1  Nykytila

Rintamaveteraanien kuntoutuksesta säädetään rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa laissa (1184/1988) ja rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetussa asetuksessa (1348/1988). Kuntoutuksen tarkoituksena on rintamaveteraanin toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen niin, että rintamaveteraani voi mahdollisimman pitkään selviytyä itsenäisesti jokapäiväisistä toiminnoistaan. Kuntoutus voidaan järjestää avo- tai laitoskuntoutuksena ja siihen kuuluu tarpeellinen tutkimus ja hoito. 

Vuosien 1939—1945 sotiin osallistuneet henkilöt ovat saaneet tunnustuksena sotaan osallistumisesta joko rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnuksen. Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, jolle on annettu tällainen tunnus. Tällaisen tunnuksen omaava voi saada rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain mukaista kuntoutusta. Rintamasotilaseläkelain (119/1977) 19 §:n mukaan Kansaneläkelaitoksella on oikeus antaa rintamalisän saajien nimet ja henkilötunnukset heidän kotikunnalleen sen selvittämiseksi, onko rintamalisän saajilla mahdollisuus saada rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain mukaista kuntoutusta. 

Valtio myöntää vuosittain rintamaveteraanien kuntoutukseen määrärahan, jolla kunnat tai kuntayhtymät järjestävät oman alueensa rintamaveteraaneille kuntoutusta ja kotona asumista tukevia palveluita. Rintamaveteraaneille myönnettävät palvelut perustuvat henkilökohtaisen palvelutarpeen kartoitukseen.  

Valtion määrärahan kunnille ja kuntayhtymille maksaa Valtiokonttori. Määräraha maksetaan ennakkona. Kuntoutusmäärärahaa Valtiokonttori maksoi vuonna 2018 yhteensä 16,2 miljoonaa euroa. Kuntoutusmääräraha maksetaan neljännesvuosittain. Kotona asumista tukevien palveluiden määräraha vuonna 2018 on yhteensä 25 miljoonaa euroa. Tämä määräraha maksettiin kunnille ja kuntayhtymille yhtenä eränä 31 päivänä tammikuuta 2018. Määrärahojen jako perustuu kunnassa asuvien, kuntoutukseen ja kotona asumista tuleviin palveluihin oikeutettujen rintamaveteraanien lukumäärään. Tarvittaessa Valtiokonttori tekee esityksen eduskunnalle lisämäärärahan tarpeesta. Mahdolliset lisämäärärahat jaetaan vain niille kunnille, jotka ovat ilmoittaneet lisämäärärahan tarpeesta.  

Sotilasvammalain mukaiset kotona asumista tukevat palvelut 

Valtiokonttori korvaa kunnille ja kuntayhtymille kustannukset, jotka aiheutuvat vähintään 10 prosentin työkyvyttömyysasteen omaaville sotainvalideille järjestetyistä sotilasvammalain (404/1948) 6 §:n 4 momentissa mainituista sosiaali- ja terveyspalveluista. Korvausta maksetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisista kotipalveluista, asumispalveluista ja liikkumista tukevista palveluista, omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) mukaisesta omaishoidon tuesta sekä terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisista sairaanhoitopalveluista aiheutuneet kustannukset. Palvelu- tai tukiasunnosta perittävää vuokraa tai vastaavaa maksua ei kuitenkaan korvata.  

Sosiaalihuoltolain 19 §:n 1 momentin mukaan kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen lain 19 §:n 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista. Kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina annetaan ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. 

Sosiaalihuoltolain 21 §:n mukaan asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Tilapäistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua. Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla. Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tehostetussa palveluasumisessa palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti. 

Sosiaalihuoltolain 23 §:n mukaan liikkumista tukevia palveluja järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi. 

Omaishoidon tuesta annetun lain 2 § 1 momentin 1 kohdan mukaan omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Lain 2 § 1 momentin 4 kohdan mukaan omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. 

Terveydenhuoltolain 24 §:n 1 momentin mukaan kunnan järjestämiin sairaanhoitopalveluihin sisältyvät: 1) sairauksien tutkimus, lääketieteellinen tai hammaslääketieteellinen taudinmääritys, hoito, hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet sekä tarpeellinen lääkinnällinen kuntoutus; 2) sairauksien ehkäiseminen, parantaminen ja kärsimysten lievittäminen; 3) ohjaus, jolla tuetaan potilaan hoitoon sitoutumista ja omahoitoa; 4) erityistä tukea, tutkimusta ja hoitoa tarvitsevan potilaan terveysongelmien varhainen tunnistaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaaminen. 

