaa bruttomääräisesti noin 52 miljoonalla eurolla tuottotavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 2017 verotuoton arvioidaan kasvavan bruttomääräisesti noin 46 miljoonaa euroa verokertymien ajoituksesta ja verosuunnittelusta johtuen. 

Taulukko 3. Lämmityspolttoaineiden verotasoja suhteutettuna polttoaineen energiasisältöön yhdistetyssä tuotannossa (CHP) ja muussa käytössä 

Kuvio 1. Yleisimpien lämmityspolttoaineiden energiaverotasot suhteutettuna energiasisältöön 

*turpeella energiasisältöveron sijaan energiavero, joka ei perustu turpeen energiasisältöön eikä polton hiilidioksidipäästöön muiden energiatuotteiden tavoin 

** yhdistetyssä tuotannossa CO2-vero on puolitettu 

Verokertymän mukaan painotettuna korotus olisi noin seitsemän prosenttia. Kivihiilen verotaso nousisi eniten, 1,8 euroa megawattitunnilta ja esimerkiksi maakaasun verotaso tätä vähemmän, 1,2 euroa megawattitunnilta. Huomioitavaa on, että yli 90 prosenttia kivihiilen ja hieman yli puolet maakaasun verollisesta kulutuksesta käytetään yhdistetyssä tuotannossa, jossa hiilidioksidiveron osuus on puolitettu. Turpeen verotus ei muuttuisi. 

Kevyen polttoöljyn hinta nousisi 1,82 senttiä litralta ja raskaan polttoöljyn 2,17 senttiä kilogrammalta arvonlisäveron vaikutus huomioon ottaen. Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan kevyen polttoöljyn kuluttajahinta nousisi arviolta noin 2,5 prosenttia ja raskaan polttoöljyn noin 3,8 prosenttia. Kaukolämmön hintaa muutos nostaisi Etelä-Suomen suuremmissa kaupungeissa 1-2,5 prosenttia laitoksen polttoainevalikoimasta ja tyypistä riippuen. Öljylämmitteisen omakotitalon polttoainekustannuksia muutos nostaisi 42 euroa vuodessa ja kaukolämpöä hyödyntävän omakotitalon noin 11 euroa keskimääräisellä kaukolämmön tuotantopolttoainerakenteella. 

Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden valmisteverotuksessa painopiste siirtyisi entisestään hiilidioksidiveroa korostavaksi. Ehdotetut muutokset muuttaisivat polttoaineiden välisiä verotuksellisia suhteita siten, että vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien polttoaineiden, kuten maakaasun, kilpailukyky suhteessa kivihiileen paranisi. Hiilidioksidiveron korotus parantaisi myös uusiutuvan energian kilpailukykyä, koska sen hiilidioksidivero on puolitettu, ne ovat hiilidioksidiverottomia tai niistä ei kanneta lainkaan energiaveroja. Samoin fossiilisista polttoaineista turpeen asema paranisi, koska sen verotaso ei muuttuisi. Yhdistetyn tuotannon verotuki kasvaisi nykytilanteeseen verrattuna noin seitsemällä miljoonalla eurolla. Pelkkää sähköä tuottavalle lauhdetuotannolle polttoaineiden veronkorotuksella ei ole kustannusvaikutuksia, koska sähköntuotannon polttoaineet ovat verottomia energiaverodirektiivin pakottavan säännöksen mukaisesti ja koska energiavero maksetaan lopputuotteesta, eli sähköstä, johon ei ehdoteta muutoksia. 

Kokonaisuutena polttoaineiden veron painopisteen muutos hiilidioksidiveron suuntaan parantaisi vähähiilisten liikenne- ja lämmityspolttoaineiden, uusiutuvan energian ja myös yhdistetyn tuotannon asemaa. Ehdotetulla muutoksella olisi myönteinen vaikutus erityisesti päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden hiilidioksidipäästöihin. Päästökauppajärjestelmä asettaa päästökauppasektorin hiilidioksidipäästöille EU-laajuisen päästökaton, joka määrittää päästöjen enimmäismäärän ja hinnan. Kivihiili ja maakaasu kulutetaan lähes kokonaisuudessaan päästökaupan piirissä. Päästökaupan tavoitteena on kustannustehokas päästöjen vähentäminen siellä, missä se on edullisinta. Kansalliset ohjaustoimet, kuten verot ja erilaiset veronalennukset, vähentävät päästökauppajärjestelmän kustannustehokkuutta ja lisäävät päästöjen vähentämisen kustannuksia Suomessa. Verotuksen painopisteen muutoksella ei arvioida olevan vaikutusta päästökauppasektorin kokonaispäästöihin. 

Lämmityspolttoaineiden veronkorotus kasvattaisi energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen kautta myönnettävää verotukea arviolta noin kuudella miljoonalla eurolla vuositasolla. Palautus kattaisi entistä suuremman määrän teollisuuden energiaveroja, ja sen piiriin tulisi jonkin verran uusia yrityksiä. Lämmityspolttoaineiden energiasisältöveron korotus kasvattaisi myös maatalouden veronpalautukseen tarvittavaa määrärahaa arviolta noin miljoonalla eurolla vuositasolla. Koska energiaverojen palautusta haetaan tilikauden päättymisen jälkeen, muutos lisäisi samalla määrällä valtion vuotuisia energiaverotukimenoja täysimääräisesti vuodesta 2018 alkaen.  

Liikenteen polttoaineiden ja lämmityspolttoaineiden veronkorotusten suoran inflaatiovaikutuksen arvioidaan olevan noin 0,07 prosenttia eli kuluttajahintaindeksin muutoksen ennustetaan olevan niiden osalta veronkorotuksen takia 0,07 prosenttiyksikköä suurempi kuin ilman korotusta. 

Kaikkiaan ehdotetut muutokset lisäisivät vuositasolla valtion verotuloja noin 152 miljoonalla eurolla, josta 136 miljoonaa euroa kertyisi jo vuonna 2017. Koska esitys kasvattaa myös maksettavien määrärahojen määrää, olisi nettomääräinen budjettivaikutus noin 145 miljoonaa euroa vuodesta 2018 lähtien. 

Ehdotetuilla veromuutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta valtion muihin välillisiin verotuloihin. 

Erityisesti moottoribensiinin ja kevyen polttoöljyn ehdotettu veronkorotus lisäisi niistä kertyvää arvonlisäveroa, mutta samanaikaisesti se vähentäisi muusta kulutuksesta kertyvää arvonlisäveroa olettaen, että kotitaloudet vähentäisivät muuta kulutustaan energiaverojen korotuksen verran. 

3.2  Ympäristövaikutukset

Ehdotetuilla muutoksilla odotetaan olevan myönteinen vaikutus päästökaupan ulkopuolisen liikenne- ja maataloussektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Polttoaineiden korotusten kohdistuessa myös energiasisältöveroon tehostettaisiin energian säästöä ja energiatehokkuutta myös biopolttoaineiden osalta. Polttoaineiden hiilidioksidiveron korotus kasvattaisi hiilidioksidiohjaavuutta erityisesti päästökaupan ulkopuolisessa liikenteessä, öljylämmityksessä ja työkonekäytössä, jossa käytetään pääosin kevyenä polttoöljynä verotettua polttoainetta dieselöljyn sijasta. Kivihiilen verorasitus kasvaisi hieman maakaasua enemmän. Hiilidioksidiveron korottaminen parantaisi lisäksi verorakenteen ansiosta kestävyyskriteerit täyttävien biopolttoaineiden kilpailukykyä fossiilisiin polttoaineisiin kuten moottoribensiiniin, dieselöljyyn ja kevyeen polttoöljyyn verrattuna sekä kannustaisi osaltaan myös energian säästöön. 

Maataloudelle ja energiaintensiiviselle teollisuudelle myönnettävät energiaverojen palautukset soveltuvat huonosti yhteen päästöjen vähentämis- ja energiansäästötavoitteen kanssa. Lämmitys- ja työkonepolttoaineiden veronkorotuksen painopisteen kohdentuminen hiilidioksidiveroon, jota ei palauteta maataloudelle, lieventäisi veronpalautuksesta johtuvia haitallisia ympäristövaikutuksia maataloussektorilla. 