Perussäännökset kustannusten korvaamisesta kunnille ja kuntayhtymille sisältyvät sotilasvammalain 6 a ja 6 b §:ään sekä sotilasvammalain eräiden säännösten soveltamisesta annetun asetuksen (1117/1985) 9 a §:ään. Valtiokonttori maksaa kunnille ja kuntayhtymille kuukausittain ennakkoa palvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia varten. Kunnan tai kuntayhtymän on tehtävä vuosittain Valtiokonttorille selvitys edellisenä vuonna aiheutuneista kustannuksista. Ennakkona liikaa saatu määrä on palautettava Valtiokonttorille. Jos ennakko on ollut liian pieni, Valtiokonttori maksaa erotuksen kunnalle tai kuntayhtymälle. Palvelujen järjestämisestä kunnalle tai kuntayhtymälle aiheutuvat kustannukset korvataan siten kokonaan valtion varoista. 

2  Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Kunnat ja kuntayhtymät järjestävät nykyisin rintamaveteraaneille kotona asumista tukevia palveluita Valtiokonttorin maksaman määrärahan puitteissa. Sotainvalideille on sotilasvammalaissa säädetty oikeus kotona asumista tukeviin palveluihin. Jotta rintamaveteraanit ja sotainvalidit olisivat yhdenvertaisessa asemassa kotona asumista tukevien palveluiden osalta, esityksessä ehdotetaan, että rintamaveteraaneille mahdollistettaisiin saman sisältöiset kotona asumista tukevat palvelut kuin sotainvalideille sotilasvammalain perusteella.  

Esityksessä ehdotetaan, että rintamaveteraanien kotona asumista tukevat palvelut korvattaisiin kunnille ja kuntayhtymille valtion varoista. Tätä varten valtion budjettiin lisättäisiin uusi arviomäärärahamomentti, 33.50.58. Uuden arviomäärärahamomentin käyttö alkaisi 1 päivänä marraskuuta 2019, tämän lain tullessa voimaan. 

3  Esityksen vaikutukset

Rintamaveteraaneja oli vuoden 2018 alussa noin 12 300. Vuoden 2019 alussa rintamaveteraaneja arvioidaan olevan noin 9 600 ja vuoden lopussa noin 7 400. Kustannuslaskelmien mukaan, jos yhtä suuri osa rintamaveteraaneista käyttäisi kotona asumista tukevia palveluita kuin mitä sotainvalideista palveluita käyttää, olisi kustannusvaikutus arviolta 116,6 miljoonaa euroa vuonna 2019. Esityksessä ehdotetaan, että lainmuutos tulisi voimaan 1 päivänä marraskuuta 2019 lukien, jolloin lakimuutoksen arvioidut kustannukset olisivat kuudesosa 116,6 miljoonasta eurosta eli 19,5 miljoonaa euroa.  

Esityksessä ehdotettu muutos edellyttää tietojärjestelmämuutoksia ja resurssien lisätarvetta Valtiokonttorissa. Lainmuutoksen vaatimista tietojärjestelmämuutoksista aiheutuisi arviolta noin 450 000 euron kustannukset. Volyymien vaikutus järjestelmien juokseviin kuluihin olisi arviolta 300 000 euroa vuodessa. Juoksevien kulujen kustannukset olisivat ehdotetusta lain voimaantulosta johtuen kuudesosa 300 000 eurosta eli 50 000 euroa. Valtiokonttorille aiheutuvat lisäkustannukset vuonna 2019 ovat noin 0,5 miljoonaa euroa.  

Vuonna 2019 esityksen kustannusvaikutukset olisivat arviolta noin 20 miljoonaa. Vuonna 2020 esityksellä arvioidaan olevan 69,9 miljoonan euron kustannuksia lisäävä vaikutus. Vuonna 2021 lisäkustannusten arvioidaan olevan 51,9 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 37,3 miljoonaa euroa. Jatkovuodet on laskettu rintamaveteraanien 20 %:n vuosittaisella poistumaolettamalla. Laskelmissa on huomioitu Valtiokonttorille aiheutuvat vuosittaiset juoksevat menot.  

* Jatkovuodet on laskettu 20 %:n poistumaolettamalla 

Lainsäädäntömuutos ei vähennä rintamaveteraanien kotona asumista tukeviin palveluihin varattua Veikkaus Oy:n voittovaroista rahoitettua 25 miljoonan euron määrärahaa vuonna 2019. Vuodesta 2020 lähtien kehyspäätöksen mukainen kotiin vietäviin palveluihin varattu Veikkaus Oy:n tuottorahoitteinen määräraha momentilla 33.50.56 huomioidaan momentin 33.50.58 budjettirahoituksen tasossa. Veikkauksen tuottoa voitaisiin siten myös jatkossa käyttää kotona asumista tukevien palveluiden rahoitukseen. Jos arviomääräraha ei riittäisi budjettivuoden menoihin, ei alijäämää katettaisi Veikkauksen tuotolla, vaan valtion varoista. Veikkauksen tuoton käytön ja valtion rahoituksen suhteen ei siten ole tarkoitus tehdä muutoksia nykyiseen käytäntöön nähden. 

4  Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Valtiokonttorin ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Suomen Sotaveteraaniliitto ry ja Rintamaveteraaniliitto ry ovat antaneet lausunnon hallituksen esityksestä. 

Esitysehdotus on käsitelty kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa. 

5  Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy vuoden 2019 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.