3.3  Yritysvaikutukset

Liikennepolttoaineiden 100 miljoonan euron veronkorotuksesta noin 66 miljoonaa euroa kohdistuisi dieselöljyyn. Dieselöljyn korotuksesta 41—46 miljoonaa euroa kohdistuisi hyötyliikenteelle (kuorma-, linja- ja pakettiautot) ja jakautuisi laajasti yhteiskunnan eri toimijoille. Kuorma-autoliikenteen vuotuinen verorasitus kasvaisi esityksen johdosta arviolta noin 27 miljoonalla eurolla. 

Lämmityspolttoaineiden korotus kohdistuisi eri toimialoille taulukon 5 mukaisesti, kun energiaverojen palautukset huomioidaan. Taulukko perustuu arvioihin polttoaineiden kulutuksesta eri käyttökohteissa.  

Maatalouden vuotuisen verorasituksen arvioidaan kasvavan lämmityspolttoaineiden veronkorotusten johdosta noin kolmella miljoonalla eurolla, koska veronkorotus painottuu hiilidioksidiveroon, joka ei ole maatalouden energiaveropalautuksen piirissä. Liikennepolttoaineiden veroja ei palauteta maataloudelle. Energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen piiriin tulisi jonkin verran uusia yrityksiä. 

3.4  Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Ehdotetut verotasomuutokset eivät vaikuttaisi viranomaistoimintaan kertaluonteisten tietojärjestelmäkustannusten lisäksi. Energiaverotukseen liittyvät tehtävät siirtyvät Tullilta Verohallinnon vastuulle vuoden 2017 alusta erikseen annettavan hallituksen esityksen mukaisesti. Energiaverotus toimitetaan kuitenkin siirron jälkeenkin Tullin tietojärjestelmillä, joihin ehditään tehdä esityksessä ehdotetut verotasomuutokset ennen vuoden vaihdetta.  

3.5  Yhteiskunnalliset vaikutukset

Ehdotetut veromuutokset siirtäisivät energiaverotuksen painopistettä yhä enemmän päästökaupan ulkopuolisiin sektoreihin kuten liikenteeseen, palveluelinkeinoon, maatalouteen ja yksityisiin kuluttajiin. 

3.6  Vaikutukset kansalaisten asemaan

Tilastokeskuksen vuoden 2012 kulutustutkimukseen perustuvan arvion mukaan ehdotetut veronkorotukset ovat hyvin lievästi regressiivisiä, eli vaikuttavat suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin enemmän pienituloisten kotitalouksien asemaan. Vaikutus on kuitenkin tuloeroja mittaavalla gini-kertoimella arvioituna vähäinen, alle 0,01. Tilastokeskuksen vuoden 2014 tulonjaon kokonaistilaston mukaan gini-kerroin oli tuolloin Suomessa 27,0. Suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin veronkorotukset ovat keskimäärin noin 0,06 prosenttia, alimmassa tulokymmenyksessä 0,05 prosenttia ja ylimmässä 0,04 prosenttia. Suorien vaikutusten lisäksi veronkorotukset voivat vaikuttaa kotitalouksiin epäsuorasti lämmityskustannusten takia nousevien yhtiövastikkeiden kautta. Tämän vaikutuksen arvioidaan kuitenkin olevan vähäinen. Koska kulutustutkimuksen raportointi tapahtuu kotitaloustasolla, ei muutoksen vaikutuksia voida yksiselitteisesti arvioida sukupuolen mukaisesti. Lämmityspolttoaineiden veronkorotus kohdistuisi täysimääräisesti noin 200 000 öljylämmitteiseen kotitalouteen sekä niihin lähinnä Etelä-Suomen kaupunkien kotitalouksiin, joiden käyttämä kaukolämpö on tuotettu kivihiilellä tai maakaasulla. Biokaasua, kiinteitä biopolttoaineita ja turvetta lämmityksessä hyödyntävät kotitaloudet välttyisivät kokonaan veronkorotuksilta.